Tapahtumatiedot

Paritalohuoneiston (B4) asukkaat olivat 6.8.2020 aamulla havainneet, että tuulikaapissa olevan lämminvesivaraajan alla oli yön aikana heidän nukkuessaan vuotanut vettä tuulikaapin lattialle ja muualle asunnon rakenteisiin. Taloyhtiön isännöitsijän puhelinilmoituksen perusteella vakuutusyhtiö oli samana päivänä avannut vahingon. Ilmoituksen mukaan ”Varaajan putki vuotaa”.

Vahinkokartoituksesta 10.8.2020 laaditun raportin mukaan vuodon oli aiheuttanut tulovesiputken ja messinkiliittimen liitoksen irtoaminen lattiapinnan yläpuolella ennen asunnon vesimittaria.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 12.8.2020 katsonut, että vahinko ei ollut aiheutunut vakuutusehtojen edellyttämän äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Vahingon syynä olivat olleet rakennusvirheet ja rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakennustavan vastainen rakentaminen. Asiakkaan 20.8.2020 päivätyn muutospyynnön jälkeen vakuutusyhtiö on tehnyt 25.9.2020 päivätyn korvauspäätöksen.

Tämän jälkeen asiakas on 30.11.2020 päivätyssä uudelleenkäsittelypyynnössä käynyt läpi korvauspäätösten sisältöjä ja kritisoinut vakuutusyhtiön perusteluja sekä esittänyt omia käsityksiään siitä, miten vahinkoa tulisi arvioida. Pyyntöön on sisällytetty S.L. Oy:n taloyhtiölle osoittama tiedote 25.11.2020. Tässä muutospyynnössään asiakas on kertonut vahingon tapahduttua tilanneensa R. Oy:ltä käyttövesiverkoston kuntoarvioraportin (15.9.2020), johon on listattu useita toimenpiteitä käyttövesiverkoston kunnostamiseksi ja toimintavarmuuden takaamiseksi.  Muutospyynnössä on viitattu tiettyihin raportissa oleviin havaintoihin ja toteamuksiin, mutta raporttia ei ollut toimitettu vakuutusyhtiölle muutospyynnön liitteenä.

Uudelleenkäsittelypyynnössä esitettyjen selvitysten ja uusien tietojen perusteella vakuutusyhtiö on arvioinut asiaa uudelleen ja tehnyt 3.12.2020 päivätyn kolmannen korvauspäätöksen. Epäyspäätöstä vakuutusyhtiö ei ollut kuitenkaan muuttanut.

Asiakas on 5.1.2021 päivätyssä muutospyynnössä vaatinut muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja esittänyt perustelut vaatimuksilleen. Tämän jälkeen asiassa on pyydetty puolueettoman tahon asiantuntijalausunto, jonka laatimiseksi V. Oy oli käynyt kohteessa 9.3.2021 ja laatinut havainnoistaan 11.3.2021 päivätyn muistion. Asiakas oli 15.3.2021 sähköpostiviestin liitteenä toimittanut vakuutusyhtiölle sen pyytämän R. Oy:n raportin.

Vahingosta annetut aikaisemmat korvauspäätökset korvaavassa, 31.3.2021 päivätyssä uudessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on edelleen katsonut, ettei vahinko ollut aiheutunut vakuutusehtojen edellyttämän äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Vahingon syynä olivat lisäksi olleet rakennusvirheet ja rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastainen rakentaminen. Tässä tapauksessa vahinko oli aiheutunut hitaasti, ajan saatossa tapahtunen maan painumisen seurauksena. Rakennuksen alapohjan maaperä oli painuessaan vetänyt tulovesiputkea mukanaan ja lopulta liitos oli irronnut siihen kohdistuneen liiallisen vetävän voiman seurauksena. Tulovesiputken kannakointi oli puuttunut, ja painumavara oli jätetty ottamatta huomioon tulovesiputken alkuperäisen asennuksen sekä myös korjatun putken osalta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vahingon korvaamista täysimääräisesti. Tarkka kuvaus asian käsittelystä löytyy korvauspäätöksistä ja niiden vastineiksi kirjoitetuista muutospyynnöistä. Vakuutusyhtiö ei ole noudattanut hyvää vakuutustapaa asian käsittelyssä, eikä perustanut alati muuttuvia korvauspäätöksiä tapahtumapaikalta laadittuun alkuperäiseen tarkastusraporttiin 10.8.2020, vaan pikemminkin mielipiteisiin. Vakuutusyhtiö on alusta saakka ollut hyvin passiivinen selvittämään vahingon aiheuttajaa, eikä sillä ole ollut vähäisintäkään halua ottaa korvauskäsittelyssä huomioon asiakkaan näkökulmaa.

Hyvän vakuutustavan mukaan kielteinen korvauspäätös perustellaan huolellisesti ja ilmoitetaan kaikki tiedossa olevat epäysperusteet kerralla. Alkuperäinen korvauspäätös oli annettu käytännössä vailla mitään perusteluja. Toinen korvauspäätös (25.9.2020) nosti esiin täysin uusia perusteluja, jotka eivät pohjautuneet mihinkään lisätutkimuksiin. 3.12.2020 päivätty korvauspäätös nosti jälleen esiin uusia perusteluja. Viimeisin korvauspäätös (31.3.2021) perustuu vakuutusyhtiön tilaamaan, yli 7 kuukautta vahinkotapahtuman jälkeen suoritettuun vahinkopaikan tarkastukseen. Raportin johtopäätöksen mukaan syytä, miksi putkiliitos oli alun perin irronnut, ei enää voitu todeta, koska putkiliitos oli korjattu ja tulovesiputkea oli uusittu läpiviennin osalta. Asiakkaan mielestä korvauspäätösten perustelujen ongelman muodostavat päätösten muuttuminen, ontuva logiikka, täsmällisten faktojen ja syy-yhteyttä osoittavien perustelujen puute sekä ristiriitaisuus vakuutusyhtiön tilaamien tarkastusten ja katselmusten tuottamien raporttien suhteen.

Asiakas katsoo, että ainoat puolueettomat ja pätevien ammattilaisten laatimat raportit ovat K. Oy:n 10.8.2020 päivätty tarkastusraportti ja R. Oy:n 15.9.2020 päivätty raportti käyttövesiverkoston kuntoarviosta sekä V. Oy:n 13.3.2021 päivätty muistio tulovesiputken kytkennän tarkastelusta. Vakuutusyhtiön 17.5.2021 toimittama vastine sisältää lukuisia yhtiön omia ja tarkoitushakuisia tulkintoja, joille ei löydy todisteita yllä olevista raporteista. Asiakas toivoo, että lautakunta perustaa ratkaisusuosituksensa puolueettomiin raportteihin ja kiistattomiin faktoihin.

Kirjelmässään 21.4.2021 asiakas on vaatinut muutosta vakuutusyhtiön 31.3.2021 tekemään korvauspäätökseen. Vuotovahingon on ilmoitettu olevan tyypillinen vakuutuksesta korvattava vahinko. Taloyhtiö on edistänyt keskeisen dokumentaation eli tarkastusraportin laatimista yhdessä sovitulla tavalla ja vakuutusyhtiön valitseman kumppanin kanssa. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, sen tulee osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Vakuutusyhtiö ei ole toimittanut faktapohjaista todistusaineistoa yhdellekään esittämistään epäysperusteista, eikä esittänyt yksilöityä rakennus- tai asennusvirhettä, joka olisi ollut syy-yhteydessä vahinkoon. Vahinkohuoneiston asukkaiden kotivakuuttaja on korvannut vahingon heidän osaltaan.

Taloyhtiön perustamisasiakirjojen mukaan kiinteistön savimaisen maapohjan lasku oli ollut tiedossa ennen rakentamisen aloittamista. Vesijohdot oli suunniteltu kestämään maapohjan painumisen vaikutukset. Kaikki taloyhtiön käyttövesijohdot olivat toimineet 20 vuoden ajan täysin normaalisti, aina 6.8.2020 äkillisesti ja ennalta arvaamatta tapahtuneeseen vahinkohetkeen saakka.

Maan painumisesta esitettyjen väitteiden osalta asiakas toteaa, ettei käyttövesiputkiston mahdolliseen vetorasitukseen liittyviä tutkimuksia tai laskelmia ole tehty. Tutkimuksiin perustuvaa näyttöä ei ole siitä, onko maapohjan laskeminen aiheuttanut vesijohtoon haitallista vetoa.

Mitään näyttöä ei ole myöskään siitä, että asunnon B4 käyttövesiputki olisi ollut jännityksessä vahingon tapahtumahetkellä. Alkuperäisen tarkastusraportin sivun 4 kuvasta käy selvästi ilmi, että vahingon tapahtumahetkellä on vesijohdossa ollut asunnon puolella useita senttimetrejä painumisvaraa alaspäin. Liittimestä irronnut vesijohto ei ole vahingon tapahtumahetkellä ollut ”maan mukana painunut”. Raportista ei myöskään näy minkään viittavan siihen, että liitos olisi irronnut voimakkaan pitkittäissuuntaisen vedon aiheuttamana. Muovisessa tulovesiputkessa ei oltu havaittu venymiä eikä ohenemia. 

Asiakas katsoo, ettei tulovesiputken kannakointiasialla ole mitään tekemistä vahingon aiheutumisen kanssa, koska käyttövesiverkoston kuntoarvioissa ei oltu havaittu mitään puutteita tulovesiputkien tai muiden LVI-laitteiden kannakoinneissa. Liittimen korjauksen tehneen A. Oy:n lausunnon mukaan mikään kannake ei olisi tässä tapauksessa auttanut. SL. Oy:n lausunnon mukaan vaurion syntymistä ei olisi voitu estää vesiputken ohjeen mukaisella kannakoinnilla.

Vahingon aiheutumista hitaasti koskevan vakuutusyhtiön käsityksen osalta asiakas esittää, ettei tiedossa ole näyttöä siitä, että vahinko olisi aiheutunut hitaasti maanpohjan painumisen vesiputkeen kohdistaman haitallisen vedon seurauksena. Tiedossa ei ole myöskään mitään näyttöä mistään muustakaan hitaasta vahingon aiheuttajasta. On helppoa esittää lukuisia mahdollisia vahingon aiheuttajia, mutta vahingon todellista syntysyytä ei ole useista selvityksistä huolimatta saatu selville. Ainoa, mitä vahingon aiheutumisesta 100 prosentin varmuudella tiedetään, on, että vahinko oli aiheutunut ennalta arvaamatta: 6.8.2020 aamulla vahinkopaikan asukkaat heräsivät asunnossaan äkillisen ja voimakkaan tulvan keskelle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei sillä ole perusteita muuttaa antamaansa korvauspäätöstä, ja pyytää lautakuntaa antamaan asiassa kantansa mukaisen ratkaisusuosituksen.

Huoneistoon B4 tuleva muovinen tulovesiputki (PEM) kulkee maanvaraisena talon alle ja nousee ylös asunnon tuulikaapin kohdalta, josta se on tuotu pohjalaatan läpi ja kytketty lattiapinnan yläpuolella, varaajan alla, muoviputken messinkiliittimellä talon vesijohtoverkkoon.

Vahinko on syntynyt, kun kyseinen messinkiliitos on liukunut pois paikaltaan maaperän painumisen vuoksi tulovesiputkeen kohdistuneen vetävän voiman seurauksena. Maaperän voimakas painuminen vahinkohuoneiston alla on kiistatonta ja todettu kaikkien alapohjassa käyneiden tahojen raporteissa, kuten myös tulovesiputken painumavaran huomioimatta jättäminen.

Tämä käy ilmi myös kartoitusraportista, jossa todetaan, että putken korjauksen yhteydessä oli tulovesiputken ympäriltä jouduttu lattiaa piikkaamaan, jotta liitin saatiin asennettua takaisin paikalleen. Korjauksen jälkeen liitoksesta otetussa valokuvassa voidaan todeta, että korjattu liitin on aivan kiinni piikatussa betonilaatassa eli putken asennusvara ei olisi ollut riittävä ilman, että lattialaattaa/betonia olisi poistettu alaspäin painuneen putken ympäriltä tuulikaapissa.

Irronneesta liitoksesta otetuista kartoitusraportin valokuvista voidaan todeta, että messinkiliittimen helmi on liukunut pois paikaltaan putken painuessa alaspäin maan mukana. Messinkiliittimessä ei ole todettu mitään rikkoutumaa. Putkessa on havaittavissa vain hyvin pintapuoliset liittimen helmen aiheuttamat kiristysjäljet. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että liitoksessa ei ole ollut tukiholkkia, jolloin helmi ei ole tunkeutunut putkeen siten, että liittimen vetokyky olisi ollut valmistajan ilmoittaman vetokokeen mukainen. Lisäksi tulovesiputkesta on puuttunut asennusohjeiden mukainen kannakointi, joka puuttuu myös vahingon jälkeen jatketusta/korjatusta tulovesiputkesta.

Vahingon ei voida katsoa aiheutuneen vakuutusehtojen edellyttämän äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Tulovesiputken liitoksen irtoaminen on lisäksi ollut seurausta rakennusvirheistä ja rakentamismääräysten, -ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Vahingon perimmäinen syy on ollut se, että tulovesiputken alkuperäisessä asennuksessa ei ollut otettu huomioon maan painumista jättämällä putkeen asennusvaiheessa riittävästi painumavaraa, vaikka rakennuspaikan maaperäolosuhteet olivat rakennusvaiheessa olleet taloyhtiön tiedossa.

Maaperä oli painunut talon alla hitaasti ajan saatossa, jolloin maan varaan asennettu tulovesiputki oli painunut maan mukana kohdistaen putken liitokseen vetoa, jonka seurauksena liitos oli liukunut pois paikaltaan, aiheuttaen todetun vesivahingon. Sama painumavaran huomioimatta jättäminen on todettu myös korjatun tulovesiputken osalla ja riski mahdolliselle uudelle vastaavalle vahingolle on olemassa, jos maaperän painuminen edelleen jatkuu.

Asiakkaan lisäkirjelmän johdosta vakuutusyhtiö toteaa, että sen tiedossa ja käytössä ei ole ollut kaikkea vahinkoon liittyvää aineistoa käsittelyn alkuvaiheessa. Esimerkiksi R. Oy:n raportista vakuutusyhtiö oli saanut tiedon vasta maaliskuussa 2021, ja se oli toimitettu heille heidän pyynnöstään 15.3.2021. Uusi, aikaisemmat päätökset korvaava korvauspäätös on laadittu 31.3.2021, eli heti sen jälkeen, kun kaikki vahinkoon liittyvä aineisto oli ollut vakuutusyhtiön käytössä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavat aineistot:

• K. Oy:n tarkastusraportti 10.8.2020 tehdystä kartoituksesta. Raportti on laadittu vahingon tai tapahtuman laajuuden selvittämiseksi.  
• R. Oy:n 15.9.2020 päivätty muistio käyttövesiverkoston kuntoarviosta.
• V. Oy:n 11.3.2021 päivätty muistio, jonka mukaan 9.3.2021 tehdyn katselmuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten putkiliitoksen korjaus oli toteutettu.
• A. Oy:n taloyhtiön isännöitsijälle 28.1.2021 lähettämä sähköpostiviesti, jonka mukaan PEM-putken irtoaminen oli johtunut siitä, että putkessa ei ollut tukiholkkia putken sisällä, ja että muoviputkiin on asennettava tukiholkki asennusvaiheessa.
• S. Oy:n (TJ) 1.3.2021 vakuutusyhtiölle lähettämä sähköpostiviesti, jonka mukaan asunnon (B4) käyttövesiputki oli jännityksessä. Putkea oli R. Oy:n raportissa mainitun syyn vuoksi jatkettu riittävä määrä ja putki oli eristetty uudelleen.
• Vakuutusyhtiön 3.3.2021 ja 9.3.2021 päivätyt viestit, joilla vakuutusyhtiö oli pyytänyt taloyhtiötä toimittamaan R. Oy:n raportin itselleen ja V. Oy:lle.
• Taloyhtiön isännöitsijän vakuutusyhtiölle ja V. Oy:lle 15.3.2021 lähettämä viesti, jossa hän on korostanut, että R. Oy:n raportti ei ollut B4-asunnon vahinkotutkimusraportti, vaan yleinen ja eteenpäin katsova yleiskatsaus taloyhtiön käyttövesiputkistosta. Viestiin oli liitetty R. Oy:n 15.9.2020 päivätty muistio.

Rakentamismääräykset ja -ohjeet sekä asennusohjeet

• Suomen Rakentamismääräyskokoelma, D1, määräykset ja ohjeet 1987, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot
• RT-kortti; LVI 12-10210, putkistojen kannakointi, maaliskuu 1993.
• HELA-liittimen asennusohje: Muoviputken liittimet, kiristysliitos. Ohjeen mukaan tukiholkin käyttö on suositeltava, mutta ei pakollista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko korvauksen hakija osoittanut vuotovahingon aiheutuneen vakuutusehtojen korvauspiiriin kuuluvan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Kiista koskee myös sitä, onko vakuutusyhtiö esittänyt riittävän selvityksen siitä, että maapohjan vähitellen tapahtunut liikkuminen oli hitaasti aiheuttanut vesiputken liikkumisen ja liitoksen irtoamisen.

Siinä tapauksessa, että sattuneen vuotovahingon katsotaan kuuluvan kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin, kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että tulovesiputken ja talon vesijohtoverkon välisen liitoksen irtoamisen on aiheuttanut korvausrajoituksissa mainittu rakennus- tai asennusvirhe tai muu hyvän rakentamistavan vastainen rakenne. Osapuolten välinen erimielisyys koskee tältä osin erityisesti sitä, oliko rakennukseen tuleva tulovesiputki kannakoitu asianmukaisesti, ja oliko tuulikaapin vedeneristyksen osoitettu olleen puutteellinen sekä mikä on ollut näiden seikkojen merkitys vahingon syntymiseen ja laajuuteen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.11.2016 alkaen) korvattavia vahinkoja, niihin liittyviä rajoituksia, ikävähennyksiä ja korotettuja omavastuita koskevan ehtokohdan 6 mukaan kiinteistövakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot ja muut erikseen mainitut kustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on suoranainen seuraus kohdissa 6.1 - 6.9 määritellyistä tapahtumista seuraavasti:

6.6 Vuoto
6.6.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut nesteen, kaasun tai höyryn vuotamisesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta
• rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta, lämminvesivaraajasta tai käyttölaitteesta tai näiden liitoksesta. Korvauksen edellytyksenä kuitenkin on, että
  • käyttölaitteen liitos käyttövesijohtoon on tehty hyväksytysti yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkulla
  • liitoksessa on tarkoitukseen sopiva venttiili tai hana
  • käyttölaite on liitetty viemäriin kiinteästi yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla letkulla
  • vesikalusteen, lämminvesivaraajan tai käyttölaitteen vuoto on tapahtunut vesikalusteen, lämminvesivaraajan tai käyttölaitteen mekaanisen rikkoutumisen suoranaisena seurauksena. Mekaaniseksi rikkoutumiseksi ei katsota esimerkiksi tiivisteen kulumista ja liitoksen löystymistä
  • rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta, kiinteästi asennetusta rakennuksen lämmitystä tai jäähdytystä palvelevasta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä
  • rikkoutuneesta, kiinteästi asennetusta pore- tai uima-altaan tulovesiputkistosta tai tulovesiputkiston ja altaan liitoksesta
  • rakennuksen sisäpuolisesta, rikkoutuneesta, kiinteästi asennetusta sadevesiputkistosta
  • rikkoutuneesta tai toimimattomasta, rakennuksessa harjoitettavaa liike, tuotanto-, harrastus- tai muuta vastaavaa toimintaa palvelevasta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä
  • rikkoutuneesta, CEA:n (COMITÉ EUROPÉEN DES ASSURANCES) teknisten ohjeiden mukaan suunnitellusta ja asennetusta sammutuslaitteistosta
  • rakennuksen ulkopuolisesta, kiinteästi asennetusta, äkillisesti rikkoutuneesta käyttövesi-, lämmitys- tai jäähdytysputkistosta tai jätevesiviemäristä.

Jos edellä kuvattu vuoto on vaurioittanut vakuutuksen kohteena olevaa rakennusta, vakuutuksesta korvataan myös rakennusvaurion korjaamisesta aiheutuneet välttämättömät rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset.
Lisäksi vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä rikkoutuneen vesikatteen vuotamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko niille vakuutuksenottajana olevan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön omistamille, asuinhuoneistossa oleville kalusteille, varusteille ja pinnoitteille, joiden kunnossapitovastuu on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan asuinhuoneiston osakkeenomistajalla

6.6.2 Korvausrajoitukset 6.6.2 -kohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, joka on aiheutunut käyttäjän huolimattomuudesta, kuten hanan auki jättämisestä tai veden pääsyn estämisestä viemäriin
• vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä
• vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen liitosten tai läpivientien tai lattiakaivon korokerenkaan tai sen liitosten tai läpivientien kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. Tällaiseksi liitokseksi katsotaan myös lattiakaivon tai sen korokerenkaan ja lattian vedeneristeen liitos
• vahinkoa, joka on aiheutunut altaan tai ammeen poistoventtiilin, -putken, -letkun, -liitoksen tai näiden ja viemärin välisen liitoksen vuotamisesta
• vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty
• vahinkoa, joka on aiheutunut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä
• vahinkoa, joka on aiheutunut viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta rankkasateen, lumen tai jään sulamisen tai tulvan yhteydessä
• vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitusjärjestelmän, sade-, sulamis-, perus- tai pohjaveden poistoon tai muun, maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumisesta, sortumisesta, rikkoutumisesta, alimitoituksesta tai toimimattomuudesta
• vahinkoa, joka on aiheutunut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioitumisesta, tukkeutumisesta, alimitoituksesta tai muusta toimimattomuudesta
• vahinkoa, joka on aiheutunut jäätymisestä, ellei jäätyminen ole ollut välitön ja väistämätön seuraus vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta tai ennalta ilmoittamattomasta katkoksesta sähkön, kaukolämmön tai kaasun jakelussa. Ennalta-arvaamattomaksi rikkoutumiseksi ei katsota sulakkeen, johdonsuojakatkaisijan, vikavirtasuojan tai vastaavan varolaitteen toimimista ylikuormitustilanteessa tai muutoin ilman lämmitys- tai lämmönsäätölaitteen rikkoutumista
• vahinkoa, joka on aiheutunut lumen tai jään liikkumisesta tai painosta
• vahinkoa, joka on aiheutunut kondenssivedestä tai kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä, homeesta tai hajusta, ellei tämä ole välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta vuotovahingosta
• kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet putkiston, säiliön, laitteen tai vesikatteen korjaamisesta tai uusimisesta
• hukkaan vuotanutta nestettä, höyryä tai kaasua eikä lisääntynyttä energian kulutusta
• vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan korvattavan vuotovahingon tulee olla aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti sekä suoraan tapahtuneesta nesteen vuotamisesta rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta. Korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty, eikä vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Asunnon B4 muovinen tulovesiputki on tullut asuntoon alapohjatilasta lämminvesivaraajan alle. Tulovesiputki on liitetty talon vesijohtoverkkoon messinkiliittimellä. Kyseissä tuulikaapissa on esitetyn selvityksen mukaan kuivakaivo. Vuotokohta oli korjattu samana päivänä, kun vahinko oli havaittu.

Lautakunnan käytettävissä oleviin asiakirjoihin ei ole liitetty muuta kirjallista selvitystä vahinkopäivänä tehdyistä toimista kuin yritys A:n edustajan 28.1.2021 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle lähettämä sähköpostiviesti. Viestin mukaan putken irtoaminen oli johtunut siitä, ettei putkessa ollut tukiholkkia putken sisällä. Tukiholkki estää kiristysrenkaan/helmen painumisen/löystymisen ajan saatossa. Viestin lähettäjä on myös todennut, että muoviputkiin on asennettava tukiholkki asennusvaiheessa.

K. Oy oli 10.8.2020 tehnyt vahingon laajuuden selvittämiseksi kartoituksen, josta laaditun raportin mukaan putken juuresta oli piikattu lattiabetonia, jotta liitin oli saatu paikoilleen. K. Oy:n raportissa ei ole esitetty arvioita tai näkemyksiä siitä, mikä oli aiheuttanut liitoksen irtoamisen.

Asiakas on kertonut, että jo ennen talon rakentamista kiinteistön savimaisen maapohjan lasku oli ollut tiedossa. Vesijohdot oli kuitenkin suunniteltu kestämään maapohjan painumisen vaikutukset. Väitteitä maaperän laskemisesta ja sen vaikutuksia tulovesiputken väitettyyn liikkumiseen ei asiakkaan mukaan ollut millään teknisillä tutkimuksilla osoitettu todeksi.

Asiakas on kiistänyt sen, että liitoksen irtoamiseen oli vaikuttanut maapohjan liikkuminen alaspäin samoin kuin sen, ettei tulovesiputkessa ollut liikuntavaraa. Asiakas on pitänyt R. Oy:n ja V. Oy:n muistioita sellaisina asiakirjoina, joiden perusteella asiaa voidaan arvioida puolueettomasti. Vakuutuslautakunta toteaa, että molemmat lausunnot perustuvat tarkastuskäynteihin, jotka on tehty vuotokohdan korjaamisen jälkeen.

R. Oy:n muiston (15.9.2020) mukaan asunnossa 4 ollut vuoto oli johtunut liitoksesta irronneesta asunnon syöttöjohdosta. Putki tulee suoraan maasta asuntoon ja putkessa ei ole liikuntavaraa. Liitos oli asunnon puolella ollut kiinni lattiassa, ja lattia oli liitoskohdassa jouduttu piikkaamaan kuopalle. Viemäreitä koskevassa muistion kohdassa on mainita siitä, että maanpinta oli tontilla laskenut noin 30-40 cm. Tämän takia viemäreitä oli jouduttu korjaamaan. Viemäreiden kannakointia on muistion mukaan ilmeisesti parannettu jälkikäteen ja kannakointi oli tarkastushetkellä ollut kunnossa ryömintätilan osalta.

Muistion toimenpiteet-kohdassa todetaan, että asuntojen 3-4 putkiin saattaa kohdistua vetoa, jos maa edelleen vajoaa. Näihin voisi harkita ns. löysää putkitusta kuten asunnon 1 sisääntulossa. Samalla asunnon 4 vesijohtoa tulisi jatkaa asunnon puolelle siten, että liitos saadaan tehtyä lattiapinnan yläpuolella. Asunnon 4 vesijohto tulisi lämpöeristää ryömintätilassa. Toimenpiteissä on myös maininta siitä, että kaikkien muoviputkien liitokset tulisi tarkistaa ja asentaa tukiholkki, jos sellainen puuttuu.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt S.L. Oy:ltä (TJ) selvitystä vuoden 2021 puolella tehdystä korjauksesta asunnossa B4. Sähköpostiviestin 1.3.2021 mukaan asunnon käyttövesiputki oli ollut jännityksessä. Putkea oli jatkettu riittävä määrä ja putki oli eristetty uudelleen. Korjaus oli tehty R. Oy:n toimittamassa raportissa todetun syyn vuoksi.

V. Oy:n 9.3.2021 tekemän katselmuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten putkiliitoksen korjaus oli toteutettu. Muistion mukaan asunnon B4 tulovesiputkessa ei tarkastuskäynnillä ollut havaittu kannakkeita, eivätkä kannakointia koskevat asennusohjeet olleet toteutuneet vahingon jälkeen tehdyissä korjausratkaisuissa. Muistiossa on suositeltu korjaamaan asunnon B4 tulovesiputkien kytkennät. Muistion mukaan myös korjatut rakenteet ovat ohjeistusten ja määräysten vastaisia, koska putkien kannakoinnit puuttuvat, eikä maan painumisen aiheuttamaa riskiä ole otettu huomioon putken liikkumisvaraa määritettäessä.

Asiakas ei ole nimenomaisesti kiistänyt sitä, ettei tulovesiputkea ollut kannakoitu ohjeiden ja määräysten mukaisella tavalla, sekä ettei tuulikaapin lattiassa ollut vedeneristystä. Taloyhtiö on kuitenkin katsonut, ettei kannakoinnin väitetyllä puutteellisuudella ollut syy-yhteyttä aiheutuneeseen vahinkoon, eikä vedeneristyksen puuttumisella myöskään ollut merkitystä vahingon arvioinnissa. Vakuutusyhtiökään ei ole katsonut vedeneristyksen puuttumisen olleen mikään erityinen ongelma, koska vettä oli valunut niin paljon ja niin laajalle alueelle. Vedeneristys ei olisi käytännössä auttanut mitään.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että muovisen tulovesiputken ja metallisen liittimen irtoamisen on aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vuoto on aiheutunut siitä, että tulovesiputki oli irronnut liittimestä, mutta kumpikaan näistä käyttövesiputkiston osista ei ole esitetyn selvityksen mukaan ollut rikki. Sekä R. Oy:n että V. Oy:n muistioiden perusteella, ja ottaen huomioon vuotokohdan korjanneen yrityksen selvityksen, Vakuutuslautakunta katsoo, että liittimen irtoamisen on osoitettu aiheutuneen vähitellen kiinteistön savisen maapohjan laskemisen seurauksena tapahtuneen liikkumisen vuoksi.

R. Oy:n ja V. Oy:n muistioissa esitettyjen näkemysten mukaan lautakunta pitää myös ilmeisenä, että vesiputken liikkumavaran vähäisyyden ja kannakoinnin puutteellisuuden vuoksi tulovesiputki on painunut alaspäin maan painumisen seurauksena vähitellen. Putken painuminen alaspäin on aiheuttanut sen, että se on irronnut metallisesta liittimestä. Esitetyn selvityksen mukaan on myös ollut mahdollista, että liitin on vähitellen löystynyt sen vuoksi, ettei tulovesiputkessa ollut tukiholkkia, kuten vuotovahingon korjanneen yrityksen edustaja oli ilmoittanut. Näistä syistä vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.

Asiakas on valituksessaan pitänyt vakuutusyhtiön korvausmenettelyä hyvän vakuutustavan vastaisena erityisesti sen vuoksi, että vakuutusyhtiö oli antanut useita korvauspäätöksiä, joissa oli esitetty sellaisia epäysperusteita, joita ei ollut mainittu aikaisemmissa korvauspäätöksissä.

Asiaa arvioidessaan Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on perustanut kulloinkin antamansa korvauspäätöksen tuolloin käytettävissään olleeseen selvitykseen perusteella. Asiakas on jokaisen korvauspäätöksen jälkeen esittänyt muutosvaatimuksia ja perustellut niitä omalta kannaltaan. Jokaisen muutosvaatimuksen jälkeen vakuutusyhtiö on antanut uuden perustellun korvauspäätöksen. Tammikuussa 2021 saamansa muutosvaatimuksen jälkeen vakuutusyhtiö on vielä pyytänyt useita selvityksiä vahinkoasian arvioimiseksi, missä tarkoituksessa on mm. pyydetty lausunto V. Oy:ltä. Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta vakuutusyhtiön menettelyn olleen hyvän vakuutustavan, lainsäädännön, yleisen korvauskäytännön tai vakuutussopimuslain vastaista.

Vakuutuslautakunta toteaa vielä, että asian arviointi ja ratkaisusuositus perustuvat asiakkaan ja vakuutusyhtiön tekemän vakuutussopimuksen ehtoihin. Arviointiin ei vaikuta se, millainen korvausratkaisu on tehty asunnon asukkaiden kotivakuutuksen vakuutusehtojen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Vuori