Tapahtumatiedot

Asiakkaat ovat allekirjoittaneet private sijoituspalvelua koskevat sopimukset 30.10.2003. Muiden valtuuttama yksi asiakkaista on lisäksi aikavälillä 31.8.2012 - 27.6.2016 käynyt kauppaa warranteilla pankin verkkopalvelun kautta. Toimeksiannoista aiheutuneet tappiot ovat realisoituneet aikavälillä 2014-2017. Asiakkaat ovat reklamoineet asiasta ensimmäisen kerran suullisesti 6.5.2019 sekä toimittaneet yksilöidyn korvausvaatimuksen sisältävän kirjallisen reklamaation pankille 16.12.2019, mihin pankki on vastannut 14.2.2020. FINEen asia on tullut vireille neuvonta-asiana 23.4.2020 ja riitana 28.3.2022.

Asiakkaan valitus

Asiakkaat katsovat, että pankki on laiminlyönyt konsultatiivisen omaisuudenhoitosopimuksen mukaiset velvoitteensa antaa asianmukaista tietoa sijoitustuotteista sekä ennen kaikkea niihin sisältyvistä riskeistä. Asiakkaat vaativat, että pankki korvaa heille yhteensä 83.000 euroa.

Asiakkaiden näkemyksen mukaan mihin tahansa asianmukaiseen varallisuudenhoitoon kuuluu ainakin jonkinasteinen riskiseuranta, mikä on tapauksessa yhteensä kolmen salkun osalta totaalisesti laiminlyöty. Asiakkaat korostavat, että varallisuudenhoitajalla on sijoituspalvelulakiin perustuva velvoite varoittaa ns. monimutkaisista arvopapereista ja ettei se poistu, vaikka he ovat valtuuttaneet henkilön toimimaan puolestaan, koska sopimustenkin mukaan kyseessä on ollut henkilökohtainen palvelu, mikä kokonaisuudessa on toteutunut vain valtuutetun henkilön osalta ja hänenkin kohdallaan yhteydenpito pankin suunnasta on loppunut vuonna 2014.  

Pankin esittämään reklamaation laiminlyönnin osalta asiakkaat toteavat, että rikosprosessioikeudessa moitittavan teon vanheneminen alkaa hetkestä, jolloin teon seuraus ilmeni, mikä tapauksessa ajoittuu vuoteen 2019. Lisäksi asiakkaat tuovat esiin, että varainhoitaja ei ole ollut heihin missään yhteydessä tuon ajankohdan jälkeenkään, eli sopimuksen on katsottava olevan yhä voimassa ja että joka tapauksessa vahingonkorvausvaateen vanhenemisen on katsottava alkaneen tuosta tapahtumasta 2019, tai aikaisintaan viimeisestä tapaamisesta varainhoitajan edustajan kanssa vuonna 2018.

Palveluntarjoajan vastine

Pankki toteaa, ettei se ole ylipäänsä velvollinen korvaamaan asiakkaille vahingonkorvauksena vaadittua summaa ja että asiasta tehty reklamaatio ja korvausvaatimus on joka tapauksessa esitetty liian myöhään.

Pankin mukaan sijoituskonsultoinnilla tarkoitetaan palvelua, jossa sijoitusasiantuntija pitää säännöllisesti asiakkaaseen yhteyttä ja tekee muutosehdotuksia asiakkaan sijoitussalkkuun. Lisäksi asiakas saa käyttöönsä markkinoita koskevaa sijoitustutkimusta ja sijoituksiaan koskevaa raportointia. Pankin muistiinpanojen perusteella yhteydenottoja on esimerkiksi aikavälillä 2003-2014 kertynyt yhteensä 25 kpl, mutta asiakas kuitenkin aina itse päättää kaikista myynti- ja ostotoimeksiannoista sekä siitä, noudattaako asiakas sijoitusasiantuntijan kulloinkin tekemiä suosituksia vai ei. Ehdoissa tai sopimuksessa ei aseteta pankille velvollisuutta seurata asiakkaan sijoitussalkun riskitasoa tai varoittaa asiakasta ko. riskitasosta.

Sopimuksiinsa liittyen asiakkaat ovat valtuuttaneet yhden osakkaan tekemään oman harkintansa mukaan sijoituksia koskevia osto-, myynti- tai muita päätöksiä puolestaan. Kyseinen henkilö on aikavälillä 31.8.2012 - 27.6.2016 säännöllisesti ja omasta aloitteestaan käynyt kauppaa ns. warranteilla pankin tarjoaman verkkopalvelun kautta. Kyseiset toimeksiannot eivät ole perustuneet pankin tarjoamaan sijoitusneuvontaan, minkä vuoksi henkilö on ennen ensimmäistä toimeksiantoaan vahvistanut tutustuneensa warrantteihin annetun tuotekuvauksen perusteella sekä ymmärtävänsä, että ko. tuotteisiin liittyy sellaisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat tehdä asiakkaan sijoituksesta arvottoman.

Pankin näkemyksen mukaan asiakkailla on välittömästi tai ainakin muutamien päivien kuluessa tappioiden realisoitumisesta ollut tiedossaan väitetty virhe, jonka havaitsemisesta reklamaatioaika on alkanut kulumaan, mutta he ovat reklamoineet asiasta ensimmäisen kerran suullisesti vasta 6.5.2019 sekä toimittaneet yksilöidyn korvausvaatimuksen pankille 16.12.2019, eli noin 2-7 vuotta reklamaatiossa kuvattujen tapahtumien jälkeen. Tämän vuoksi reklamaatio on katsottava myöhässä tehdyksi, sillä se ylittää huomattavasti oikeuskäytännössä kohtuullisena pidetyn kahden kuukauden ajan.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Sijoituspalvelua koskevat sopimukset 30.10.2003
- Private sijoituskonsultointia koskevat ehdot 10.11.2003
- Private arvopaperinvälitystä koskevat ehdot 10.11.2003
- Säilytyspalvelusopimukset 29.10.2003
- Valtakirja 10.11.2003
- Asiakkaan reklamaatio 16.12.2019
- Pankin vastaus 14.2.2020
- Sijoitusasiantuntijan muistiinpanot yhteydenotoista asiakkaaseen 2003-2014
- Kuvakaappaus asiakkaalle tehdystä arviosta
- Warrantteja koskeva tuotekuvaus
- Ote järjestelmätiedoista asiakkaan suorittamasta arvioinnista 31.8.2012
- Private sijoituskonsultointisopimuksen ehdot, käytössä 1.11.2017 alkaen

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Voidakseen ratkaista asiakkaiden ja palveluntarjoajan välisen erimielisyyden, lautakunnan tulee asiassa esitetyn reklamaatioväitteen johdosta ensin arvioida, ovatko asiakkaat passiivisuudellaan menettäneet oikeutensa vedota palvelussa esittämänsä mukaisesti olleeseen virheeseen. Jos näin ei katsota tapahtuneen, tulee lautakunnan edelleen arvioida palveluntarjoajan muiden toimien asianmukaisuus sekä ratkaista asiassa esitetty korvausvaatimus.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 11 §:n (voimassa 2.1.2018 asti) mukaan:
”Tässä laissa sijoituspalvelulla tarkoitetaan:
1) rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä (toimeksiantojen välittäminen); […]
5) yksilöllisen suosituksen antamista asiakkaalle tiettyä rahoitusvälinettä koskevaksi liiketoimeksi (sijoitusneuvonta)[…]”

3.1.2018 voimaan tulleen sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä (1069/2017) on todettu vastaavasti kuin edellä.

Sijoituspalvelulain (747/2012) lain 10 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan:
”Sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti.”

Saman luvun 2.1.2018 asti voimassa olleen 4 §:n mukaan:
”Sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se voi suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä ja palvelua.

Jos sijoituspalveluyritys tarjoaa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua sijoituspalvelua eikä kysymyksessä ole rahoitusvälineiden säilyttäminen, sijoituspalveluyrityksen on ennen sijoituspalvelun tarjoamista pyydettävä ei-ammattimaiselta asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko rahoitusväline tai palvelu asiakkaan kannalta asianmukainen. Jos sijoituspalveluyritys katsoo saamansa tiedon perusteella, ettei rahoitusväline tai palvelu ole asiakkaan kannalta asianmukainen, sen on ilmoitettava tästä asiakkaalle. Jos asiakas kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava, ettei se voi arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske asiakkaan aloitteesta tapahtuvaa toimeksiantojen toteuttamista tai niiden välittämistä, jos asiakkaalle on ilmoitettu, ettei sijoituspalveluyritys palvelua tarjotessaan ole velvollinen arvioimaan palvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta asiakkaalle ja palvelu liittyy:
1) osakkeisiin, jotka ovat kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena muussa valtiossa […]”

Sama pykälä on 3.1.2018 alkaen muutettu lailla 1069/2017 ja siinä on lausuttu seuraavasti:
”Sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta tarjotusta tuotteesta tai palvelusta sekä asiakkaan taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien tappionsietokyky, ja sijoitustavoitteista, mukaan lukien riskiraja, jotta sijoituspalveluyritys voi suositella asiakkaalle soveltuvia, erityisesti tämän riskirajan ja tappionsietokyvyn mukaisia sijoituspalveluja ja rahoitusvälineitä. Kun sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoitusneuvontaa, jossa suositellaan palvelujen tai tuotteiden yhdistelmää, on arvioitava koko tuote- tai palveluyhdistelmän soveltuvuutta asiakkaalle.

Jos sijoituspalveluyritys tarjoaa muuta sijoituspalvelua kuin sijoitusneuvontaa ja omaisuudenhoitoa, sen on ennen sijoituspalvelun tarjoamista pyydettävä asiakkaalta tiedot tämän kyseistä rahoitusvälinettä tai sijoituspalvelua koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä voidakseen arvioida, onko suunniteltu rahoitusväline tai sijoituspalvelu asiakkaan kannalta asianmukainen. Kun suunnitellaan palvelujen tai tuotteiden yhdistelmää, on arvioitava yhdistelmän asianmukaisuutta kokonaisuudessaan. Jos sijoituspalveluyritys katsoo asiakkaalta saamansa tiedon perusteella, ettei tuote tai palvelu ole asiakkaalle asianmukainen, sijoituspalveluyrityksen on varoitettava asiakasta. Jos asiakas ei anna riittäviä tietoja tai kieltäytyy antamasta pyydettyjä tietoja, sijoituspalveluyrityksen on varoitettava asiakasta siitä, ettei se voi arvioida rahoitusvälineen tai palvelun asianmukaisuutta asiakkaalle. Varoitus voidaan antaa vakiomuodossa.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske asiakkaan aloitteesta tapahtuvaa toimeksiantojen toteuttamista tai niiden vastaanottamista ja välittämistä oheispalveluin tai ilman, lukuun ottamatta tämän lain 2 luvun 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua luoton- tai lainanantoa, joka ei sisällä asiakkaiden nykyisiä lainojen luottorajoja, käyttötilejä ja tilinylitysoikeuksia, jos asiakkaalle on selkeästi ilmoitettu, ettei sijoituspalveluyritys palvelua tarjotessaan ole velvollinen arvioimaan palvelun tai rahoitusvälineen asianmukaisuutta asiakkaalle, eikä asiakas tässä tapauksessa kuulu kyseiseen sijoituspalveluun liittyvän menettelytapasääntelyn piiriin ja palvelu liittyy:
1) osakkeisiin, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai vastaavalla kolmannen maan markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, pois lukien laissa vaihtoehtorahastojen hoitajista tarkoitetut vaihtoehtorahastot ja johdannaisia sisältävät osakkeet […]”

Saman lain 2.1.2018 saakka voimassa olleen 16 luvun 1 §:n 1 momentin (623/2014) mukaan:
”Sijoituspalveluyritys ja korvausrahasto ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin perusteella annettujen Euroopan komission asetusten tai päätösten, EU:n vakavaraisuusasetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen tai luottolaitosdirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä”

Säännös muutettiin 3.1.2018 voimaan tulleella lailla 1069/2017 seuraavaan muotoon:
”Sijoituspalveluyritys ja korvausrahasto ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tai luottolaitosdirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä.”

Osapuolten välisessä sopimuksessa on edellä todettujen säännösten mukaisesti todettu lisäksi, että:
”Pankki vastaa siitä, että sen tarjoama sijoituskonsultointipalvelu on huolellista ja ammattitaitoista. Mikäli pankki toimii vastoin tätä sopimusta ja näin aiheuttaa vahinkoa, pankki on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Pankki ei vastaa esimerkiksi sopimukseen kuuluvien varojen saavuttamatta jääneistä tuotoista, arvonnousun tai –laskun suuruudesta, muissa sopimussuhteissa johtuvista häiriöistä, kolmannen osapuolen vaatimuksista taikka muusta pankin kannalta vaikeasti ennakoitavasta vahingosta.
Pankki ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu kolmansilta tahoilta saadusta virheellisestä tai puutteellisesta tiedosta taikka siitä, että pankki ei saa kolmannelta osapuolelta tietoa.

Pankki ei vastaa markkinapaikan toiminnasta tai sen mahdollisesti asiakkaalle aiheuttamasta vahingosta. Jos markkinapaikan toiminnasta aiheutuu asiakkaalle vahinkoa, pankki ryhtyy kohtuullisiin toimiin korvauksen perimiseksi markkinapaikalta siten kuin markkinapaikan sääntöjen mukaan on mahdollista. Pankki maksaa viipymättä asiakkaalle tälle kuuluvan osuuden mahdollisesti saadusta korvauksesta.”

Sopimuksessa on myös todettu, että
”Sopijapuolen tulee reklamoida toiselle osapuolelle toimenpiteissä, raportoinnissa tai muussa toimitetussa informaatiossa tai asiakirjoissa olevista virheistä mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa tiedon saannista.”

Lisäksi sopimusehtojen mukaan pankki hankkii ja selvittää asiakasta koskevat tiedot sijoittajakuvan kartoituksella, joka on sijoituskonsultointisopimuksen liitteenä, mutta ei tarjoa säännöllistä soveltuvuudenarviota.

Asian arviointi

Asiakkaiden näkemyksen mukaan mihin tahansa asianmukaiseen varallisuudenhoitoon kuuluu ainakin jonkinasteinen riskiseuranta, mikä on tapauksessa totaalisesti laiminlyöty ja että varallisuudenhoitajalla on myös sijoituspalvelulakiin perustuva velvoite varoittaa ns. monimutkaisista arvopapereista. Pankin mukaan sovitun palvelun ehdoissa ei ole asetettu sille velvollisuutta seurata asiakkaan sijoitussalkun riskitasoa tai varoittaa asiakasta ko. riskitasosta, minkä lisäksi asiakkaiden reklamaatio on katsottava myöhässä tehdyksi, sillä se ylittää huomattavasti sopimuksessa määritetyn ja myös oikeuskäytännössä kohtuullisena pidetyn kahden kuukauden ajan.

Sijoituslautakunta toteaa, että sijoituspalveluita koskeva lainsäädäntö ei aseta palveluntarjoajalle mitään erityisiä velvoitteita sen suhteen, että miten ja missä laajuudessa sen tulisi palveluitaan asiakkaille tarjota, vaan jättää palvelun yksityiskohtaisen sisällön määriteltäväksi osapuolten välissä sopimuksessa. Mainitusta syystä eri palveluntarjoajien toimintatavoissa sekä niiden kautta käytettävissä olevissa vaihtoehdoissa voi ja saa olla eroavaisuuksia.

Käsiteltävässä tapauksessa osapuolten välisen sopimuksen mukaan asiakkaan tulee reklamoida havaitsemastaan virheestä mahdollisimman pian, mutta kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa tiedon saannista. Asiasta saadun selvityksen mukaan valtuutetun henkilön toimesta tehdyt ensimmäiset warranttikaupat on tehty vuonna 2012 ja ne ovat jatkuneet vuoteen 2016 asti. Toimeksiannoista aiheutuneet tappiot ovat realisoituneet aikavälillä 2014-2017.

Lautakunta toteaa, että korkeimman oikeuden ratkaisusta 1994:136 ilmenevän yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaisesti valtuutetun tietoisuus tapahtumista ja asioista samaistetaan päämiehen tietoisuuteen. Käsiteltävässä tapauksessa valtuutettu on saanut tiedon warranttien sisältämistä riskeistä ennen kuin hän on päässyt käymään niillä kauppaa, minkä lisäksi riskien konkretisoituminen on paljastunut valtuutetulle warranttikaupoista aiheutuneiden tappioiden realisoitumisen yhteydessä. Viimeiset tappiot ovat realisoituneet vuonna 2017, minkä johdosta lautakunta katsoo, että asiakkaiden reklamaatio on vasta vuonna 2019 tehtynä tapahtunut sekä itse sopimuksen että myös yleisesti katsottuna kohtuullisena pidettävän reklamaatioajan umpeuduttua. Asiakkaiden on siten passiivisuutensa vuoksi katsottava menettäneen oikeutensa vaatia hyvitystä väittämästään virheellisestä menettelystä.

Lopputulos

Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Sainio

Jäsenet

Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila