Tapahtumatiedot

Asiakkaana oleva osakeyhtiö on 22.10.2018 tehnyt asiakassopimuksen yhtiö A:n ja sen tytäryhtiö B:n kanssa. Yhtiöt A ja B kuuluivat samaan konserniin, jonka emoyhtiö oli C. Koska tapauksessa on epäselvyyttä mikä yhtiöistä on milloinkin toiminut asiakkaan kanssa, käytetään tässä tarvittaessa vastapuolesta nimitystä ABC.

Samana päivänä asiakas on merkinnyt 15 Mash Group Oyj:n osaketta yhteishintaan 100.810,95 euroa. Merkinnän on vastaanottanut X, joka oli merkintähetkellä yhtiö A:n työntekijä.

X on ilmoittanut 1.10.2019 asiakkaalle ryhtyneensä riippumattomaksi sijoituskonsultiksi. Asiakkaan edustaja on 1.11.2019 ilmoittanut X:lle harkitsevansa Mashin osakkeiden myyntiä.

Mash ei kyennyt maksamaan joukkovelkakirjalainoihin perustuvaa 17,7 miljoonan euron erääntynyttä maksua 14.11.2019. Mashin likviditeettiongelmat tulivat yleisön tietoisuuteen viimeistään 20.11.2019.

Asiakkaan edustaja on 27.11.2019 sähköpostitse tiedustellut ABC:n edustaja Y:ltä, voisiko hän myydä asiakkaan osakkeet ABC:lle. Osakkeita ei ole myyty.

Mash on asetettu konkurssiin maaliskuussa 2021. 

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan katsonut, että A:n edustaja X on kysyttäessä antanut virheellistä tietoa siitä, miten osakkeet olisi myöhemmin mahdollista myydä. A:n edustaja X on ennen merkinnän tekemistä luvannut, että osakkeet saa myydyksi 2–3 viikossa myyntitoimeksiannon antamisesta.

Asiakkaan edustaja on pyrkinyt myymään osakkeet syksystä 2019 alkaen ensin A:n palveluksesta poistuneen X:n kautta ja myöhemmin suoraan A:n kautta. Asiakkaan osakkeita ei kuitenkaan ryhdytty myymään. X oli ilmoittanut tarjoavansa palveluitaan ABC:n aikaisille asiakkailleen, joten asiakkaan edustaja oli käynyt X:n kanssa 7.11.2019 alkaen sähköpostikeskustelua osakkeiden myymisestä, missä asiakkaan edustaja oli pyytänyt X:ää ottamaan yhteyttä ABC:hen ja selvittämään sijoituksen realisointimahdollisuuksia.

Koska X ei ollut vastannut, asiakkaan edustaja oli ollut marraskuun alkupuolella yhteydessä ABC:n edustaja Y:hyn, ensin puhelimitse ja sen jälkeen sähköpostitse 27.11.2019. Asiakkaan edustaja on antanut Y:lle myyntitoimeksiannon osakkeista. Osakkeita ei kuitenkaan ole lupauksesta huolimatta myyty.

Asiakkaan lopullinen sijoituspäätös on perustunut ABC:n antamaan palvelulupaukseen osakkeiden myyntimahdollisuudesta. Ao. palvelulupaus on ABC:tä sitova palvelulupaus, jonka ABC on velvollinen toteuttamaan parhaaksi katsomallaan tavalla. ABC ei ole kuitenkaan palvelulupaustaan toteuttanut asiakkaan pyynnöistä huolimatta.

Asiakkaalle on aiheutunut Mashin osakeantiin tekemänsä sijoituksen osalta ainakin sen pääoma-arvon, 100.810,95 euroa, suuruinen taloudellinen menetys. Lisäksi asiakkaalle koituu asiassa myös korkotuottojen menetyksiä. Edelleen koska asiakas on oikeuksiinsa päästäkseen joutunut hankkimaan asiassa oikeudellisen avustajan, niin tämän johdosta asiakkaalle vielä aiheutuu asian johdosta lisää asian selvitys- ja oikeudenkäyntikustannuksia.

Asiakas pyytää Sijoituslautakuntaa antamaan asiassa ratkaisusuosituksen seuraaviin asiakkaan esittämiin kysymyksiin:

• Onko ABC antanut sitä velvoittavan ja myös sitovan palvelulupauksen asiakkaan tekemän sijoituksen realisoinnista 2–3 viikon kuluessa asiakkaan esittämästä pyynnöstä?
• Onko ABC:n puolesta asiakkaan sijoitusta vastaanottanut yksityispankkiiri X toiminut asianmukaisesti ja vastuullisesti sekä kaikkien sijoituspalvelun ja sijoitusneuvonnan säätelystä annettujen säädösten mukaisesti antaessaan edellä kuvatun varmuudella toteutuvaksi lupaamansa palvelulupauksen asiakkaalle tuolloin vielä harkinnassa olleen sijoituksen realisointimahdollisuuksista 2–3 viikon kuluessa asiakkaan esittämästä pyynnöstä?
• Onko ABC vastuussa asiakkaalle ao. sijoituksesta aiheutuneista vähintään 100.810,95 euron suuruisista taloudellisista menetyksistä ja asiakkaan taloudellisista vahingoista?
• Voiko Sijoituslautakunta antaa ratkaisupäätöksessään suosituksen, jossa suositetaan sitä, että ABC:n tulisi korvata asiakkaalle tämän ABC:ltä vaatimat taloudellisten menetykset ja vahingot?

Palveluntarjoajan vastine

Asiassa vastineen on toimittanut yhtiö A. Yhtiö A on vastineessaan todennut, että se on luopunut sijoituspalveluyrityksen toimiluvastaan, mikä on tullut voimaan Finanssivalvonnan 7.10.2020 tekemällä päätöksellä.

Asiakkaan sijoitukseen on liittynyt kaksi erityppistä riskiä, joista toinen on koskenut osakkeiden liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyä ja toinen osakkeen likviditeettiä markkinoilla. Asiakas on katsonut kärsineensä vahinkoa sen vuoksi, ettei ole kyennyt myymään osakkeitaan, kun A katsoo vahingon syntyneen osakkeiden liikkeeseenlaskijan taloudellisen tilanteen heikentymisen seurauksena.

X on asiakkaan kanssa käymissään sähköpostikeskusteluissa luvannut etsiä osak­keille uutta ostajaa, mikäli asiakas olisi halukas myymään sijoituksensa edelleen, mutta mitään yhtiö A:ta velvoittavaa takaisinostositoumusta ei asiakkaalle ole annettu, eikä varsin­kaan osakkeen hinnoitteluun jälkimarkkinoilla ole otettu mitään kantaa. X ei myöskään olisi ollut oikeutettu tekemään tällaista sitoumusta yhtiö A:n puolesta.

Lisäksi yhtiö A ei ole saanut asiakkaalta osakkeiden myyntiä koskevaa toimeksiantoa ennen kohteena olevan osakeyhtiön taloudellisen tilanteen merkittävää muutosta, jonka jälkeen osakkeilla ei ole käyty kauppaa A:n tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön välityksellä.

Yhtiö A ei ennen Sijoituslautakunnan kautta tullutta yhteydenottoa ole ollut tietoinen asiakkaan ja X:n 7.11.2019 käymästä sähköpostikeskustelusta. X ei ole tuolloin ollut sopimussuhteessa yhtiö A:han eikä ole ollut oikeutettu toimimaan sen nimissä. Asiakas on lähestynyt yhtiötä vasta 27.11.2019 yhtiön sidonnaisasiamiehenä toimineelle Y:lle lähettämällään sähköpostilla. Tällöinkään asiakas ei ole ilmoittanut pitävänsä A:ta velvollisena suorittamaan liiketoimen, eikä ole vedonnut tähän myöskään 10.12.2019 toimittamassaan reklamaatiossa, joka on käsitelty yhtiön Compliance-toiminnossa. Asiakas on aktivoitunut esittämään vaatimuksia A:lle vasta maaliskuussa 2021 sen jälkeen, kun käräjäoikeus on hylännyt Mash Group Oyj:tä koskevan yrityssaneeraushakemuksen.

Yhtiö A katsoo, ettei se ole vastuussa asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta.

Selvitykset

Asiakkaan edustaja ja ABC:tä edustanut X ovat käyneet sähköpostikeskustelua 12.–16.10.2018. Asiakkaan edustaja on todennut seuraavasti:

”tuossa oli lunastus aikaisintaan 3 vuoden kuluttua merkintähinnalla mutta puhuttiin että 2-3 viikkoa kestää jos haluaa myydä pois. Eli jos ensi keväänä haluamme irtautua niin saako rahan 2-3 viikossa takaisin?”

X on vastannut tähän seuraavasti:

”Kyllä, eli Mash ei lupaa takaisinostaa mutta [ABC] voi ostaa asiakkaalta jos tase antaa myöten ja minä teen kaikkeni että vapaa C-sarjalainen löytää uuden kodin. Uskallan luvata että jos minun asiakaskannastani ei löydy juuri sillä hetkellä asiakasta kuka haluaisi 6,8% kiinteän koron niin [ABC:n] kannasta löytyy kyllä halukkaita. C-sarja on ollut pitkään yksi likvideimmistä kiinteäkorkoisista papereistamme ja siksi uskallan sitä suositellakin.”

Asiakkaan edustaja on tiedustellut myös seuraavaa:

”Se mietityttää myös että antia ei vielä ole merkitty loppuun, kun helmikuusta asti ollut päällä.”

X on vastannut tähän seuraavasti:

”On ollut helmikuusta asti päällä mutta sitä ei ole aktiivisesti tarjottu meidän toimestamme. Alun perin Mash päätti että anti on vuoden loppuun asti päällä ja nyt näyttää siltä että anti tulee päättymään niukkuuden vuoksi ennen vuoden loppua. Mash toki laskee sitäkin että missä vaiheessa heidän kannattaa ottaa euroja sisään ja miten paljon. Siksi C-sarjaa ei ole aktiivisesti mainostettu. Väitän että se olisi myyty loppuun parissa kuukaudessa [ABC:n] markkinointiponnisteluilla jos Mash olisi tarvinnyt rahat svop:iin välittömästi.

Olen itse tämän kalenterivuoden aikana kertonut C-sarjasta n. kymmenelle asiakkaalleni, yhdeksän on sijoittanut.”

Asiakkaan edustaja on allekirjoittanut 22.10.2018 asiakassopimuksen, jossa vastapuolina ovat A ja B. Sopimuksen on allekirjoittanut X vastapuolten edustajana. Asiakkaasta on täytetty asiakastietolomake.

Asiakas on merkintälomakkeella merkinnyt 15 osaketta, joiden merkintähinta on ollut 100.810,95 euroa. Merkintäpaikan edustajana lomakkeen on allekirjoittanut X, mutta asiakirjasta ei käy ilmi, ketä hän on edustanut.

Asiassa on toimitettu 19.6.2018 päivätyn sijoituspalvelulain mukaiset ennakkotiedot palveluntarjoajasta ja sijoituspalvelusta, joka on koskenut A:ta ja B:tä.

X on ilmoittanut asiakkaan edustajalle 1.10.2019 sähköpostilla, että hän toimii riippumattomana sijoituskonsulttina. Asiakkaan edustaja on ilmoittanut 1.11.2019, että hän on harkinnut Mashin sijoituksen purkamista. X on vastannut, että ”Oletko sinä [ABC:hen] yhteydessä vai haluatko että kysäisen asiaa puolestasi?” Asiakas vastasi, että ”jos mahdollista niin voit kysäistä mashilta”.

Asiakkaan edustaja on sähköpostitse 27.11.2019 tiedustellut ABC:n edustaja Y:ltä, että saisiko hän myytyä asiakkaan osakkeet ABC:lle. Y on vastannut samana päivänä, että voi yrittää, mutta ei voi taata mitään. Asiakkaan edustaja on tiedustellut Y:ltä myös 10.12.2019, että ”pääseekö tätä kautta C-sarjan osakkeista eroon?”

Asiakkaan edustaja on myös 10.12.2019 tiedustellut ABC:ltä rahallista hyvitystä tai osakkeiden lunastusta hankintahinnalla. Asiakkaan edustaja on viitannut hänelle sijoituksesta annettuihin taloustietoihin.  Yhtiö C:n edustaja on vastannut asiakkaalle 13.12.2019 ja katsonut, että asiakkaalle annetut tiedot ovat olleet perustellut.

Asiassa on lisäksi toimitettu Mashia koskevaa markkinointi- ja muuta materiaalia sekä tulosteita ABC-konsernia koskevista verkkouutisista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Sijoituslautakunnan on ennen vahingonkorvausta koskevan asian käsittelyä arvioitava, voiko se ottaa ohjesääntönsä mukaan asiaa käsiteltäväkseen. Mikäli lautakunta voi käsitellä asian, tulee lautakunnan arvioida, onko palveluntarjoaja luvannut realisoida asiakkaan sijoituksen tämän pyynnöstä, ja jos on luvattu, onko tätä sopimusta rikottu. Lautakunnan tulee vielä lisäksi arvioida, onko palveluntarjoaja markkinoinut sijoitustuotetta harhaanjohtavasti, ja jos on, onko tästä aiheutunut asiakkaalle vahinkoa.

Sovellettavat lainkohdat ja FINEn ohjesääntö

Sijoituspalvelulaki

Sijoituspalvelulain (747/2012) 10 luvun 2 §:ssä (1069/2017) todetaan yleisistä periaatteista sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ja markkinoinnissa seuraavaa:

”Sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti asiakkaan edun mukaisesti.

Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Kaiken tiedon, markkinointiviestintä mukaan lukien, on oltava tasapuolista ja selkeää. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnissa on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.”

Saman luvun 5 §:ssä (1069/2017) todetaan sijoituspalveluyrityksen tiedonantovelvollisuudesta seuraavaa:

”Sijoituspalveluyrityksen on annettava asiakkaille hyvissä ajoin ennen palvelun tarjoamista riittävät tiedot sijoituspalveluyrityksestä ja sen tarjoamista palveluista, rahoitusvälineistä ja ehdotetuista sijoitusstrategioista, toteuttamispaikoista sekä kaikista kuluista ja liitännäisistä veloituksista. Näihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat seikat:

[…]

2) rahoitusvälineitä ja ehdotettuja sijoitusstrategioita koskevien tietojen on sisällettävä asianmukaisia ohjeita ja varoituksia kyseisiin rahoitusvälineisiin tehtäviin sijoituksiin ja erityisiin sijoitusstrategioihin sisältyvistä riskeistä sekä siitä, onko rahoitusväline tarkoitettu ei-ammattimaisille vai ammattimaisille asiakkaille, ottaen huomioon asiakaskohderyhmä

[…]

Tiedot on annettava siten, että tarjottavan sijoituspalvelun ja tietyn rahoitusvälineen luonne sekä siihen sisältyvät riskit ovat helposti ymmärrettävissä ja asiakas voi siten tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä.”

Tapahtumahetkellä voimassa olleessa sijoituspalvelulain 16 luvun 1 §:n 1 momentissa (1069/2017) on todettu vahingonkorvausvelvollisuudesta seuraavaa:

”Sijoituspalveluyritys ja korvausrahasto ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tai luottolaitosdirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä.”

Vahingonkorvauslaki

Vahingonkorvauslain (412/1974) 6 luvun 1 §:ssä todetaan seuraavaa:

”Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.”

Oikeudenkäymiskaari

Oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 17 luvun 2 §:n 3 momentissa (732/2015) todetaan seuraavaa:

”Jos yksityisoikeudellisen saatavan määrästä ei ole saatavissa uskottavaa näyttöä taikka se olisi saatavissa vain vaikeuksin tai asian laatuun nähden kohtuuttomilla kustannuksilla tai kohtuuttomalla vaivalla, tuomioistuin arvioi määrän.”

FINEn ohjesääntö

FINEn ohjesäännön 1 §:ssä todetaan FINEn tarkoituksesta ja toiminnasta seuraavasti:

”Asioiden käsittelyn edellytyksenä on se, että osapuolena olevan finanssipalveluntarjoajan kotipaikka on Suomessa tai sillä on Suomessa tytäryhtiö tai sivuliike ja että palveluntarjoaja on Finanssiala ry:n jäsen. Muissa tilanteissa edellytyksenä on se, että palveluntarjoaja on tehnyt erillisen sopimuksen FINEn palveluiden käyttämisestä.”

FINEn ohjesäännön 6 §:ssä todetaan lautakuntien tehtävistä ja toimialueesta seuraavasti:

”Sijoituslautakunta ei käsittele vaatimuksia, jotka kohdistuvat muuhun kuin sijoituspalveluja tarjoavaan yritykseen, rahastoyhtiöön, sijoitusvakuutuksia tarjoavaan vakuutuksenantajaan tai joukkorahoituksen välittäjään.”

Asian arviointi

Sijoituslautakunnan toimivalta

Asian käsittelyn edellytyksenä FINEssä on se, että osapuolena oleva sijoituspalveluyritys on Finanssiala ry:n jäsen tai on tehnyt erillissopimuksen FINEn palveluiden käyttämisestä. Selvyyden vuoksi todettakoon, että Sijoituslautakunta ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa, jos FINEllä ei ole toimivaltaa käsitellä asiaa.

Asiakas on tehnyt sijoituspalveluita koskevan sopimuksen A:n ja B:n kanssa, jotka olivat sopimushetkellä sijoituspalveluyrityksiä Finanssivalvonnan myöntämän toimiluvan perusteella. A ja B eivät ole olleet Finanssiala ry:n jäseniä. B:llä oli FINEn kanssa erillinen sopimus FINEn palveluiden käytöstä, kun asiakas teki valituksen FINEen. FINEllä oli siten valituksen hetkellä toimivalta käsitellä ainakin B:tä koskevia asioita.

A on luopunut sijoituspalveluyrityksen toimiluvastaan, mikä on tullut voimaan Finanssivalvonnan päätöksellä 7.10.2020. Finanssivalvonta on peruuttanut B:n toimiluvan 2.7.2021. FINEn ja B:n välinen erillissopimus asioiden käsittelystä FINEssä on päättynyt siten tämän asian kirjelmöinnin päättymisen jälkeen, mutta ennen ratkaisusuosituksen antamista.

FINEn ja B:n välinen erillissopimus asioiden käsittelystä on ollut voimassa, kun asiakas on saattanut asian FINEn käsiteltäväksi. FINEn ohjesäännössä ei ole erikseen otettu kantaa siihen, voiko asiaa ottaa käsiteltäväksi, jos FINEn ja palveluntarjoajan välinen sopimus asioiden käsittelystä päättyy valitusprosessin aikana. Lautakunta toteaa, että palveluntarjoajan asiakkailla on ollut sopimussuhteen aikana mm. markkinointimateriaalissa annettujen tietojen perusteella perusteltu syy olettaa, että he voivat saattaa asiansa tuomioistuimen ulkopuoliseen riidanratkaisumenettelyyn. Ottaen lisäksi huomioon erityisesti sen, että palveluntarjoajat eivät ole kiistäneet Sijoituslautakunnan toimivaltaa, Sijoituslautakunta katsoo, että se on toimivaltainen käsittelemään käsillä olevan asian.

Sijoituslautakunnan toimivaltaa koskeva päätös on syntynyt äänestyksen jälkeen äänin 4–1. Jäsen Kajalan eriävä mielipide on liitteenä. Koska Sijoituslautakunta on päättänyt käsitellä asian, myös eriävän mielipiteen esittänyt jäsen osallistuu pääasian käsittelyyn.

Lupaus osakkeiden realisoinnista

Asiakkaan mukaan yhtiö A:n edustaja X on lokakuussa 2018 ennen Mashin osakkeiden merkintää yhtiötä sitovasti luvannut asiakkaalle, että asiakkaalla on mahdollisuus realisoida Mashin osakkeet 2–3 viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Palveluntarjoajan mukaan X on asiakkaan kanssa käymissään sähköpostikeskusteluissa luvannut etsiä osak­keille uutta ostajaa, mutta mitään yhtiö A:ta velvoittavaa takaisinostositoumusta ei asiakkaalle ole annettu, eikä varsin­kaan osakkeen hinnoitteluun jälkimarkkinoilla ole otettu mitään kantaa. X ei myöskään olisi ollut oikeutettu tekemään tällaista sitoumusta yhtiö A:n puolesta.

Riidatonta asiassa on, että Mash ei ole ollut velvollinen lunastamaan osakkeita. Annin ehtojen mukaan liikkeeseenlaskijan on täytynyt asiakkaan pyynnöstä lunastaa Mashin C-osakesarjan osakkeet aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua osakkeiden merkinnästä. Riitaista sen sijaan on, onko palveluntarjoaja luvannut asiakkaalle, että asiakas saa myytyä tarvittaessa hankkimansa osakkeet milloin tahansa.

Asiakkaan edustaja on sähköpostitse ennen osakkeiden hankintaa tiedustellut X:ltä, että jos he haluaisivat seuraavana keväänä irtautua sijoituksesta, niin saisiko rahan 2–3 viikossa takaisin. X on vastannut seuraavasti:

”Kyllä, eli Mash ei lupaa takaisinostaa mutta [ABC] voi ostaa asiakkaalta jos tase antaa myöten ja minä teen kaikkeni että vapaa C-sarjalainen löytää uuden kodin. Uskallan luvata että jos minun asiakaskannastani ei löydy juuri sillä hetkellä asiakasta kuka haluaisi 6,8% kiinteän koron niin [ABC:n] kannasta löytyy kyllä halukkaita. C-sarja on ollut pitkään yksi likvideimmistä kiinteäkorkoisista papereistamme ja siksi uskallan sitä suositellakin.”

Sijoituslautakunta katsoo, että X:n edustajan toteamus, että ”[ABC] voi ostaa asiakkaalta jos tase antaa myöten” ei ole sisältänyt lupausta siitä, että palveluntarjoaja ostaisi osakkeet takaisin pyynnöstä, vaan tätä on pidetty vain mahdollisuutena. Tältä osin lautakunta katsoo, että asiakkaalle ei ole annettu lupausta siitä, että palveluntarjoaja ostaisi osakkeet takaisin asiakkaalta.

Sijoituslautakunta katsoo kuitenkin, että X:n kommentti ”uskallan luvata että jos minun asiakaskannastani ei löydy juuri sillä hetkellä asiakasta kuka haluaisi 6,8% kiinteän koron niin [ABC:n] kannasta löytyy kyllä halukkaita”, on sisältänyt lupauksen osakkeiden realisointimahdollisuudesta.

Asiakkaan edustaja on tiedustellut osakkeiden lunastuksesta ensin 1.11.2019 X:ltä, joka ei enää tällöin ole ollut palveluntarjoajan palveluksessa, mistä asiakas on ollut tietoinen. Sijoituslautakunta katsoo, että asiakkaan mahdollinen myyntitoimeksianto tällöin ei ole siten tullut palveluntarjoajaa sitovaksi.

Asiakkaan mukaan asiakkaan edustaja on marraskuun alkupuolella ollut puhelimitse yhteydessä palveluntarjoajaan osakkeiden myymiseksi. Asiakas ei ole tarkemmin yksilöinyt ajankohtaa ja puhelinkeskustelujen sisältöä. Palveluntarjoajan mukaan asiakas on ollut yhteydessä palveluntarjoajaan ensimmäisen kerran osakkeiden myymisestä vasta sähköpostitse 27.11.2019. Sijoituslautakunta katsoo, että asiassa on jäänyt osoittamatta asiakkaan antaneen osakkeiden myyntitoimeksiantoa puhelimitse marraskuun alussa. Lautakunta katsoo siten, että asiassa on osoitettu asiakkaan pyytäneen palveluntarjoajalta osakkeiden myyntiä vasta 27.11.2019, kun asiakkaan edustaja on sähköpostitse tiedustellut ABC:n edustaja Y:ltä, saisiko hän myytyä asiakkaan osakkeet ABC:lle.

Mashin likviditeettiongelmat tulivat yleisön tietoisuuteen viimeistään 20.11.2019. Palveluntarjoajan mukaan osakkeella ei käyty tämän jälkeen kauppaa ABC:n kautta.

Arvioitaessa sitä, onko asiakkaalla ollut oikeus saada osakkeensa myydyksi palveluntarjoajan antaman lupauksen perusteella 27.11.2019 annetulla toimeksiannolla, lautakunta on ottanut huomioon Mashin talousongelmien lisäksi sen, että ennen osakkeiden merkintää asiakkaan edustajan ja X:n kesken on ollut puhetta asiakkaan osakkeiden myymisestä palveluntarjoajan asiakkaille eikä palveluntarjoajalle, jolloin ostopäätöksen tekee viime kädessä osakkeen ostamista harkitseva taho. Huomioitava on myös se, että asiakkaalle ei ole luvattu mitään tiettyä hintaa osakkeista. Edelleen on huomioon otettava myös se, että kun lupaus annettiin lokakuussa 2018, puhetta oli osakkeiden myynnistä keväällä 2019, kun taas toimeksianto annettiin vasta loppuvuodesta 2019.

Sijoituslautakunta katsoo edellä mainittu huomioon ottaen, että palveluntarjoajan antama lupaus ei ole enää sitonut palveluntarjoajaa loppuvuodesta 2019, kun Mash on joutunut vakaviin talousvaikeuksiin. Sijoituslautakunta katsoo siten, että palveluntarjoajalla ei ole tässä tapauksessa ollut velvollisuutta tarjota asiakkaalle mahdollisuutta saada osakkeitaan myydyksi, eikä palveluntarjoaja siten ole velvollinen korvaamaan asiakkaalle osakkeiden arvon alenemisesta aiheutunutta vahinkoa annetun lupauksen perusteella.

Markkinoinnin harhaanjohtavuus

Asiaa on arvioitava edellä mainitun lupauksen pitämisen lisäksi siltä kannalta, onko osakkeita markkinoitu asiakkaalle antamalla harhaanjohtavaa tietoa. Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

Edellä on todettu, että palveluntarjoajan edustaja on luvannut asiakkaalle, että osakkeille löytyisi varmasti ostaja. Tässä yhteydessä on keskusteltu keväästä 2019.

Palveluntarjoajan edustaja X on lisäksi vastannut asiakkaan edustajan tiedusteluun siitä, miksi antia ei ollut vielä merkitty loppuun, seuraavasti:

”On ollut helmikuusta asti päällä mutta sitä ei ole aktiivisesti tarjottu meidän toimestamme. Alun perin Mash päätti että anti on vuoden loppuun asti päällä ja nyt näyttää siltä että anti tulee päättymään niukkuuden vuoksi ennen vuoden loppua. Mash toki laskee sitäkin että missä vaiheessa heidän kannattaa ottaa euroja sisään ja miten paljon. Siksi C-sarjaa ei ole aktiivisesti mainostettu. Väitän että se olisi myyty loppuun parissa kuukaudessa [ABC:n] markkinointiponnisteluilla jos Mash olisi tarvinnyt rahat svop:iin välittömästi."

Sijoituslautakunta katsoo, että edellä asiakkaalle annetut perustelut ovat antaneen liian positiivisen kuvan osakeannista ja osakkeiden vähäisen merkinnän syistä ja siten markkinoiden näkemyksestä osakeannin houkuttelevuuteen.

Ottaen huomioon X:n kommentit osakkeiden myyntimahdollisuudesta ja merkinnän hitaan etenemisen syistä, Sijoituslautakunta katsoo, että asiakkaalle on markkinoitu osakkeita harhaanjohtavasti. Sijoituslautakunta pitää uskottavana, että asiakas ei olisi merkinnyt osakkeita, jos olisi saanut oikeat tiedot osakkeesta. Lautakunta katsoo siten, että palveluntarjoaja on vastuussa harhaanjohtavasta markkinoinnista aiheutuneesta vahingosta.

Sijoituslautakunnan markkinoinnin harhaanjohtavuutta koskeva päätös on syntynyt äänin 3–2. Jäsenten Kajala ja Tapanila eriävä mielipide on ohessa.

Vahingon määrä

Sijoituslautakunta katsoo, että asiakkaalle aiheutunut vahinko ei ole yksin aiheutunut palveluntarjoajan antamasta harhaanjohtavasta markkinoinnista, vaan vahingon syntymiseen ovat vaikuttaneet vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumattomat seikat. Sijoitustuotteen markkinointi on ollut harhaanjohtavaa pääasiallisesti sijoitustuotteen likviditeetin osalta. Sen sijaan sijoittamiseen kuuluva markkinariski on kuulunut sijoittajan kannettavaksi.

Sijoituslautakunta katsoo, että asiakkaalle aiheutunut vahinko on osittain aiheutunut kohdeyhtiön yllättävistä ja poikkeuksellisen voimakkaista talousvaikeuksista ja toisaalta ajan kulumisesta harhaanjohtavasta markkinoinnista realisointipyynnön antamiseen, mikä on otettava huomioon, koska X:n ja asiakkaan edustajan välisessä keskustelussa on puhuttu lyhyemmästä aikavälistä realisointitarpeen osalta. Lautakunta katsoo, että tältä osin asiakkaalle aiheutunut vahinko ei ole syy-yhteydessä palveluntarjoajan virheeseen.

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvausta voidaan kohtuuden mukaan sovitella, jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä. Vaikka vahingonkorvauslakia ei voida suoraan tapaukseen soveltaa, kun kyseessä on sopimussuhde, Sijoituslautakunta katsoo, että lainkohdan ilmaisemaa periaatetta voidaan soveltaa tässäkin tapauksessa.

Sijoituslautakunta arvioi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentista ilmenevän periaatteen mukaisesti, että palveluntarjoajan vastattavana olevan asiakkaan kärsimän vahingon määrä on kolmasosa asiakkaan sijoituksen pääomasta 100.810,95 euroa, eli 33.603,65 euroa.

Lopputulos

Sijoituslautakunta suosittaa palveluntarjoajaa korvaamaan 33.603,65 euroa.

Ratkaisu syntyi äänestysten jälkeen. Jäsen Kajalan eriävä mielipide lautakunnan toimivallan osalta ja jäsenten Kajala ja Tapanila eriävä mielipide pääasian osalta ovat ohessa.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Sario
Tapanila

Jäsen Kajalan eriävä mielipide Sijoituslautakunnan toimivallan osalta

FINEn ohjesäännön mukaan käsittelyn edellytyksenä on, että palveluntarjoaja on Finanssiala ry:n jäsen tai on tehnyt erillissopimuksen FINEn palveluiden käyttämisestä. Lisäksi ohjesäännön mukaan Sijoituslautakunta ei käsittele vaatimuksia, jotka kohdistuvat muuhun kuin sijoituspalveluja tarjoavaan yritykseen, rahastoyhtiöön, sijoitusvakuutuksia tarjoavaan vakuutuksenantajaan tai joukkorahoituksen välittäjään.

Asiakkaan FINEen tekemän valituksen jälkeen viimeinen vastapuolena olevan konsernin yhtiö on menettänyt sijoituspalveluyrityksen toimilupansa ja sopimus FINEn kanssa asioiden käsittelystä on päättynyt. Vastapuolena olevat yhtiöt ovat lopettaneet sijoituspalveluiden tarjoamisen, eivätkä ole enää sijoituspalveluyrityksiä. FINEn ohjesäännössä tai vastapuolena toimivien yritysten tekemässä erillissopimuksessa ei ole määräyksiä asian käsittelyn jatkamisesta toimiluvan tai sopimuksen päättymisen jälkeen. Tästä syystä katson, että Sijoituslautakunnalla ei ole enää toimivaltaa käsitellä asiaa ohjesääntönsä mukaisesti ja lautakunnan tulisi siksi jättää lausumatta asiassa.

Jäsenten Kajala ja Tapanila eriävä mielipide markkinoinnin harhaanjohtavuuden osalta.

Asiakas on vedonnut valituksessaan lautakunnalle siihen, että yhtiön edustaja oli halunnut saada tarkempia tietoja ja tarkennuksia osakeannin ehdoista. Tiedustelussa oli erityisesti haluttu selvittää osakesijoituksen likvidiyttä eli millä aikataululla osakkeet olisivat muutettavissa takaisin rahaksi ja käytettäväksi Asiakkaan omassa liiketoiminnassa. Asiakkaalle erityisen tärkeä seikka on ollut sijoituksen tuottopotentiaalin lisäksi aikanaan varmuudella tapahtuva sijoituksen realisointi ja mahdollisuus muuttaa sijoitus rahavaroiksi. Asiakas on valituksensa mukaan tehnyt ostopäätöksensä sen perusteella, että sille on luvattu mahdollisuus realisoida sijoitus 2–3 viikon aikana.

Lautakunnan on ensin ratkaistava kysymys siitä, mihin asiakas on valituksessaan vedonnut.  Lähtökohta on, että lautakunta ei voi perustaa ratkaisuaan sellaiseen seikkaan, johon ei ole asianosaisen taholta vedottu. Vetoamista edellytetään oikeudellisesti merkityksellisiin seikkoihin, mutta ei siihen, miten näitä seikkoja oikeudellisesti arvioidaan. Toisin sanoen asianosaisen ei tarvitse vetoamistarkoituksessa viitata lakiin tai muihin ratkaisua ohjaaviin oikeusohjeisiin. Vetoamisen tulee kohdistua sellaisiin tosiseikkoihin, joiden olemassaoloa vaadittu oikeusseuraamus edellyttää. Asiakas on vedonnut valituksessaan yhtiö A:n edustajalle ennen ostopäätöstä annettuihin tietoihin, jotka ovat vaikuttaneet ostopäätökseen. Vetoamisen voidaan katsoa kattavan palveluntarjoajan virheellisen menettelyn tuotetta asiakkaalle markkinoitaessa ja myytäessä, vaikka lainsäädännössä palveluntarjoajan tähän liittyviä velvoitteita on käsitelty sijoituspalvelulain eri kohdissa.

Kysymys asiassa on siitä, onko osakesijoituksesta annettu asiakkaalle totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja siten, että menettelyllä on ollut vaikutusta asiakkaan ostopäätökseen. Tältä kannalta merkitystä on paitsi asiakkaalle annetuilla tiedoilla kokonaisuudessaan myös asiakkaan edustajan aiemmalla sijoituskokemuksella.

Asiakkaan edustaja on tiedustellut sähköpostitse palveluntarjoajalta lokakuussa 2018, että jos sijoituksen myy seuraavana keväänä, saako rahat takaisin 2–3 viikossa. Palveluntarjoajan puolesta toiminut X on vastannut tiedusteluun seuraavasti:

”Kyllä, eli Mash ei lupaa takaisinostaa mutta [ABC] voi ostaa asiakkaalta jos tase antaa myöten ja minä teen kaikkeni että vapaa C-sarjalainen löytää uuden kodin. Uskallan luvata että jos minun asiakaskannastani ei löydy juuri sillä hetkellä asiakasta kuka haluaisi 6,8% kiinteän koron niin [ABC:n] kannasta löytyy kyllä halukkaita. C-sarja on ollut pitkään yksi likvideimmistä kiinteäkorkoisista papereistamme ja siksi uskallan sitä suositellakin.”

Vastauksesta voidaan päätellä ensinnäkin se, että Mash ei ollut sitoutunut osakkeiden takaisinostoon. Takaisinosto on ollut muutoinkin sidoksissa ulkopuolisten tahojen halukkuuteen ja valmiuteen ostaa osakkeet. Vastaus on annettu lokakuussa 2018, jolloin kysymys on koskenut lunastusmahdollisuutta keväällä 2019. Vastausta annettaessa palveluntarjoajalla ei ole voinut olla tietoa sijoituksen arvon kehittymisestä pidemmällä aikavälillä eikä ainakaan huomattavasti asiakkaan edustajan ilmoittamaa ajankohtaa myöhemmin.

X on vastauksessaan perustellut asiakkaan edustajalle myös sitä, miksi osakeantia ei ollut merkitty täyteen, vaikka se oli ollut käynnissä helmikuusta 2018. X on ilmoittanut, että osakeantia ei ollut aktiivisesti markkinoitu eikä Mash ollut ottanut osakeannin tuottoja sisään. Kokonaisuudessaan X:n vastaukset 16.10.2018 ovat antaneet Mashin C-sarjan osakeannista varsin edullisen kuvan.

Vastauksen ohella asiakas on saanut kirjallista aineistoa Mashin C-sarjan suunnatusta osakeannista. Kirjallisesta aineistosta on pääteltävissä ainakin se, että osakkeenomistaja on oikeutettu vaatimaan lunastusta aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua osakkeiden merkinnästä. Osakeannin riskeinä on listattu riski yhtiön takaisinmaksukyvystä sekä jälkimarkkina- ja likviditeettiriski.

Vaikka X:n vastauksesta ei voida päätellä Mashin tai muunkaan tahon sitoutuneen osakkeiden lunastukseen ennen kolmen vuoden määräajan kulumista, on perusteltua arvioida myös sitä, onko X:n osakeannista antamilla tiedoilla ollut todennäköisesti vaikutusta asiakkaan ostopäätöksen tekemiseen. Tässä arviossa on otettava huomioon se, että asiakkaan toimialana on ollut tilintarkastus. Asiakkaan ja tämän edustajan kokemusta sijoittajana on kartoitettu ja asiakkaan/edustajan sijoituskokemukseksi on ilmoitettu 20 vuoden omatoiminen sijoitustoiminta. Sijoitustoiminta on suuntautunut sijoitusrahastoihin, joukkovelkakirjalainoihin ja osakkeisiin. Asiakkaan edustajalla voi siten katsoa olleen pitkäaikainen sijoituskokemus. Lisäksi hänen on pitänyt tuntea rahoitusta ja yritystoimintaa myös ammattinsa puolesta.

X:n vastauksessaan antamien tietojen voidaan arvioida luoneen katteettoman positiivista kuvaa Mashin C-sarjan osakkeesta sijoituksena. Vastauksen ohella on otettava huomioon, että kirjallisessa aineistossa on kuvattu niitä sijoituksen riskejä, jotka sittemmin ovat toteutuneet. Asiakkaan edustajan tiedossa on ollut, että lunastus on mahdollinen aikaisintaan kolmen vuoden kuluessa, ellei jokin ulkopuolinen taho ole halukas ostamaan osakkeita aikaisemmin. Asiakkaan edustaja on ollut tietoinen myös osakkeesta maksettavasta 6,8 prosentin kiinteästä korosta tilanteessa, jossa yleinen korkokanta on ollut erittäin alhainen, jopa negatiivinen. Näissä olosuhteissa asiakkaan on pitänyt mieltää jo korkoa koskevan ehdon perusteella, että kysymyksessä on huomattavan riskin sisältävä sijoitus.

Katsomme, että asiakkaan on pitänyt X:n vastauksesta ja kirjallisesta aineistosta saamiensa tietojen perusteella mieltää osakeantiin liittyneet keskeiset seikat sekä niiden merkitys sijoituspäätöksen kannalta. Näin ollen X:n menettely ei ole syy-yhteydessä siihen, että asiakas on tehnyt sijoituspäätöksen, josta sittemmin on aiheutunut asiakkaalle vahinkoa osakesijoitukseen liittyvän riskin toteutuessa syksyllä 2019. Päädymme siihen, että asiassa ei ole perustetta suosittaa korvausta.