Tapahtumatiedot

Asiakas oli puhelimitse 18.11.2019 ilmoittanut vakuutusyhtiölle, että hänen autonsa oli varastettu ulkomailla 5.9.2019. Suomessa asiakas oli 19.11.2019 ilmoittanut poliisille, että hänen Suomen rekisterissä ollut autonsa oli anastettu ulkomailla. Kyseisen tutkintailmoituksen mukaan tapahtuma-aika on ollut (sunnuntai) 8.9.2019. Asiakas on ajoneuvon varkausvahinkoa koskevassa kirjallisessa vahinkoilmoituksessa 21.11.2019 kertonut tekoajankohdaksi kello 21.40. Vahinkoilmoitukseen ei ole merkitty vahinkopäivää.

 Asiakas on kertonut, että hän oli lähtenyt ulkomaille kyseiseen maahan 1.6.2019 vaimonsa lääkärissäkäynnin vuoksi. Sinä aikana, kun vaimo oli 8.9.2019 ollut U:n kaupungissa sairaalassa tutkimuksessa, asianmukaisesti lukittu auto oli ollut pysäköitynä kadunvarressa, josta se oli varastettu. Tapahtumapaikalla oli asiakkaan mukaan ollut liikkeiden kameroita, mutta ne olivat olleet pois käytöstä. Kadulla oli ollut lasinsiruja siinä paikassa, jossa auto oli pysäköity, mutta asiakas ei osannut sanoa, olivatko ne olleet hänen autostaan. Asiakas oli ilmoituksensa mukaan joutunut jättämään auton avaimen U:n kaupungin poliisille, eikä hänelle ollut annettu avaimen luovuttamisesta kirjallista todistusta tai kuittia.

Vahinkopaikkakunnan poliisiviranomaisen 8.9.2019 päivätystä raportista 29.10.2019 tehdyn englanninkielisen käännöksen mukaan asiakas oli (lauantaina) 7.9.2019 käynyt U:n kaupungin poliisiasemalla No 14 ilmoittamassa siitä, että hänen autonsa oli varastettu. Raportin mukaan asiakas oli (torstaina) 5.9.2019 noin klo 17.00 aikaan matkustanut M:n kaupungista U:n kaupunkiin. Asiakas oli pysäköinyt autonsa H-kadulle. Kun hän oli klo 21:40 aikaan palannut takaisin H-kadulle paikkaan, johon hän oli auton parkkeerannut, hän oli havainnut autonsa kadonneen. Poliisiviranomaiset olivat asiakkaan kanssa menneet tutkimaan anastuspaikkaa, josta on noin 200 metriä lääkärin vastaanottorakennukseen.

Puhelimitse 17.12.2019 vakuutusyhtiölle antamassaan lisäselvityksessä asiakas on kertonut, että hän oli autokaupan yhteydessä saanut ajoneuvoon kahdet avaimet, joista toinen (avain 1) oli ollut hänen hallussaan. Toisen avaimen (avain 2) asiakas oli ilmoituksensa mukaan jättänyt U:n kaupungin poliisille.

Asiakas oli käynyt vahinkopaikkakunnalla tammi-helmikuussa 2020, ja käynyt U:n kaupungin poliisiasemalla kysymässä autonsa avaimia. Poliisiviranomainen ei ollut antanut avainta hänelle, mutta se voitaisiin antaa myöhemmin, ja avaimen voisi hakea poliisilta joku muukin henkilö.

Vakuutusyhtiö on 29.4.2020 ilmoittanut asiakkaalle, että ilman toista avainta vakuutusyhtiö ei pysty toteamaan, onko korvattava vahinkotapahtuma sattunut.

Korvauspäätöksessään 15.2.2021 vakuutusyhtiö on viitannut tapahtumatietoihin ja mm. siihen, että asiakkaan vakuutusyhtiölle toimittamista auton kahdesta avaimesta toista (avain 1) ei asiantuntijalausunnon mukaan ole voitu käyttää autoa ajettaessa. Avaimen sisällä ei ollut ajonestosirua eikä kaukosäätimen piirilevyä paikallaan. Avaimen metalliosa oli lausunnon mukaan kopioitu ja kopio oli tehty erittäin huonosti. Auton avaimen voi kopioida niin, että avain ja ajoneuvo ovat yhtä aikaa paikalla. Lisäavaimia saa myös ohjelmoitua OBD-pistokkeen kautta.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään todennut, että auton varkausvahinko oli jäänyt näyttämättä toteen, minkä vuoksi vahinkoa ei korvata varkausturvasta. Asiakkaan kertomukselle avaimen takaisin saannista hänen kaverinsa kautta ei ole saatu minkäänlaista vahvistusta. Varkausvahingon uskottavuutta heikentää merkittävästi se seikka, että autoon kuulunut avain (avain 2) oli palautettu vakuutusyhtiöön myöhemmin. Vahinkoa ei korvata myöskään osamaksu- ja leasingvakuutuksen perusteella, koska itse tapahtuma oli jäänyt näyttämättä.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että hänen autonsa varkaus korvataan ensisijaisesti varkausturvan perusteella ja toissijaisesti osamaksu- ja leasingvakuutuksen perusteella. Asiakas oli ilmoituksensa mukaan ollut autollaan ulkomailla, kun auto oli varastettu U:n kaupungissa 8.9.2019. Auto oli jätetty kadunvarteen lukittuna. Asiakas oli kertonut poliisille varkaudesta ja tuolloin häntä oli vaadittu jättämään poliisiasemalle auton avain. Asiakkaan pyynnöstä huolimatta poliisi ei ollut antanut hänelle kuittia avaimen luovutuksesta.

Asiakas on kertonut, että hänen kaverinsa oli hakenut U:n kaupungin poliisiasemalle jätetyn avaimen ja tuonut sen hänelle. Asiakkaan käsityksen mukaan hän oli voinut aiemmin ajaa autoa käyttäen kumpaakin vakuutusyhtiölle luovutettua avainta. Asiakas ei tiedä, mistä syystä toisella avaimella ei voikaan ajaa autoa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa siihen, että se on korvauspäätöksessään todennut auton varkauden jääneen näyttämättä. Vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut mm

• englanninkielinen käännös vahinkopaikkakunnan poliisin varkausvahinkoa koskeneesta raportista
• Suomessa poliisille tehty tutkintailmoitus 8.9.2019 tapahtuneesta ajoneuvon varkausvahingosta
• matkustusasiakirjoja
• sähköpostiviestejä, joiden mukaan vakuutusyhtiö oli pyrkinyt Suomen suurlähetystön kautta selvittämään, oliko asiakas jättänyt auton avaimen poliisille.
• D. Oy:n 4.12.2020 päivätty lausunto, jonka mukaan ohjauslukon mekaanista lukitusturvallisuutta voidaan pitää korkeatasoisena. Tukituista avaimista ”pikkuavain” (avain 2) on alkuperäiskappale, jossa on käynnistykseneston tunnistin paikallaan. Toinen avain (avain 1) on tyhjä kaukosäätimen tarvikekuori avainosalla.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko asiakas esittänyt riittävän selvityksen varkausvakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Toissijaisesti kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus maksaa korvaus ajoneuvon myyjälle osamaksu- ja leasingvakuutuksen perusteella.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.5.2017 alkaen) varkausvakuutusta koskevan kohdan 4.5 (Vakuutustapahtuma) mukaan vakuutus korvaa suljetun ja lukitun, lukitussa paikassa säilytetyn tai jatkuvasti vartioidussa säilytyssuojassa säilytetyn ajoneuvon tai muun vakuutuksen kohteen vahingoittumisesta tai menettämisestä aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun vahingon syynä on ollut vakuutuksen kohteeseen kohdistunut varkaus, moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, toisen hallussa olevan ajoneuvon muu luvaton käyttö tai näiden yritys.

Vakuutuksen kohde on suljettu tai lukittu, kun sen ikkunat ja kuomullinen avotila on suljettu, ovet ja lukittava säilytys- ja kuormatila lukittu sekä luvattoman käytön estämiseksi ajoneuvossa oleva laite on kytketty päälle.

Kyseisen ehtokohdan viimeisen kappaleen mukaan vakuutuksen kohteen menettämisestä aiheutunut suoranainen esinevahinko korvataan, ellei vakuutuksen kohdetta ole löydetty 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun [vakuutusyhtiö] sai todisteellisen ilmoituksen tapahtumasta. Vakuutustapahtuma on syntynyt, kun 30 vuorokautta on kulunut [vakuutusyhtiön] saamasta todisteellisesta ilmoituksesta.

Osamaksu- ja leasingvakuutuksen (4.10) Vakuutustapahtuma-kohdan mukaan vakuutus korvaa ajoneuvon vahingoittumisesta myyjälle tai rahoituslaitokselle, jolle myyjä on siirtänyt vastaavat oikeudet, taikka vuokralleantajalle tai panttioikeuden tai autokiinnityksen haltijalle aiheutuneen vahingon kohdan 6.1 mukaisesti, jos sitä ei korvata vakuutuksenottajan valitsemien, muiden tässä mainittujen vakuutusten perusteella seuraavista syistä:

• varkausvakuutuksen perusteella, koska ajoneuvo ei vahingon sattuessa ole ollut lukittuna eikä vartioidussa säilytystilassa (kohta 4.5)
• […].
   

Asian arviointi

Asiakas on ilmoittanut, että hänen autonsa oli anastettu ulkomailla, ja että auto oli jäänyt kateisiin. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei varkausvahingosta ole esitetty riittävää näyttöä. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että asiakas oli ollut kyseisessä maassa ja U:n kaupungissa syyskuussa 2019.

Vakuutuslautakunta toteaa, että varkausvahinkotapauksissa korvausta hakeva ei useinkaan pysty esittämään tapahtumien kulusta oman kertomuksensa lisäksi muuta kirjallista selvitystä kuin rikosilmoituksen tai hankinta- tai matkatositteita.

Vahinkopaikkakunnan poliisiviranomaisen raportin mukaan asiakas oli kertonut lähteneensä 5.9.2019 toiselta paikkakunnalta noin klo 17.00 aikaan U:n kaupunkiin vaimonsa lääkärissäkäynnin vuoksi. Näiden paikkakuntien välinen matka on asiakkaan ilmoituksen mukaan noin 100 kilometriä. Asiakas oli ilmoittanut anastuksesta 7.9.2019 sen jälkeen, kun hän oli kello 21:40 aikaan palannut auton pysäköintipaikalle ja huomannut, ettei auto ollut kyseisessä paikassa.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakas on puhelimitse ilmoittanut vahingon tapahtuneen 5.9.2019. Kirjallisesta vahinkoilmoituksesta ilmenee vain se, että anastus oli tapahtunut ennen klo 21:40. Poliisille Suomessa tekemässään tutkintailmoituksessa ja lautakunnalle tekemässään valituksessa asiakas on ilmoittanut, että anastus oli tapahtunut 8.9.2019. Asiakirjoihin ei sisälly yksityiskohtaista selvitystä siitä, milloin asiakkaan vaimo oli ollut lääkärin vastaanotolla.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa asiakirjoista ei ristiriitaisten tietojen vuoksi käy yksiselitteisesti ilmi, milloin väitetty anastusvahinko oli tapahtunut.

Asiakkaan ilmoituksen mukaan hän oli auton ostaessaan saanut kahdet avaimet, joita kumpaakin hän oli käyttänyt autoa ajaessaan. Nyt puheena olevan matkan aikana avain 1 oli ollut hänen kotonaan ja avain 2 (ns. pikkuavain) oli ollut hänellä matkalla mukana. Asiakas oli ensin toimittanut vakuutusyhtiölle kotona olleen avaimen 1, ja myöhemmin myös avaimen 2.

Avain 1 oli tehdyssä asiantuntijatarkastuksessa osoittautunut sellaiseksi kopioksi, jossa ei ollut ajonestosirua eikä kaukosäätimen piirilevyä paikallaan. Asiantuntijan mukaan tuota avainta ei ole voitu käyttää autoa ajettaessa. Mitään vahvistusta ei ole saatu sille asiakkaan kertomukselle, että hän oli joutunut luovuttamaan matkalla käyttämänsä auton avaimen (avain 2) U:n kaupungin poliisiviranomaiselle, ja että myöhemmin hänen kaverinsa oli toimittanut kyseisen avaimen takaisin asiakkaalle. Tämä avain (ns. pikkuavain) oli asiantuntijalausunnon mukaan alkuperäiskappale, jossa on käynnistykseneston tunnistin paikallaan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tapahtuma-ajankohdan lisäksi myös selvitys auton kahdesta avaimesta on ristiriitainen. Selvitys jättää avoimeksi kysymyksen siitä, oliko auto mahdollisesti viety sen omalla avaimella.

Käytettävissään olevien selvitysten perusteella Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta, että vakuutusehtojen mukainen korvattava vahinkotapahtuma olisi sattunut. Koska vakuutusehdoissa tarkoitettua varkausvahinkoa ei ole osoitettu tapahtuneen, korvausta ei makseta myöskään osamaksu- ja leasingvakuutuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho