Haku

FINE-037929

Tulosta

Asianumero: FINE-037929 (2021)

Vakuutuslaji: Venevakuutus

Ratkaisu annettu: 17.06.2021

Lakipykälät: 32, 68, 72, 73

Karilleajo. Törmäys. Moottorin kannakkeiden rikkoutuminen. Oliko yksi kannake rikkoutunut ennen karilleajoa? Vahinkojen määrä ja korvattavuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli seurueineen ollut 31.8.2019 purjehtimassa T:n satamasta toisen kaupungin edustalla olevaan saareen. Eräässä kohdassa laivaväylää he olivat päätyneet väistämään vastaan tullutta suurempaa alusta ja siirtyneet väylän itäpuolelle. Kun alus oli ohittanut heidät, he olivat lisänneet nopeutta noin 3-5 solmuun. Tämän jälkeen vene oli törmännyt pinnan alla noin 1,2-1,5 metrin syvyydessä olleeseen kariin. Kun veneen moottori oli vaihdettu vapaalle, vene oli lipunut hiljalleen pois karilta.

Vakuutusyhtiön tilaaman veneen vahinkotarkastuksen (10.10.2019) raportissa olevan päätelmän mukaan ”Veneen kölissä on useampi törmäysjälki, ja kaikki jäljet eivät ole syntyneet samalla hetkellä. Kölin vasemmalla puolella oleva törmäysjälki on jäljistä päätellen tuorein. Moottorin etummaiset korvat/tassut ovat poikki. Oikean tassun murtumapinta on jo likainen ja todistaa, että tämä on ollut poikki jo pidempään. Vasemmanpuoleinen korva olisi kestänyt tämän iskun, jos oikeanpuoleinen korva olisi ollut ehjä.” Tarkastuskertomuksen mukaan kölin etuosassa oli nyt käsiteltävänä olevan karilleajon aiheuttamien vaurioiden lisäksi ollut muu vaurio ja merkkejä kolmannesta vähäisemmästä vaurioitumisesta. Myöhemmin antamassaan lisäselvityksessä tarkastaja on kertonut, että kyseisen alumiinirunkoisen purjeveneen kölissä oli ollut ainakin kaksi vahinkoa.

T.B. Oy:n veneen korjauksia koskeneen kustannusarvion (11.2.2020) mukaan kaksi etummaista kiinnitystassua oli murtunut. Moottorin etuosa oli muutaman sentin normaalia alempana ja painoi potkuriakselia. Potkuriakselin ja vaihteiston liitoskohdasta oli vuotanut tipoittain öljyä. T.B. Oy:n 24.2.2020 asiakkaalle lähettämän sähköpostiviestin mukaan vaikuttaa siltä, että ”bb puolen kannake on murtumapinnasta päätellen ollut murtunut sb aikaisemmin”. Arvio oli veneen korjanneen A:n esittämä ”silmämääräinen ja kokemusperäinen näkemys tapahtumien kulusta”. A oli todennut, että moottorin öljyvuodot yms. vaikeuttavat tarkkaa arviointia, ja että ”törmäyksen voima liikuttaa moottoria eteenpäin ja näin yhden kannakkeen ollessa jo murtunut toinen ei ole enää kestänyt.” Vastauksena asiakkaan 11.3.2020 tekemään pyyntöön lausua siitä, olivatko kannakkeet murtuneet samanaikaisesti, T.B. Oy:stä on sähköpostilla 26.3.2020 lähetetty asiakkaalle edellä selostetun viestin kopio.

Vakuutusyhtiön 9.4.2020 päivätyn epäävän korvauspäätöksen perusteluissa on viitattu T.B. Oy:n 26.3.2020 asiakkaalle toimittamaan ilmoitukseen siitä, että ”kiinnityskorvat” olivat murtuneet eri aikaan, ja että kun toinen ”korva” oli ollut murtunut, niin toinen korva ei ollut kestänyt törmäyksen aiheuttamia voimia.

Asiakas oli 22.4.2020 tehnyt toisen vahinkoilmoituksen, jossa hän on vaatinut 1.978,22 euron suuruista korvausta moottorin oikeanpuoleisen ”etutassun” murtumisen korjauskustannuksista. Asiakas on kertonut tehneensä tämän toissijaisen korvausvaatimuksen sen vuoksi, että vakuutusyhtiö oli katsonut, että oikeanpuoleinen ”etutassu” oli murtunut jo ennen karilleajoa.

Vakuutusyhtiö on 30.4.2020 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, ettei asiassa ollut selvitetty, mitä kyseiselle ”etutassulle” oli tapahtunut, ja että asiassa oli jäänyt näyttämättä korvattavan vakuutustapahtuman olemassaolo, eli se, milloin ja missä oikeanpuoleinen ”etutassu” oli murtunut rikki.

Vakuutusyhtiö on korvannut kölin ja kölisauman vaurioitumisesta aiheutuneita korjauskustannuksia ja tarvikekuluja, maston nostosta ja hinauksesta sekä veneen hinauksesta aiheutuneita kustannuksia yhteensä 5.177,50 euroa (omavastuu -250 €). Moottorin ”korvakkeiden” rikkoutumisen seurauksena aiheutuneita korjauskustannuksia vakuutusyhtiö ei ole korvannut.

Asiakkaan valituksen johdosta vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antanut 16.11.2020 päivätyn ratkaisun, jolla ei ole muutettu aikaisempia korvauspäätöksiä. Moottorin ”korvakkeiden” rikkoutumisvahinkoa ei ole pidetty korvattavana vahinkona. Perusteluissa on toistettu se näkemys, että jos molemmat ”korvakkeet” olisivat olleet ehjät, moottori ei olisi karilleajon vuoksi liikkunut. Koska oikeanpuoleinen ”korvake” oli murtunut jo aikaisemmin, vasemmanpuoleinen korvake ei ollut kestänyt karille osumisesta aiheutuneen voiman vaikutusta, vaan rikkoutunut. Tällä perusteella vakuutusyhtiö ei pitänyt korvakkeiden rikkoutumista karilleajosta aiheutuneena vahinkona.

Asiakkaan valitus

Asiakas toteaa, ettei korjauskustannusten määrästä ole osapuolten kesken kiistaa. Ensisijaisesti hän vaatii hyväksymään tosiseikaksi sen, että karilleajon yhteydessä (31.8.2019) moottorin kaksi etummaista ”kannaketta” olivat rikkoutuneet samanaikaisesti. Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa aikaisemmin maksettujen korvausten lisäksi myös muista korjauskustannuksista 1.732,14 euroa.

Toissijaisesti asiakas vaatii korvauksia korjauskustannuksista 1.420,66 euroa siinä tapauksessa, että moottorin oikeanpuoleisen etutassun murtumisen aika, paikka ja tapa katsotaan riittävällä tarkkuudella selvitetyksi, ja että vahinko on korvauskelpoinen. Tämä vaatimus koskee oikeanpuoleisen etutassun rikkoutumista ennen karilleajoa, ja se on tehty siltä varalta, että ensisijaista vaatimusta ei hyväksytä kokonaan tai osaksikaan.

Asiakas selostaa havaintoja veneen nostamisesta talviteloille syksyllä 2018, minkä jälkeen vene oli ollut säilytyksessä kuivalla maalla talvikauden 2018-2019 ajan. Tuolloin kukaan ei ollut missään vaiheessa havainnut kölin etuosan olleen vaurioitunut. Se oli ollut täysin ehjä veneilykauden 2019 alussa. Veneen toiset osaomistajat olivat myös kirjallisesti ilmoittaneet, etteivät he olleet havainneet kölissä vaurioita, tai että moottorin ”kiinnitystassuissa” olisi ollut lohkeamia tai rikkoumia.

Veneeseen ei ollut ennen veneilykauden 2019 alkua kohdistunut sellaista voimaa, joka olisi voinut murtaa ”tassut”. Kaikki moottorin ”tassut” olivat olleet ehjiä keväällä 2019 veneen vesille laskemisen yhteydessä. Kukaan veneen muista osaomistajista tai käyttäjistä ei ollut havainnut moottoria käytettäessä poikkeavia ääniä tai tärinää, joista oikeanpuoleisen ”etutassun” väitetyn aikaisemman murtumisen olisi havainnut. Venettä ja moottoria oli hoidettu ja huollettu sekä käytetty asianmukaisesti.

Asiakas pitää riitaisena kysymystä siitä, oliko oikeanpuoleinen ”etutassu” osittain murtunut aikaisemmin ja sitten murtunut kokonaan karilleajon yhteydessä. Oikeanpuoleisen ”kannakkeen” murtumaa ei ollut havaittu ennen karilleajoa. Kannake oli ollut ehjä veneen runkokatsastuksessa 10.5.2018.

Asiakkaan mielestä erimielisyyttä ei ole siitä, että murtumapintojen puhtaus osoittaa murtumakohdan olevan tuore. Oikeanpuoleisen ”etutassun” murtumapinta ei ole ollut öljyinen. Murtumapinnan mahdollisesta öljyisyydestä ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä eikä ratkaisevia johtopäätöksiä ”kannakkeen” murtumisen ajankohdasta. Veneen moottorista oli valunut öljyä kaiken aikaa. Öljyä oli valunut oikeanpuoleisen etutassun päälle ennen törmäystä, törmäyksen aikana ja myös sen jälkeen.

Asiakkaan mielestä ”kannakkeiden” murtumapinnat olivat saman ikäisiä ja syntyneet samaan aikaan, jos vasemmanpuoleisen etutassun murtumapinta todetaan tuoreeksi ja jos sen pinta vastaa oikeanpuoleisen etutassun murtumapintaa. Veneen rungonpuoleiset ”tassujen” osat olivat törmäyksen voimasta kääntyneet samansuuntaisesti ja murtumapinnat olivat yhteneväiset, mitkä seikat osoittivat ”tassujen” murtuneen samanaikaisesti. Molempien ”etutassujen” murtumapinnat olivat kääntyneet lähes 90 astetta veneen keulaa kohti, ja ne olivat karilleajon jälkeen olleet lähes identtisessä asennossa. Myös ”etutassujen” asennot tukivat sitä seikkaa, että molemmat etutassut olivat murtuneet samanaikaisesti.

Asiakas on liittänyt valituskirjelmään selvitykset veneen vahinkoaikaisten muiden yhteisomistajien näkemyksistä veneen ja moottorin kannakkeiden sekä kölin kunnosta ja veneen käytöstä veneilykauden 2019 aikana.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa tekemiinsä korvauspäätöksiin ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 16.11.2020 antamaansa ratkaisuun. Karilleajoa koskevassa asiassa ei ole tullut riittävällä todennäköisyydellä näytetyksi, että moottorin kannakkeille ja moottorille aiheutuneessa kiistanalaisessa vahingossa olisi ollut kyse korvattavasta vakuutustapahtumasta. Asiassa ei ole esitetty perusteita muuttaa korvauspäätöksiä.

Marraskuussa 2020 annetun ratkaisun mukaan arvioitavana on ollut kysymys siitä, olivatko moottorin ”tukien” vauriot vakuutuksesta korvattavia vai ei. Arvioitavana oli se, onko asiassa esitetyn selvityksen nojalla ollut todettavissa, että toinen ”tuki” oli ollut rikki ennen vahinkoa, aiheuttaen siten vaurion myös toiselle ”tuelle”. Toissijaisesti arvioitavana on ollut kysymys siitä, onko asiassa näytetty toteen, että oikeanpuoleisen ”tuen” rikkoutuminen oli seurausta jostain muusta vakuutuksen voimassaolon aikana sattuneesta korvattavasta vakuutustapahtumasta.

Perusteluissa vakuutusyhtiö on viitannut tarkastuskertomukseen (10.10.2019), tarkastajan esittämiin näkemyksiin ja veneen korjaajan (T.B. Oy) arvioon oikeanpuoleisen ”kannakkeen” rikkoutumisesta ennen karilleajoa. Kumpikin vauriot nähnyt henkilö on ollut samaa mieltä siitä, että toinen moottorin etummaisista ”tuista” oli ollut poikki jo ennen karilleajovahinkoa. Vakuutusyhtiön mielestä valokuvat ja vahinkotapahtuman kulku tukivat heidän näkemyksiään.

Vahinkotarkastaja on pystynyt uskottavasti toteamaan, että moottorin toinen ”korvake” oli ollut rikki jo ennen vahinkoa ja aiheuttanut myös toisen ”korvakkeen” rikkoutumisen. Jos toinen ”korvake” olisi ollut ehjä ennen vahinkoa, myös toinen ”korvake” olisi kestänyt törmäyksen. Koska veneen moottorin kiinnitys ei ole ollut tasapainossa ennen törmäystä, veneen vasemmanpuoleisen etummaisen ”korvakkeen” rikkoutuminen karilleajossa ei ollut korvattava vahinko.

Tarkastaja on myös tuonut esiin sen, että kölissä oli ollut vähintään kaksi vahinkoa. Vaurioista voitiin tarkastajan näkemyksen mukaan todeta, että aikaisempi vahinko oli pysäyttänyt veneen kulun, koska vauriokohta oli paikallinen painuma ja halkeama, eikä siitä jatkunut naarmuja, jotka olisivat syntyneet, jos vene olisi jatkanut matkaa. Karilleajossa 31.8.2019 aiheutuneesta kölivauriosta voitiin tarkastajan mukaan todeta, että osumakohta oli ollut hieman kölin keskilinjan vasemmalla puolella, ja ettei vene ollut pysähtynyt, mutta varmasti se oli heilahtanut. Kun vene pysähtyy nopeasti, kaikki veneen sisällä olevat tavarat, mukaan lukien moottori, pyrkivät jatkamaan eteenpäin omalla painovoimalla. Koska moottori on kiinnitetty neljässä pisteessä, etummainen kiinnityspiste joutuu ottamaan suuria voimia vastaan, jolloin kiinnityspisteet voivat vaurioitua.

Asiakkaan toissijaisen korvausvaatimuksen osalta vakuutusyhtiö on katsonut, ettei asiassa ollut esitetty riittävää selvitystä oikeanpuoleiselle ”kannakkeelle” aiheutuneen vahingon synnystä, ajankohdasta tai muista seikoista, jotta asiaa voitaisiin arvioida. Esimerkiksi kysymystä siitä, oliko vahingosta ilmoitettu vuoden kuluessa vahingon syntymisestä, ei voitu esitettyjen tietojen valossa arvioida. Näin ollen korvauspäätöstä ei tule tältäkään osin muuttaa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

  • raportti 10.10.2019 tehdystä vahinkotarkastuksesta
  • asiakkaan, vahinkotarkastajan ja veneen korjanneen yrityksen sekä vakuutusyhtiön välistä sähköpostikirjeenvaihtoa ja asiakkaan kirjelmiä
  • veneen osaomistajien kirjalliset selvitykset
  • 11.2.2020 päivätty kustannusarvio
  • vahinkotarkastajan 6.9.2019 laatima korjauskustannuslaskelma sekä siihen liittyvät työ- ja varaosaerittelyt
  • useita valokuvia veneestä ja sen moottorista sekä sen ”kiinnitystassuista” / ”kannakkeista” ja eräistä muista olosuhteista sekä moottorin oikean- ja vasemmanpuoleisista ”etutassuista”
  • kaksi videota veneen kunnostuksesta
  • laskuja ja erittelyjä venettä koskevista korjaus- ja muista toimista aiheutuneista kustannuksista.

 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko purjeveneen moottorin kahden etummaisen ”konetassun” (, joista on käytetty myös termejä kannake, tuki, tassu, kiinnitystassu, korva ja korvake) rikkoutuminen ja moottorin liikkuminen noin 2-5 cm alaspäin ollut venevakuutuksesta korvattava karilleajovahinko. Kiista koskee erityisesti oikeanpuoleisen ”konetassun” murtumisen ajankohtaa ja sitä, oliko murtuminen tapahtunut ennen karilleajoa, sekä sitä, mikä on väitetyn murtumisen vaikutus karilleajovahingon korvattavuuteen.

Kiistaa ei ole kölin vahingoittumisesta karilleajossa, eikä myöskään siitä, että moottorin vasemmanpuoleinen etummainen ”konetassu” oli murtunut karilleajossa.

Sovellettavat vakuutusehdot

Venevakuutuksen ehtojen korvattavia vakuutustapahtumia ja niihin liittyviä rajoituksia koskevan kohdan 4.1.2 mukaan Laajasta Venevakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumia kohtien 4.2.1 – 4.2.9 ja 4.3 mukaisesti. Lisäksi korvataan vakuutukseen valittujen ja vakuutuskirjalle merkittyjen lisäturvien vahinkoja ehtojen kohtien 6 – 9 mukaisesti.

Kohdan 4.2.7 (Törmäys) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen.

Kohdan 4.2.8 (Karilleajo tai pohjakosketus) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut karilleajosta tai pohjakosketuksesta veneen ollessa kulussa.

Korvaussäännösten kohdan 5.3.1 (Korvauksen laajuus, suoranainen esinevahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Korvausmenettelyä koskevan kohdan 11.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet, VSL 32 §, 68 § ja 72 §)

  • ensimmäisen kappaleen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
  • toisen kappaleen alkuosan mukaan vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

 

Korvausmenettelyä koskevan kohdan 11.2 (Korvausoikeuden vanhentuminen, VSL 73 §) mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtuman sattumisesta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Asian arviointi

Esitetyn selvityksen mukaan alumiinirunkoisen purjeveneen moottori (40 hv) oli ollut veneen runkoon kiinnitettynä neljässä pisteessä olevilla kumityynyillä, ”konetassuilla”. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan veneen osumisesta vedenpinnan alapuolella olleeseen kariin oli seurannut se, että veneen moottori oli jatkanut omalla painovoimallaan eteenpäin ja liikkunut noin 2-5 cm veneen kulkusuuntaan nähden. Moottorin liikkumisen aiheuttama voima oli rikkonut ainakin vasemmanpuoleisen ”konetassun”. Karilleajon jälkeen oli havaittu myös oikeanpuoleisen ”konetassun” olleen kokonaan rikki ja molempien taaempana olleiden ”konetassujen” olleen ehjiä.

Keskeinen erimielisyys koskee sitä, oliko oikeanpuoleinen ”konetassu” ollut kokonaan tai osittain murtuneena jo ennen karilleajoa, vai oliko se ollut ehjä ennen karilleajoa. Asian ratkaisun kannalta keskeinen kysymys liittyy myös siihen, mikä on mahdollisesti ennen karilleajoa tapahtuneen oikeanpuoleisen ”konetassun” rikkoutumisen merkitys karilleajovahingon korvattavuutta arvioitaessa.

Asiakkaan mielestä asiassa ei ollut esitetty näyttöä oikeanpuoleisen ”konetassun” rikkoutumisesta ennen karilleajoa. Mitään sellaista tapahtumaa ei ollut sattunut, että ”konetassu” olisi rikkoutunut aikaisemmin. Rikkoutumisen ajankohtaa ei myöskään voida päätellä murtumakohdan väitetystä öljyisyydestä.

Vakuutusyhtiön karilleajovahinkoa koskevan epäävän korvauspäätöksen jälkeen asiakas oli huhtikuussa 2020 tehnyt toissijaisen korvausvaatimuksen oikeanpuoleisen ”konetassun” rikkoutumisen osalta. Tätä koskevaan vahinkoilmoitukseen oli vahinkopaikaksi merkitty Itämeri. Ilmoituksessa ei ollut mainittu päivämäärää tai vahinkotapahtuman yksilöivää muuta ajankohtaa. Ilmoituksessa ei myöskään ollut mainintaa siitä, minkä tapahtuman seurauksena oikeanpuoleinen ”etutassu” olisi asiakkaan käsityksen mukaan murtunut. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei korvattavasta vakuutustapahtumasta tai sen sattumisajankohdasta ollut esitetty selvitystä, minkä vuoksi rikkoutumista ei ole korvattu venevakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että käytettävissä olevien selvitysten perusteella on jäänyt näyttämättä, että oikeanpuoleisen ”konetassun” rikkoutuminen ennen karilleajoa on aiheutunut venevakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan tapahtuman, kuten törmäys kiinteään esteeseen tai karilleajo, seurauksena.

Toissijaisen korvausvaatimuksen esittämisajankohdan osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan korvausvaatimus on esitettävä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutustapahtuman sattumisesta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Asiakas on kertonut, ettei oikeanpuoleisen ”konetassun” rikkoutumista ollut havaittu ennen karilleajoa. Koska kiistanalaisen rikkoutumisen ajankohta ei ole tiedossa, Vakuutuslautakunta ei voi arvioida sitä, oliko rikkoutumisvahingosta esitetty korvausvaatimus tehty vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa.

Karilleajosta aiheutuneet vahingot tarkastanut henkilö ja myöhemmin myös veneen korjannut henkilö ovat molemmat olleet yhtä mieltä siitä, että oikeanpuoleinen ”konetassu” oli ollut rikki jo ennen karilleajoa. He ovat myös katsoneet, että jos molemmat etummaiset ”konetassut” olisivat olleet ehjiä, ne eivät olisi karilleajon voimasta rikkoutuneet eikä moottori olisi siirtynyt eteenpäin.

Muun selvityksen puuttuessa Vakuutuslautakunta katsoo, että oikeanpuoleinen ”konetassu” on ollut rikki jo ennen karilleajovahinkoa 31.8.2019. Tältä osin vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

Tämän jälkeen asiassa tulee arvioitavaksi kysymys siitä, mikä merkitys karilleajovahingon korvattavuuden kannalta on sillä, että oikeanpuoleinen ”konetassu” oli rikkoutunut ennen karilleajoa. Vakuutusyhtiö on katsonut, että koska veneen moottorin kiinnitys ei ole ollut tasapainossa ennen karilleajoa, myöskään veneen vasemmanpuoleisen ”konetassun” rikkoutuminen karilleajossa ei ole ollut korvattava vahinko. Tämä näkemys on perustunut vahinkotarkastajan ja veneen korjaajan esittämään näkemykseen siitä, että jos molemmat etummaiset ”konetassut” olisivat olleet ehjiä, veneen moottori ei olisi karilleajon aiheuttaman voiman vaikutuksesta siirtynyt eteenpäin, eivätkä ”konetassut” olisi rikkoutuneet karilleajossa.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa esitetty selvitys riidattomasti osoita sitä, että karilleajon aiheuttama moottorin liike ei olisi aiheuttanut molempien etummaisten ”konetassujen” rikkoutumista siinä tilanteessa, että myös oikeanpuoleinen ”konetassu” olisi ollut ehjä.

Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä sitä, että etummaiset kaksi ”konetassua” kaikkiaan neljästä ”konetassusta” olisivat voineet rikkoutua siinäkin tapauksessa, että myös oikeanpuoleinen etummainen ”konetassu” olisi ollut ehjä. Se seikka, että oikeanpuoleinen ”konetassu” on ollut rikki karilleajon sattuessa, on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kuitenkin osaltaan vaikuttanut siihen, että myös vasemmanpuoleinen ”konetassu” oli murtunut rikki ja että veneen moottori oli liikkunut eteenpäin. Vasemmanpuoleisen ”konetassun” rikkoutumisesta ja sen aiheuttamasta moottorin liikkumisesta aiheutuneiden korjauskustannusten Vakuutuslautakunta katsoo olevan venevakuutuksesta korvattavaa karilleajovahinkoa.

Vakuutuslautakunta arvioi, että edellisessä kappaleessa tarkoitettuihin korvattaviin korjauskustannuksiin kuuluvat vasemmanpuoleisen ”konetassun” korjauskustannukset sekä puolet moottorin liikkumisen aiheuttamista kustannuksista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa puolet veneen moottorin liikkumisen seurauksena syntyneen vahingon aiheuttamista korjauskustannuksista. Lisäksi Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa täysimääräisesti vasemmanpuoleisen ”etutassun” rikkoutumisesta aiheutuneet korjauskustannukset. Korvaukset tulee maksaa asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia