Tapahtumatiedot

F Oy oli aliurakoitsijana vastannut erään asuinkerrostalon vesikaton korjausurakassa muun muassa töiden vaatiman sääsuojan rakentamisesta. Asukas oli ilmoittanut sunnuntaiyönä 23.8.2020 klo 0.24 kiinteistön huoltoyhtiölle makuuhuoneen kattovalaisimen rasiasta tippuneesta vedestä. Sunnuntaina paikalla käynyt huoltopäivystäjä oli arvioinut veden määrän vähäiseksi ja vuodon tarkempi selvittäminen oli jätetty maanantaihin. Maanantain vastaisena yönä rakennukselle aiheutui ukkossateessa huomattava vesivahinko, jonka jälkeen asiasta ilmoitettiin myös F Oy:lle. Vahingon syyksi todettiin F Oy:n rakentaman sääsuojan virheellisyys. Koska vahinko oli kohdistunut lähinnä talon urakkasuorituksen ulkopuolisiin rakenteisiin, sitä ei korvattu kohteen pääurakoitsijan ottamasta rakennustyövakuutuksesta. Korjauskustannuksia vaadittiin F Oy:ltä, joka on hakenut vahingosta korvausta toiminnan vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö ilmoitti korvauspäätöksellä 27.10.2020 korvaavansa F Oy:n vastuuvakuutuksesta puolet rakennuksen kattorakenteiden ja ylläpohjan alapuolisille rakenteille aiheutuneen vahingon määrästä. Koska vahingon syytä ei ollut ryhdytty selvittämään sunnuntaina, vakuutusyhtiö katsoi myös kiinteistön huoltoyhtiön osaltaan aiheuttaneen vahingon. Vaikka vuoto ja vesivahinko oli ollut ilmeinen, huoltoyhtiön päivystäjä ei ollut ryhtynyt toimiin sen syyn selvittämiseksi ja vahingon laajenemisen estämiseksi. Vahingosta ei myöskään ollut ilmoitettu heti urakoitsijoille. Sen vuoksi F Oy ja huoltoyhtiö olivat vakuutusyhtiön mielestä yhteisvastuullisesti korvausvastuussa vuotovahingosta. Tällaisessa tilanteessa vastuuvakuutuksesta korvattiin vain se osa vahingosta, joka vastasi vakuutetun viaksi jäävän syyllisyyden määrää. Tarkemman selvityksen puuttuessa vakuutuksesta korvattiin pääluvun mukainen osuus vahingosta.

Asiakkaan valitus

F Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien ensisijaisesti vakuutusyhtiötä korvaamaan koko vahingon. Toissijaisesti F Oy on vaatinut, että vakuutusyhtiö itse selvityttäisi oikeudenkäynnillä, onko huoltoyhtiö velvollinen korvaamaan puolet vahingosta.

F Oy:n mielestä sillä oli perusteltu oikeus edellyttää, että vakuutusyhtiö korvasi vastuuvakuutuksen mukaiset vahingot, ja ettei F Oy:n vastuulla ollut osoittaa, oliko jokin muu taho yhteisvastuussa vahingosta. Tämän osoittamisvelvollisuuden tuli olla taholla, joka väitti, että jokin muu taho oli yhteisvastuussa. Vakuutuksen avaintietoesitteen mukaan vastuuvakuutuksesta korvattiin vahinkoja, joista vakuutuksenottaja oli voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt sellaisia perusteita, joiden nojalla olisi voitu katsoa, että F Oy ei olisi yksin korvausvastuussa vahingosta voimassa olevan oikeuden mukaan. Huoltoyhtiö oli kiistänyt korvausvastuunsa. Vahingon kärsijä oli vaatinut koko korvausta F Oy:ltä. Jos F Oy maksaisi korvauksen, sen mahdollisuus saada korvausta huoltoyhtiöltä jäisi epävarman ja kalliin oikeudenkäynnin varaan. Vakuutusyhtiön kannan vuoksi vakuutuksenottajan asema ei ollut sellainen kuin sen vastuuvakuutuksessa kuului olla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessä lausumansa seikat. Lisäksi vakuutusyhtiö on vedonnut vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:ään, jonka mukaan, milloin vahinko on kahden tai useamman aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Huoltoyhtiö ei ollut aiheuttanut vahinkotapahtumaa, mutta se oli laiminlyönnillään myötävaikuttanut merkittävästi vahingon laajuuteen. Huoltoyhtiön päivystäjän olisi tullut viipymättä ilmoittaa vesivahingosta kiinteistöyhtiön edustajalle, jonka kautta tieto vahingosta olisi saatu pääurakoitsijalle ja F Oy:lle. Varsinaiset toimet huoltoyhtiö oli aloittanut vasta maanantaina 24.8.2020 eli huomattavan myöhään.

Vastuuvakuutuksen yhteisten ehtojen kohdan 5.3.2 mukaan, jos usea oli velvollinen korvaamaan yhteisvastuullisesti saman vahingon, korvattiin vastuuvakuutuksesta ainoastaan se osa vahingosta, joka vastasi vakuutetun viaksi jäävän syyllisyyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää osoitettu, korvattiin vakuutuksesta enintään pääluvun mukainen osuus kokonaisvahingosta.

Kun eri osapuolten syyllisyyden määrää ei ollut tarkemmin osoitettu, korvattiin F Oy:n vakuutuksesta pääluvun mukainen osuus. Vesivahinko oli aiheutunut F Oy:n virheestä, mutta vahinko olisi jäänyt pieneksi, jos huoltoyhtiö olisi ryhtynyt heti siitä tiedon saatuaan tarvittaviin toimiin. Vakuutusyhtiön mielestä molemmilla yrityksillä oli vahinkoon yhtä suuri syyllisyyden määrä. Mikäli katsottiin, ettei osapuolten syyllisyyden määrää ollut riittävästi osoitettu, määräytyi vakuutuskorvaus vakuutusehtojen mukaisesti pääluvun mukaisena osuutena. Korvaus oli tällöinkin puolet kattorakenteiden ja yläpohjan alapuoliselle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta omavastuuosuudella vähennettynä.

Vahingon selvittämistä koskeneen vaatimuksen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että vastuuvakuutuksen yhteisten ehtojen kohdan 5.2 mukaan, kun vakuutusyhtiö on saanut vakuutetulta vahinkoilmoituksen ja selvityksen vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta, vakuutusyhtiö
- selvittää, onko vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollinen
- neuvottelee tarvittaessa korvauksen vaatijan kanssa.

Vakuutusyhtiö oli korvauspäätöksillään todennut F Oy:n yhteisvastuullisen vahingonkorvausvelvollisuuden ja maksanut vakuutusehtojen mukaisen osuuden aiheutuneesta vahingosta. Sillä ei ollut velvollisuutta oikeudenkäynnillä vahvistaa huoltoyhtiön yhteisvastuuta vahingosta tai selvittää oikeudenkäynnillä osapuolten viaksi jäävän syyllisyyden määrää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko F Oy:n urakkakohteeseen rakentaman sääsuojan virheellisyydestä rakennukselle aiheutunut vesivahinko korvattava kokonaisuudessaan F Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta, vai onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa korvauksen määrää vedoten siihen väittämäänsä seikkaan, että myös muu taho oli F Oy:n kanssa yhteisvastuussa vahingon syntymisestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n mukaan, milloin vahinko on kahden tai useamman aiheuttama taikka he muuten ovat velvolliset korvaamaan saman vahingon, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Se, jota ei ole tuomittu maksamaan täyttä korvausta, vastaa kuitenkin vain tuomitusta määrästä ja se, joka on vastuussa 4 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan, vain siitä määrästä, jota ei voida saada vahingosta 3 luvun mukaan vastuussa olevalta.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:n mukaan korvausvelvollisten kesken korvausmäärä on jaettava sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat. Sillä, joka on maksanut vahingonkorvausta yli oman osuutensa, on oikeus saada kultakin muulta korvausvelvolliselta, mitä hän on tämän osalta maksanut. Jos joku korvausvelvollisista on ilmeisesti maksukyvytön tai jos hänen oleskelupaikkansa on tuntematon, on kunkin muista korvausvelvollisista maksettava osuutensa vajauksesta.

F Oy:n toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun
- vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
- vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

F Oy:n vakuutukseen sovellettavien vastuuvakuutusten 1.1.2014 alkaen voimassa olleiden yhteisten vakuutusehtojen kohdan 5.3.2 mukaan vastuuvakuutuksesta korvattavassa vahingossa lasketaan korvauksen määrä sen mukaan, mitä vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan velvollinen maksamaan huomioon ottaen sovellettavat vakuutusehdot. Jos usea on velvollinen korvaamaan yhteisvastuullisesti saman vahingon, korvataan vastuuvakuutuksesta ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutetun viaksi jäävän syyllisyyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää osoiteta, korvataan vakuutuksesta enintään pääluvun mukainen osuus kokonaisvahingosta.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2 mukaan, kun vakuutusyhtiö on saanut vakuutetulta vahinkoilmoituksen ja selvityksen vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahingosta, vakuutusyhtiö
- selvittää, onko vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollinen
- neuvottelee tarvittaessa korvauksen vaatijan kanssa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3.3 mukaan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetun korvausvelvollisuutta tai vahingon määrää koskevasta oikeudenkäynnistä aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät asianajo- ja oikeudenkäyntikulut siinä tapauksessa ja siltä osin kuin
-  vakuutetulle esitetty korvausvaatimus koskee vastuuvakuutuksesta korvattavaa vahinkoa
- vakuutettu on ilmoittanut [vakuutusyhtiölle] saamastaan haasteesta tai välimiesmenettelyn vireillepanoa koskevasta vaatimuksesta viipymättä ja viimeistään ennen vastineen antamista
- [vakuutusyhtiöllä] on ollut mahdollisuus nimetä vakuutettua edustava oikeudenkäyntiasiamies sekä päättää oikeudenkäyntiin liittyvistä toimenpiteistä.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, ettei asiassa ole riidanalaista, että rakennukselle aiheutuneen vesivahingon syynä on ollut F Oy:n kattourakkaa varten rakentaman sääsuojan virheellisyys. Rakennuksen yläpohjan alapuolisille rakenteille aiheutuneen vesivahingon korjauskustannukset ovat siten lähtökohtaisesti vakuutusyhtiön F Oy:lle myöntämästä toiminnan vastuuvakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Osapuolet ovat kuitenkin erimielisiä siitä, onko osasyynä vahinkoon pidettävä myös kiinteistön huoltoyhtiön menettelyä, ja onko vakuutusyhtiöllä ollut sen perusteella oikeus jättää osa vahingon määrästä korvaamatta F Oy:n vastuuvakuutuksesta. Huoltoyhtiö on asiakirjojen mukaan kiistänyt oman korvausvastuunsa vahingosta.

Lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ilmenee, että ensimmäiset merkit rakennuksen vesivahingosta oli havaittu jo sunnuntaina 23.8.2020 pian puolenyön jälkeen, jolloin talon asukas oli ilmoittanut huoltoyhtiölle makuuhuoneen kattovalaisimen rasiasta tippuneesta vedestä. Huoltoyhtiön tehtäväkirjanpidon merkintöjen mukaan sunnuntaina paikalla käynyt huoltopäivystäjä oli arvioinut veden määrän vähäiseksi ja vuodon tarkempi selvittäminen oli jätetty maanantaihin. Maanantain vastaisena yönä olleessa ukkossateessa rakennukselle on aiheutunut huomattava vesivahinko.

Asiasta käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta pitää ilmeisenä, että kiinteistön huoltoyhtiö on osavastuussa rakennukselle aiheutuneesta vesivahingosta. Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, oliko kattotöiden urakoitsijoiden yhteystietoja ilmoitettu huoltoyhtiölle. Lautakunnan näkemyksen mukaan huoltoyhtiön oli kuitenkin täytynyt olla selvillä siitä, että rakennuksessa oli meneillään vesikaton korjausurakka, jonka vuoksi rakennuksen kattorakenteita oli mahdollisesti purettu. Tästä huolimatta huoltoyhtiö ei ollut asiakirjojen mukaan ryhtynyt ensimmäisen vesivuotoa koskeneen ilmoituksen saatuaan mihinkään toimiin vuodon alkulähteen selvittämiseksi ja vahingon laajenemisen estämiseksi. Selvitetyn perusteella huoltoyhtiö ei myöskään ollut ilmoittanut havaitsemastaan tilanteesta kiinteistön edustajalle. Huoltoyhtiön mainitun menettelyn vuoksi rakennuksen vesivahinko on päässyt myöhemmin sattuneella rankkasateella huomattavasti laajenemaan.

Juuri lausutusta huoltoyhtiön osallisuudesta huolimatta lautakunta toteaa, että F Oy on vahingonkorvauslain 6 luvun 2 §:n nojalla yhteisvastuussa vahingon koko määrän korvaamisesta vahingon kärsijään nähden. F Oy:n ja huoltoyhtiön kesken vahingonkorvausvastuu on jaettava sen mukaan kuin vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:ssä säädetään.

Viimeksi mainitun tilanteen varalta asiaan sovellettavien vastuuvakuutusehtojen kohdassa 5.3.2 on määrätty, että jos usea on velvollinen korvaamaan yhteisvastuullisesti saman vahingon, korvataan vastuuvakuutuksesta vain se osa vahingosta, joka vastaa vakuutetun viaksi jäävän syyllisyyden määrää. Ellei syyllisyyden määrää ole osoitettu, vakuutuksesta korvataan enintään pääluvun mukainen osuus kokonaisvahingosta. Mainitulla sopimusmääräyksellä vakuutuksenantaja on halunnut estää tilanteen, jossa vahingonkorvausvaatimukset pyrittäisiin ohjaamaan yksin sen vahinkoon osallisen kannettavaksi, joka on ottanut mahdollisen korvausvastuunsa kattamiseksi vastuuvakuutuksen.

Tässä tapauksessa F Oy:n ja huoltoyhtiön keskinäisen syyllisyyden määrä vahingon aiheutumiseen ja laajuuteen on jäänyt tarkemmin selvittämättä. Vakuutusyhtiö on sen vuoksi korvannut F Oy:n vastuuvakuutuksesta edellä mainitun vakuutusehdon nojalla vain pääluvun mukaisen osuuden eli puolet vakuutukseen piiriin kuuluneen vahingon määrästä. Lautakunta katsoo, että vahinkoon johtaneista syistä käytettävissä olevan selvityksen perusteella vakuutusyhtiön korvausratkaisu on ollut vakuutusehtojen mukainen.

Siltä osin kuin F Oy on vedonnut niihin vaikeuksiin, joita vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:ään perustuvan vahingonaiheuttajien keskinäisen vastuunjaon vahvistaminen sille edellä mainitun vakuutusehdon soveltamisen vuoksi aiheuttaisi, lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ulottuvuus määräytyy ensisijaisesti sovellettavien vakuutusehtojen mukaisesti. Niiden mukaan vakuutusyhtiö on sitoutunut vakuutuksenottajaa kohtaan selvittämään, onko vakuutettu voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvelvollinen ja tarvittaessa neuvottelemaan asiasta korvauksen vaatijan kanssa. Vakuutusyhtiö on myös sitoutunut vakuutusehtojen kohdassa 5.3.3 määritellyssä laajuudessa avustamaan vakuutettua sekä korvaamaan vahingon korvausvelvollisuutta tai vahingon määrää koskevasta oikeudenkäynnistä aiheutuvia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja silloin, kun asia koskee vakuutetulle esitettyä korvausvaatimusta. Sen sijaan sitoumusta avustaa vakuutettua myös vahingonaiheuttajien keskinäisen korvausvastuun jakautumista koskevissa asioissa vakuutusyhtiö ei ole vakuutussopimuksessa antanut.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 5–1. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Akselinmäki, Jaakkola, Makkula ja Sjögren. Jäsen Nyyssölän eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto