Tapahtumatiedot

Asuinhuoneiston, jossa vakuutettu oli vuokralla, wc-säiliö oli haljennut. Vesisäiliön halkeamasta ja sitä seuranneesta vuodosta aiheutui vahinkoa kuudelle asunnolle, yhdelle liiketilalle ja rappukäytävälle. Asunto-osakeyhtiö haki vakuutetun vastuuvakuutuksesta korvasta aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen sillä perusteella, että vahingon ei ole osoitettu johtuneen vakuutetun huolimattomasta menettelystä.

Asiakkaan valitus

Asiakas (asunto-osakeyhtiö) katsoo, että vakuutusyhtiön päätös asiassa on virheellinen. Tehdyn selvityksen mukaan wc-säiliön sisäinen paine tai materiaalin valmistuksesta jäänyt jännite ei voi aiheuttaa vastaavanlaista halkeamaa. Teknisen asiantuntijan lausunnon mukaan wc-säiliön vaurion voi aiheuttaa esimerkiksi painamalla säiliön etu-yläreunaa, jolloin ala-takareuna saa osakseen valtaosan paineesta. Lausunnon mukaan käsillä olevassa tapauksessa säiliön ala-takareuna on pettänyt paineen alla, iskun tai muun ulkoisen paineen seurauksena. Lausunnon mukaan esimerkiksi säiliön sisäinen paine tai materiaaliin valmistuksesta jäänyt jännite ei voi aiheuttaa vastaavanlaista halkeamaa. Wc-istuimen rikkoutuma on siten ihmisen toiminnan seurausta.

Isännöitsijän, teknisen isännöitsijän sekä huoltomiehen ja purku-urakoitsijan (sis. putkimies) saapuessa asuntoon pelastuslaitoksen jälkeen on vakuutettu asukas ollut sekavassa, humalaa muistuttavassa tilassa. Asunnossa on ollut myös runsaasti verijälkiä. Pelastuslaitoksen raportissa vahingontorjuntatehtävän syyksi oli nimetty ”muu ihmisen toiminta”.

Asunto-osakeyhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta varmistua vakuutetun humalatilasta esimerkiksi puhalluttamalla. Puhallutuksen voi tehdä vain poliisi. Lisäksi asunto-osakeyhtiö ei ole saanut käyttöönsä onnettomuusselosteen salattuja tietoja julkisuuslain 26 §:n perusteella. Näin ollen asunto-osakeyhtiön on mahdotonta näyttää toteen vakuutetun humalatilaa muutoin kuin tapahtumapaikalla olleiden havaintojen ja kertomuksen perusteella.

Pelastuslaitoksen selvityksen mukaan asukas on itse tullut avaamaan asunnon oven pelastushenkilöstölle. Asukas ei kuitenkaan ole itse tehnyt ilmoitusta vuodosta, vaan sen on huomannut naapuri. Mikäli asukas on ollut asunnossa hereillä ja hyvissä voimissa, olisi hän huomannut vuodon.

Asukas on puhelimessa kertonut isännöitsijälle käyneensä vessassa 14.7.2020 alkuyöllä ja menneensä sen jälkeen nukkumaan. Paikalla käyneiden ja työskennelleiden asiantuntijoiden näkemyksen perusteella vuodon voidaan arvioida kestäneen tunteja. Wc:n vesisäiliöön mahtuu noin 7 litraa vettä ja täyttöputkesta pääsee vettä noin 12 l/min. Vessan kynnyksen ylittämiseksi vettä on tarvittu noin 60 litraa eli noin 5 minuutin ajan vuotoa. Ottamatta imeytymistä huomioon asuntoon on täytynyt päästä vettä noin 1 800 litraa, eli 2,5 tunnin ajan vuotoa. Jos laskelmaan lisätään imeytyminen rakenteisiin, veden runsas valuminen parvekkeelta sekä muiden asuntojen kärsimät vesivahingot, lienee selvää, että vuodon on täytynyt kestää tunteja.

Pelastuslaitos on saanut asiasta ilmoituksen 15.7.2020 kello 7.30. Kun huomioidaan asukkaan epävakaa käytös ja päihtymystä muistuttava tila, pöntön halkeaman tyyppi sekä verijäljet asunnon vessassa, eteiskäytävällä sekä olohuoneen seinässä sekä se, että asukas ei ole havahtunut veden lorinaan tai huomattavan suureen määrään, on vaikea uskoa asukkaan olleen selvin päin ja täydessä tiedostavuuden tilassa. Vettä on suihkunnut asunnon parvekkeelta kadulle tuhansia litroja.

Asunto-osakeyhtiö katsoo, että vahinko on aiheutunut yksinomaan asukkaan huolimattomasta toiminnasta. Mikäli asukas olisi toiminut huolellisesti ja ilmoittanut huoneiston lattialla olevasta vedestä ja/tai rikkoutuneesta wc-pöntöstä, aiheutunut vahinko olisi saatu rajattua pienemmäksi. Yhtiö katsoo täten, että on syytä epäillä asukkaan toimineen huolimattomasti asiassa ja täten vähintäänkin välillisesti aiheuttaneen kyseisen vahingon.

Asunto-osakeyhtiö pyytää vahingonkärsineen ominaisuudessa Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko asiassa osoitettu vahingon aiheutuneen asukkaan tuottamuksesta ja tulisiko vahinko korvata vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutetun vuokraamassa asunnossa on 14.7.–15.7.2020 välisenä yönä sattunut vesivahinko, joka on ollut seurausta wc-istuimen säiliön halkeamasta. Vesisäiliön halkeaman ja sitä seuranneen vuodon seurauksena on aiheutunut vahinkoa yhteensä kuudelle asunnolle, yhdelle liiketilalle ja rappukäytävälle.

Vahingosta 20.7.2020 laaditun kosteuskartoitusraportin mukaan on mahdollista, että wc-pöntön säiliön takaosan halkeaminen on johtunut wc-istuimeen nojaamisesta. Vakuutettu on vakuutusyhtiöön toimittamassaan selvityksessä kertonut, ettei tiedä miten tai missä tilanteessa wc-istuimen säiliö on haljennut. Vakuutuksenottaja on kertonut olevansa varma, ettei ole horjahtanut wc-istuinta päin tai muutoinkaan rikkonut wc-istuimen vesisäiliötä, vaan vakuutettu on kertonut käyttäneensä wc-istuinta tavanomaiseen tapaan. Edelleen vakuutettu on kertonut, ettei ole ollut päihteiden vaikutuksen alaisena vahinkoajankohtana.

Vakuutusyhtiö on 28.8.2020 ja 24.9.2020 päivätyissä korvauspäätöksissä kerrotuilla perusteilla katsonut, että toimitettujen selvitysten perusteella ei ole osoitettu, että vahinko olisi aiheutunut sellaisesta vakuutetun vastuulla olevasta menettelystä tai laiminlyönnistä, josta vakuutettu olisi voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen ja sopimuksen mukaisesti ne esine- ja henkilövahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa wc-pöntön vesisäiliön halkeamasta aiheutunut vesivahinko on aiheutunut yöaikaan. Vakuutettu on kertonut mahdollisesti käyneensä wc:ssä ennen vesivahingon aiheutumista alkuyöllä eikä ollut tällöin huomannut vesivuotoa tai muutakaan poikkeavaa wc-pöntössä. Vakuutettu on kertonut, että hän on ennen vahinkoa ja muutoinkin käyttänyt wc-istuinta normaaliin tapaan eikä ole tietoinen siitä, miten ja missä tilanteessa wc-istuimen vesisäiliön takaosaan on tullut halkeama. Vakuutettu on kertonut nukkuneensa vahinkoa edeltävän yön sikeästi eikä hän siten ollut herännyt mahdollisiin vesivuodosta aiheutuneisiin ääniin. Selvityksensä mukaan vakuutettu on aamulla herännyt hieman ennen pelastuslaitoksen saapumista ja järkyttynyt voimakkaasti huomattuaan veden määrän lattialla. Vakuutettu on toistanut vahinkoajankohdan tapahtumia koskevan selvityksensä myös asian uudelleenkäsittelyn yhteydessä ja kertonut olevansa varma siitä, että ei ole huolimattomalla toiminnalla tai muutoin rikkonut wc-pöntön vesisäiliön takaosaa.

Vahinkoasiassa ei ole esitetty, että wc-istuimen säiliöosa olisi rikkoutunut vakuutetun huolimattomuuden tai laiminlyönnin seurauksena. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää ylipäätään vakuutetun huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Wc-istuimen tulee kestää normaalia nojaamista ja käyttämistä. Wc-istuimen rikkouduttua normaalin käyttämisen seurauksena ei vahingonkorvausvastuuta synny voimassa olevan oikeuden mukana. Samoin mikäli wc-istuimen säiliöosa olisi rikkoutunut tapaturmaisesti esimerkiksi horjahtamisen seurauksena, ei vahingonkorvausvastuuta vahingosta tällöin ole. Uudelleenkäsittelypyyntöön on liitetty kuva rikkoutuneesta wc-istuimen säiliöstä ja mainittu, että halkeamansuunnasta voi päätellä, että sen on aiheuttanut asukas, eikä säiliöosan materiaalivika tai jokin muu vika. Käytännön kokemuksen mukaan wc-istuinten säiliöihin liittyvissä vuotovahingoissa on ollut havaittavissa halkeamia sekä pysty- että vaakasuunnassa, eikä pelkästään sen perusteella voida päätellä, mikä halkeamisen on todellisuudessa aiheuttanut. Vaurio voi johtua säiliöiden posliiniosissa olevista jännitteistä tai esimerkiksi wc-istuimen ja säiliöosan välisen pulttikiinnityksen liiallisesta kiristysmomentista, jolloin säiliön alaosassa oleviin kiinnityskohtiin on tullut ylimääräisiä jännitteitä tai jopa vikoja. On myös mahdollista, että wc- istuimen säiliöosan alaosaan on syntynyt rasituksia tai kolhuja jo ennemmin, kuten kuljetuksien, varastoinnin tai jopa asennuksen aikana. Asiakas ei ole korvausvastuussa itsekseen tai säiliön omasta ominaisuudesta johtuvasta rikkoutumisesta.

Muutoshakemuksessa 2.9.2020 asunto-osakeyhtiö on muun ohella katsonut, että vakuutetun olisi tullut ilmoittaa huoneiston lattialla olevasta vedestä vahingon sattumisen jälkeen. Selvityksen mukaan vahinko on kuitenkin aiheutunut yöaikaan tai varhain aamulla, jolloin vakuutettu on ollut nukkumassa. Sitä, että vakuutettu ei ole nukkuessaan havainnut vuotoa ja ilmoittanut siitä, ei voida pitää sellaisena huolimattomuutena, jonka seurauksena vakuutetulle syntyisi korvausvastuu vesivahingosta.

Lisäksi 2.9.2020 päivätyssä muutoshakemuksessa on viitattu vakuutetun väitettyyn sekavuustilaan sekä verijälkiin asunnossa. Vakuutettu on vahinkoasian selvittelyn yhteydessä kiistänyt johdonmukaisesti olleensa päihteiden vaikutuksen alaisena ja kertonut menneensä shokkiin havaittuaan heräämisen jälkeen veden määrän lattialla. Ratkaisusuosituspyynnössä on vedottu siihen, ettei asunto-osakeyhtiöllä ole ollut keinoa varmistua vakuutuksenottajan humalatilasta puhalluttamalla tai muulla keinolla. Vakuutusyhtiön mukaan tällä tai väitetyllä humalatilalla ei itsessään ole ratkaisevaa merkitystä vahinkoasian tai tuottamuksen arvioimisen kannalta. Edelleen myöskään väitetyistä runsaista verijäljistä ei ole esitetty näyttöä. Vakuutettu on kertonut, että wc:n pesualtaassa on mahdollisesti voinut olla vähäisiä jälkiä, jotka eivät kuitenkaan ole millään lailla liittyneet wc-pöntön vesisäiliön vahinkoon, vaan rikkoutuneesta juomalasista aiemmin saatuun haavaan. Mahdolliset jäljet eivät selvityksen perusteella ole liittyneet käsiteltävänä olevaan vahinkoon eikä niillä näin ollen ole merkitystä asian arvioimisen kannalta.

Vakuutusyhtiö kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että välittömästi vahingon jälkeen wc-pöntöstä otetussa valokuvassa (kartoitusraportin sivu 38) ei ole nähtävissä vauriota pöntön säiliöosassa, vaan pönttö näyttää edestäpäin katsottuna ehjältä. Vaurio on nähtävissä vasta kuvissa, jotka on otettu sen jälkeen, kun putkimies on irrottanut pöntön säiliöosan istuinosasta. Näin ollen pöntön purkamisen jälkeen otetut kuvat eivät ole osoitus siitä, miltä pönttö on näyttänyt ennen vahinkoa tai vahinkohetkellä. Vuokralaiselta vahingonkorvausta vaativalla asunto-osakeyhtiöllä on yleisen vahingonkorvausoikeuden mukaisesti näyttötaakka vastuuperusteesta eli vahingon syystä ja siitä, että vahinko on seurausta vuokralaisen tuottamuksesta. Yksin se, että vahinko on sattunut, ei riitä selvitykseksi vakuutetun tuottamuksesta.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa wc-pöntön vesisäiliön takaosan halkeaman syy on jäänyt epäselväksi, eikä se asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole seurausta vakuutetun huolimattomasta toiminnasta tai laiminlyönnistä. Vakuutetun ei näin ollen voida katsoa olevan vahingonkorvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta eikä korvausta siten makseta myöskään vastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutetun lausunto

Vakuutetun mukaan hän on asunnossa vuokralla. Hän ei ole tietääkseen käynyt vessassa aamuyöllä. Hän nukkui varsin sikeästi ja heräsi aamupäivällä 15.7.2020 hiukan ennen kuin pelastuslaitoksen miehet saapuivat. Hän oli mennyt shokkiin huomattuaan, että lattialla oli niin paljon vettä. Hän ei ole ollut humalassa, eikä hän käytä huumeita tai mitään lääkkeitä. Hän ei ole mitenkään huolimattomuudellaan voinut aiheuttaa wc-säiliön rikkoutumista. On mahdollista, että hän on käynyt yöllä tai aamupäivällä vessassa, mutta hän ei ole huomannut mitään poikkeavaa wc-istuimessa. Asunnossa olleet verijäljet eivät liity mitenkään vesivahinkoon. Vessan pesualtaassa saattoi hiukan olla verta. Muuten väitteet verijäljistä ovat kyllä vahvasti liioiteltuja. Vakuutetulta rikkoutui tavallinen vesilasi jo aikaisemmin, jonka sirpaleita kerätessä hän sai haavan käteensä. Vesivahingon syy selvisi hänelle vasta kun pelastuslaitoksen miehet tulivat paikalle ja kertoivat, että se johtuu wc-istuimesta. Tapahtuneen jälkeen hän oli pari viikkoa ”poissa tolaltaan”.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutettu aiheuttanut huolimattomuudellaan wc-säiliön halkeamisen ja siitä seuranneen vesivahingon, ja tuleeko vahinko siten korvata vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotitalouden vakuutusehdot 1.1.2019

Vastuuvakuutus 8.4.1

Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslaki (412/1974)

2 luku 1 §

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Asian arviointi

Vahingonkorvauslain mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksella tarkoitetaan olosuhteiden edellyttämän huolellisuuden laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski. Korvausvastuu edellyttää tuottamuksellisen teon tai laiminlyönnin lisäksi syy-yhteyttä teon tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä kuuluu korvausta vaativalle taholle.

Vakuutettu on ollut vuokralaisena asunnossa. Siten asiaan ei sovelleta asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) mukaisia osakkeenomistajan vastuuta koskevia säännöksiä. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta aineistosta ei myöskään ilmene, että korvauksen hakijana oleva asunto-osakeyhtiö olisi vakuutetun vuokranantaja. Näin ollen myöskään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) säännökset vuokralaisen vastuusta vuokranantajalle eivät tule sovellettavaksi tapaukseen.

Vakuutetun vuokra-asunnon wc-säiliö on haljennut yöaikaan, minkä johdosta asuntoon ja rakennuksen muihin asuntoihin sekä yleisiin tiloihin on valunut runsaasti vettä. Korvauksen hakija on esittänyt teknisen asiantuntijan lausunnon, jonka mukaan wc-säiliön halkeamisen voi aiheuttaa esimerkiksi painamalla säiliön etu-yläreunaa, jolloin ala-takareuna saa osakseen valtaosan paineesta. Lausunnon mukaan käsillä olevassa tapauksessa säiliön ala-takareuna on pettänyt paineen alla, iskun tai muun ulkoisen paineen seurauksena. Lausunnon mukaan esimerkiksi säiliön sisäinen paine tai materiaaliin valmistuksesta jäänyt jännite ei voi aiheuttaa vastaavanlaista halkeamaa. Korvauksen hakija olettaa, että vakuutettu on aiheuttanut toiminnallaan wc-säiliön halkeamisen ja vesivahingon.

Vakuutetun mukaan hän on ollut nukkumassa vahingontapahtumisaikaan, eikä hän ole omalla toiminnallaan aiheuttanut wc-säiliön halkeamista. Vakuutetun mukaan hän ei ole havainnut mitään tavanomaisesta poikkeavaa eikä hän ole ollut humalassa. Hän on herännyt hieman ennen pelastuslaitoksen saapumista aamulla puolikahdeksan aikaan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on esitetty selvityksenä teknisen asiantuntijan lausunto, jossa arvioidaan wc-säiliön halkeamissyytä. Lausunnon mukaan tapauksessa säiliö on haljennut ulkoisen iskun tai paineen seurauksena. Vakuutuslautakunta pitää teknisen asiantuntijan lausuntoa uskottavana siltä osin, että halkeama on aiheutunut ulkoisesta paineesta, mutta katsoo, ettei korvauksen hakija ole kuitenkaan esittänyt sellaista näyttöä, jolla juuri vakuutetun voitaisiin katsoa aiheuttaneen wc-säiliön halkeaminen. Vakuutetun tuottamuksellisesta toiminnasta ei ole myöskään esitetty näyttöä. Poissuljettua ei ole se, että wc-säiliössä on ollut jo muusta syystä halkeama tai jännite, joka on aiheuttanut lopullisen halkeamisen. Korvauksen hakija ei ole osoittanut, että vakuutettu olisi toiminnallaan aiheuttanut halkeaman. Siten vahinkoa kärsineen toimittamien selvitysten perusteella ei ole osoitettu, että vahinko olisi aiheutunut sellaisesta vakuutetun vastuulla olevasta menettelystä tai laiminlyönnistä, josta vakuutettu olisi voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutuslautakunta toteaa edelleen, että selvityksen mukaan vahinko on aiheutunut yöaikaan tai varhain aamulla, jolloin vakuutettu on ollut nukkumassa.  Vakuutettu on kertomansa mukaan herännyt hieman ennen pelastuslaitoksen saapumista, aamulla noin kello 7.30. Sitä, että vakuutettu ei ole nukkuessaan havainnut veden valumista ja ilmoittanut siitä, ei voida myöskään pitää sellaisena huolimattomuutena, jonka seurauksena vakuutetulle syntyisi korvausvastuu vesivahingosta.

Edellä mainituin perustein lautakunta pitää vakuutusyhtiön epäyspäätöstä ehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Päivi Korpiola
Jorma Rusanen
Laura Alinentalo-Pelttari
Leena Hirviniemi