Haku

FINE-038286

Tulosta

Asianumero: FINE-038286 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 10.03.2022

Lakipykälät: 32

Huvilarakennuksen piipun ja seinän rikkoutumis- ja vuotovahinko. Alivakuutus. Päivänarvovakuutus. Vakuutusmäärä. Korvauspäätöksen sitovuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan 4.4.2020 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan huvilarakennuksen katolla oli oksa tarttunut rakennuksen keskipiipun portaisiin ja rikkonut piipun rappausta. Myös huopakatto piipun vieressä oli vahingoittunut. Tarkastusraporttiin 7.4.2020 oli kirjattu vahingon syyksi oksa, joka oli lentänyt edellisen syksyn myrskyssä talon ränniin ohjaten sadevesiä ulkoseinään. Raportin mukaan mahdollinen oksa oli vaurioittanut piipun juurella huopakatetta ja piipun rappausta. Piipun rappaus oli haljennut noin yhden neliömetrin alueelta. Ulkoseinän rappaus oli vaurioitunut kahdesta kohdasta puolen neliömetrin alueelta. Raportissa on todettu muun muassa kattotuolissa hieman jälkiä mahdollisesta vuodosta.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 30.4.2020 sähköpostitse asiakkaalle, että piippuun ja ränniin osuneen oksan aiheuttama vaurio ja tästä aiheutunut vuotovahinko korvataan. Asiakas ja vakuutusyhtiö kävivät kesän ja loppuvuoden 2020 sekä alkuvuoden 2021 aikana runsaasti keskustelua havaituista vaurioista.

Vakuutusyhtiön teknisen tarkastajan 8.6.2020 asiakkaalle lähettämän sähköpostin mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joten laajin mahdollinen korjaus katon osalta on vaurioituneen lappeen korjaus. Vakuutusyhtiö ilmoitti myös rännien osalta korvattavaksi suoranaisen esinevahingon eli vioittuneen rännin osuuden. Seinän rappauksen korjaamisesta vakuutusyhtiö ilmoitti, että mikäli paikkakorjaus ei onnistu, korvataan korjaus yhtenäisen pinnan alalta ja ainoastaan vaurioituneiden seinien osalta. Vakuutusyhtiö oli tehnyt yhteistyökumppanilleen toimeksiannon rakennuksen sisäpuolisten kosteusvaurioiden lisäkartoitusta varten.

Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö ilmoitti 15.6.2020 asiakkaalle sähköpostitse, että asiakas voi tilata rappauksen ilmoittamaltaan urakoitsijalta. Katon korjauksen osalta sähköpostissa todettiin, että jos asiakas päätyy teettämään koko katon uusimisen, asiassa voidaan edetä niin, että asiakas tilaa työn valitsemaltaan urakoitsijalta ja vakuutusyhtiö korvaa laskun saatuaan vahinkoalueen korjauskustannukset, tässä tapauksessa yhtenäisyyden vuoksi 22 600 euroa pohjois- ja itälappeelta. Hinnassa oli huomioitu myös sadevesijärjestelmän korjaus. Sisäpuolen korjausten osalta todettiin odotettavan 15.6.2020 tehdyn tarkastuksen raportti.

Toisen tarkastuksen 15.6.2020 päivätyn raportin mukaan vettä oli päässyt sisälle rakenteisiin. Raportissa todettiin muun muassa makuuhuoneen seinissä ja katossa vuotojälkiä. Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö listasi tämän johdosta sähköpostissaan 1.7.2020 oman näkemyksensä mukaan vakuutuksesta korvattaviksi tulevat rakennuksen sisäpuoliset korjaustyöt.

Vakuutusyhtiö korvasi 2.9.2020 korjauslaskun 7 427,60 euroa, joka koski rappaus- ja maalaustöitä. Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö oli 21.12.2020 asiakkaalle lähettämässään sähköpostissa todennut uudelleen, että katon korjauksesta korvataan kaksi lapetta. Vahinkopäällikkö ilmoitti laittavansa katon korjauslaskun maksuun ja huomioivansa kustannuksissa hinnan nousun urakoitsijan vaihdoksesta. Vakuutusyhtiö korvasi 21.12.2020 katon korjauslaskun 25 580 euroa, joka sisälsi 50 % katon kokonaiskorjausurakasta.

Tammikuussa 2021 vakuutusyhtiöön lähettämässään sähköpostissa asiakas ilmoitti lisävaurioista rakenteissa. Vakuutusyhtiö teetti rakennuksessa kolmannen tarkastuksen 2.2.2021, josta R Oy:n edustaja antoi lausunnon 18.2.2021 (lausunnossa päiväys 18.2.2020). Asiakas piti tätä raporttia monelta osin virheellisenä.

Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö toi esiin sähköpostissaan 8.3.2021, että kohde on vakuutettu päivänarvoperusteisesti. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että verrattaessa vakuutusmäärää jälleenhankintahintaan saadaan päivänarvoprosentiksi noin 30, joten korvaus on 30 % korjauskustannuksista. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että katon osalta oli korvattu vaurioitunut alue ehdoista poiketen jälleenhankintahinnan mukaisesti. Tämä korvaus oli sovittu etukäteen, eikä siihen vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan ollut tulossa muutoksia. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että päivänarvokorvaus huomioidaan kaikissa vahinkoon liittyvissä selvitys- ja korjauskustannuksissa. Vakuutusyhtiö piti R Oy:n raporttia asiallisena. Vakuutusyhtiö totesi, että näkyvillä olleet vauriot, jotka voitiin suoraan yhdistää vuotovahinkoon, olivat korvattavia. Jos rakennusavauksissa selviäisi, että vahinko on laajentunut välipohjarakenteissa, arvioitaisiin vaurioiden korvattavuus erikseen. Vakuutusyhtiö totesi lisäksi muun muassa, että asumisen keskeytystä korvataan vain vakituiseen asuntoon kohdistuvissa vahingoissa.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 31.3.2021. Korvauspäätöksen mukaan vahingon määrään ja laajuuteen ei otettu kantaa tällä päätöksellä. Rakennuksen vakuutusmäärä oli 187 115 euroa. Vakuutuskirjan mukaan vakuutusmäärä perustui päivänarvoon. Kokonaisvahingossa korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan ja osavahingossa päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteessa. Vakuutusyhtiö katsoi, että Haahtela-laskentaa käyttäen rakennuksen todellinen päivänarvo oli (vuonna 2021) 264 000 euroa ja jälleenhankinta-arvo 620 000 euroa.

Edelleen korvauspäätöksessä todettiin, että kohteen päivänarvon ollessa 187 115 euroa ja jälleenhankinta-arvon 620 000 euroa, korvaus suoritetaan niiden välisessä suhteessa eli 187 115 / 620 000 = 0,3018. Näin ollen päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välisen suhteen mukainen määrä oli 30,18 % hyväksytyistä kustannuksista.

Koska kohteen todellinen päivänarvo oli vakuutusyhtiön arvion mukaan 264 000 euroa ja vakuutusmäärä oli sitä huomattavasti alempi, vakuutusyhtiö katsoi, että kohde oli alivakuutettu. Vakuutusyhtiö katsoi, että vakuutusehtojen mukaisesti korvauksessa tulisi huomioida myös kohteen alivakuutus, mutta että tässä yksittäistapauksessa sitä ei kuitenkaan huomioida. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että vahingosta korvataan vahinkopäällikön erikseen hyväksymät korjauskustannukset päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välisessä suhteessa eli 30,18 % hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas tuo valituksessaan esiin rakennuksen vakuutussopimuksen solmimiseen liittyviä tapahtumia ja seikkoja sekä viittaa kiinteistöstä annettuihin kiinteistönvälittäjien arvioihin, rakennuksen historiaan ja aiempiin vahinkotapahtumiin. Asiakas katsoo, ettei 2.2.2021 tehdyn tarkastuksen perusteella laadittu asiantuntijalausunto ole paikkansapitävä. Asiakas viittaa valituksessaan myös vakuutusyhtiön menettelytapojen asianmukaisuuteen.

Asiakas on esittänyt kirjelmöinnissään laajasti erilaisia näkökohtia liittyen vakuutusmäärän ja vakuutusyhtiön esittämien jälleenhankinta- ja päivänarvojen oikeellisuuteen. Asiakas vaatii, ettei kahden vuoden määräaikaa korjaustöiden tekemiselle noudateta. Asiakas vaatii korvausta myös asumisen keskeytymisestä.

Asiakas korostaa, että vakuutus on vuonna 2000 myyty heille vakuutusyhtiön parhaana kotivakuutuksena vakuutusyhtiön tarkastajan käytyä paikan päällä. Asiakas katsoo, että rakennuksen päivänarvo ei ole alle 50 % sen jälleenhankinta-arvosta. Rakennus on erittäin hyvin kunnossa pidetty.

Asiakas on myös toimittanut FINElle vakuutussopimuksen päivittämiseen ja sisältöön liittyviä vakuutusyhtiölle esittämiään kysymyksiä ja valokuvia.

Vakuutusyhtiön vastaukset

Vakuutusyhtiö viittaa 31.3.2021 päivättyyn korvauspäätökseen. Asiakas on saanut vuosittain vakuutuskirjat, joista on ilmennyt vakuutusmäärä sekä tieto siitä, että vakuutusmäärä perustuu päivänarvoon ja että osavahingossa korvaus lasketaan päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteessa. Asiakkaan olisi tullut tarkistaa vakuutusmäärän päivänarvoperusteinen riittävyys, kun vakuutusmäärä on pitkän aikaa vuodesta toiseen pysynyt samana ja kyseessä on varsin suuri rakennus. Asiakkaan maksamat vakuutusmaksut ovat olleet liian pienet suhteessa kohteen todelliseen päivänarvoon. Korjauslaskut 7 427,60 euroa ja 25 580 euroa oli maksettu erehdyksessä täysimääräisinä, huomioimatta vakuutuksen päi­vän­ar­vo­pe­rus­tei­suut­ta. Korvauspäätöksessä 31.3.2021 oli ilmoitettu korvattavaksi vahinkopäällikön erikseen hyväksymät korjauskustannukset päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välisessä suhteessa. Päivänarvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennuksen vakuutuskirjalla olevaa arvoa. Vakuutusyhtiö ei huomioi tätä vahinkoa käsiteltäessä kohteen alivakuutusta.

Rakennuksen jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan arvioitavaa rakennusta vas­taa­van uudisrakennuksen todennäköisiä rakennuskustannuksia, jos rakennus pys­ty­tet­täisiin arviointihetkellä samalle paikalle. Vakuutusyhtiö toteaa, että kyseessä on varsin suuri ja arkkitehtuuriltaan erityinen rakennus, jonka hinta samalle pai­kalle pystytettynä on huomattava. Vakuutusyhtiö pitää Haahtela-laskentaa pätevänä menetelmänä kohteen jälleenhankinta-arvon las­ke­mi­sessa ja 620 000 euron jälleenhankinta-arvoa realistisena. Vakuutusyhtiön mielestä Haahtela-laskennan avulla myös kohteen päivänarvo voidaan määrittää luotettavasti.

Vakuutusyhtiö on lisäkirjelmässään todennut, että vakuutusehtojen kohtaa 7.2, jonka mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää jälleenrakentamista kahden vuoden kuluessa ja jonka mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä, ei sovelleta tähän vahinkoon. Vakuutusyhtiö on lisäksi toimittanut yhtiön vahinkopäällikön vastauksia asiakkaan kysymyksiin sekä oikaisun jälleenhankinta-arvoa koskevaan laskelmaan. Jälleenhankinta-arvon tuli olla 622 000 euron sijaan 588 000 euroa ja päivänarvon 243 000 euroa. Tällä jälleenhankinta-arvolla korvattavaksi prosentiksi tulee 31,77 %, kun 187 115 euroa jaetaan 588 000 eurolla.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyseessä on päivänarvokohde. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei se seikka, että korjauslaskut 7 427,60 euroa ja 25 580 euroa oli korvattu erehdyksessä kokonaisuudessaan, sido yhtiötä myöhemmin suoritettaviin korvauksiin nähden.

Vaikka päivänarvon mukaisessa korvauksessa korjaustoimet eivät ole sidoksissa kahden vuoden määräaikaan, vakuutuksenottajalla on kuitenkin velvollisuus estää lisävahinkojen syntyminen. Vakuutusyhtiö vetoaa vakuutussopimuslain 32 §:ään ja vakuutusehtojen yleisten sopimusehtojen mukaiseen vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuuteen. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että asumisen lisäkustannuksia ei korvata, jos vahingoittunut kohde ei ole asiakkaan vakituinen asunto.

Vakuutusyhtiö on vielä lisännyt, että vahinkopäällikkö ei ole luvannut asiakkaalle, että kaikki vahingot korvattaisiin. Asiakkaan kanssa on keskusteltu kesällä 2020 siitä, millä tavoin korvattava vesivahinko rajautuu. Korvattaviksi on katsottu osa kattoremontista (50 %), julkisivun rappauskorjaus ja sisäpuolen korjauksista makuuhuoneen tapetointi. Alakerrassa vahinkoon kuuluvaksi on katsottu kotelorakenteen aukaisu ja katon halkeamien korjaus. Helmikuun 2021 raportin pe­rus­teel­la kohteen rakenteissa ei ole vahinkoja. Vahingon rajauksesta vahinkopäällikön kanssa keskusteltaessa ei ole ollut puhetta kohteen päivänarvosta tai jälleenhankinta-arvosta. Alivakuutustilanne on selvinnyt vahinkopäällikölle myöhemmin.

FINE on lisäksi pyytänyt vakuutusyhtiöltä täydennystä rakennuksen jälleenhankinta-arvoa ja päivänarvoa koskevien laskelmien osalta. Vakuutusyhtiö on tämän johdosta toimittanut Haahtelan laskentamalliin pohjautuvan Vahingon määrän arviointi -lomakkeen sekä nykyarvotaulukon, jossa on määritetty rakennuksen nykyarvoprosentti (päivänarvoprosentti) rakennusosien iän perusteella.

Sopimusehdot

Laajan kotivakuutuksen 1.4.2018 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan Korvaussäännöt kohdan 5 (Esinevahingon lisäksi korvattavat kustannukset) alakohdan 5.2 (Asumisen lisäkustannukset korvattavassa vahingossa) mukaan vakuutusmäärästä riippumatta korvataan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakituista asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää tästä vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman johdosta. Korvaus maksetaan vahingoittuneen asunnon irtaimiston esinevakuutuksesta. […]

Vakuutusehtojen kohdan 7 (Rakennuksen korvaaminen) alakohdan 7.1 (Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot) mukaan rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa. lkävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.

Alakohdan 7.2 (Jälleenhankinta-arvokorvauksen suorittaminen) mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta joko korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, suoritetaan, kun yhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä.

Alakohdan 7.3 (Päivänarvokorvauksen suorittaminen) mukaan maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. Jos omaisuus korjataan, korvataan korjauskustannukset enintään rakennuksen päivänarvoon asti. Jos omaisuutta ei korjata, korvataan enintään vahingoittumisasteen mukainen osa päivänarvosta.

Kun päivänarvokorvausta maksetaan vakuutusmäärään perustuvasta vakuutuksesta, lasketaan korvaus kokonaisvahingossa omaisuuden päivänarvon mukaan ja osavahingossa päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteessa.

Jos omaisuutta vakuutettaessa on sovittu ensiriskiin perustuvasta vakuutusmäärästä ja omaisuus korjataan, korvauksen enimmäismäärä on vakuutusmäärä. Jos omaisuutta ei korjata, korvauksen enimmäismäärä on vahingoittumisasteen mukainen osa vakuutusmäärästä.

Vakuutusehtojen kohdan 8 (Virheelliset tiedot sekä ali- ja ylivakuutus) alakohdan 8.2 (Vakuutusmäärä ja alivakuutus) mukaan vakuutusmääräperusteisessa vakuutuksessa irtaimiston vakuutusmäärän tulee vastata sen jälleenhankinta-arvoa tai erikseen sovittaessa päivänarvoa.

Vakuutusmääräperusteisessa vakuutuksessa valmiin rakennuksen ja rakenteilla tai peruskorjattavana olevan rakennuksen vakuutusmäärän tulee vastata valmiin rakennuksen jälleenhankinta-arvoa tai erikseen sovittaessa päivänarvoa. Vakuutusmäärään luetaan kuuluviksi myös rakennuksen purku-, suojaus ja raivauskustannukset.

Jos vakuutusmäärä on merkittävästi jälleenhankinta-arvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu. Vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta niin suuren osan omavastuun määrällä vähennetystä jälleenhankinta-arvon mukaisesti lasketusta vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa.

Jos on erikseen sovittu, että omaisuus on vakuutettu päivänarvostaan ja vakuutusmäärä on merkittävästi päivänarvoa pienempi, omaisuus on alivakuutettu. Vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta niin suuren osan omavastuun määrällä vähennetystä päivänarvon mukaisesti lasketusta vahingon määrästä kuin vakuutusmäärän ja päivänarvon välinen suhde osoittaa.

Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vahingon määräisenä omavastuulla vähennettynä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena. Vahingon määrä lasketaan päivänarvon mukaan, jos omaisuus on vakuutettu päivänarvostaan. […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys asiakkaan huvilarakennukselle aiheutuneen vahingon korjauskustannusten kotivakuutuksesta korvattavaksi tulevasta osuudesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että korvaukset tulee jo maksettujen korvausten jälkeen maksaa vakuutusmäärän ja vakuutusyhtiön arvioiman rakennuksen jälleenhankinta-arvon suhteessa. Asiakas on kiistänyt vakuutusyhtiön näkemykset rakennuksen päivänarvosta ja jälleenhankinta-arvosta. Asiakas on lisäksi valituksessaan ja lisäkirjelmissään kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että korjauslaskut korvattiin ensin kokonaisuudessaan ja sittemmin niistä ilmoitettiin korvattavan vain noin 30 %.

FINE katsoo, että asiassa on ensisijaisesti arvioitava sitä, oliko vakuutusyhtiö antanut asiassa itseään sitovan korvausratkaisun.

Asiakkaan huvilarakennus on ollut vakuutuskirjan mukaan vakuutettuna laajalla kotivakuutuksella. Rakennuksen vakuutusmäärä on vakuutuskirjan mukaan 187.115 euroa. Vakuutuskirjaan on merkitty, että vakuutusmäärä perustuu päivänarvoon. Vakuutuskirjan mukaan kokonaisvahingossa korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan ja osavahingossa päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteessa.

Vakuutusyhtiö oli 4.4.2020 tehdyn vahinkoilmoituksen ja 7.4.2020 suoritetun ensimmäisen vahinkokartoituksen johdosta ilmoittanut 30.4.2020 asiakkaalle, että piippuun ja ränniin osuneen oksan aiheuttama vaurio ja tästä aiheutunut vuotovahinko korvataan vakuutuksesta. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö ilmoitti 8.6.2020 asiakkaalle tarkemmin korvattavan vahingon laajuudesta katon lappeen, vioittuneen rännin ja seinän rappauksen osalta. Vakuutusyhtiö ilmoitti 15.6.2020 asiakkaalle, että hän voi tilata rappauksen ilmoittamaltaan urakoitsijalta. Tässä yhteydessä vakuutusyhtiö ilmoitti myös katon korjauslaskusta korvattavan osuuden laajuuden ja euromäärän. Vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö listasi myös sähköpostissaan 1.7.2020 rakennuksen sisäpuolen vakuutuksesta korvattavia korjaustöitä. Myös 21.12.2020 lähettämässään sähköpostissa vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö ilmoitti uudelleen katon korjauksesta korvattavaksi osuudeksi kaksi lapetta sekä laittavansa katon korjauslaskun maksuun ja huomioivansa kustannuksissa hinnan nousun urakoitsijan vaihdoksesta.

Vakuutusyhtiö on korvannut syksyllä 2020 kaksi korjauslaskua, suuruudeltaan 7 427,60 ja 25 580 euroa, vetoamatta alivakuutukseen tai vakuutuksen ja korvauksen päivänarvoperusteisuuteen. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että jatkossa erikseen hyväksytyistä korjauskuluista korvataan vakuutusmäärän ja jälleenhankinta-arvon suhteessa noin 30 % (ensin 30,18 % ja sittemmin 31,77 %).

FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan perusteella vakuutusyhtiön antama myönteinen korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella. Tämä käytäntö käy ilmi esimerkiksi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksista VKL 570/12, VKL 304/14 ja FINE-030734.

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, minkälaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta on katsonut, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa tiettyä vahinkotapausta koskevasta korvausratkaisustaan. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä korvauspäätöksen sitovuuden on katsottu edellyttävän, että vakuutusyhtiön viestissä tai muussa tiedonannossa oleva ilmoitus vahingon korvattavuudesta on ollut varaukseton.

FINE toteaa, että vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa korvannut ensimmäiset korjauslaskut täysimääräisesti sekä hoitanut vahinkoa muutoinkin lähes vuoden ajan vetoamatta vakuutuksen päivänarvoperusteisuuteen tai alivakuutussuhteeseen. Huomioiden vakuutuskirjalta ilmenevä rakennuksen pinta-alatieto, vakuutusmäärä sekä nimenomainen maininta korvauksen laskemisesta, vakuutusyhtiöllä on katsottava olleen jo vahinkoilmoituksen saatuaan tieto siitä, etteivät asiakkaalle aiheutuneen rakennusvahingon korjauskulut voi sopimuksen ehtojen mukaan tulla korvattavaksi täysimääräisesti. Samoin kohteessa tehtyjen vahinkokartoitusten tietojen perusteella on ilmeistä, ettei vakuutusmäärä vastaa rakennuksen jälleenhankinta-arvoa, mitä korjauskulujen korvaaminen täysimääräisesti vakuutusehtojen mukaan edellyttäisi. Tästä huolimatta vakuutusyhtiö ei ole korvattavia kustannuksia koskevissa tai myöskään muissa tätä vahinkoasiaa koskevissa viesteissään asiakkaalle esittänyt varaumia korvattavan vahingon määrän osalta eikä ole ilmoittanut korvaavansa korjauskuluja vain osittain vakuutuksen päivänarvoperusteisuuden tai alivakuutuksen johdosta ennen kuin maaliskuussa 2021.

Käytettävissään olleen materiaalin perusteella FINE katsoo, että vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa sitoutunut maksamaan korvattavasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet korjauskustannukset huomioimatta vakuutuksen päivänarvoperusteisuutta tai mahdollista alivakuutusta. FINE katsoo, että korvauspäätöksen sitovuutta koskevien periaatteiden johdosta vakuutusyhtiö ei voi muuttaa aiempaa korvausmäärän laskutapaa koskevaa ratkaisuaan korvata korjauskulut päivänarvoperusteisuuteen vetoamatta myöskään myöhemmin syntyneiden korjauskulujen osalta. FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan korvattavasta vahinkotapahtumasta aiheutuvat korjauskulut huomioimatta vakuutuksen päivänarvoperusteisuutta tai mahdollista alivakuutusta.

Vaikka rakennuksen vahinkojen korvattavuus ratkeaa jo korvauspäätöksen sitovuuden perusteella FINE toteaa erikseen, että vakuutusyhtiön toimittamassa kirjallisessa materiaalissa on mukana rakennusosien ikään perustuva laskelma, jonka mukaan rakennuksen päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteeksi on katsottu 50 %. Toisaalta vakuutusyhtiö on toimittanut Haahtelan laskentamalliin pohjautuvan Vahingon määrän arviointilomakkeen, jonka mukaisia summia vakuutusyhtiö on pitänyt rakennuksen jälleenhankinta- ja päivänarvoina.

FINE kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusyhtiön käyttämä laskentatapa (vakuutusmäärä jaettuna jälleenhankinta-arvolla) johtaa vastoin yhtiön nimenomaista ilmoitusta alivakuutussuhteen huomioimiseen. Kun korvattava osuus lasketaan jakamalla vakuutuskirjan mukainen vakuutusmäärä 187 115 euroa vakuutusyhtiön arvioimalla jälleenhankinta-arvolla 588 000 euroa, on korvattavan osuuden suhde pienempi kuin laskettaessa se vakuutusehtojen kohdan 7.3 mukaisella tavalla päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteessa: yhtiön ilmoittamaa päivänarvoa 243 000 euroa käyttäen päivänarvon ja jälleenhankinta-arvo suhde olisi 243 000 / 588 000 = 41,33 %, kun taas vakuutusmäärän ja jälleenhankinta-arvon suhde on 187 115 / 588 000 = 31,82 %. FINE kuitenkin toteaa lisäksi, että vakuutusyhtiön laskelmista ilmenee yhtiön arvioineen rakennuksen iän ja kunnon perusteella sen nykyhinnan eli päivänarvon olevan 50 %, jolloin korvauksen maksaminen alivakuutukseen vetoamatta tarkoittaisi korvauksen olevan 50 % vahingon korjauskustannuksista.

Asian ratketessa korvauspäätöksen sitovuutta koskevien periaatteiden pohjalta FINE ei ota tarkemmin kantaa rakennuksen päivänarvon tai jälleenhankinta-arvon oikeaan määrään.

Asumisen lisäkustannusten korvaamista koskevan erimielisyyden osalta FINE toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 5.2 mukaan asumisen lisäkustannuksia korvataan vain vakituiseen asuntoon kohdistuvissa vakuutustapahtumissa. Asiakkaan selvitysten mukaan hänen ja hänen vaimonsa vakituinen asunto on muualla. Näin ollen FINE katsoo, että puheena olevalle rakennukselle aiheutuneen vakuutustapahtuman johdosta ei tule vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi asumisen lisäkustannuksia. FINE ei suosita vakuutusyhtiön päätökseen muutosta tältä osin.

FINE ei ota tässä ratkaisusuosituksessa kantaa muihin asiakirjoista ilmeneviin asiakkaan ja vakuutusyhtiön välisiin seikkoihin. Vahinkoasian tarkempi selvittely jatkuu asiakkaan ja vakuutusyhtiön välillä. FINE toteaa lisäksi, että FINEn toimivaltaan ei kuulu vakuutusyhtiöiden menettelytapojen asianmukaisuuden valvonta. Vakuutusyhtiötä valvova viranomainen on Finanssivalvonta.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan korvattavasta vahinkotapahtumasta aiheutuvat korjauskulut vakuutuksen päivänarvoperusteisuutta tai mahdollista alivakuutusta huomioimatta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Jussi Korpelainen
Esittelijä Hanna Salo

 

Tulosta