Tapahtumatiedot

B:n vahinkoilmoituksen 9.12.2019 mukaan B:n omistama Beachcruiser -sähköpolkupyörä oli varastettu 25.11 – 5.12.2019 välisenä aikana metroaseman pyöräparkista. Pyörä oli lukittuna ja kiinnitettynä telineeseen. B haki polkupyörästä ja lisävarusteista A:n ottamasta kotivakuutuksesta yhteensä 3.950 euron korvausta.

Vakuutusyhtiö pyysi B:ltä korvauskäsittelyä varten poliisin tutkintapöytäkirjan ja valokuvia polkupyörästä sekä myöhemmin polkupyörää koskevan ostoskuitin/tilausvahvistuksen. B lähetti vakuutusyhtiölle valokuvan, poliisin tutkintailmoituksen ja K Oy:n 12.6.2019 päivätyn laskun, joka on osoitettu A:lle. Laskun kuvaus on seuraava: Sähköpyörä eVision irroitettava akku Beach Cruiser 72 V 1500 W Fatbike, hinta yhteensä 3.890 euroa.

Vakuutusyhtiö toisti vaatimuksensa pyörää koskevan ostokuitin tai tilausvahvistuksen esittämisestä todeten muun ohessa, että ostoajankohta huomioon ottaen tosite on todennäköisesti löydettävissä esimerkiksi verkkopankissa. B:n ja vakuutusyhtiön edustajien välillä käytiin laaja viestinvaihto vakuutusyhtiön verkkopalvelussa ja sähköpostin välityksellä. B kertoi, että vastaavaa vuoden 2019 mallia olevaa pyörää ei ole enää saatavilla ja uusi vastaava malli löytyy hintaan 4.995 euroa. Hän katsoi, että vakuutusyhtiöllä ei vakuutusehtoihin perustuen ole oikeutta edellyttää ostotositteen toimittamista. Lisäksi hän kritisoi voimakkaasti vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä muun muassa sen hitauden, viestinnän epäselvyyden ja viestien sekä dokumenttien katoamisten johdosta. B toimitti vakuutusyhtiölle K Oy:n 2.3.2020 päivätyn laskelman anastettua pyörää vastaavan uuden pyörän hankkimisesta. Laskelman mukaan uusi vastaava pyörä maksaa 4.995 euroa, mutta sen varustelu on suppeampi. Lokasuojilla, vastaavalla lukolla ja vaijerilla ja soittokellolla varusteltuna kokonaishinta on 5.154,85 euroa.

Vakuutusyhtiön erikoistarkastaja C otti yhteyttä A:han pyytäen A:lta selvitystä K Oy:n, joka on A:n yhtiö, kautta A:lle siirtyneestä polkupyörästä. Selvityksenä pyydettiin maksutositteita K Oy:n kirjanpidosta ja tilitapahtumista. A:n vastauksen mukaan hänellä oli ollut saatavia K Oy:ltä, minkä johdosta maksutapahtumia A:lta K Oy:lle ei ollut tapahtunut. A:n mukaan pyörän luovuttaminen on vähentänyt hänen saataviaan K Oy:ltä pyörän arvon mukaisella määrällä (sis. alv.).

C pyysi edelleen A:ta lähettämään hänelle kirjanpidosta sellaisen todisteen, jolla vakuutusyhtiö voi kiistatta todentaa pyörän siirtyneen [A:n] omaisuudeksi. Lisäksi C pyysi A:lta K Oy:n kirjanpidosta pyörän hankintaan liittyvän laskun/tositteen ja tositteen sen maksusta, esimerkiksi tiliotteen. A ilmoitti kirjanpitäjän todentaneen veloituksen tapahtuneen ja alv-kirjauksen kohdentuneen kyseiseen kuukauteen (kesäkuu 2019).

C toisti pyyntönsä ostotositteen ja hankintaa vastaavan kirjanpitomerkinnän (polkupyörän siirtyminen K Oy:n omistukseen) toimittamisesta vakuutusyhtiölle. C:n mukaan kirjanpitäjän lausunto ei ole riittävä selvitys ajankohdasta, jona polkupyörä on siirtynyt A:n omaisuudeksi. Selvityksenä tarvittaisiin esimeriksi tosite K Oy:n päiväpääkirjan merkinnöistä.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 27.5.2021 mukaan A on vakuuttanut koti-irtaimiston laajalla kotivakuutuksella. Vakuutettu B on hakenut korvausta varastetusta polkupyörästä. Vakuutusyhtiö on pyrkinyt selvittämään polkupyörän omistajaa ja ikää vahinkokäsittelyn yhteydessä pyytäen 31.1.2020 polkupyörän ostokuittia B:ltä. B vastasi tuolloin, että työkiireiden ja sairauden takia hänellä ei ole mahdollisuutta selvittää asiaa. B ilmoitti myös, ettei pääse käsiksi tällaiseen tietoon. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö sai K Oy:n kustannuslaskelman, mutta ei ostotositetta polkupyörästä. Kustannuslaskelman on tehnyt K Oy/A, eli vakuutuksenottaja A on itse tehnyt kyseisen kustannuslaskelman.

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukaan K Oy on optisen alan tarvikkeiden vähittäis- ja tukkukauppa, jonka toimitusjohtajana ja hallituksen ainoana jäsenenä toimii A. Polkupyörän omistajan sekä polkupyörän todellisen iän selvittämiseksi vakuutusyhtiö on pyytänyt maksutositteet K Oy:n kirjanpidosta ja tiliotteesta. A on kertonut, että hän on lunastanut pyörän itselleen saataviaan vastaan. Vakuutusyhtiö ei ole saanut A:lta pyytämiään selvityksiä. Saatuaan tiedon vakuutettu B:n yhteydenotosta FINEen, vakuutusyhtiö on tehnyt korvauspäätöksen.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 69 §:n mukaiseen korvauksen hakijan selvitysvelvollisuuteen. Yhtiö on pyrkinyt selvittämään, onko kyseessä oleva sähköpyörä ollut laajan kotivakuutuksen koti-irtaimistovakuutuksen kohteena, ja mikä oli pyörän käyttöönottovuosi. Yhtiö ei ole saanut vastuunsa selvittämiseksi riittäviä asiakirjoja, koska asiakirjoista ei ilmene sähköpyörän siirtyminen A:n omistukseen tai myöskään pyörän käyttöönottoajankohta. Vakuutusyhtiö katsoo, että se ei ole velvollinen maksamaan korvausta.

Asiakkaan valitus

A ja B vaativat vakuutusyhtiöltä uutta vastaavan sähköpolkupyörän korvausta vuoden 2020 hinnan 5.154,85 euroa mukaisesti laillisine viivästyskorkoineen 15.1.2020 lukien, jolloin vakuutusyhtiöllä olisi ollut kohtuulliseksi katsottava aika korvaukseen. B:n osalta vaaditaan 800 euron korvausta ja maahantuojan (A) osalta 380 euron korvausta vakuutusyhtiön perusteettomista selvityspyynnöistä aiheutuneesta ajankäytöstä.

B katsoo, että vakuutusehdot eivät edellytä ostotositteen säilyttämistä. Aiemmin anastetun pyörän korvaus myönnettiin vakuutusyhtiöstä ilman lukuisia perusteettomia vaatimuksia. B:n mukaan vakuutusyhtiölle on toimitettu uutta vastaavan tuotteen kustannus ainoalta tuotetta myyvältä yritykseltä, jota vahinkoilmoituksen tehnyt henkilö (B) ei edusta. B:n mukaan kyse on maahantuojan asiantuntijan laatimasta lausunnosta. B katsoo, että tuote, josta ikävähennystä ei voi vielä tehdä, tulee korvata uutta vastaavan tuotteen mukaisesti. Kyseistä pyörämallia ei ollut enää vuonna 2020 saatavilla ja uusi vastaava pyörä maksoi 5.154,85 euroa.

B:n näkemyksen mukaan vakuutusyhtiölle on toimitettu kaikki vakuutusehtojen kohdassa F11.1 edellytetyt selvitykset. Vakuutusyhtiölle on 16.3.2020 toimitettu pyörää koskeva ostolasku (päivätty 12.6.2019) K Oy:ltä. Lisäksi yhtiölle on toimitettu kirjanpitäjän 25.3.2020 päivätty lausunto, jossa todetaan polkupyörän lunastus hintoineen (3.890) euroa K Oy:n kirjanpidosta A:n saatavia vastaan kesäkuussa 2019, jolloin myös alv-kirjaus on tehty. Vielä B on toimittanut 2.3.2020 vakuutusyhtiölle kustannuslaskelman uutta vastaavasta polkupyörästä vastaavilla varusteilla, jonka hinta on 5.154,85 euroa. Vakuutusyhtiölle on myös kerrottu, että korvaus tulee maksaa B:lle.

Vastoin vakuutusyhtiön väitettä laskut tai kirjaukset eivät ole B:n itsensä tekemiä, vaan K Oy:n ja kirjanpitäjän laatimia. Toisaalta B toteaa, että hänellä ei ole pääsyä maahantuontia harjoittavan, itseensä nähden ulkopuolisen yhtiön kirjanpitoon, ja pitää vakuutusyhtiön vaatimusta kirjanpitoa koskevan selvityksen esittämisestä kohtuuttomana. B katsoo K Oy:n laskun osoittavan, että anastetun polkupyörän hankintavuosi on ollut 2019.

B kritisoi laajasti vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn menettelytapoja muun muassa tarpeettomien lisäselvityspyyntöjen, viestien katoamisten ja korvauskäsittelyn viivästymisten osalta. Hän pitää yhtiön toimintaa hyvän liiketavan ja Finanssivalvonnan ohjeiden vastaisena.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää B:n vaatimukset. B:n mainitseman aiemman vahinkotapauksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että vahinkoilmoituksen mukaan A:lta varastettiin 26.9.2019 vuonna 2019 ostettu Beach Cruiser Fat Tire electronic bike – sähköpyörä. Korvauskäsittelyssä tapahtuneen virheen takia korvausperusteeksi oli hyväksytty K Oy:n eVision -sähköpyörästä tekemä lasku.

A on vakuuttanut tässä vakuutusyhtiössä koti-irtaimistonsa laajalla kotivakuutuksella. Vakuutettu koti-irtaimisto on määritelty ehtokohdassa F20.3.2, jonka mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutettujen koti-irtaimisto. Koti-irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, esimerkiksi huonekaluja, kodin tekstiilejä, vaatteita, taloustavaroita ja kodinkoneita. Vakuutussopimuslakiin perustuvan yleisten sopimusehtojen kohdan F11.1 mukaan vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi tarvittavia asiakirjoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Vakuutusyhtiö on useasti pyrkinyt selvittämään, onko kyseessä oleva sähköpyörä ollut laajan kotivakuutuksen koti-irtaimistovakuutuksen kohteena ja mikä oli sähköpyörän käyttöönottovuosi. Vakuutuksenottaja A tai vakuutettu B eivät ole pyynnöstä huolimatta toimittaneet vakuutusyhtiölle pyydettyjä lisäselvityksiä, kuten selvitystä K Oy:n kirjanpidosta, josta ilmenisi sähköpyörän siirtyneen K Oy:Itä A:n (vakuutuksenottajan) omistukseen. Polkupyörän alkuperäinen hankinta K Oy:lle ja alkuperäinen hankinta-ajankohta eivät ole todennettavissa, eikä myöskään polkupyörän siirtyminen K Oy:ltä vakuutuksenottaja A:n omaisuudeksi. Lain mukaan kyseisten selvitysten on käytävä ilmi yrityksen kirjanpidosta, ja ne ovat vakuutuksenottaja A:n saatavilla.

Jos pyydetty selvitys polkupyörän omistajasta olisikin saatu, vakuutusyhtiöllä ei edelleenkään ole tietoa varastetun sähköpyörän käyttöönottovuodesta tai asiantuntijan lausuntoa vastaavan sähköpolkupyörän jälleenhankinta-arvosta, sillä yhtiölle on toimitettu vain A:n yrityksensä nimissä tekemä kustannusarvio vastaavan sähköpyörän jälleenhankinta-arvosta. K Oy:n toimiala on kaupparekisterin mukaan optisen alan tukkukauppa, eikä yrityksen tekemästä uuden vastaavan polkupyörän laskelmasta selkeästi ilmene, minkä merkkinen ja mallinen polkupyörä on katsottu uudeksi vastaavaksi polkupyöräksi ja siten 5.154,85 euron arvoiseksi. Näistä syistä vakuutusyhtiön korvausvastuu on jäänyt selvittämättä.

Vakuutusyhtiö kiistää myös B:n esittämät vaatimukset ajankäytön ja tulojen menetyksen korvaamisesta, koska nämä eivät ole vakuutuksesta ehtokohdan F20.6.1 mukaisesti korvattavaa suoranaista esinevahinkoa, vaan välillisiä kustannuksia. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:

- B:n vahinkoilmoitus 9.12.2019

- Poliisin tutkintailmoitus ja tutkinnanjohtajan päätös esitutkinnan keskeyttämisestä 19.12.2019

- Valokuva sähköpyörästä

- K Oy:n kustannuslaskelma 2.3.2020. Laskelman mukaan uutta vastaavan polkupyörän arvo on 5.154,85 euroa. Kustannuslaskelmassa on seuraava teksti ”Sähköpolkupyörä Beach Cruiser Fatbike 1500W/72Ah 2019. Uusi vastaava polkupyörä maksaa 4995 euroa. Varustelu on suppeampi, joten jos huomioidaan varustelu, jotta pyörä on entistä vastaava, hinta muodostuu seuraavasti:
Lokasuojat -setti 50 euroa
Vastaava lukko ja vaijeri 89,95 euroa
Soittokello 19,90 euroa
Kokonaishinta 5.154,85

Yhteistyössä kanssanne K Oy, A”

- Kirjanpitäjän lausunto 25.3.2020. Lausunnon mukaan kyseinen sähköpyörä Beach Cruiser 1500 72 v on veloitettu 3.890 A:n saatavista ja alv on kirjattu kesäkuulle 2019. Lausunnon on allekirjoittanut kirjanpitäjä X.

- K Oy:n lasku 12.6.2019, joka on osoitettu A:lle. Laskun loppusumma on yhteensä 3.890,00 euroa (sis. alv.). Laskun kuvaus on ”Sähköpyörä eVision irrotettava akku. Beach Cruiser 72v 1500W Fatbike”.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että B:n vahinkoilmoituksessa kuvattu lukitun sähköpolkupyörän anastaminen on tapaustyypiltään vakuutuksesta korvattava vahinko. Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, riittääkö B:n vakuutusyhtiölle toimittama asiakirjaselvitys osoittamaan, että anastettu pyörä on ollut kotivakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta. Erimielisyyttä on myös siitä, onko korvattavan vahingon määrä tullut riittäväksi näytetyksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.5.2019 alkaen) kohdan F20.2 (Vakuutetut) mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja muut hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt ja yleisten sopimusehtojen kohdassa F18.1 mainitut henkilöt.

Ehtokohtien F20.3 (Vakuutuksen kohde) ja F20.3.2 (Koti-irtaimisto tai huvilairtaimisto) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mainittu kodin ja vapaa-ajan omaisuus seuraavasti:
- vakuutettujen koti-irtaimisto. Koti-irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, esimerkiksi huonekaluja, kodin tekstiilejä, vaatteita, taloustavaroita ja kodinkoneita
[…]

Vakuutuksen piiriin kuuluu myös sellainen vakuutetun yksityishenkilönä vuokraama tai lainaama omaisuus, joka vakuutetun omistamana kuuluisi hänen vakuutettuun koti-irtaimistoonsa ja jolle aiheutuneita vahinkoja ei korvata muusta vakuutuksesta. Tähän ei kuitenkaan lueta vakuutetun oman ansio- tai yritystoiminnan piiriin kuuluvaa omaisuutta

Ehtokohdan F20.5.1 (Omaisuuden, vahingon ja korvauksen määrän arvioimisen perusteena on omaisuuden arvo) mukaan omaisuuden arvo on sen jälleenhankinta-arvo, ellei muuta ole sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan. Omaisuuden arvo on kuitenkin päivänarvo, kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta.

Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää.

Ehtokohdan F20.5.4 (Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen) mukaan korvaus esineestä maksetaan taulukon osoittaman päivänarvoprosentin mukaisena.

Jälleenhankinta-arvon mukaisena korvataan, jos esineen päivänarvoprosentti on liitteessä olevassa taulukossa tummennetulla tekstillä ja esineen tilalle hankitaan kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta uusi samanlainen tai lähinnä vastaava esine.

Ehtokohdassa 20.5.4 (Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen) olevassa taulukossa todetaan muun ohessa seuraavaa:

Esineen iällä tarkoitetaan käyttöönottovuoden ja vahingon sattumisvuoden kalenterivuosien erotusta.

Päivänarvoprosentti kertoo, kuinka monta prosenttia esineen tai esineryhmän päivänarvo on uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan esineen jälleenhankinta­arvosta. Esineen arvo ei putoa taulukossa mainittua pienintä prosenttimäärää pienemmäksi, vaikka esine ikääntyy yli taulukossa mainittujen vuosien.

Korvaus esineestä maksetaan taulukon osoittaman päivänarvoprosentin mukaisena. Korvaus voidaan maksaa jälleenhankinta­arvon mukaisena, jos esineen päivänarvoprosentti on taulukon tummennetulla alueella ja esineen tilalle hankitaan kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta uusi samanlainen tai lähinnä vastaava esine. (ks. myös ehtokohdat F20.5 – F20.10).

Ehtokohdan F20.6.1 (Korvauksen ylin raja) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.5.2019 alkaen) kohdan F11.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet, 69 § ja 72 § ja 70 §) mukaan korvauksen hakijan on annettava [vakuutusyhtiölle] sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen [vakuutusyhtiön] vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan. On kuitenkin otettava huomioon myös [vakuutusyhtiön] mahdollisuudet hankkia selvitystä.

[Vakuutusyhtiö] ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Asian arviointi

A ja B ovat valituksessaan kritisoineet vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä muun muassa sen hitaudesta, viestien katoamisista ja tarpeettomista lisäselvityspyynnöistä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn menettelytapojen valvonta. Toimivaltainen viranomainen on tältä osin B:n viesteissään mainitsema Finanssivalvonta. Vakuutuslautakunta antaa tässä asiassa lausunnon siitä, onko anastetun sähköpolkupyörän osoitettu olleen vakuutuksen kohteena sekä siitä, osoittavatko A:n B:n toimittamat selvitykset riittävästi pyörän hankinta-ajankohdan tai jälleenhankintahinnan. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että A:n ja B:n lausuntopyynnössä mainittujen seikkojen perusteella mitään vakuutusyhtiölle toimitettua, riidanalaiseen pyörään liittyvää asian arvioinnin kannalta merkityksellistä asiakirjaselvitystä ei ole jäänyt pois aineistosta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneesta vahingosta. Vakuutussopimuslaissa säädetään korvauksen hakijan selvitysvelvollisuudesta. Lain 69 §:n mukaisesti korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Vakuutussopimuslaki tai tapaukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot eivät edellytä vakuutetulta määrätyn laatuista selvitystä vahingosta. Tämä merkitsee korvausmenettelyssä sitä, että esimerkiksi ostokuitin esittäminen ei ole esineen korvaamisen välttämätön edellytys, vaan esitettyä selvitystä harkitaan kokonaisuutena. Näyttövelvollisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon muun muassa korvauksen hakijan vahinkokäsittelyn eri vaiheissa antamien tietojen johdonmukaisuus ja loogisuus.

Lautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A ja B asuvat samassa osoitteessa, mistä ehtokohdan F20.2 mukaan seuraa, että B on vakuutuksenottaja A:n ohella kotivakuutuksen vakuutettu. Koska ehtokohdan F20.3.2 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutettujen koti-irtaimisto, polkupyörään kohdistuneen vahingon korvattavuus lähtökohtaisesti edellyttää, että polkupyörän voidaan osoittaa olleen joko A:n tai B:n omistama. Ehtokohdan 20.3.2 toisen kappaleen mukaan vakuutuksen piiriin kuitenkin kuuluu myös sellainen vakuutetun yksityishenkilönä vuokraama tai lainaama omaisuus, joka vakuutetun omistamana kuuluisi hänen vakuutettuun koti-irtaimistoonsa ja jolle aiheutuneita vahinkoja ei korvata muusta vakuutuksesta. Tähän ei kuitenkaan lueta vakuutetun oman ansio- tai yritystoiminnan piiriin kuuluvaa omaisuutta

Lautakunta toteaa, että B on vahinkoilmoituksessaan ja valituksessaan esittänyt, että polkupyörä on hänen omistamansa. B:n laatimassa valituksessa on kuitenkin vedottu näyttöön, joka valittajien näkemyksen mukaan osoittaa, että polkupyörä on siirtynyt K Oy:ltä A:lle vastikkeena A:lla K Oy:ltä olevista saatavista. Vakuutusyhtiö on puolestaan perustanut kielteisen korvauspäätöksensä siihen, että asiassa on jäänyt epäselväksi, onko polkupyörän omistus tosiasiassa siirtynyt K Oy:ltä A:lle. Vakuutusyhtiö on tältä osin vedonnut myös siihen, että alkuperäinen ostohinta, jolla K Oy on ostanut pyörän, samoin kuin pyörän K Oy:lle hankkimisen ajankohta, ovat jääneet epäselviksi.

A ja B eivät ole kiistäneet sitä, että K Oy on A:n omistama yhtiö, jonka toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen A on. B ei ole myöskään kiistänyt sitä, että K Oy:n kaupparekisteriin merkitty toimiala ei liity polkupyörien maahantuontiin. Konkreettista selvitystä K Oy:n kirjanpitotapahtumista, kuten pääkirjamerkintöjä, ei puheena olevan pyörän hankintaan ja väitettyyn A:lle luovuttamiseen liittyen ei ole valittajien puolelta esitetty. Lautakunta katsoo näissä olosuhteissa, että yksinomaan K Oy:n A:lle osoittama lasku, joka on otsikoitu sähköpolkupyörää koskevaksi, ei myöskään yhdessä kirjanpitäjän lausunnon kanssa riitä osoittamaan, että A olisi tosiasiassa lunastanut anastetuksi ilmoitetun polkupyörän K Oy:ltä väittämäänsä hintaan, ja että pyörä näin olisi siirtynyt hänen omistukseensa.

A ja B eivät ole edes väittäneet, että polkupyörä olisi vahingon sattuessa ollut heillä lainassa K Oy:ltä. Vaikka näin olisi ollut, asiassa jää epäselväksi, onko kyse kuitenkin ollut vakuutetun oman ansio- tai yritystoiminnan piiriin kuuluvasta omaisuudesta. Näillä perusteilla lautakunta katsoo tässä tapauksessa jäävän näyttämättä, että anastettu sähköpolkupyörä olisi ollut vakuutuksen kohteena. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole asiassa korvausvelvollisuutta.

Lautakunta huomauttaa lisäksi, että A ja B eivät ole esittäneet selvitystä, esimerkiksi ostotositetta siitä, millä hinnalla ja minä ajankohtana K Oy on alun perin hankkinut riidanalaisen pyörän. Myöskään pyörän K Oy:lle myyneestä tahosta tai pyörän konkreettisista merkki- ja mallitiedoista ei ole esitetty selvitystä. Vaikka polkupyörän voitaisiinkin vastoin edellä lausuttua katsoa tulleen luovutetuksi A:lle, lautakunta katsoo, että yksinomaan A:n K Oy:n puolesta laatima ostolasku ja kustannuslaskelma eivät riitä osoittamaan väitetysti K Oy:n alun perin hankkiman pyörän merkkiä, mallia, varustelua ja hankinta-ajankohtaa. Näin ollen ne eivät riitä osoittamaan myöskään anastettua pyörää väitetysti vastaavan sähköpolkupyörän jälleenhankintahintaa, joka on vakuutusehtojen mukaan korvauksen perusteena. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä myös tällä perusteella vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutussopimuslain 69 §:n säännöstä on vakiintuneesti tulkittu siten, että korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan vakuutusyhtiön korvausvastuun selvittämiseksi tarpeelliset asiakirjat ja muut selvitykset lähtökohtaisesti omalla kustannuksellaan. Edellä vahingon korvattavuuden osalta esitettyyn viitaten lautakunta ei ole voinut todeta vakuutusyhtiön lisäselvityspyyntöjä tarpeettomiksi. A:lla ja B:llä ei näin ollen ole oikeutta korvaukseen myöskään vahingon selvittämiseen liittyneestä ajankäytöstään.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho