Tapahtumatiedot

Puhelimitse tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan A oli 20.1.2021 törmännyt kuljettamallaan henkilöautolla liikennevaloissa edellään olleen B:n kuljettaman henkilöauton perään. Valot olivat vaihtuneet vihreiksi ja A oli lähtenyt liikkeelle ennen kuin edellä ajava oli ehtinyt lähteä liikkeelle. Kyseessä oli tosi kevyt kosketus toiseen autoon. A:n ajoneuvon etupuskuri ja takalasi rikkoutuivat (kyydissä olleet tavarat rikkoivat).

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 8.4.2021 teknisen asiantuntijansa kannanottoon, jonka mukaan A:n henkilöauton vauriot eivät ole yhtenevät vastapuolen ajoneuvon vaurioiden kanssa. Vastapuolen ajoneuvoon on tullut törmäyksestä kevyet jäljet takapuskurin alaosaan. A:n ajoneuvon etuosan vauriot ovat huomattavat, ja kaikki eivät ole voineet syntyä törmäyksestä vastapuolen ajoneuvoon. Vaurioita on puskurirakenteen sisäpuolella aina 30 cm syvyydessä asti. Lisäksi oikean etulokasuojan vaurio on laadultaan erilainen. Myös takalasin rikkoutumisen syy on jäänyt selvittämättä. Vakuutusyhtiö katsoo lisäksi, että sille on annettu virheellistä tietoa vahinkotapahtumasta korvauksen saamiseksi. Tältä osin viitataan vakuutussopimuslain 72 §:ään. A:n ajoneuvon vaurioita ei korvata kolariturvasta.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa henkilöautolle törmäyksessä tulleet vauriot kolarointivakuutuksesta. A ei ole menetellyt vilpillisesti ja epäselvää on, tarkoittaako vakuutusyhtiö edes vedota vilppiin. Koska vakuutusyhtiö ei ole voinut osoittaa, että kyse on ollut vilpistä tai että A:n henkilöauton vauriot olisivat syntyneet muussa yhteydessä kuin ilmoitetussa vahinkotapahtumassa, vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä maksamasta vakuutussopimuksen mukaista korvausta

Vahinkotapahtumasta annetut tiedot ja vakuutusyhtiön väite vilpistä

A on Kiinan kansalainen ja hänen äidinkielensä on mandariinikiina. Suomi on A:lle kolmas kieli. A ei ole kielitaidottomuutensa takia suorittanut Jyväskylän yliopiston järjestämää kielitaitoa mittaavaa YKI-koetta. Vakuutusyhtiö on ollut tietoinen siitä, että A:n kielitaito on erittäin heikko, eikä hänen voida kohtuudella olettaa ymmärtävän tai kykenevän viestimään monimutkaisia sopimusehtoja suomeksi ilman osaavaa apua. A on useasti ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön chat -palvelun kautta.

Korvauspäätöksessä on todettu, että puhelinkeskusteluissa 21.2.2021 sekä 5.3.2021 vakuutusyhtiö ei ole saanut tyydyttävää selvitystä siitä, miten ja missä vahinkoasiassa kyseessä olleet vauriot ovat syntyneet ja A on antanut väärää tietoa vahinkotapahtumasta. A on 5.3. käydyssä keskustelussa antanut vastauksen useisiin häneltä kysyttyihin kysymyksiin. Jos vakuutusyhtiö ei tällöin ole saanut selvitystä, on selvää, että yhtiö ei ole pystynyt kommunikoimaan A:n kanssa oikealla tavalla. Kielimuurista ja kielitaidottomuudesta kertoo myös A keskustelussa käyttämä ilmaisu ”hyvin kevyt kosketus.” Kiinan kielessä asioita kuvataan hyvin eri tavalla kuin suomen kielessä, mikä johtaa siihen, että toista kieltä käyttäessään henkilö voi hyvin helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä käyttämällä ilmaisua, joka on omalla kielellä tai omassa kulttuurissa kuvaava, mutta toisella kielellä tai toisessa kulttuurissa tarkoittaa jotain täysin muuta. Kiinassa ”hyvin kevyt kosketus” kolaritilanteessa voi tarkoittaa vakavaakin kolaria.

Vilpillinen mieli vaatii aina tahallisuutta osapuolelta. Vakuutusyhtiön kykenemättömyys hoitaa asiaa toisilla kielillä ei osoita, että toista kieltä puhuva osapuoli toimisi vilpillisessä mielessä. Myöskään se, että vakuutusyhtiön asiantuntija ole ollut kykenevä selvittämään asiaa, ei osoita, että A on toiminut vilpillisessä mielessä. Vakuutusyhtiö on vedonnut tietojen virheellisyyteen. A huomauttaa, että vakuutussopimuslain 72§:n mukaisesti korvausta voidaan vähentää tai se evätä vain, jos hakija on toiminut vilpillisessä mielessä. Tähän vakuutusyhtiö ei ole vedonnut.

Ajoneuvon vauriot

A:n ajoneuvo on Volvo S40. Vastapuolen ajoneuvo on myös Volvo, todennäköisesti Volvo V90. A:n auto on ollut normaalissa kunnossa sen lähtiessä parkkipaikalta ennen liikennevaloissa tapahtunutta kolaritilannetta. A:n auto on tallentunut läheisen tavaratalon valvontakameroihin. Turvallisuusliikkeen edustajat ovat ilmaisseet halukkuutensa todistaa A:n puolesta siitä, että auto on ollut kunnossa ennen liikkeelle lähtöä. Kolaritilanteen jälkeen A on välittömästi valokuvannut sekä törmätyn auton vauriot että oman autonsa vauriot. Volvo on turvallisuuteen panostava automerkki ja turvallisuutta on lisätty sillä, että 2010-luvulla ja sen jälkeen valmistetuissa ajoneuvoissa ajoneuvojen nokat on suunniteltu siten, että ne törmäystilanteessa hajoavat varsin helposti, kun taas ajoneuvojen perät vahvistetaan turvallisuuden parantamiseksi. Ajoneuvon nokka on suunniteltu tällaiseksi sen takia, että se ottaa vastaan suurimman osan kolarisa tulevasta iskusta, jolloin matkustamoon kohdistuu mahdollisimman vähän vahinkoja aiheuttavaa voimaa. Koska auton kori on yleensä suunniteltu siten, että kehikko kattaa mahdollisimman paljon auton rungosta, ei ole yllättävää, että kolarista aiheutunut voima on kulkenut kehikkoa pitkin kehikon takaosaan ja näin aiheuttanut vauriota jopa takalasiin asti. Heikon nokan takia on yleistä, että kevyt kolari voi aiheuttaa auton nokkaan vakavia, syviäkin vaurioita, tai jopa aiheuttaa auton joutumisen lunastuskuntoon.

Vaikka vakuutusyhtiö on katsonut, että A:n henkilöauton vauriot eivät ole yhtenevät vastapuolen ajoneuvon vaurioiden kanssa, A:n näkemyksen mukaan yhtiö myöntää, että suurin osa vaurioista on syntynyt kolaritilanteesta. Kiistämiselle ei ole esitetty muita perusteluja kuin vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan väite. Mitään vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ei ole vakuutusyhtiön puolelta esitetty. A pystyy osoittamaan todisteiden kera sen, että auto on ollut kunnossa ennen liikkeelle lähtöä ja vahingot ovat syntyneet liikkeelle lähdön ja kolarin jälkeen. Uskottavaa ei ole, että A olisi onnistunut lyhyessä ajassa kolaroimaan useassa paikassa ilman tapauksesta uutisointia julkisessa mediassa. Vaurioiden syntymiselle ei ole osoitettu muuta syytä kuin se, että vauriot ovat syntyneet ilmoitetussa kolarissa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset perusteettomina. Yhtiö on korvannut A:n ajoneuvon liikennevakuutuksesta vastapuolen ajoneuvon korjauslaskun 353,87 euroa. Vakuutusyhtiön teknisen asiantuntijan mukaan ajoneuvojen vaurioiden perusteella ei voida osoittaa, että kaikki vauriot olisivat tulleet kyseisessä liikennevahingossa.

Vahinkotarkastuksen mukaan ajoneuvojen vauriot eivät ole yhtenevät. A esittää kaikkien vaurioiden syntyneen tässä liikennevahingossa. Autokorjaamon laatima kustannusarvio A:n henkilöauton keulan ja takalasin vauriosta on 6.833,73 euroa. Ajoneuvo on keulastaan todella laajasti vaurioitunut puskurin ylä- ja alaosasta sekä oikeasta etulokasuojasta. Vaurioita on myös ilmastoinnin kennoissa, jotka ovat puskurin pinnasta mitattuna 30 cm syvyydessä. Lisäksi takalasin vaurioituminen pienen törmäysenergian peräänajossa ei ole mahdollista. Takalasi on hajonnut ilmeisen huonosti sidotun kuormauksen takia.

Vastapuolen ajoneuvon vauriot ovat hyvin pintapuoliset ja rajoittuneet muovisen takapuskurin alaosan vaihtoon ja lämpöpellin suoristamiseen. Edellä ajaneen ajoneuvon vähäiset peräosan vauriot eivät ole yhteneväiset A:n ajoneuvon vaurioiden kanssa, eivätkä näin ollen vastaa ilmoitettua liikennevahinkoa. A:n ajoneuvon vaurioiden ei muutoinkaan ole osoitettu aiheutuneen kolarivahingon kattavan kaskovakuutuksen voimassaolon aikana. Turvaa on nostettu aiemmasta suppeammasta vakuutuksesta laajempaan 13.1.2021. Aiempi vakuutus ei ole sisältänyt kolariturvaa. Vakuutusyhtiö katsoo, että A:n ajoneuvon vauriot eivät ole kolariturvasta korvattavia.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu ratkaisusuosituspyynnön ja vakuutusyhtiön vastauksen lisäksi seuraavat selvitykset:

• A:n henkilöautoa koskeva korjauskustannuslaskelma ja valokuvia ajoneuvon vaurioista
• B:n henkilöautoa koskeva korjauskustannuslaskelma ja valokuvia ajoneuvon vaurioista
• Vakuutusyhtiön vakuutustutkijan muistio 2.3.2021
• Vakuutusyhtiön korvauspäätös, vakuutuskirja ja kaskovakuutusehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko A näyttänyt toteen, että kyseessä on tässä tapauksessa kaskovakuutuksen kolariturvasta korvattava vahinkotapahtuma, joka on sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana. Toissijaisesti kyse on siitä, onko A:n ajoneuvon kaikkien vaurioiden näytetty aiheutuneen kyseessä olevan vahinkotapahtuman yhteydessä. Arvioitavana on myös, onko A antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa siten, että korvausta voidaan tällä perusteella alentaa tai evätä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.11.2019 alkaen) kohdan 5.6 (Kolariturva) mukaan kolariturvasta korvataan vakuutuksen kohteelle sekä sähkö- ja hybridiautojen akustolle aiheutunut välitön esinevahinko, jonka syynä on kolari, törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava äkillinen ja ennalta arvaamaton vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on vastineessaan katsonut, että A:n ilmoittaman vahinkotapahtuman ei ole osoitettu aiheutuneen kolarivahingon käsittävän kaskovakuutuksen voimassaoloaikana. Lautakunnalle toimitetun vakuutuskirjan mukaan A:n aiemmin suppeampana ottamaan kaskovakuutukseen lisätty kolarivakuutus on alkanut 13.1.2021 ja vahinkotapahtuman on ilmoitettu sattuneen 20.1.2021.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että se on korvannut A:n liikennevakuutuksesta B:n henkilöauton takaosan vauriot, minkä on katsottava merkitsevän sitä, että myös vakuutusyhtiö on arvioinut A:n henkilöauton törmänneen B:n henkilöauton takaosaan osapuolten ilmoittamana ajankohtana. Myös vakuutusyhtiön vakuutustutkija on muistiossaan 2.3.2021 pitänyt yhteentörmäyksen sattumista riidattomana. Vakuutusyhtiö ole muutoinkaan suoranaisesti kiistänyt sitä, että A:n ja B:n ajoneuvojen yhteentörmäys on tapahtunut A:n ilmoittamalla tavalla 20.1.2021. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n ajoneuvoon kohdistunut törmäysvahinko on tässä tapauksessa sattunut kolarivakuutuksen voimassaoloaikana. Kysymys on tämän jälkeen siitä, ovatko A:n ajoneuvon vauriot syntyneet hänen ilmoittamassaan vahinkotapahtumassa. Vakuutusyhtiö on tältä osin vedonnut teknisen asiantuntijansa lausuntoon ja siihen, että kyseessä on A:n vahinkoilmoituksen mukaan ollut hyvin kevyt kosketus toiseen autoon.  

Vakuutuslautakunnalle toimitetussa vakuutustutkijan muistiossa on kohta ”Vahinkotarkastajan lausunto asiaan vahinkotapahtumaan liittyen”. Sen mukaan ”A:n auto on käyty 27.1.2021 tarkastamassa asiakkaan työpaikan pihassa. Erikoiset vauriot, keskellä puskurin yläosassa maskin yläpuolella terävä vekki, ja noin 30 cm syvyydessä ilmastoinnin kennossa vaurio. Jo näiden perusteella nämä vauriot eivät ole tulleet törmäyksestä autoon. Vauriot kuvattu ja mitattu, kuvat cabasissa. Lisäksi puskurin vasemmalla alakulmassa on kiinniajon jälki ja oikeassa lokasuojassa on eri törmäysvaurio. Takalasi on hajonnut ilmeisen huonosti sidotun kuorman takia. Milloin nämä vauriot on tulleet, ja miksi asiakas on kertonut niiden tulleen tässä?” Saman kohdan mukaan ”B:n auto on käyty tarkastamassa asiakkaan luona ja asiakkaan kanssa. A:n auto on peräänajotilanteessa syöksynyt B:n auton takapuskurin alaosaan/ alle, takapuskurin mustassa alaosassa hentoja naarmuja ja pakoputken suojapelti on vääntynyt. Mielestäni B:n puskurin yläosassa olevat pienet epämääräiset jäljet on käytöstä/ lastaamisesta tulleita. B:llä oli kuvia törmäyksen jälkeen, ja A:n auto on tuossa nykyisessä kunnossa noissa kuvissa.”

Vakuutuslautakunnalle ei ole tässä asiassa toimitettu erillistä vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan lausuntoa. Korjauskustannuslaskelmien ja ajoneuvoista otettujen valokuvien perusteella A:n henkilöauto on Volvo V40 Cross Country Wagon ja B:n ajoneuvo Volvo XC60 D5 Wagon, jonka perä on A:n henkilöauton etuosaa hieman korkeampi. A:n henkilöauton etuosasta otetuista valokuvissa on nähtävissä vaurioita koko etuosan alalta. Eräässä kuvista konepelti on avattu ja etupuskurin takana näkyy halkeamia. Vaikka B:n henkilöauton takaosassa olevat vauriot ovat valokuvien perusteella vähäisiä, Vakuutuslautakunta pitää asiassa nyt esitetyn selvityksen perusteella mahdollisena, että ajoneuvon etuosan vauriot, mukaan luettuna etupuskurin takana olevat vauriot, ovat voineet syntyä, kun A:n ajoneuvon etuosa on mahdollisesti ennen törmäystä tapahtuneen jarrutuksen seurauksena painunut alaspäin ja osunut B:n ajoneuvon takaosaan. Selvitysten perusteella ei voida poissulkea sitä, että B:n henkilöauton takapuskurin alla olevat tukirakenteet ovat kestäneet A:n ajoneuvon törmäyksen vähin vaurioin, mutta aiheuttaneet A:n ajoneuvon etuosaan laajemmat vauriot. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt A:n kertomusta siitä, että A ei kielitaitonsa puutteiden johdosta ole osannut kertoa törmäyksen voimakkuudesta täsmällisesti. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta pitää asiassa riittävästi näytettynä, että pääosa A:n henkilöauton etuosan vaurioista on aiheutunut nyt ilmoitetussa vahinkotapahtumassa.

Koska vakuutusyhtiö on takalasin vaurioiden osalta vedonnut vain yhteentörmäyksen tapahtumiseen alhaisella nopeudella ja kuorman huonon sitomisen johdosta, Vakuutuslautakunta pitää asiassa näytettynä, että myös A:n henkilöauton takalasin vauriot ovat syntyneet A:n vahinkoilmoituksessa kerrotulla tavalla, kun ajoneuvon kuorman liike on yhteentörmäyksen yhteydessä rikkonut takalasin. Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on mahdollisesti katsonut, että huonosti sidotun kuorman peräänajovahingon yhteydessä ajoneuvon takalasille aiheuttamat vauriot eivät ole kolarointivakuutuksesta ylipäänsä korvattavia, vakuutusyhtiö ei ole vedonnut vakuutusehtoihin tai tuonut esille muitakaan perusteita kantansa tueksi.

Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella jää kuitenkin epäselväksi, millä mekanismilla A:n henkilöauton oikean etulokasuojan vaurio on voinut aiheutua puheena olevassa peräänajovahingossa. Tämän perusteella lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että tämä vaurio on aiheutunut 20.1.2021 sattuneen vahinkotapahtuman yhteydessä.

Vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspäätöksessään vilppiin, mutta ei ole enää vastauksessaan tuonut esille tätä perustetta. Korvauksen alentaminen tai epääminen vilpin perusteella edellyttää, että korvauksen hakijan osoitetaan antaneen vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on vaikutusta vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta.

Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt tässä asiassa konkreettista selvitystä siitä, missä yhteydessä A on vakuutusyhtiön vakuutustutkijan muistiossa kerrotulla tavalla väittänyt, että hänen kaikki autonsa vauriot ovat aiheutuneet puheena olevan vahinkotapahtuman yhteydessä. Vahinkoilmoituksessaan A on kertonut etupuskurin ja takalasin vaurioituneen, kuitenkaan mainitsematta oikeaa etulokasuojaa. Kuten edellä on todettu, vakuutusyhtiö ei myöskään ole kiistänyt A:n kertomusta siitä, että A ei ole puutteellisen kielitaitonsa vuoksi kaikilta osin ymmärtänyt hänelle esitettyjä kysymyksiä. Vaikka oikean etulokasuojan vaurio ei esitetyn selvityksen perusteella ole aiheutunut tässä vahinkotapahtumassa, lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että A olisi antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tietoja. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei ole voinut alentaa tai evätä korvausta myöskään vilpin perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa A:n henkilöauton vauriot kolariturvasta oikean etulokasuojan vauriota lukuun ottamatta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho