Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on osapuolena lapsen tapaamisoikeuden muuttamista koskevassa riita-asiassa. Tapaamisoikeudesta on alun perin annettu päätös 29.5.2019, johon A:n entinen puoliso B on hakenut hakemuksella muutosta 22.9.2020. A on kiistänyt 31.12.2020 päivätyssä vastauksessaan B:n esittämän muutoksen A:n ja B:n yhteisten lasten tapaamisoikeuden järjestämisestä.

A haki edellä mainittuun riita-asiaan oikeusturvaetua kotivakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan käsillä olevaan riitaan ei voida myöntää oikeusturvaetua, koska vakuutusehtojen mukainen voimassaolovaatimus ei täyty vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Vakuutusyhtiön mukaan on asiassa katsottava syntyneen vakuutusehtojen mukainen riita, kun A on kiistänyt B:n esittämät muutokset tapaamisoikeuteen 31.12.2020. Yhtiö toteaa, että vakuutuksesta on tarkoitus korvata vakuutuksen voimassaoloaikana syntyneet vakuutustapahtumat ja käsillä olevassa tapauksessa A:n vakuutus on päättynyt 7.11.2020. Näin ollen A:n riita-asiasta aiheutuvia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja ei voida korvata oikeusturvavakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Ensinnäkin A toteaa valituksessaan, että vakuutusyhtiö on antanut tapauksessa kaksi toisestaan eroavaa korvauspäätöstä, joissa molemmissa on eri syyn johdosta evätty A:lta oikeusturvaetu. Lisäksi vakuutusyhtiö on yksipuolisesti irtisanonut A:n kotivakuutuksen sekä siihen liittyvän oikeusturvavakuutuksen saatuaan tiedon mahdollisesta tulevasta vakuutustapahtumasta, josta A on puhelussaan vakuutusyhtiön kanssa kertonut. A:lle on irtisanomisen syyksi ilmoitettu se, että vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan A:lla on ollut merkintä luottotiedoissa. Valituksen mukaan A:n vakuutusten irtisanominen on ollut kohtuutonta.

A toteaa myös, että ennen B:n hakemusta 22.9.2020 osapuolet ovat eronsa jälkeen noudattaneet viikko/viikko -asumista, vaikka B on alusta alkaen ollut puheena olevaa järjestelyä vastaan ja hän on ensimmäisen kerran ollut sosiaalipalveluihin yhteydessä asiasta keväällä 2017. A:n oikeusturvavakuutus on puolestaan alkanut yhtiössä 11.9.2017. Nyt käsillä olevaa asiaa on ensi kerran käsitelty oikeudessa joulukuussa 2017, mutta vakuutusyhtiö on tältä osin katsonut riidan alkaneen jo keväällä 2017. Ensimmäisen huoltajuus- ja tapaamisoikeusasian käsittely on saatu päätöksen vasta toukokuussa 2019, mutta missään vaiheessa ennen sitä tai edes sen jälkeen ei osapuolten välillä ollut olemassa varsinaista sopua. Tästä esimerkkinä A mainitsee joutuneensa tekemään B:stä useita lastensuojeluilmoituksia ja että ennen asian uudelleen saattamista käräjäoikeuteen oli B estänyt A:n ja lasten tapaamiset täysin kuuden kuukauden ajan.

A kiistää yhtiön ajatuksen siitä, että käsillä olevassa tapauksessa riita olisi syntynyt vasta 30.12.2020, eli sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö oli yksipuolisesti irtisanonut A:n vakuutukset 7.11.2020. A painottaa vielä, että hän on ollut useita kertoja yhteydessä vakuutusyhtiön oikeusturvasiastaan.  Erityisesti A viittaa 14.10.2020 käytyyn puhelinkeskusteluun, jossa hän on kertonut vakuutusvirkailijalle, että odotettavissa on lapsen tapaamisoikeuteen liittyvä riita-asia. A:n näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön tietoisuus tulevasta riidasta on vaikuttanut yhtiön päätökseen irtisanoa A:n vakuutus. A toteaa kuitenkin, että joka tapauksessa riitaan liittyviä toimenpiteitä on esiintynyt jo ennen kuin vakuutusyhtiö on irtisanonut vakuutuksen. A:n oma vastaus asiassa on viivästynyt siitä syystä, että hänellä on ollut vaikeuksia saada tietoja esimerkiksi lastensuojelulta vastauksen laatimista varten.

Lopuksi A selventää vielä taloudellista tilannettaan ja siihen johtaneita tapahtumia. A kertoo muun muassa joutuneensa auton yliajamaksi heinäkuussa 2019, jonka seurauksena A jäi työkyvyttömäksi. Edellä mainittuun onnettomuuteen liittyvät korvausepäselvyydet aiheuttivat A:lle myös taloudellisia ongelmia, joiden johdosta A joutui vaihtamaan asuntoakin. A joutui väliaikaisesti muuttamaan homeongelmaiseen asuntoon, jolloin hän ei luonnollisestikaan voinut pitää lapsiaan luonaan. Kun A sai viimein uuden asunnon, niin B epäsi lasten tapaamiset kokonaan.

Edellä selostetuin perustein A pyytää, että käsillä olevaan riita-asiaan myönnetään oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen A on kääntynyt yhtiön puoleen ja pyytänyt saada yhtiön kanssa käydyistä puhelinkeskusteluista tallenteet tai muuttamattoman litteroinnin. A:n lisäkirjelmän mukaan on edelleen yhtiön kannalta raskauttavaa, että A:n vakuutus on irtisanottu sen jälkeen, kun yhtiö on saanut tiedon vakuutustapahtuman mahdollisuudesta. A myös esittää edelleen, että yhtiö on ilmoittanut vakuutuksen irtisanomisen syyksi nimenomaan luottotietojen menettämisen. Niin ikään A katsoo, että vakuutusyhtiö valitsee riidan alkamishetken omiin tarkoitusperiin sopivaksi. A:n katsoo, että vakuutustapahtuman ja riidan alkamishetki on tietenkin ollut kanteen vastaanottaminen A:ta vastaan. Tässä yhteydessä A vielä kummeksuu vakuutusyhtiön ensimmäistä päätöstä, jossa se on käyttänyt vaihtoehtoisia epäysperusteita kuin nyt vastineessaan. A miettii tältä osin myös yhteydenottoa mediaan epäloogisuuden takia. Lisäkirjelmässään A toistaa myös edellä esittämänsä nyt käsillä olevan riidan kroonisesta luonteesta. A toteaakin, että riidan peruste on ollut osaltaan jo B:n puolesta tapahtunut A:n ja lasten tapaamisten estäminen. A huomauttaa myös, että asian riitainen luonne on edelleen läsnä. Esittämänsä tueksi A viittaa A:n ja B:n asiamiesten vaihtamiin sähköposteihin.

Lisäkirjelmässään A ottaa kantaa vielä vakuutusyhtiön menettelyyn vakuutusta irtisanottaessa. A toteaa, ettei hän ole missään vaiheessa saanut laskuja ja hän ei olisi missään nimessä laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamista, mikäli laskut olisivat hänet tavoittaneet. A:lla on ollut käytössä postin sovellus, jonne posti digitaalisesti tulee, mutta vakuutusmaksulaskut A on vaatinut paperisina niiden tärkeyden vuoksi. A kiistää joka tapauksessa nähneensä puheena olevia laskuja sovelluksessakaan.

Seuraavissa lisäkirjelmissään A vielä kertaalleen toistaa vaatimuksensa perusteineen. Lisäksi A toteaa, että puhelusta 14.10.2020 ilmenee selkeästi A:n sosiaalinen ahdinko, joka myös tulisi ottaa huomioon irtisanomista arvioitaessa. Puhelusta ilmenee myös selkeästi, että A:n ja hänen entisen puolisonsa välillä on käsillä selkeä riita-asia ja että A on kiistänyt B:n vaatimukset. A käyttää puhelimessa termiä ”käräjät tulossa” ja pyytää vakuutuksen numeroa, mikä on ilmeinen indikaatio siitä, että riita on jo syntynyt ja että A:n tarkoituksena on ollut hakea oikeusturvaetua. Näin ollen vakuutusyhtiö on irtisanonut vakuutuksen täysin tietoisena A:n tilanteesta ja oikeusturvaedun tarpeesta.

A:n asiamies huomauttaa myös, että mikäli hänellä olisi ollut tieto vakuutuksen maksamattomuudesta, olisi tämä ongelma saatu nopeasti hoidettua. Samoin hän olisi voinut kiirehtiä tuomioistuimelle vastauksen laatimista. Puhelusta 27.11.2020 ilmenee puolestaan, ettei A ole saanut tietoonsa ilmoitusta irtisanomisesta. Kaiken kaikkiaan olisi kohtuuden nimissä A:lle myönnettävä oikeusturvaetu, etenkin kun huomioidaan, että vakuutusyhtiö on ollut tietoinen A:n taloudellisista ongelmista. A:n ilmoittama taloudellinen ahdinko tulee näin ollen huomioida asian kokonaisharkinnassa. A:n vakuutus on myös ollut keskeytyksettä voimassa yhtäjaksoisesti lähes neljä vuotta ennen nyt käsiteltäviä tapahtumia. Koko tämän neljän vuoden ajan A:lla on ollut riitaiset välit B:n kanssa.

Lopuksi A vielä toteaa, että riidan alkamishetki on tosiasiallisesti ollut ennen vakuutuksen irtisanomista ja että näin ollen asiaan tulee myöntää oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vakuutusyhtiö toteaa edelleen, että oikeusturvavakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma riita-asiassa on riidan syntyminen. Riidan katsotaan syntyneen, kun perusteeltaan tai määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutuksesta korvataan vain vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Yhtiö toteaa, että nyt käsillä olevassa asiassa B on jättänyt hakemuksen käräjäoikeuteen 22.9.2020, jossa hän on vaatinut voimassa olevan lapsen tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen muuttamista. A on kiistänyt B:n vaatimukset vastauksessaan 31.12.2020. Näin ollen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla on riidan katsottava syntyneen 31.12.2020.

Yhtiö toteaa, että A:n oikeusturvavakuutus on päättynyt maksamattomana 7.11.2020. Tätä ennen A:n vakuutus on päättynyt maksamattomana 28.9.2019, jonka jälkeen A on saattanut vakuutuksensa uudelleen voimaan. Yhtiö toteaa, että A:lla on edelleen vakuutusmaksuja maksamatta. Näin ollen, koska oikeusturvavakuutus ei ole ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei tapaukseen voida myöskään myöntää oikeusturvaetua.

Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, että mikäli A:lla on ollut tarkoitus vedota ns. sosiaaliseen suoritusesteeseen, niin yhtiö katsoo, ettei vuonna 2019 alkaneella tapahtumaketjulla ole enää vaikutusta A:n taloudelliseen tilanteeseen vuoden 2020 loppupuolella. Lisäksi yhtiö toteaa, että sosiaaliseen suoritusesteeseen vetoavalla on näyttövelvollisuus esteen olemassaolosta.

A:n lisäkirjelmien jälkeen antamissaan lisävastineissa vakuutusyhtiö kiistää edelleen A:n korvausvaatimukset sekä viittaa aiemmin annettuihin päätöksiin ja antamaansa vastineeseen.

Lisävastineessa vakuutusyhtiö viittaa ensinnä A:n ja yhtiön välisiin puhelinkeskusteluihin. Yhtiö toteaa, että vastoin A:n kertomaa, on hänelle annettu vakuutusnumero. Lisäksi A itse tuo esiin puhelinkeskustelussa, että hänellä on postin sovellus, jota hän ei ole osannut käyttää ja nämä toimitetut laskut ovat olleet tässä sovelluksessa. Yhtiö painottaa myös, että vakuutuksen irtisanomisen syy ei ole ollut A:n luottotietojen menetys, vaan vakuutus on päättynyt maksamattomana. A:lle on myös lähetetty asianmukaisesti muistutukset vakuutusmaksun maksamisesta. Luottotietojen menetys on mahdollisesti syynä sille, ettei kotivakuutusta saa uudelleen voimaan ennen kuin luottotiedot ovat jälleen kunnossa.

Riidan syntyhetkestä yhtiö toteaa vielä, että vasta 31.12.2020 lausumassa on todistetusti tuotu esille, että A vaatii B:n hakemusta vaatimuksineen hylättäväksi. Vaikka A on sinänsä puhunut ”käräjille menemisestä” jo puheluissan vakuutusyhtiölle, ei niiden perusteella ole objektiivisesti todettavissa, että A:n tarkoitus on silloin ollut tehdä asiassa vahinkoilmoitus. Yhtiö toteaa myös, että vakuutetun on kyettävä näyttämään vahinkotapahtuman syntyminen, eli tässä tapauksessa esitetyn vaatimuksen nimenomainen kiistäminen joko perusteeltaan tai määrältään. Käsillä olevassa tapauksessa tämän on selvitetty tapahtuneen vasta 31.12.2020.

Irtisanomisen osalta vakuutusyhtiö toistaa aiemmin lausumansa perusteet ja toteaa lisäksi, että kaikki vakuutuksen irtisanomiseen liittyvät asiakirjat ovat toimitettu A:lle asiamukaisesti ja A vastaa itse siitä, että hän pystyy kirjeet vastaanottamaan. A on saanut maksukehotuksen 3.10.2020, irtisanomisilmoituksen 24.10.2020 sekä ilmoituksen vakuutuksen päättymisestä maksamattomana 14.11.2020.

Lopuksi yhtiö toteaa vielä, että A:lle on 14.10.2020 puhelun yhteydessä neuvottu kuinka vahinkoilmoitus tehdään. Vahinkoilmoitusta ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa vielä tehty. A on tällöin kertonut maksuvaikeuksistaan, mutta asiasta ei ole esitetty sen enempää selvitystä tai näyttöä. Puhelun 27.11.2020 yhteydessä on tullut esille, että A:lla on ollut käytössään sovellus, jonne vakuutuksia koskevat laskut ovat päätyneet. A ei ole osannut käyttää sovellustaan. Tämän lisäksi yhtiö toistaa edelleen, että vakuutusehtojen mukainen riita on syntynyt vasta 31.12.2020. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, että A:lle on lähetetty asianmukaisesti kaikki laskut ja maksumuistutukset.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa tapauksessa on kyse siitä, tuleeko A:lle myöntää lapsen tapaamisoikeutta koskevaan asiaan oikeusturvaetu. Kysymys on niin ikään siitä, milloin riidan on katsottava syntyneen ja onko A:n vakuutus ollut voimassa riidan syntyhetkellä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 39 §:n (Vakuutusmaksun viivästyminen) mukaan jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.

Jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutuksenantajan on mainittava tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos kysymyksessä on henkilövakuutus, irtisanomisilmoituksessa on lisäksi annettava tieto 43 §:ssä säädetystä vakuutuksenottajan oikeudesta saada vakuutus uudelleen voimaan.

Jos maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutus päättyy kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 1 momentissa säädetyn irtisanomisajan päättymisestä. Irtisanomisilmoitukseen on otettava maininta myös tämän momentin mukaisesta mahdollisuudesta vakuutuksen määräaikaiseen jatkumiseen.

Jos irtisanomisilmoituksesta puuttuu jokin 2 tai 3 momentissa säädetyistä tiedoista, irtisanominen on mitätön.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta  korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan vakuutuksesta korvataan riita- ja hakemusasiassa sekä rikosasiassa vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman syntymisajankohtana on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka vakuutus vakuutetun osalta on yhtäjaksoisesti ollut voimassa vastaavan sisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä tai vakuutusyhdistyksessä.

Oikeusturvavakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 5 mukaan: Vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa,
- joka liittyy lasten huoltoon, elatukseen tai tapaamisoikeuteen, ellei  riidassa ole kyse sosiaaliviranomaisen vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamisesta olosuhteiden muuttumisen takia
- joka liittyy lasten huoltoon, elatukseen tai tapaamisoikeuteen, kun niitä koskevista kysymyksistä sovitaan tai päätetään ensimmäistä kertaa tai kun niiden käsittely liittyy yhteiselämän lopettamiseen.

Asian arviointi

Vakuutusturvan voimassaolo ja riidan syntyminen

Oikeusturvaedun myöntämisen välttämättömänä edellytyksenä on, että vakuutetulle on sattunut vakuutusehdoissa määritelty vakuutustapahtuma vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutuslautakunta toteaa, että jos vakuutuksenantaja irtisanoo vakuutuksen päättymään vakuutusmaksun viivästymisen vuoksi siten kuin vakuutussopimuslain 39 §:ssä tarkemmin säädetään, vakuutuksen voimassaolo päättyy.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että A on laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen, minkä johdosta A:n vakuutus on päättynyt 7.11.2020. A:n vakuutusta ei saatettu takaisin voimaan uudelleen A:n edelleen maksamattomien vakuutusmaksujen vuoksi. Näin ollen lautakunnan arvioitavaksi tulee, onko vakuutustapahtuma sattunut ennen vakuutuksen päättymistä.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutusehtojen mukaan lapsen tapaamisoikeutta koskeviin riita-asioihin voidaan myöntää oikeusturvaetu silloin, kun riidassa on kyse sosiaaliviranomaisen vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamisesta olosuhteiden muuttumisen takia.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on hakenut oikeusturvaetua lapsen tapaamista koskevaan riita-asiaan. A on ensimmäisen kerran tiedustellut oikeusturvavakuutuksen käyttämisestä puhelimitse 14.10.2020 ja sittemmin 27.11.2020. Vakuutusyhtiö on irtisanonut A:n kotivakuutuksen maksamattomana 7.11.2020. Riita-asia on koskenut A:n ja hänen vastapuolensa B:n välistä tuomioistuimen 29.5.2019 vahvistamaa sopimusta heidän yhteisten lastensa huollon ja tapaamisoikeuden järjestämisestä, jonka muuttamista B on hakenut käräjäoikeudelta 22.9.2020. A on kiistänyt B:n esittämät vaatimukset 31.12.2020 päivätyssä vastauksessaan. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusehtojen mukaisen riidan on siten katsottava syntyneen 31.12.2020, kun A on kiistänyt B:n esittämät vaatimukset lapsen tapaamisoikeuden osalta. Sillä seikalla, että vanhempien välit ovat olleet riitaisat tai että tuolloin voimassaolleen sopimuksen määräyksiä olisi rikottu jo pidemmän aikaa, ei voida katsoa olevan merkitystä sopimusehtoa sovellettaessa. Myöskään A:n puhelimessa tekemiä kyselyjä vakuutuksien voimassaolosta ei voida pitää riidan syntymisen ajankohtaa arvioitaessa relevantteina.

Näin ollen lautakunta toteaa, että käsillä olevassa tapauksessa riita-asia on syntynyt 31.12.2020, eli vasta vakuutuksen irtisanomisen 7.11.2020 jälkeen.

Sosiaalinen suorituseste

A on valituksessaan todennut, että vakuutusmaksun laiminlyönti on johtunut sellaisista maksuvaikeuksista, joihin A on joutunut tahtomattaan muun muassa sairauden vuoksi. A kertoo joutuneensa liikennetapaturmaan vuonna 2019, jonka johdosta hän joutui myös hetkeksi työttömäksi ja muihin taloudellisiin ongelmiin, joista hän on myös kertonut vakuutusyhtiölle 14.10.2020 ja 27.11.2020 puhelujen yhteydessä. A:lla on myös ollut vaikeuksia päästä postin sovellukseen maksamaan laskujaan.

Lain ja sopimusehtojen mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutusmaksun maksamisen laiminlyönnin takia. Lakiin otetun sosiaalista suoritusestettä koskevan määräyksen mukaan, jos maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutussopimuslain 39.3 §:ää koskevien esitöiden (HE 114/1993, s. 52) mukaan säännöksessä ei edellytetä, että vakuutuksenottaja olisi tullut maksukyvyttömäksi, vaan riittää, että vakuutusta ei ole voitu momentissa mainitusta syystä maksaa oikeassa ajassa vaarantamatta vakuutuksenottajan ja hänen perheensä kohtuullisia asumis- ja muita elinolosuhteita. Lautakunta toteaa, että maksulaiminlyönnin tulee kuitenkin johtua rahanpuutteesta eikä esimerkiksi vakuutuksenottajan vaikeuksista huolehtia asioistaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Sosiaaliseen suoritusesteeseen vetoavan vakuutuksenottajan tulee myös kyetä osoittamaan esteen olemassaolo.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vakuutusyhtiö oli ennen vakuutuksen päättämistä 7.11.2020 lähettänyt A:lle maksumuistutuksen 3.10.2020, jossa on ollut eräpäivä välittömästi ja maksamattomuuden jatkuttua irtisanomisilmoituksen 24.10.2020, jossa todettiin, että vakuutus päättyy maksamattomana 7.11.2020, jos maksua ei suoriteta kokonaan ennen mainittua päivämäärää. Maksun määrä oli laskulla 92,78 euroa. Vakuutusyhtiön mukaan A:n vakuutusmaksuja on edelleen maksamatta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sosiaalinen suorituseste on olemassa nimenomaan silloin, mikäli juuri vakuutusmaksun suorittaminen oikeassa ajassa olisi vaarantanut A:n tai hänen perheensä kohtuulliset asumus- tai muut olosuhteet. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei käsillä olevassa tapauksessa ole esitetty mitään selvitystä A:n taloudellisesta tilanteesta maksun laiminlyönnin ajalta eikä myöskään selvitystä siitä, miksi A ei ole myöskään sittemmin suorittanut erääntyneitä vakuutusmaksujaan. Lautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole osoitettu, ettei nyt vaadittua 92,78 euron vakuutusmaksua olisi voitu maksaa oikeassa ajassa vaarantamatta vakuutuksenottajan kohtuullisia asumis- tai muita elinolosuhteita. Lautakunnan näkemyksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa jää siten selvittämättä, että A:ta on kohdannut vakuutussopimuslain 39.3 §:n mukainen este vakuutusmaksun maksamiselle.

Vakuutusehdon kohtuuttomuus

A:n mukaan vakuutusehtojen soveltaminen vakuutusyhtiön esittämällä tavalla johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen, kun huomioidaan A:n taloudelliset vaikeudet, vakuutusyhtiön tietoisuus tulevasta riidasta sekä A:n hankaluudet käyttää postisovellusta, kun hän ei ole saanut vakuutusyhtiöltä paperisia vakuutusmaksulaskuja.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 § mukaan, jos laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

Lautakunnan näkemyksen mukaan tapauksessa sovellettavat vakuutusehdot ovat sanamuodoltaan selkeitä ja yksiselitteisiä. Sovittelua puoltavina seikkoina voitaisiin käsillä olevassa tapauksessa mahdollisesti pitää sitä, että A on yrittänyt selvittää vakuutusturvansa voimassaoloa ennen sen päättämistä ja sitä että A on pyrkinyt ilmoittamaan häntä mahdollisesti odottavasta riita-asiasta vakuutusyhtiölle mahdollisimman pian. Lautakunnan näkemyksen mukaan A:n ja vakuutusyhtiön välisistä puhelinkeskusteluista on kuitenkin pääteltävissä, että A on nähnyt ennen 14.10.2020 puhelua erääntyneet laskut eikä hän varsinaisesti ole edes yrittänyt pyytää niiden maksamiselle lisäaikaa.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa A:n oikeusturvavakuutuksen päättymisen on aiheuttanut se, että A on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen. Lautakunta toteaa, että vakuutusmaksun suorittamista vakuutussopimuksen mukaisena on pidettävä vakuutuksenottajan tärkeimpänä sopimusvelvoitteen täyttämisenä. Näin ollen tämän velvollisuuden laiminlyöntiä on lautakunnan näkemyksen mukaan arvioitava kriittisesti. Lautakunta toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n vakuutusmaksuja on edelleen maksamatta.

Vakuutuslautakunta ei myöskään pidä riidan syntymistä koskevaa ehtokohtaa kohtuuttomana tai kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana. Oikeusturvavakuutuksen tyyppisessä vakuutuksessa, jossa ei ole kysymys konkreettisesta esine- tai henkilövahingosta, tulee vakuutustapahtuman syntyhetki määrittää muulla tavoin. Näin ollen konkreettisten vaatimusten kiistämisen hetkeä on lautakunnan näkemyksen mukaan pidettävä sellaisena selkeänä tapahtumana, johon riidan syntyminen on loogista sitoa.

Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta toteaa, ettei edellä mainittuja sopimusehtoja voida pitää sillä tavoin kohtuuttomina taikka niiden soveltamista kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää kokonaan soveltamatta kyseessä olevassa tilanteessa.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen