Tapahtumatiedot

Kun asiakas oli 15.3.2020 tullut viikonlopun jälkeen kotiinsa, hän oli huomannut WC-istuimen tulovesiputken liitoksesta vuotaneen veden aiheuttaneen vahinkoa asuinrakennuksessa. Vahingon tarkastusraportin (17.3.2020) mukaan WC-istuimelle tulevan kylmävesijohdon sulkuliitin oli irronnut putken ja sulun liitoksesta. Lattiapinnat olivat kastuneet koko rakennuksen osalta ja seinien alaosat lähes koko rakennuksen osalta 20 – 50 cm korkeuteen. Lattiapinnoilla ollutta irtaimistoa oli kastunut. Vuotovesi oli tullut myös ulkoseinien läpi.

Asiakirjoista ilmenee, että putkimies oli asentanut uuden WC-istuimen vuonna 2017. Asiakas on kertonut, että kun liitos oli vuonna 2019 alkanut vuotaa, hän oli kytkenyt liitoksen itse ja todennut sen tiiviiksi. WC-istuimen valmistajan ja putkiasentajan lausuntojen mukaan liitos vuotaa, jos istuimen sulkuventtiilin putkiliitos on kasattu väärin. Väärin kasatussa liittimessä putki on kiinni venttiilissä vain tiivisteen varassa, eikä se silloin kestä käyttövesiverkoston painetta ja varsinkaan paineiskuja, joita saattaa esiintyä verkostossa.

Aluksi vakuutusyhtiö perusteli kielteistä korvauspäätöstään muun ohessa lukitusholkin asennusvirheellä. Myöhemmin vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään (21.10.2020) katsonut, ettei korvausta voitu evätä vetoamalla liittimen asennusvirheeseen, koska vuodon ei ollut osoitettu olleen seurausta liittimen virheellisestä asentamisesta.

Vakuutusyhtiö on 21.10.2020 antamassaan ratkaisussa katsonut, että liitoksen pettämisen perimmäisenä syynä oli ollut WC-istuimen tulovesiputken puutteellinen kannakointi. Vahinkoa ei korvattu sen vuoksi, että asennusvirheistä aiheutuvia vahinkoja ei voida pitää ennalta arvaamattomina. Muutakaan äkillistä ja ennalta arvaamatonta tekijää ei ollut osoitettu vahingon aiheutumisen taustalla. Vakuutusyhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 699/14 (2015), ja katsonut kyseisen tapauksen olevan olennaisilta osin rinnasteinen nyt käsiteltävänä olevan vahingon kanssa, vaikka ratkaisussa oli ollut kyse lämpimän käyttöveden vuodosta ja kiinteistövakuutuksesta.

Ratkaisussaan vakuutusyhtiö on viitannut Suomen rakentamismääräyskokoelmaan D1, 2007 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot) ja Rakennustietokorttiin LVI 12-10370 (Putkistojen ja kanavien kannakointi, 2004). Niiden mukaan putkiston kannatus tulee toteuttaa siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa. Kannakoinnin on kestettävä nesteen virtauksen aiheuttamat rasitukset. Kahden eri materiaalin liitoskohdan molemmin puolin asennetaan kiintopiste liitoksen välittömään läheisyyteen ja aina riittävän massiiviseen rakenteeseen.

Tulovesiputken osat ovat olleet eri materiaalia, joten kannakointia on edellytetty, ja liitoksen molemmin puolin on pitänyt asentaa kannakointi kiinteään rakenteeseen estämään liitoksen pettäminen. WC-istuimen muovisen ja vapaasti liikkuvan tulovesiputken joustavuus tarkoittaa sitä, että kannakoinnin tarpeellisuus kasvaa entisestään ja putkiston paikallaan pysyminen tulisi joka tapauksessa varmistaa. Tässä tapauksessa kannakointi on puuttunut.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta talon saattamisesta samaan kuntoon kuin missä se oli ollut ennen vahingon sattumista. Hän vaatii korvausta myös pilalle menneestä irtaimistosta ja kalusteista sekä irtaimiston varastoimisesta ja lisääntyneistä asumiskustannuksista (korvaus väistöasumisesta).

Asiakas selostaa tapahtumien kulkua ja toteaa, ettei hän ole ollut tietoinen siitä, että hän olisi näyttövelvollinen tapahtuneesta etenkään asennuksen virheettömyyden suhteen, kun mitään ei vakuutusyhtiön puolelta ollut asiasta kommunikoitu. Pitkällisten selvittelyjen jälkeen asiakas oli saanut kaksi lausuntoa, joissa puollettiin alun perin selvää asiaa, ettei liittimen kiinnittämisessä ollut asennusvirhettä.

Kun asiakas oli 1.6.2020 valittanut vakuutusyhtiölle liittimen asennusvirhettä koskeneesta epäyspäätöksestä, hän oli saanut toisen epäyspäätöksen, joka oli perustunut myös kannakoinnin puuttumiseen, mitä ei oltu aikaisemmin mainittu. Asiakas oli tämän jälkeen joutunut hankkimaan uusia asiantuntijalausuntoja. Asiantuntijan mukaan kannakointia ei olisi voitu todentaa järkevästi WC-istuimen vaihdon yhteydessä, eikä kannakoinnilla olisi ollut merkitystä asiassa. Lausunnon mukaan vahingon syyksi ei voitu näyttää kannakoinnin puutetta kohteessa.

Uuden valituksen ja asiantuntijalausuntojen toimittamisen jälkeen vakuutusyhtiö oli 3,5 kuukauden kuluttua antanut sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään ratkaisun, jonka mukaan vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen kannakoinnin puuttumisen vuoksi.

Asiakas oli tämän jälkeen pyytänyt PK:lta toisen, 16.3.2021 päivätyn lausunnon, jonka mukaan asennus ei ollut kannakoinnin osalta ollut virheellinen, vaan vesijohdon asennus oli ollut asianmukainen.

Vakuutusyhtiön viittaama Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus ei asiakkaan mielestä sovellu nyt puheena olevaan vahinkoon, koska tässä tapauksessa kyse ei ole ollut lämpimän käyttöveden putkesta eikä kahden eri materiaalin liitoskohdasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa lokakuussa 2020 annettuun ratkaisuun, ja ilmoittaa ettei yhtiöllä ole asiassa enempää kommentoitavaa. Tapauksessa on arvioitavana kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö näyttänyt vuotovahingon olleen seurausta asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon piiriin kuuluvasta kannakoinnin puutteellisuudesta.

Putken kannakoinnin osalta vakuutusyhtiö on ratkaisussaan viitannut Vakuutuslautakunnan suositukseen VKL 699/14 (2015), jossa oli ollut kyse lämpimän käyttöveden kannakoimattoman muovisen putken irtoamisesta kupariputkiliitoksesta. Lautakunta oli pitänyt uskottavana vahinkokartoitusraportissa vahingon syyksi esitettyä muoviputken luistamista liittimestään paineiskujen takia. Rakennusaikaisten asennusohjeiden mukaan kahden eri materiaalin (esim. kupari ja muovi) liitoskohdassa tulee liitoksen välittömässä läheisyydessä molemmin puolin olla kiintopiste. Kyseisessä tapauksessa kannakointi/kiintopiste oli puuttunut, ja lautakunnan näkemyksen mukaan vahinko oli johtunut asennusvirheestä. Lautakunta ei suosittanut kielteisen korvausratkaisun muuttamista.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• R. Oy:n (MK) 17.3.2020 tekemästä vuotovahinkokartoituksesta laadittu raportti, jonka mukaan sulkuliittimen irtoamisen syy ei kartoituksessa selvinnyt.
• PK:n 16.3.2021 päivätty lausunto WC-istuimen tulovesiputken kannakoinnista. PK korostaa sitä, että kyse on ollut kylmän käyttöveden putkesta ja tilanteesta, jossa on pettänyt metalliputken ja metallisen liittimen välinen kohta.
• R. Oy:n (MK) 8.4.2021 päivätty lausunto.

Asiakirjoihin on myös liitetty Suomen rakentamismääräyskokoelman, D1, 2007, ohjeet ja määräykset, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, sekä Ohjetiedosto/RT-kortti LVI 12-10370, Putkistojen ja kanavien kannakointi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä,

• onko vakuutusyhtiö osoittanut asennusaikaisten rakentamismääräysten ja rakentamisohjeiden edellyttäneen, että kylmävesiputki ja sen liitos olisi pitänyt kannakoida johonkin kiintopisteeseen, ja
• onko WC-istuimen tulovesiputken kannakoinnin puutteellisuuden osoitettu olleen syynä putken ja sen sulkuventtiilin välisen liittimen irtoamisesta aiheutuneeseen vuotovahinkoon.

Osapuolten kesken ei ole erimielisyyttä siitä, että irronnut liitin, tulovesiputki ja sulkuventtiili olivat olleet metallisia. Kiistaa ei ole myöskään siitä, että osa tulovesiputkesta oli ollut PEK-muovinen, mutta ettei vuoto ollut aiheutunut metallisesta ja muovisesta materiaalista valmistettujen putken osien kohdalta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.1 (Vakuutusturvan sisältö ja korvattavat vakuutustapahtumat, Laaja Kotivakuutus) mukaan Laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. […] Ehtokohdan toisen kappaleen mukaan tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Kotivakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.12 (Rakennus-, valmistus- tai työvirhe) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
• rakennus-, valmistus- tai aineviasta
• perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
• rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
• […]

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, 2007, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet,

• kohdan 2.6.1 (Määräykset) mukaan putkiston kannatus on toteutettava siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa.
• kohdan 2.6.1.1 (Ohje) mukaan kiintopisteet (ankkurointi) ja muu kannatus tehdään siten, että putkiston lämpölaajeneminen riittävän laajasti on mahdollista. Muovi- ja metalliputkien väliset liitoskohdat ankkuroidaan rakenteeseen. Suojaputket kiinnitetään liikkumattomiksi päistä ja taivutuskohtien molemmin puolin. Vesikalusteet kiinnitetään tukevasti.

RT-kortti LVI 12-10370, Putkistojen ja kanavien kannakointi,

• kohdan 1 (yleistä) mukaan kannakoinnin on kestettävä putkien, kanavien, venttiilien, nesteen (yleensä vesi), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen ja nesteen virtauksen aiheuttamat rasitukset. Kannakkeiden materiaali valitaan vallitsevien olosuhteiden (kosteus, syövyttävyys, palosuojaus yms.) perusteella. Kannakoinnin tulee estää putkien sivuttaisliike ja säilyttää putkien keskinäinen etäisyys. Kannakkeisiin ja niiden kiinnitykseen liittyy oleellisesti myös äänitekniikka. Kannakkeet kiinnitetään aina riittävän massiiviseen rakenteeseen. Kannakkeen kiinnitys rakenteisiin tehdään kiinnitysalustan asettamien vaatimusten ja kannakevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Kannakoinnissa käytetään kyseiselle putkimateriaalille ja asennuspaikalle soveltuvia kannakkeita.
• kohdan 2.1 (Lämmitys- ja käyttövesiputket, kannakointivälit) mukaan kahden eri materiaalin (esim. kupari ja muovi) liitoskohdan molemmin puolin asennetaan kiintopiste liitoksen välittömään läheisyyteen. Myös samasta materiaalista tehdyn putkiliitoksen välittömään läheisyyteen asennetaan kiintopiste molemmin puolin, jos liitostapa sitä edellyttää.
  Muoviputkesta tehtyyn käyttövesiputkistoon sijoitetaan kiintopisteet jakotukin liitoksen, jokaisen putkiliitoksen ja vesikalusteen välittömään läheisyyteen. Vesikalusteen yhteydessä kiintopiste voidaan korvata tyyppihyväksytyllä hanakulmarasialla.

Asian arviointi

Asiassa ei ole kiistaa siitä, että wc:n tulovesijohdon liittimen irtoamisen vuoksi vettä oli valunut rakennuksen rakenteisiin. Osapuolten välinen keskeinen erimielisyys koskee sitä, oliko vuotovahinko aiheutunut rakentamismääräysten ja rakentamisohjeiden vastaisesta rakentamisesta.  

Vakuutusalalla vakiintuneen käytännön mukaan vuotovahingosta on kyse silloin, kun vettä vuotaa muun muassa rakennuksen omasta kiinteästä
vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkosta tai kiinteästi liitetyistä vesikalusteista. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että putkivuodot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vakuutustapahtumia, ellei vuodon syyksi ole voitu osoittaa rajoitusehdon mukaista olosuhdetta.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen rajoitusehtoon vetoamalla, jos sen katsotaan osoittaneen, että WC-istuimeen tulevan metallisen kylmävesiputken ja sen metallisen liitoksen irtoamisen syynä on ollut tulovesiputken puutteellinen kannakointi.

Vakuutusyhtiö on viitannut lautakuntaratkaisuun VKL 699/14, jossa oli kysymys eri materiaalien, eli muovisen ja kuparisen lämminvesiputken, välissä olleen liitoksen irtoamisesta. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on ollut kyse metallisen putken ja metallisen liittimen irtoamisen aiheuttamasta vuodosta. Kyse ei ole ollut kahden eri materiaalin välisestä liittymäkohdasta. Asiantuntijalausunnon (PK) mukaan nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vedenpaineen vaihtelu on ollut huomattavan vähäistä, kun viitatussa lausunnossa oli sen sijaan ollut kyse muoviputken luistamisesta liittimestään paineiskujen takia. Esitetyt seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyseisellä aikaisemmalla lautakuntaratkaisulla ole tämän asian ratkaisua ohjaavaa merkitystä.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että rakentamismääräysten mukaan putkiston kannatus tulee toteuttaa siten, etteivät lämpölaajeneminen eivätkä veden virtauksesta syntyvät voimat aiheuta haittaa. Kannakoinnin on kestettävä nesteen virtauksen aiheuttamat rasitukset. Kahden eri materiaalin liitoskohdan molemmin puolin asennetaan kiintopiste liitoksen välittömään läheisyyteen ja aina riittävän massiiviseen rakenteeseen. Kannakoinnilla on tarkoitus estää putkien liikkuminen paineiskutilanteissa.

Asiantuntijalausunnon antanut PK on katsonut, ettei rakentamismääräysten voida katsoa tarkoittavan sitä, että kannakointi olisi toteutettava poikkeuksetta, eli riippumatta siitä, onko kannakoinnille tarvetta tai onko se järkevää. Lämpölaajeneminen on todella vähäistä, etenkin kun kylmävesijohto oli asennettu lattiaeristeiden kylmälle puolelle, minkä lisäksi WC-istuimen täyttölaitteen sulkuventtiili on toiminnaltaan sellainen, ettei se aiheuta putkistoon paineiskuja. Tässä tapauksessa ei voida katsoa, että asennus olisi kannakoinnin osalta ollut virheellinen. Asiantuntijan mukaan ei voida myöskään näyttää, että kannakoinnilla tai sen puuttumisella olisi ollut vaikutusta vahingon syntymiseen. Kyse on ollut kylmän käyttöveden putkesta ja tilanteesta, jossa metalliputken ja metallisen liittimen välinen kohta on pettänyt, ei muoviputken ja metallisen liittimen kohta.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei esitetty selvitys tue sitä vakuutusyhtiön esittämää näkemystä, että vahingon syynä olisi ollut kylmävesiputken lämpölaajeneminen. Asiassa ei myöskään ole selvitystä siitä, että kyse olisi ollut veden virtauksen aiheuttamien voimien vuoksi tapahtuneesta liittimen irtoamisesta.

Tällä perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt selvitystä siitä, että vuoto oli ollut seurausta tulovesiputken kannakoimattomuudesta tai muustakaan rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta. Vakuutusyhtiö ei voi vetoamansa rakennus-, valmistus- tai työvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella evätä korvausta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vakuutetulle rakennukselle ja irtaimistolle vuotovahingosta aiheutuneet vakuutussopimuksen ehtojen mukaiset korjaus- ja muut kustannukset viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho