Tapahtumatiedot

Asuinhuoneiston muutostöitä teettänyt A oli tehnyt suullisen sopimuksen huoneiston LVI-suunnittelusta X Oy:n palveluksessa olleen LVI-suunnittelija B:n kanssa. B oli vastannut myös huoneiston aiempien LVI-suunnitelmien laatimisesta. A oli kutsunut B:n työmaakäynnille 23.10.2020, jotta voitaisiin määritellä, mitkä meneillään olleiden purkutöiden yhteydessä paljastuneista vanhoista putkista voitiin purkaa. A oli ilmoittanut B:lle, että vuonna 1923 rakennetun asuinkerrostalon kaasuputket oli poistettu käytöstä jo vuosia aiemmin, joten muun muassa ne sai poistaa.

Asiakirjaselvityksen mukaan huoneiston entisen kylpyhuoneen seinällä oli ollut B:n lämpöjohdoiksi tunnistamien sinisten putkien lisäksi kaksi harmaata putkea. B oli kertomansa mukaan ilmoittanut, että jos kyse oli käytöstä poistetuista kaasuputkista, ne voitiin purkaa. A oli merkinnyt putket purkamista varten punaisella maalilla. Sen jälkeen A ja B olivat etsineet rakennuksen putkipiirustuksia niitä löytämättä. A oli ilmoittanut selvittävänsä asiaa isännöitsijältä, kunhan tämä palaisi lomalta. Paikalla olleet purkutyön tekijät olivat kuitenkin A:n ja B:n poistuttua ryhtyneet katkaisemaan poistettavaksi merkittyä putkea kulmahiomakoneella. Putki osoittautui käytössä olleeksi lämpöjohdoksi ja rakennukselle ja alapuoliselle liikehuoneistolle aiheutui vesivahinko. A vaati korvausta X Oy:ltä, katsoen vahingon johtuneen B:n virheestä katkaistavien putkien määrittelyssä. X Oy:n mielestä olisi ollut purkajien velvollisuus hyvän rakentamistavan mukaan varmistaa putken tilanne ennen sen katkaisua.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellä 27.1.2021 korvaamasta vahinkoa X Oy:n konsulttivastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan korvausvastuun syntyminen edellytti, että suunnitelmissa, neuvoissa tai ohjeissa oli ollut sellainen virhe tai puute, joka johti esine-, henkilö- tai varallisuusvahingon syntymiseen. A ja B olivat selvittäneet putkia yhdessä. Vahinko ei ollut johtunut B:n virheestä tai laiminlyönnistä, sillä putkien laadun selvittäminen oli ollut kesken. Vakuutusyhtiö vetosi hyvää rakennustapaa koskeviin ohjeisiin (RYL 2002), joiden mukaan purkajan tuli varmistaa putken tila ennen työn aloittamista.   

A vaati vakuutusyhtiöltä päätöksen muuttamista vedoten siihen, että B oli määrittänyt vahingon aiheuttaneen putken katkaistavaksi, ja että lisäselvityksen tarve oli koskenut vain B:n lämpöjohdoiksi epäilemiä kahta muuta putkea. Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 18.3.2021 antamallaan päätöksellä vakuutusyhtiö muuttikin korvausratkaisua niin, että puolet vahingon määrästä korvattiin X Oy:n vakuutuksesta. Vakuutusyhtiö perusti ratkaisunsa siihen, että B oli nähnyt putkien merkitsemisen katkaistavaksi, vaikkei niiden laadusta ollut varmuutta. B olisi siten voinut estää merkitsemisen ja vahingon syntymisen. Toinen puoli vahingosta johtui siitä, että urakoitsija oli ryhtynyt katkaisemaan putkea varmistamatta sen paineettomuutta.

Asiakkaan valitus

A on pyytänyt ratkaisusuositusta vaatien koko vahingon korvaamista X Oy:n vakuutuksesta. A on kertonut pyytäneensä B:n työmaakäynnille määrittämään, mitkä putket voitiin purkaa. A oli merkinnyt purettavat putket B:n ohjeiden mukaan huomiomaalilla. Paikalla oli ollut kolme todistajaa, joiden asiasta antamaan 30.10.2020 päivättyyn kirjalliseen lausuntoon A on vedonnut. B oli ilmoittanut vuodon aiheuttaneen putken vanhaksi kaasuputkeksi, jonka sai purkaa. A oli aiemmin selvittänyt kaasunjakeluyhtiöstä, että kaasuputket voitiin purkaa. X Oy oli korvausvastuussa vesivahingon aiheuttamista kustannuksista, koska syy-yhteys virheellisen toimintaohjeen ja vahingon välillä oli osoitettu.

A on lausunut lisäkirjelmässään 12.5.2021, että purettavia putkia olivat olleet vuonna 2010 suoritetun putkistosaneerauksen yhteydessä käytöstä poistetut käyttövesiputket sekä kaasuputket. A oli selvittänyt kaasunjakeluyhtiöstä, että kaikki huoneiston kaasuputket voitiin purkaa eikä siihen vaadittu erityispätevyyttä tai -työkaluja, koska kaasuputket oli tulpattu kauan sitten. B:n työmaakäynnin aikana paikalla oli ollut A:n ja B:n lisäksi viisi muuta henkilöä.

A:n mukaan B oli ilmoittanut kyseisten harmaiden putkien olevan kaasuputkia, jotka voitiin purkaa, minkä jälkeen putket oli merkitty huomiovärillä kuten muutkin B:n purettaviksi määrittämät putket. Vahinko oli sattunut juuri sen vuoksi, että B oli erehdyksessä määrittänyt lämmitysjärjestelmän putken kaasuputkeksi. Sinisten putkien B oli ilmoittanut mahdollisesti olleen patteriputkia, joita ei saanut purkaa ennen niiden käyttötarkoituksen selvittämistä. Harmaita putkia ei olisi merkitty purettaviksi, jos B olisi sanonut, että niiden käyttötarkoitus tuli selvittää. Merkintä tehtiin B:n nähden ja B oli tiennyt, miksi putket merkittiin. Mikäli B oli ollut epävarma, hänen olisi pitänyt puuttua asiaan.

B ei ollut ohjeistanut purku-urakoitsijaa putkien paineettomuuden varmistamisesta ennen purkamista. Se ei myöskään ollut tarpeen, koska B oli määrittänyt putken kaasuputkeksi, joiden paineettomuuden A oli jo aiemmin varmistanut. Tällä seikalla ei siten voitu perustella purku-urakoitsijan osavastuuta vahingosta. Urakoitsija oli toiminut täysin annettujen ohjeiden mukaisesti. X Oy oli siten täysimääräisessä vahingonkorvausvastuussa vesivahingosta.

A on lisäkirjelmässään 22.6.2021 toistanut asiassa lausumansa. B:n tehtävä oli ollut tunnistaa käytöstä poistetut kaasuputket. Taloyhtiössä ei ollut vanhoja patteriputkia, vaan ne kaikki olivat käytössä. Purku-urakkaan ei kuulunut patteriputkien purkaminen. Purku-urakoitsijan ei siten ollut määrä tehdä lämmitysjärjestelmää paineettomaksi ennen B:n määrittelemien putkien purkamista, koska lämmitysjärjestelmän putkiin ei pitänyt puuttua.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtoihin ja asiasta saamiinsa tietoihin toistaen päätöksissä 27.1.2021 ja 18.3.2021 lausumansa. Vakuutusyhtiön saaman selvityksen mukaan A ja B olivat työmaakäynnillä 23.10.2020 puhuneet eri putkista. B oli tarkoittanut selvittää harmaiden putkien laadun, kun A oli ollut siinä käsityksessä, että kyse oli sinisistä putkista. Putkien laatua ei ollut ehditty selvittää ennen kuin purku-urakoitsija oli ryhtynyt katkaisemaan niitä varmistamatta sitä, olivatko ne kaasuputkia ja paineettomia.

Kyse oli tilanteesta, jossa vahingon syntymiseen oli vaikuttanut kahden asiassa osallisen tahon toiminta. X Oy ei voinut olla vahingosta yksin korvausvastuussa, koska jos putkien paineellisuus olisi tarkistettu ennen purkamista kuten kuului tehdä, vahinkoa ei olisi tapahtunut. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä, jonka perusteella ratkaisua X Oy:n 50 prosentin korvausvastuusta tulisi muuttaa.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 3.6.2021, että X Oy:n mukaan B oli ilmoittanut putkien purkamisen olleen mahdollista, jos ne olivat kaasuputkia. Kyse oli ollut A:n ja B:n välisestä väärinkäsityksestä. B:n tehtävä ei ollut ohjeistaa purku-urakoitsijaa, vaan hyvää rakentamistapaa koskevien ohjeiden mukaan purettavan putken paineettomuuden varmistaminen kuului urakoitsijalle. B oli tuonut ilmi, ettei putkien laadusta ollut vielä selvyyttä, ja vakuutusyhtiön saamien tietojen mukaan purku-urakoitsijan edustaja oli ollut läsnä putkia merkittäessä. Mikäli urakoitsija olisi toiminut asianmukaisesti, vahingolta olisi mitä todennäköisimmin kokonaan vältytty.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisäkirjelmässä 2.8.2021, ettei B ollut todennut putkia kaasuputkiksi, vaan kommentoinut, että jos ne sellaisiksi osoittautuivat, ne voitiin purkaa. Ennen purkamista ei ollut odotettu selvitystä siitä, minkä laatuisista putkista oli kyse. Koska putkien laatu oli epäselvä, ei purkuun olisi tullut ryhtyä lainkaan eikä ainakaan ilman selvitystä siitä, olivatko putket paineellisia.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut X Oy:lle tilaisuuden esittää oma kantansa asiasta. X Oy on ilmoittanut 10.9.2021 lautakunnalle, ettei sillä ole asiaan lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko puheena oleva asuinhuoneiston muutostöiden yhteydessä 23.10.2020 aiheutunut vesivahinko korvattava kokonaisuudessaan X Oy:llä voimassa olleesta konsulttivastuuvakuutuksesta. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vahingon selvitetty aiheutuneen yksinomaan X Oy:n palveluksessa olleen LVI-suunnittelija B:n antamasta virheellisestä tiedosta, joka oli koskenut työkohteessa olleiden putkien purkamismahdollisuutta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

X Oy:n konsulttivastuuvakuutukseen sovellettavien 1.4.2020 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa toiselle aiheutettu henkilö-, esine- ja varallisuusvahinko,

• joka todetaan vakuutuskauden aikana,
• josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa,
• joka johtuu enintään 10 vuotta ennen korvausvaatimuksen esittämistä tehdystä virheestä, puutteesta tai laiminlyönnistä ja
• korvausvastuu perustuu virheeseen, puutteeseen tai laiminlyöntiin suunnitelmissa, tutkimus tai mittaustuloksissa, laskelmissa, piirustuksissa, työselosteissa, selvityksissä, neuvoissa tai ohjeissa.

Vakuutuksesta korvataan vahingot siltä osin kuin vakuutuksenottaja olisi niistä korvausvastuussa kulloinkin voimassa olevien Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) korvausvastuuta koskevien määräysten perusteella, vaikka näitä sopimusehtoja ei olisi käytettykään. Tätä Konsulttitoiminnan yleisissä sopimusehdoissa määriteltyä korvausvastuun laajuutta ei kuitenkaan noudateta silloin, kun työn tilaaja on kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö tai yhteisö.

Vakuutusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingon-korvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaamaan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuutuksenottajan viaksi jäävää syyllisyyden määrää ja hänen ehkä vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta saamaa etua. Jos muuta perustetta ei ole, korvausta maksetaan pääluvun mukaisesti.

Asian arviointi

Kysymyksessä on riita-asia, jossa suullisen käsittelyn toimittaminen voisi huomattavasti edistää oikeaan ratkaisuun päätymistä. Vakuutuslautakunnan ohjesäännön mukaan menettely lautakunnassa on kuitenkin pääsääntöisesti kirjallista, joten lautakunta antaa ratkaisusuosituksensa asiasta sille toimitetun asiakirja-aineiston perusteella. Tässä tapauksessa vesivahingon aiheuttaneen paineellisen lämpöputken katkaisemiseen johtaneista syistä on selvityksenä käytettävissä lähinnä A:n ja B:n antamat keskenään ratkaisevilta osin ristiriitaiset kertomukset.

Selvitykseksi tapahtumista A on toimittanut asiakirjoihin 30.10.2020 päiväämänsä selostuksen. Sen mukaan työkohteessa 23.10.2020 tapahtuneen käynnin yhteydessä B oli A:n toimeksiannosta määrittänyt, mitkä asunnon vanhoista putkista voitiin purkaa. Selostuksen mukaan A oli jo aikaisemmin selvittänyt kaasunjakeluyhtiöstä, että kaikki huoneiston kaasuputket voitiin purkaa, ja oli kertonut tästä työmaatapaamisessa läsnä olleille henkilöille. Selostuksen mukaan kylpyhuoneen seinällä oli neljä putkea, joista kaksi harmaata voitiin B:n lausuman mukaan kaasuputkina purkaa. Nämä putket merkittiin tämän jälkeen vaaleanpunaisella huomiovärillä ja purettiin työmaakäynnin jälkeen. A:n selostuksen mukaan B:n toiminnassa tai puheessa ei esiintynyt minkäänlaista epäröintiä niiden putkien osalta, jotka hän määritti purettaviksi. Muiden eli kahden sinertävän putken osalta B oli todennut niiden olevan mahdollisesti patteriputkia, joita ei saanut purkaa ennen niiden käyttötarkoituksen selvittämistä. B:n ohjeistus merkittyjen putkien poistamisesta ilman lisäselvitystarpeita oli täysin selkeä eikä ollut mitään syytä olla luottamasta ohjeistukseen.

A:n selostuksen ovat 30.10.2020 allekirjoittaneet purku-urakoitsijan ja rakennusurakoitsijan toimitusjohtajat sekä viimemainitun aliurakoitsijan edustaja, jotka ovat myös lisänneet siihen lausuman, jonka mukaan he olivat työmaatapaamisessa paikalla ja todistavat A:n selostuksen työmaatapaamisen tapahtumista 23.10.2020 oikeaksi.

Toisaalta B on korvausvaateen selvittelyn yhteydessä johdonmukaisesti selittänyt, että hän oli määrittänyt kaksi harmaata putkea katkaistaviksi edellyttäen, että ne voitiin todeta kaasuputkiksi ja että putki katkaistiin ennen kuin sen käyttötarkoitus onnistuttiin selvittämään.

A:n selostuksen todistusarvoa harkittaessa on otettava huomioon, ettei asiakirja sisällä todistajina esiintyvien henkilöiden omaehtoista kertomusta työmaatapaamisesta 23.10.2020, vaan he ovat allekirjoittaneet heille valmiina esitetyn lausunnon. Tämän vuoksi lautakunta ei A:n selvityksen selväsanaisuudesta huolimatta pidä selvitettynä, että B olisi lausunnossa esitetyin tavoin osoittanut A:n merkitsemät putket varauksetta kaasuputkina katkaistaviksi.

Asiasta käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että todennäköinen vahinkoon johtanut syy on ollut A:n ja B:n keskinäinen väärinymmärrys siitä, mitä putkia B:n ilmoittama kaasuputkien tunnistamiseen ja purkamismahdollisuuteen liittynyt varauma oli koskenut. B:n kertoman mukaan lisäselvityksen tarve oli koskenut vahingon aiheuttanutta harmaata putkea. A oli kertomansa mukaan ymmärtänyt lisäselvityksen olleen tarpeen sinisten putkien osalta.

X Oy:n vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen kannalta lautakunta pitää olennaisena sitä, että saadun selvityksen mukaan A oli B:n läsnä ollessa välittömästi merkinnyt harmaat putket katkaistaviksi ennen kuin niiden laatu oli varmistettu. A:n ja B:n asiasta antamat selostukset ovat tältä osin yhdenmukaiset. Lautakunta katsoo, että kun B oli pyydetty kyseiselle työmaakäynnille nimenomaan purkukelpoisten putkien tunnistamista varten ja B:n oli täytynyt tietää, mitä A:n putkiin tekemä merkintä tarkoitti, B:n olisi asiantuntijalta edellytettävällä huolellisuudella toimiessaan tullut kiinnittää paikalla olleen purku-urakoitsijan huomiota siihen, ettei merkittyjä putkia tullut kuitenkaan katkaista ennen kuin niiden laatu oli varmistunut. Kun B ei ollut tilanteessa näin toiminut, lautakunta katsoo B:n olevan lähtökohtaisesti mainitun laiminlyöntinsä perusteella vahingonkorvausvastuussa merkityn putken katkaisemisesta seuranneesta vesivahingosta.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa B:n vahingonkorvausvastuun määrää rajoittavana seikkana muun muassa hyvän rakentamistavan mukaisiin purku-urakoitsijaa koskeviin velvoitteisiin. Niiden mukaan urakoitsijan tulee ennen työhön ryhtymistä vahinkojen estämiseksi varmistaa purettavien johto- ja putkilinjojen laatu ja niiden asianmukainen paineettomaksi saattaminen.

Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella on jäänyt epäselväksi, kenen antaman ja millaisen ohjeistuksen perusteella urakoitsijan työntekijä oli lopulta ryhtynyt vahingon aiheuttaneella tavalla katkaisemaan putkea, ja oliko urakoitsijalle ilmoitettu siitä, että putkien laatu oli jäänyt A ja B:n toimesta lopulta varmistamatta. Lautakunta katsoo, että mainittujen seikkojen epäselvyyden johdosta asiassa on jäänyt selvittämättä, että vesivahinko olisi aiheutunut yksinomaan B:n edellä lausutusta laiminlyönnistä, kun vahingon syntymiseen on ollut vaikuttamassa myös B:n menettelystä riippumattomia tekijöitä. Selostamistaan syistä lautakunta katsoo, ettei sillä ole perustetta poiketa vakuutusyhtiön lausumasta, jonka mukaan B:n viaksi voidaan lukea vain puolet aiheutuneen vahingon määrästä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheejohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sjögren
Soimakallio