Tapahtumatiedot
S Oy:n palveluksessa oleva kirjanpitäjä ei ollut toimittanut verohallinnolle sen pyytämiä selvityksiä S Oy:n asiakkaan elinkeinotoiminnan arvonlisäverosta. Tästä johtuen verohallinto oli määrännyt asiakkaan maksettavaksi ylimääräistä arvonlisäveroa 11 373,06 euroa ja sille viivästyskorkoa. Korvausta aiheutuneesta vahingosta on haettu S Oy:n varallisuusvastuuvakuutuksesta.
Vakuutuksenottaja S Oy:n katsottiin olevan työnantajana korvausvastuussa kirjanpitäjän asiakkaalle aiheuttamasta vahingosta. Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään 30.3.2021, että S Oy:n vakuutussopimuksen mukaan vakuutuksenottajan suorittaman työn- tai palvelun tilaajana olevaan sopimuskumppaniin nähden korvausvastuu perustui kuitenkin aina kulloinkin voimassa olevien tilitoimistopalvelujen yleisten sopimusehtojen (TAL) korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei näitä sopimusehtoja olisi käytettykään. Yleisten sopimusehtojen TAL2018 kohdassa 25 todettiin muun muassa, että tilitoimiston vastuun enimmäismäärä oli enintään 10 000 euroa yhdessä vahinkotapahtumassa, ellei muusta enimmäismäärästä ole nimenomaisesti sopimuksessa sovittu. S Oy:n ja sen asiakkaan välisessä suullisessa sopimuksessa ei ollut otettu kantaa tilitoimiston korvausvastuuseen. Sen vuoksi vakuutusyhtiö maksoi vahingosta vakuutuskorvauksena TAL-ehtojen mukaisen 10 000 euron määrän.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
S Oy on vaatinut korvauksen suorittamista täysimääräisenä. S Oy toteaa, että vakuutussopimuksen mukaan varallisuusvastuuvakuutuksen vakuutusmäärä on 45 000 euroa. Lisäksi vakuutuskirjassa mainittiin, että vakuutuksenottajan suorittaman työn- tai palvelun tilaajana olevaan sopimuskumppaniin nähden korvausvastuu perustuu kuitenkin aina kulloinkin voimassaolevien tilitoimistopalvelujen yleisten sopimusehtojen (TAL) korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei näitä sopimusehtoja olisi käytettykään. Vakuutusyhtiö ei ollut toimittanut kyseisiä yleisiä sopimusehtoja S Oy:lle eikä selvittänyt niiden sisältöä. Sopimusehdot eivät olleet S Oy:llä käytössä. S Oy pyytää FINEn ratkaisua siihen, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus rajata korvausvastuutaan viittaamalla mainittuihin yleisiin sopimusehtoihin. S Oy:n mielestä vakuutusyhtiö ei voi rajata vastuuta viittaamalla kolmannen tahon sopimusehtoihin, joiden sisältöä ei ollut sille toimitettu.
Lisäkirjelmässä 7.7.2021 S Oy on lausunut, että yleiset sopimusehdot laatineeseen Taloushallintoliittoon kuuluu hyvin vähän tilitoimistoja. Pääosa jäsenyrityksistä on suurten alan konsernien tytäryrityksiä. Suurin osa alan yrityksistä ei kuulu Taloushallintoliittoon, eikä sovella sen laatimia yleisiä sopimusehtoja. S Oy:n mielestä vakuutusyhtiön olisi pitänyt liittää ehdot vakuutussopimukseen, jos niihin vedotaan. Lisäksi vakuutusyhtiön olisi pitänyt kirjata ehtoihin perustunut korvausvastuun euromääräinen rajaus vakuutussopimukseen selvästi. Nyt asiakirjoissa oli mainittu euromääräisenä erehdyttävästi vain vakuutusyhtiön oma korvauskatto. S Oy:ssä on vain yksi työntekijä ja toiminta on hyvin pienimuotoista, joten on kohtuutonta, että vakuutusyhtiö rajoitti korvausvelvollisuuttaan vetoamalle ehtoihin, joita ei edes asiakkaalle toimitettu.
Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessään lausumansa. S Oy:n vakuutuskokonaisuus, johon oli sisältynyt muun muassa varallisuusvastuuvakuutus, oli tullut voimaan 15.4.2018 ja päättynyt S Oy:n irtisanomiseen 25.2.2020. S Oy:lle lähetetyn vakuutusehdotuksen sisältö oli siirtynyt järjestelmässä sellaisenaan vakuutuskirjaan. Vakuutusehdotuksessa ja vakuutuskirjassa on ollut seuraava teksti: "Vakuutuksenottajan suorittaman työn- tai palvelun tilaajana olevaan sopimuskumppaniin nähden korvausvastuu perustuu kuitenkin aina kulloinkin voimassa olevien tilitoimistopalvelujen yleisten sopimusehtojen (TAL) korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei näitä sopimusehtoja olisi käytettykään".
Vakuutusyhtiö katsoo, että TAL-ehdot ovat kirjanpitoalalla yleisesti käytössä ja tiedossa. Ammattitaitoisen ja huolellisen tilitoimiston tulee olla perillä TAL-ehdoista, eikä niitä sen vuoksi tarvitse erikseen liittää vakuutusehdotukseen tai tuote-esitteeseen vaan pelkkä viittaus riittää. TAL-ehtoihin on viitattu vakuutusehdotuksessa ja ne ovat tulleet S Oy:n tietoon ennen vakuutussopimuksen tekemistä. S Oy on hyväksynyt vakuutusehdotuksen sellaisenaan allekirjoittamalla sen 18.4.2018.
Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että tiedonantovelvollisuuden laajuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että S Oy on elinkeinonharjoittaja eikä kuluttaja tai sellaiseen rinnastettava taho. Ottaen huomioon vakuutusehdotuksen nimenomaisen maininnan, S Oy ei ole voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että vakuutus on sidottu TAL-ehtoihin vain siinä tapauksessa, että se itse käyttää niitä omissa sopimuksissaan. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo korvauspäätöksen olevan vakuutussopimuksen mukainen.
Lisävastineessa 27.9.2021 vakuutusyhtiö on lausunut, että sen käsityksen mukaan valtaosa tilitoimistoista soveltaa TAL2018 vakioehtoja muun muassa siksi, että niissä määritellään selkeästi tilitoimiston ja sen asiakkaan velvollisuudet ja vastuut. Korvausvastuun kirjaaminen vakuutuskirjaan S Oy:n esittämällä tavalla olisi mahdotonta, koska TAL2018-ehtojen mukaan tilitoimiston vastuu yhdestä vahinkotapahtumasta on enintään 10 000 euroa, ellei muusta enimmäismäärästä ole nimenomaisesti sopimuksessa sovittu. Korvausvastuu riippui siten tilitoimiston tekemän sopimuksen sisällöstä. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että ammattimaisen elinkeinonharjoittajan kohdalla viittaus TAL2018-ehtoihin kirjallisessa vakuutusehdotuksessa on riittävä tapa täyttää tiedonantovelvollisuus.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan, sellaisena kuin se on ollut voimassa puheena olevaa vakuutussopimusta tehtäessä, ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.
Lain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Yleisten sopimusehtojen TAL2018 kohdan 25 mukaan (…) Tilitoimisto vastaa vain huolimattomuudestaan johtuvista välittömistä vahingoista. Tilitoimiston vastuun enimmäismäärä on kuitenkin aina enintään 10.000 euroa yhdessä vahinkotapahtumassa ja saman tilikauden aikana ilmenneistä vahinkotapahtumista yhteensä enintään 20.000 euroa, ellei muusta enimmäismäärästä ole nimenomaisesti sopimuksessa sovittu. (…)
Nyt kyseessä olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.11.2013 voimaan tulleiden varallisuusvastuuvakuutusehtojen mukaan varallisuusvastuuvakuutusehto määrittelee varallisuusvastuuvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen (Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia), vastuuvakuutusten yhteisten ehtojen, vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa. Vakuutusta tehtäessä on voitu sopia vakuutusturvaa laajentavista tai supistavista erityisehdoista. Nämä on merkitty vakuutuskirjaan.
Vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuksenottaja on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- joko toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tai
- muulle henkilölle vakuutettua toimintaa koskevan lainsäädännön nimenomaisen määräyksen perusteella.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut vakuutuskorvausta suorittaessaan oikeus vedota tilitoimistopalvelujen yleisten sopimusehtojen (TAL) korvausvastuun rajoittamista koskeviin määräyksiin.
Asiaan sovellettavien varallisuusvastuuvakuutusehtojen mukaan varallisuusvastuuvakuutusehto määrittelee varallisuusvastuuvakuutuksen sisällön yhdessä yleisten sopimusehtojen, vastuuvakuutusten yhteisten ehtojen, vakuutuskirjan ja vakuutuskirjaan merkittyjen erityisehtojen ja suojeluohjeiden kanssa.
FINElle toimitettujen asiakirjojen mukaan S Oy on joutunut tarjoamiaan tilitoimistopalveluja koskeneen toimeksiantosopimuksen perusteella korvausvelvolliseksi työntekijänsä asiakkaalleen aiheuttamasta 11 373,06 euron vahingosta viivästyskorkoineen.
FINE toteaa, että S Oy:n vakuutussopimusta koskevan 19.2.2019 päivätyn vakuutuskirjan mukaan varallisuusvastuuvakuutuksen enimmäiskorvausta osoittavaksi vakuutusmääräksi oli sovittu 45 000 euroa. Vakuutuskirjan mukaan vakuutuksenottajan suorittaman työn- tai palvelun tilaajana olevaan sopimuskumppaniin nähden korvausvastuu perustuu kuitenkin aina kulloinkin voimassa olevien tilitoimistopalvelujen yleisten sopimusehtojen korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei näitä sopimusehtoja olisi käytettykään. Yleisten sopimusehtojen TAL2018 kohdan 25 mukaan tilitoimiston vastuun enimmäismäärä on enintään 10 000 euroa yhdessä vahinkotapahtumassa ja saman tilikauden aikana ilmenneistä vahinkotapahtumista yhteensä enintään 20 000 euroa, ellei muusta enimmäismäärästä ole nimenomaisesti sopimuksessa sovittu.
S Oy on väittänyt, ettei vakuutusyhtiö voi vedota edellä mainittuun yleisten sopimusehtojen määräykseen, koska se ei ollut toimittanut sopimusehtoja S Oy:lle vakuutuksesta sovittaessa tai muutoinkaan selvittänyt niiden sisältöä. Vakuutusyhtiön mukaan kyseiset ehdot ovat kirjanpitoalalla yleisesti käytössä ja tiedossa ja ammattitaitoisen ja huolellisen tilitoimiston on tullut olla niistä perillä. Tämän vuoksi ehtoja ei ollut tarvinnut erikseen liittää vakuutusehdotukseen tai tuote-esitteeseen, vaan vakuutusyhtiö on pitänyt ehtoihin viittaamista riittävänä.
Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että kun kyse on elinkeinonharjoittajan kanssa tehdystä elinkeinotoimintaa koskevasta vakuutussopimuksesta, vakuutuksenottajalle voidaan asettaa tavallista kuluttajaa laajempi velvollisuus perehtyä itsekin tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön (FINE-031000 (2020)).
FINE toteaa, että vakuutusyhtiön selvityksen mukaan S Oy:lle toimitetussa vakuutusehdotuksessa oli viitattu kyseisiin tilitoimistopalvelujen yleisiin sopimusehtoihin ja ne olivat tulleet S Oy:n tietoon ennen vakuutussopimuksen tekemistä. S Oy on hyväksynyt vakuutusehdotuksen allekirjoittamalla sen 18.4.2018. FINEn näkemyksen mukaan mainitut yleiset sopimusehdot ovat kirjanpitoalalla yleisesti käytössä ja tiedossa. FINE katsoo, että perehtymällä vakuutuksesta annettuun vakuutusehdotukseen asianmukaisella huolellisuudella S Oy on saanut riittävät tiedot vakuutuksen piiriin kuuluvien korvattavien kustannusten määrästä sekä siitä, että sen asiakkaaseen nähden korvausvastuu perustui aina kulloinkin voimassa olevien tilitoimistopalvelujen yleisten sopimusehtojen korvausvastuuta koskeviin määräyksiin, vaikkei näitä sopimusehtoja olisi käytettykään.
Selvyyden vuoksi FINE toteaa, että vakuutussopimuslain 5 §:ssä vakuutuksenantajalle asetettu tiedonantovelvollisuus ei merkitse velvollisuutta vakuutusehtojen jokaisen määräyksen seikkaperäiseen läpikäymiseen vakuutuksen hakijan kanssa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Tiedonantovelvollisuus ei myöskään poista vakuutuksenottajan lähtökohtaista velvollisuutta perehtyä itsekin tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön.
Selostamillaan perusteilla FINE katsoo vakuutusyhtiön täyttäneen sille laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden S Oy:n vakuutussopimusta tehtäessä, ja että tilitoimistopalvelujen yleisten sopimusehtojen korvausvastuuta koskevista määräyksistä on tullut niitä koskeneen viittauksen perusteella osa S Oy:n vakuutussopimusta. Vakuutusyhtiön korvauspäätös on siten ollut vakuutussopimuksen ehtojen mukainen.
Siltä osin kuin S Oy on vedonnut mainittujen yleisten sopimusehtojen korvausvastuuta rajoittavien määräysten soveltamisen johtavan tässä asiassa kohtuuttomaan lopputulokseen FINE toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua pidättyvästi. FINE katsoo, että nyt kysymyksessä oleva vakuutuskirjaan merkitty sopimusehtoviittaus on ollut selkeä eikä asiassa ole tullut ilmi sellaisia erityisiä seikkoja, joiden perusteella sen soveltamisen olisi arvioitava johtavan S Oy:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Hyytiäinen