Tapahtumatiedot

Asiakkaan tarkoituksena oli ollut laajentaa vuonna 2003 rakennettua 1,5-kerroksista omakotitaloa ja muuttaa lämmitysjärjestelmä maalämpöä käyttäväksi. Hän oli sen vuoksi 5.5.2020 iltapäivällä purkanut rakennuksen päädyssä ylhäällä ollutta terassia, jonka rakenteissa olleet viisi naulaa hän oli katkaissut kulmahiomakoneella. Rakennus oli seuranneen yön aikana syttynyt palamaan, ja tuhoutunut tulipalossa 6.5.2020 korjauskelvottomaksi. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan naulojen katkaisusta oli aiheutunut kipinöitä, josta oli lentänyt kipinä ulkovuorauksen rakolaudoituksen väliin ja jäänyt kytemään joko tuulensuojalevyyn tai eristeisiin.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että palovahinko korvataan asiakkaan kotivakuutuksesta. Vakuutukseen ei ollut ilmoitettu vakuutusmäärää kyseiselle rakennukselle, vaan kyse on ollut ns. täysarvovakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on pitänyt rakennuksen päivänarvona 79 prosenttia jälleenhankinta-arvosta.

Vakuutusyhtiön vahinkopäällikön (Matti K.) toimeksiannosta S. Oy (Seppo R.) oli elo-lokakuun 2020 aikana hoitanut palaneen rakennuksen purkamista ja uuden vastaavan rakennuksen rakentamista koskevat tarjouspyyntömenettelyt. S. Oy oli elokuussa 2020 lähettänyt eri yrityksille tarjouspyynnöt rakennuksen purkutyöstä ja saanut neljältä yritykseltä tarjoukset. Tarjoukset oli jättänyt mm. H. Oy ja T. Oy. Tarjouksista edullisin oli ollut T. Oy:n tarjous, ja sen pohjalta oli neuvoteltu purku-urakasta.

S. Oy (Seppo R.) oli toimeksiantonsa mukaisesti kilpailuttanut myös talon jälleenrakentamisen, ja siinä tarkoituksessa laatinut tarjouspyyntöasiakirjat. Asiakas oli tutustunut tarjouspyyntöasiakirjoihin ja hänen kommenttiensa perusteella niitä oli muokattu ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Tarjouspyyntömenettelyn aikana vakuutusyhtiön ja S. Oy:n tiedossa oli ollut, ettei asiakas ilmeisesti tulisi rakentamaan vastaavaa uutta rakennusta. Menettelyn tarkoituksena oli selvittää uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannukset, jotka osoittaisivat palanutta rakennusta vastaavan uuden rakennuksen markkinahinnan ja vakuutusehtojen mukaisen jälleenhankinta-arvon.

Seppo R. oli 24.8.2020 päivätyn sähköpostiviestin mukaan lähettänyt tarjouspyynnöt neljälle yritykselle (J. Oy, K. Oy ja H. Oy sekä HM. Oy). Tarjoukset tuli toimittaa sekä S. Oy:lle että asiakkaalle 10.9.2020 mennessä, ja tarjousten tuli olla voimassa 31.12.2020 saakka. Tarjoukset oli pyydetty vaihtoehdon 1 mukaisena, jolloin kyse olisi ollut aikaisempien rakentamismääräysten mukaisista kustannuksista, ja vaihtoehdon 2 mukaisena, jolloin rakentaminen toteutettaisiin nykymääräysten mukaisena. Asiakirjoista ei ilmene, oliko tarjouspyyntöjä lähetetty muille kuin edellä mainituille neljälle yritykselle.

Seppo R. ja Matti K. olivat käyneet sähköpostikeskusteluja tarjouksista ennen kuin ne ja verrokkilaskelmat oli toimitettu asiakkaalle. Seppo R. oli sähköpostiviestinsä mukaan 18.9.2020 keskustellut tarjouksista asiakkaan kanssa, ja tuolloin kertonut, että vielä yhtä tarjousta odotellaan.

S. Oy:lle toimitetuista neljästä tarjouksesta vaihtoehdon 2 mukaiset tarjoukset oli otettu pohjaksi rakentamiskustannusten määrittelemiseen. J. Oy:n 24.8.2020 päivätty tarjous, jonka liitteenä ollut erittely oli päivätty 25.8.2020, oli ollut 228.000 euroa. H. Oy:n 227.000 euron tarjous oli päivätty 3.9.2020. HM Oy:n 242.000 euron tarjous oli päivätty 4.9.2020. K. Oy:n tarjous 238.000 euroa oli päivätty 18.9.2020. Seppo R. oli käsitellyt saadut tarjoukset ja tehnyt niiden perusteella verrokkilaskelmat tarjousten vertailtavuuden saavuttamiseksi. Laskelman jälkeen tarjousten loppusummat olivat olleet: J. Oy 268.300 euroa, H. Oy 233.800 euroa, HM Oy 248.000 euroa ja K. Oy 281.400 euroa.

Asiakas oli verrokkilaskelmien valmistumisen jälkeen, eli 7.10.2020, saanut tiedot myös H. Oy:n ja HM Oy:n tarjousten sisällöstä. Asiakas oli ensin katsonut, että noiden yritysten tarjoamilla hinnoilla talon uudelleen rakentaminen ei toteudu, ja että K. Oy:n tarjous oli lähinnä oikea. Myöhemmin asiakas on katsonut, että koska J. Oy oli tehnyt ”alkuperäisistä tarjouksista” halvimman, heidän antamansa tarjous siihen tehtyine täsmennyksineen on oikea.

Tarjousten ja niistä tehdyn verrokkilaskelman perusteella vakuutusyhtiö on pitänyt rakennuksen jälleenhankinta-arvona 240.000 euroa. Tähän se oli päätynyt pyöristämällä ylöspäin H. Oy:n tarjouksen mukaiset rakentamiskustannukset 233.800 euroa. Vakuutusyhtiö oli 19.1.2021 maksanut riidattomana päivänarvokorvauksena 189.600 euroa (79 % * 240.000 euroa), ja ilmoittanut maksavansa jälleenhankinta-arvoon perustuvan 50.400 euron (240.000–189.600) suuruisen lisäkorvauksen, kun se saa selvityksen päivänarvokorvauksen ylittävistä rakentamiskustannuksista.

Asiakkaan laskelman mukaan J. Oy:n 268.300 euron tarjoukseen tulee lisätä alihintaisen takan osalta 6.000 euroa, jolloin kokonaiskorvaussummaksi tulee 274.300 euroa. Kun tuosta määrästä vähennetään pohjarakennustöiden osuutta 5.250 euroa ja kun takan hinnasta tehtyä lisäystä pienennetään 3.500 eurolla, korvausvaatimus on 265.500 euroa. Kun tästä vähennetään vakuutusyhtiön arvioima jälleenhankinta-arvo 240.000 euroa, saadaan lisäkorvausvaatimukseksi 25.500 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön tuhoutuneesta rakennuksesta maksettavan korvauksen suuruuteen. Hän pitää vakuutusyhtiön määrittelemää 240.000 euron jälleenhankinta-arvoa liian alhaisena, ja vaatii lisäkorvausta 25.500 euroa.

S. Oy (Seppo R.) oli esittänyt asiakkaalle tarjouskilpailuun osallistuvat 7 rakentajaa, jotka asiakas oli hyväksynyt. Kun kilpailutusaika oli mennyt umpeen, Seppo R. oli ilmoittanut, että hän oli ”omavaltaisesti” pyytänyt tarjouksen myös H. Oy:ltä ja HM Oy:ltä. Nämä lisätarjoukset Seppo R. oli pyytänyt ilmoittamatta niistä asiakkaalle mitään. Jos Seppo R. olisi kysynyt asiakkaalta luvan H. Oy:n ottamiseen mukaan tarjouskilpailuun, asiakas olisi pyytänyt heidän referenssiluettelonsa, koska hän ei ollut koskaan kuullutkaan ao. rakentajasta. Asiakas olisi ilman muuta kieltänyt ao. rakentajan ottamisen mukaan tarjouskilpailuun. Seppo R. oli ilmoittanut asiakkaalle tästä omavaltaisesta toiminnastaan vasta kuukauden kuluttua kilpailutuksen määräajan umpeuduttua.

Asiakas katsoo, ettei H. Oy ollut pätevä toimija antamaan luotettavaa tarjousta. Asiakkaan mielestä H. Oy:n referenssiluettelo osoittaa aukottomasti sen, ettei yhtiöllä ole minkäänlaista kokonaisvaltaisen rakentamisen osaamista, eivätkä he ole koskaan toteuttaneet vastaavaa urakointia. H. Oy on profiloitunut täysin muunlaiseen toimintaan. Tarjous on kaikilta osin puutteellinen, eikä yritys ollut asiakkaan pyynnöistä huolimatta vastannut hänen urakasta tekemiinsä lisäselvityspyyntöihin. Epäluotettavana ja vakuutusyhtiötä suosivana tarjous tulee hylätä.

Kirjelmissään asiakas korostaa sitä, että tarjoukset H. Oy:ltä ja HM Oy:ltä oli pyydetty ”omavaltaisesti” asiakkaan tietämättä ja jälkikäteen. Asiakkaalta ei ollut kysytty lupaa tarjousten pyytämiseen. Asiakas ei ole pyynnöistään huolimatta saanut nähtäväkseen vahinkotarkastajan Matti K:n ja Seppo R:n tai heidän ja H. Oy:n sekä HM Oy:n välillä käytyjä tarjouspyyntöön ja muuhun informaatioon liittyviä sähköpostikeskusteluja, joiden perusteella asiakas olisi voinut tarkastaa, minkälaista informaatiota heidän välillään on käyty. Hänen mukaansa on syytä olettaa, ettei niitä ole ja että informointi on käyty puhelimitse ilman minkäänlaista jälkikäteen tarkistettavissa olevaa dokumentointia.

Asiakkaalta ei ole myöskään kysytty halukkuutta kilpailuttaa rakentamista. Hänen mahdollisuutensa osallistua urakkatarjouksen tekemiseen ja rakentajien valintaan on ollut olematon. Yleensä on kuitenkin niin, että rakennuttaja kilpailuttaa. Tässä tapauksessa maksaja, eli vakuutusyhtiö on katsonut, että ainoastaan sillä on oikeus kilpailutukseen, eikä asiakkaalta ole edes kysytty, hyväksyykö hän kaikki kilpailutukseen osallistuvat tahot.

Vaikka vakuutusyhtiö ei ole hankintalain alainen toimija, voidaan perustellusti olettaa, että se noudattaa hankintalain tyyppistä asiallista ja objektiivista kilpailutuksen tapaa. Nyt käyty kilpailutus ei asiakkaan mielestä ole noudattanut alkeellisintakaan objektiivisen kilpailutuksen tapaa, vaan kilpailutus on ollut tarkoitushakuista vakuutusyhtiön hyväksi varsinkin, kun tarjouksia oli pyydetty omavaltaisesti jälkikäteen asiakkaan tietämättä niistä. Tarjouksia on voitu käsitellä täysin vakuutusyhtiön edun mukaisesti, koska tarjouksia oli omavaltaisesti pyydetty jälkikäteen. Asiakkaan käsityksen mukaan urakkaa koskevia tietoja oli vuotanut S. Oy:ltä H. Oy:lle, mikä on ollut vakuutusyhtiölle suotuisaa ja asiakkaan tappioksi.

Matti K. oli sähköpostiviestissä 26.11.2020 todennut, että ”urakan yksityiskohtia yleensä tarkastellaan urakkaneuvotteluissa”. Tämä tarkoittaa asiakkaan mukaan sitä, että hänen tulisi hyväksyä alin urakkatarjous ja vasta sen jälkeen aloitettaisiin neuvottelut urakan toteutumisesta urakoitsijan kanssa. Asiakas oli tämän jälkeen kysynyt tarkastajalta, miten toimitaan, jos urakoitsija neuvotteluissa toteaakin, ettei urakkasumma riitä rakennuskustannuksiin. Tarkastaja oli vastannut, että on rakennuttajan, eli asiakkaan, ja urakoitsijan välinen asia, miten asia hoidetaan. Vakuutusyhtiö korvaa kustannukset vain ennen urakkaneuvotteluja lukkoon lyötyyn summaan asti.

Asiakas tietää, että kukaan rakennuttaja ei suostu tällaiseen ratkaisuun, koska tuloksena voivat olla suuret lisäkustannukset, jotka koituvat rakennuttajan, eli vahingon kärsineen, maksettavaksi ja syntynyt vahingon kärsijän tappio tulee tuloksi vakuutusyhtiölle. Tämä ei varmasti ole täysarvovakuutuksen henki.

Matti K:n toteamus, että ”kilpailutuksen tarkoitus on tietenkin säästää kustannuksia” tukee sitä tosiasiaa, että kun palaneen rakennuksen kaltaista rakennusta ei tulla rakentamaan, eivätkä rakentamisen todelliset kustannukset konkretisoidu tarkasti, kokonaiskorvaussummaa on mahdollista vedättää vakuutusyhtiön näkökulmasta liiketaloudellisin perustein mahdollisimman alas. Tämä mahdollisuus muodostuu sen vuoksi, että lopullista todistetta siitä, mitä palaneen rakennuksen kaltaisen rakennuksen uudelleen rakentaminen olisi maksanut, ei saada selville.

Matti K. ja Seppo R. ovat asiakkaan mukaan voineet mainituilla perusteilla hakea omavaltaisesti ja tarkoitushakuisesti alkuperäisen kilpailutuksen ulkopuolelta yrityksiä, jotka mainittuihin tietoihin perustuen voivat antaa J. Oy:n ja K. Oy:n tarjousta alemman tarjouksen. Lisätarjouksia oli pyydetty omavaltaisesti ainoana päämääränä korvaussumman alentaminen. Kun kaikki uudelleen rakentamiseen liittyvä tieto on ollut H. Oy:llä, heidän on ollut helppo tarjota sellaista urakkasummaa, jolla uudelleen rakentaminen kaikilta osin, myös laadullisesti, ei missään nimessä ole mahdollinen. Asiakas olettaa, että H. Oy:n tarjous on ollut muodollinen ja se hyödyttää yhteistyökumppania, eli vakuutusyhtiötä.

Asiakas kertoo tietävänsä, että H. Oy:llä on ollut tieto siitä, että palaneen rakennuksen kaltaista rakennusta ei tulla rakentamaan. Hän olettaa myös, että H. Oy:llä on ollut tieto J. Oy:n ja K. Oy:n tarjousten euromääräisestä tasosta. H. Oy on asiakkaan käsityksen mukaan antanut sellaisen summittaisen ja mahdollisimman alhaisen urakkatarjouksen, jolla palaneen rakennuksen kokoinen tavanomainen rakennus voidaan ehkä rakentaa, mutta ei missään nimessä laadultaan samanlaista.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas toteaa, että Seppo R. / S.Oy oli pyytänyt tarjoukset H. Oy:ltä ja HM. Oy:ltä ”omavaltaisesti” kysymättä asiakkaalta, eli tarjoukset oli pyydetty asiakkaan tietämättä ja jälkikäteen. Asiakkaan mukaan täysin epäselväksi jää se, onko kaikille yhdeksälle tarjoajalle lähetetty tarjoukset yhtä aikaa ja onko lähetettyjä tarjouksia täsmennetty urakkatarjoukseen osallistuvien välillä eriarvoisesti, ja mitä K. Oy:n ja J. Oy:n antamiin tarjouksiin liittyviä tietoja on annettu H. Oy:lle ja HM Oy:lle. H. Oy:n ja HM Oy:n käsin kirjoittamat tarjoukset on ilman sähköpostidokumentointia voitu allekirjoittaa milloin vain. H. Oy:n ja HM Oy:n tarjoukset ovat olleet pelkkä sitoumus tehdä rakennus heidän tarjoamallaan hinnalla. K. Oy:n ja J. Oy:n tarjoukset ovat olleet erittäin yksityiskohtaiset, ja niiden perusteella asiakas oli pystynyt arvioimaan tarkasti toimitussisältöluetteloon liittyvän tavaratoimituksen laadun.

Asiakas oli pyytänyt H. Oy:ltä lisätietoja rakentamisen kannalta erittäin tärkeisiin ja oleellisiin kysymyksiin. H. Oy:n tarjouksesta ei käynyt selville mitään muuta kuin urakkasumma. Asiakas pitää todennäköisenä, että H. Oy ei ollut antanut hänen pyytämiään lisätietoja, koska he eivät alun alkaenkaan olleet paneutuneet tarjouksen antamiseen riittävästi, vaan olivat antaneet ylimalkaisen tarjouksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö ilmoittaa, ettei se voi maksaa vakuutuksesta asiakkaan vaatimaa lisäkorvausta. Korvauspäätöstä ei tulisi suositella muutettavaksi. Keskeinen ratkaistava kysymys asiassa on, vastaako korvauspäätöksen mukainen korvaussumma palaneen rakennuksen jälleenhankinta-arvoa. Asiakkaan informoimista lukuun ottamatta talon jälleenrakennuksen kilpailutus on tehty asianmukaisesti. Korvauspäätöksessä kerrottu jälleenhankintahinta vastaa palaneen talon jälleenhankinta-arvoa. H. Oy:n antama sitova tarjous on ollut tarjouksen tekohetken mukainen markkinahinta. Kyseinen yhtiö on ollut valmis rakentamaan asiakkaan palaneen talon tilalle sitä vastaavan uuden talon antamansa tarjouksen perusteella.

Vahinkopäällikkö Matti K. oli tehnyt vahinkotarkastuksen kohteessa ja todennut rakennuksen olevan korjauskelvottoman. Hän oli valtuuttanut tekninen konsulttiyhtiö S. Oy:n kilpailuttamaan talon jälleenrakentamisen. Matti K:n mukaan palanut talo oli ollut laadultaan tavanomainen rakennus, jossa ei ollut erityisiä sen arvoa kohottavia yksityiskohtia, pois lukien melko arvokas takka. Tuhoutuneen rakennuksen uudelleenrakentamiskustannusten lähtökohtana voidaan pitää palaneen talon tilalle rakennettavan vastaavanlaisen talon rakentamiskustannuksia pois lukien tontin hinta, liittymien hinnat ja pihatyöt. Asiakas oli kertonut Matti K:lle, että todennäköisesti tilalle tullaan rakentamaan yksikerroksinen rakennus.

S. Oy (Seppo R.) oli asiakkaalta asiaa tiedusteltuaan pyytänyt toimitussisältöluettelon mukaiset tarjoukset asiakkaan hyväksymiltä seitsemältä talotoimittajalta. Lisäksi Seppo R. oli pyytänyt ja saanut tarjoukset paikallisilta rakennusliikkeiltä, H. Oy:ltä ja HM Oy:ltä. Kaikille toimittajille oli lähetetty samansisältöiset yksityiskohtaiset tarjouspyynnöt piirustuksineen. H. Oy:n ja HM Oy:n lisäksi tarjouksen olivat antaneet K. Oy ja J. Oy.

H. Oy oli tehnyt halvimman, eli 233.800 euron suuruisen tarjouksen, kun otettiin huomioon Seppo R:n tekemä lisäys urakkasummaan. Vakuutusyhtiö teki 12.1.2021 korvauspäätöksen, jonka mukaan se katsoi tarjousten kilpailuttamisen osoittaneen talon jälleenhankintahinnan olevan 233.800 euroa. Vakuutusyhtiö pyöristi summan 240.000 euroon, jotta summa kattaisi myös mahdollisesti urakkaneuvotteluissa ilmi tulevat puutteet / tasoerot. Esitetyillä perusteilla vakuutusyhtiö hyväksyi jälleenhankinta-arvon mukaiseksi vahingon määräksi 2.087 euroa neliömetriltä. Vakuutusyhtiö maksoi asiakkaalle riidattomana osuutena 79 prosentin mukaan määräytyneen päivänarvokorvauksen 189.600 euroa, ja ilmoitti, että loppuosa 50.400 euroa korvataan tositteita vastaan, kun rakennus on jälleenrakennettu.

S. Oy on ulkopuolinen valtakunnallinen rakennuttajaorganisaatio, jota vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa käyttänyt tarjousten kilpailuttamisessa. Ulkopuolisen tahon käyttämisen tarkoituksena on muun ohessa varmistaa, että kilpailutus täyttää myös ulkopuolisin silmin tarkasteltuna objektiivisuuden vaatimuksen. Kaikille tarjouksen tehneille tahoille lähetetyt tarjouspyyntöasiakirjat olivat identtiset ja kattavat. Niillä oli käytettävissään samat tarjouksen antamiseksi tarvittavat tiedot.

Vakuutusyhtiö ei ole hankintalain 5 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö, eikä vakuutusyhtiön pyytämässä kilpailutuksessa ei ole tarpeen noudattaa hankintalakia. Asiakkaan informoiminen H. Oy:ltä ja HM Oy:ltä pyydetyistä tarjouksista olisi ollut perusteltua ja suositeltavaa, kuten asiakas toteaa. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole vaikutusta siihen, millaiseksi tarjoukset muodostuivat, kun eri tahoille lähetetyt tarjouspyyntöasiakirjat olivat samansisältöiset ja saadut tarjoukset olivat keskenään yhteismitalliset verrokkilaskelmien kautta.

Vakuutusyhtiö kiistää, että sen vahinkopäällikkö Matti K. olisi vuotanut tarjouksenantajille tiedon siitä, että palaneen rakennuksen tilalle ei ollut tarkoitus rakentaa samanlaista rakennusta. Hänen mukaansa Seppo R. on ilmeisesti kertonut asian H. Oy:lle jossain vaiheessa tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen, kun H. Oy oli tiedustellut useasti, oliko urakka jäänyt heille.  Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että S. Oy alan ammattiorganisaationa vaarantaisi maineensa kertomalla tarjousajan voimassaollessa tarjouksen tason kannalta tärkeän tiedon jollekin tarjouksen antajista. Vakuutusyhtiö ei myöskään usko sitä, että S. Oy olisi kertonut H. Oy:lle muiden tarjoajien tarjousten tasosta.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan H. Oy:llä on riittävä kokonaisvaltaisen rakentamisen osaaminen tarjotun kohteen rakentamiseksi ja kustannustason määrittämiseksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut asiakkaan laatimien selvityskirjelmien lisäksi osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa ja muuta kirjallista selvitystä, kuten
- tarkastusraportti 6.5.2020 tehdystä vahinkotarkastuksesta. Raportin mukaan palo oli alkanut rakennuksen ulkopuolelta terassin kohdalta, ja levinnyt ulkoseinää myöten yläpohjaan.
- pelastuslaitoksen onnettomuusseloste, poliisilaitoksen tutkintailmoitus ja tutkinnan päätösilmoitus
- energiatodistus 2018 /12.12.2019
- laskelma rakennuksen jälleenhankinta- ja päivänarvoista
- tarjouspyyntöasiakirjoja
- Matti K:n 3.7.2020 sähköpostiviesti, jonka mukaan S. Oy / Seppo R. kilpailuttaa rakennuksen purku- ja jälleenrakennuksen. Purku pyritään hoitamaan mahdollisimman pikaisesti. Jälleenrakennus kilpailutetaan ns. vahinkoa edeltävään tilaan.
- asiakkaan 3.7.2020 Matti K:lle ja Seppo R:lle lähettämä sähköpostiviesti, jossa hän on käynyt pääpiirteittäin läpi jatkotoimet.
- rakennuksen purkutöitä koskeneen tarjouskilpailun tuloksista kertova, Seppo R:n asiakkaalle ja Matti K:lle 10.8.2020 lähettämä sähköpostiviesti. Tarjoukset oli 20.7.2020 pyydetty H. Oy:ltä ja kahdeksalta muulta urakoitsijalta. Asiakirjan mukaan tarjoukset oli saatu H. Oy:n lisäksi kolmelta muulta yritykseltä. Purkutyöurakasta edullisimman tarjouksen oli tehnyt T. Oy, jonka kanssa Seppo R. ilmoitti valmistelevansa sopimuksen valmiiksi.
- asiakkaan 22.8.2020 Seppo R:lle lähettämä sähköpostiviesti, jonka liitteessä hän on kommentoinut tarjouspyyntöasiakirjoja.
- 24.8.2020 päivätty Seppo R:n asiakkaalle ja vahinkopäällikkö Matti K:lle lähettämä sähköpostiviesti, jonka mukaan hän oli päivittänyt toimitussisältöselostusta asiakkaan antamien ohjeiden mukaisesti, ja samana päivänä pyytänyt tarjousta J. Oy:ltä ja K. Oy:ltä. Viestissä on myös maininta: ”Tämän lisäksi parilta pienemmältä paikalliselta tarjoajalta [HM Oy ja H. Oy].”
- J. Oy:n päiväämätön saate ja 24.8.2020 päivätty tarjous, joka on voimassa välimyyntivarauksin kuukauden tarjouspäivästä. Tarjouksen liitteenä oleva Toimitussisältö-asiakirja on päivätty 25.8.2020.
- H. Oy:n 3.9.2020 päivätty, 31.12.2020 saakka voimassa oleva tarjous, jonka mukaan urakoitsija sitoutuu suorittamaan kohteen KVR-urakan työt kaikilta osiltaan täysin valmiiksi ja hyväksytysti vastaanotetuksi, sekä toimimaan kohteen pääurakoitsijana ja päätoteuttajana tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan.
- Luotettava kumppani -raportti 6.9.2020, jonka mukaan H. Oy:n päätoimialana on asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen. Raportin mukaan yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet ja yritys on RALA-pätevä ja A-Luottokelpoinen.
- HM Oy:n 4.9.2020 päivätty ja 31.12.2020 saakka voimassa oleva tarjous sekä Luotettava kumppani -raportti 6.9.2020.
- K. Oy:n 18.9.2020 päivätty tarjous, joka on voimassa yhden kuukauden sen antopäivästä lukien. Toimitusehdot ja tarjouksen sisältö -kohdat sisältyvät tarjoukseen.
- S. Oy:n lasku 31.8.2020, jonka liitteessä on selitys tehdyistä työvaiheista ajalla 10.8. – 1.9.2020, sekä 31.12.2020 päivätty lasku, ja siihen liittyvä selitys 23.9.- 7.12.2020 tehdyistä työvaiheista. Ensin mainitun selityksen mukaan 24.8.2020 on lähetetty tarjouspyynnöt K. Oy:lle, J. Oy:lle, HM Oy:lle ja H. Oy:lle. Erittelystä ei ilmene, että muille yrityksille olisi lähetetty tarjouspyyntöjä. Jälkimmäiseen laskuun liittyvän erittelyn mukaan 23.9.2020 työvaihe on sisältänyt urakkatarjousten vertailulaskelmien tekemisen ja tarjousyhteenvedon laadinnan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa ratkaistava kysymys koskee sitä, mikä on ollut tuhoutuneen rakennuksen jälleenhankinta-arvo, eli tuhoutunutta rakennusta vastaavan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan rakennuksen rakentamiskustannukset hieman ennen palovahinkoa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) annetun lain (ns. hankintalaki)
- 1 §:n (Lain tarkoitus) 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin tässä laissa säädetään.
- 2 §:n (Lain tavoitteet) 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Vakuutusehtojen (voimassa 1.4.2019 alkaen) korvaussääntöjen kohdan 2 (Korvauksen enimmäismäärät) ensimmäisen alakohdan mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan omaisuudesta enintään sen jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon.

Korvauksen suorittamisvaihtoehtoja koskevan kohdan 3 mukaan
- Ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. Mobiililaitteiden osalta vahingoittunut laite voidaan korvata myös hankkimalla tilalle vastaava vaihtolaite, jos korjauskulut ylittävät vaihtolaitteen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Jos korjauskustannukset tai kustannukset vaihtolaitteen hankkimisesta ylittävät näiden korvaussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden arvon, korvaus on kuitenkin enintään omaisuuden arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.
- Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.
- Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta hankkia tilalle vastaava omaisuus tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus. Vakuutusyhtiöllä on oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Mikäli korvaus kuitenkin suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki ne käteis-, tukku-, erityis- ja muut alennukset, joihin yhtiöllä olisi ollut oikeus omaisuuden hankkiessaan tai korjauttaessaan.
- Yhtiöllä on oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa arvosta, joka määritellään samojen perusteiden mukaan kuin ennen vakuutustapahtumaa.
- Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutuksenottajan tulee viipymättä luovuttaa se yhtiölle tai palauttaa korvaus sen osalta.

Rakennuksen korvaamista koskevat korvaussäännökset, kohta 7.1 Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot

Rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan huomioon myös rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vahinkotapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.

Kohta 7.2 Jälleenhankinta-arvokorvauksen suorittaminen

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta joko korjataan tai samalle rakennuspaikalle rakennetaan uusi samanlaatuinen ja samaan käyttöön tarkoitettu rakennus. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisen toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään edellä mainittuun aikaan.

Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Ensin suoritetaan päivänarvon mukainen korvaus. Lisäkorvaus, joka on jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus, suoritetaan, kun yhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä.

Kohta 7.3 Päivänarvokorvauksen suorittaminen

Maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. Jos omaisuus korjataan, korvataan korjauskustannukset enintään rakennuksen päivänarvoon asti. Jos omaisuutta ei korjata, korvataan enintään vahingoittumisasteen mukainen osa päivänarvosta.

Asian arviointi

Asiakas on katsonut, että tarjousmenettelyssä olisi tullut noudattaa ns. hankintalakia (1397/2016). Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakkaan tarkoittama laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista koskee valtiota ja kuntia sekä muita mainitussa laissa määriteltyjä hankintayksiköitä. Koska asiassa ei ole kyse lain tarkoittamista toimijoista, lain säännöksillä ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Vakuutuslautakunta arvioi asiaa ja antaa suosituksensa sille esitettyjen, korvausasian hoidon aikana syntyneiden asiakirjojen ja muun kirjallisen aineiston perusteella. Lautakunta ei voi kuulla asiassa todistajia. Asiakas on katsonut, ettei tarjouspyyntömenettelyssä ja vahingon hoidossa ole noudatettu oikeudenmukaista ja tasapuolista menettelyä, sekä että asiassa on toimittu asiakkaan edun vastaisesti vakuutusyhtiön hyödyksi. Asiakas on myös esittänyt sellaisia olettamuksia ja pitänyt tosiseikkoina sellaisia asioita, joille lautakunta ei käytössään olleen kirjallisen aineiston perusteella ole löytänyt vahvistuksia.

Asiakas on valituksessaan katsonut, että asiakkaalta ei ollut kysytty halukkuutta kilpailuttaa rakentamista. Hänen mahdollisuutensa osallistua urakkatarjouksen tekemiseen ja rakentajien valintaan on ollut olematonta. Yleensä rakennuttaja kilpailuttaa. Viestissään 3.7.2020 asiakas on kuitenkin käynyt suunnitellut jatkotoimet pääpiirteittäin läpi. Viestin mukaan purku-urakka muodostaa ensimmäisen vaiheen ja sen hinta on X euroa. Toinen vaihe on uudisrakennuksen jälleenrakentaminen ns. vahinkoa edeltäneeseen tilaan perustuksista lähtien avaimet käteen -periaatteella ja sen hinta on Y euroa. ”Pyydätte urakkatarjoukset rakennusfirmoilta niiden rakennuslupapiirustusten mukaan, jotka olen aikaisemmin lähettänyt vakuutusyhtiöön.”

Asiakas on viestissään todennut myös, että kun ”saamme nyt em. asiat huomioon ottaen tietoon uudisrakennuksen kokonaiskustannuksen, niin voimme päättää tehdäänkö uusi rakennus yksi yhteen vai rakennutammeko eri mallisen rakennuksen.” ”Jos haluammekin rakentaa toisenlaisen talon, niin meidän tulisi toimittaa silloin ao. talon pohjapiirustukset vakuutusyhtiölle, joka kilpailuttaa uudisrakennuksen. Jos tästä muodostuu hinta, joka on sama, kuin jos rakentaisimme palaneen talon kaltaisen talon, niin asia olisi ok. Jos taas hinta on korkeampi, niin minä maksaisin ao. lisäkustannukset.”

Edellä selostetun sähköpostiviestin sisällön perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakas on osoittanut hyväksyneensä käydyissä keskusteluissa esillä olleen etenemissuunnitelman vahinkoasian hoitamiseksi ja tarjousten pyytämiseksi. Selvitystä ei ole siitä, etteikö asiakas olisi tuolloin voinut esittää muunlaista etenemisjärjestystä, tai että hän ei olisi voinut esittää jonkun muun yhtiön valitsemista S. Oy:n sijaan hoitamaan purku-urakkaa ja jälleenrakennuskustannusten selvittämistä koskevia tarjousmenettelyjä.

Asiakas on väittänyt, että H. Oy:ltä ja HM Oy:ltä oli pyydetty tarjoukset vasta sen jälkeen, kun J. Oy:ltä ja K. Oy:ltä oli saatu tarjoukset. Asiakirjoihin sisältyvistä sähköpostiviesteistä ilmenee kuitenkin, että edellä mainituille neljälle yritykselle oli 24.8.2020 lähetetty samansisältöiset tarjouspyyntöasiakirjat. Asetettuun määräaikaan 10.9.2020 mennessä oli saatu tarjoukset J. Oy:ltä, H. Oy:ltä ja HM Oy:ltä. Seppo R. oli 23.9.2020 lähettämänsä sähköpostiviestin mukaan puhelinkeskustelussa ilmoittanut asiakkaalle edellisenä perjantaina, eli 18.9.2020, että viimeistä tarjousta odotettiin vielä. Neljäs, eli K. Oy:n tarjous on päivätty 18.9.2020, eli se oli siis saapunut tarjousajan kuluttua umpeen.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei edellä esitetty huomioon ottaen saa tukea sille asiakkaan väitteelle, jonka mukaan H. Oy:lle ja HM Oy:lle oli lähetetty tarjouspyyntö vasta sen jälkeen, kun kaksi muuta tarjousta oli saatu. Selvityksen perusteella H. Oy:lle ja HM Oy:lle ei myöskään ole voitu ennen tarjouspyynnön lähettämistä antaa tietoja saatujen toisten tarjousten sisällöstä. Asiakirjojen perusteella ei myöskään voida todeta sitä, että H. Oy:lle ja HM Oy:lle olisi tarjouspyyntömenettelyn aikana kerrottu siitä, ettei asiakas mahdollisesti tule rakentamaan uutta vastaavanlaista rakennusta.

Asiakas on lisäksi väittänyt, että hän oli saanut tiedon H. Oy:stä ja sille lähetetystä tarjouspyynnöstä vasta 7.10.2020, kun verrokkilaskelmien mukaiset muutokset oli tehty saatujen tarjousten loppusummiin. Tältä osin Vakuutuslautakunta viittaa Seppo R:n asiakkaalle 10.8.2020 lähettämän, purku-urakkaa koskeneen sähköpostiviestin lisäksi 24.8.2020 päivättyyn viestiin, jonka mukaan tarjouspyyntö tarjousasiakirjoineen oli lähetetty myös paikalliselle yritykselle H. Oy:lle. Asiakirjoista ei ilmene, että asiakas olisi näiden viestien johdosta reklamoinut siitä, ettei H. Oy:lle olisi saanut lähettää tarjouspyyntöjä.

Asiakas oli jo ennen vahinkoa aloittanut toimet rakennuksen laajentamiseksi ja lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi maalämpöä hyödyntäväksi. Maaliskuussa 2021 lähetetyn sähköpostiviestin mukaan rakennustöitä ei ollut vielä aloitettu. Asiakirjoista ei ilmene, että uuden rakennuksen rakentaminen olisi aloitettu tuon viestin jälkeen, eikä tiedossa ole, millaisia rakennuskustannuksia on syntynyt.

Vakuutuslautakunta pitää tavanomaiseen korvausmenettelyyn kuuluvana sitä, että vakuutettuna ollutta rakennusta vastaavan uuden rakennuksen jälleenhankinta-arvo selvitetään pyytämällä rakennusliikkeiltä tarjouksia vastaavan rakennuksen rakentamisesta silloin, kun asiakas ei rakenna tilalle vastaavanlaista uutta rakennusta.

Vakuutusehtojen mukaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan kahdessa erässä. Vakuutusyhtiö maksaa ensin päivänarvon mukaisen korvauksen riippumatta siitä, rakennetaanko tilalle uusi rakennus vai ei. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on tammikuussa 2021 maksanut riidattomana päivänarvokorvauksena 189.600 euroa. Päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon mukaisten korvausten erotuksen vakuutusyhtiö maksaa, kun se on saanut selvityksen mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut maksavansa tässä tarkoitetun lisäkorvauksen 50.400 euroa, kun sille on toimitettu selvitys jälleenhankintakustannuksista.

Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, että tarjouspyyntöjen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon palanutta rakennusta vastaavan uuden omakotitalon rakentaminen samalle rakennuspaikalle olisi tullut maksamaan tarjousajankohtana, ja mitkä saatujen tarjousten perusteella olisivat olleet uuden vastaavan rakennuksen markkinahintaiset rakentamiskustannukset. Palanutta rakennusta vastaavan uuden rakennuksen rakentamiskustannukset, ja siis sen vakuutusehtojen mukainen jälleenhankinta-arvo, määritetään saatujen tarjousten perusteella, koska todellisia rakentamiskustannuksia ei tässä tapauksessa saada selville.

Saaduista neljästä tarjouksesta tehdyn verrokkilaskelman perusteella palanutta rakennusta vastaavan uuden rakennuksen rakentamiskustannusten on katsottu olevan enimmillään 281.400 euroa ja alhaisimman tarjouksen perusteella 233.800 euroa. Vakuutusyhtiö on pitänyt jälleenhankinta-arvona 240.000 euroa. 

Asiakas on esittänyt näkemyksiä siitä, ettei H. Oy pysty referenssiensä perusteella rakentamaan palanutta rakennusta vastaavaa uutta omakotitaloa tarjouksessa olevalla ja vertailulaskelmien perusteella oikaistulla urakkasummalla. Vakuutusyhtiö on pitänyt tarjousta H. Oy:tä sitovana ja asianmukaisena. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, etteikö uutta vastaavaa rakennusta voitaisi kyseisellä summalla rakentaa, ja etteikö 240.000 euron jälleenhankinta-arvokorvaus riitä kattamaan uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannuksia.

Vakuutuslautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus hänelle aiheutuneen vahingon suuruudesta. Jotta vakuutusyhtiöllä olisi vakuutussopimukseen perustuva velvollisuus maksaa lisäkorvausta enemmän kuin 50.400 euroa, vakuutuksenottajan tulisi voida osoittaa, ettei 240.000 euroa riitä tuhoutunutta rakennusta vastaavan uuden rakennuksen jälleenrakennuskustannuksiin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että vakuutettuna olleen ja palovahingossa kokonaan tuhoutuneen omakotitalon jälleenhankinta-arvo hetkeä ennen vahinkoa oli ollut enemmän kuin 240.000 euroa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että se maksaa 50.400 euron lisäkorvauksen saatuaan selvityksen jälleenrakentamiskustannuksista. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta maksaa asiakkaan vaatimaa lisäkorvausta, joka ylittäisi 240.000 euron suuruisen jälleenhankinta-arvokorvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita lisäkorvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Vuori