Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:n omistama koira astui 31.1.2021 toisen henkilön omistaman suomenpystykorvan pennun vasemman takajalan päälle pennun juostua A:n omistaman koiran jalkoihin. Koiranpennulla todettiin sääriluun epätäydellinen spiraalimurtuma ja polven ulkosyrjällä luunsiru. Tutkimus- ja hoitokuluista sekä tutkimukseen ja hoitoon liittyvistä matkakuluista haettiin korvausta koiravakuutukseen liittyvästä vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi asiassa käytyjen neuvottelujen jälkeen, että kyseessä oli koiran vastuuvakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö korvasi hoitokulut, mutta kieltäytyi korvaamasta matkakuluja eläinortopedin vastaanotolle Espooseen (yhteensä 480,26 euroa), koska hoito olisi yhtiön kannan mukaan ollut saatavissa myös tapahtumapaikkakunnalla.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen matkakulujen osalta ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A katsoo, että koiran hoito on edellyttänyt hakeutumista ortopedian erikoiseläinlääkärin tutkimukseen, eikä tapahtumapaikkakunnalla ollut vahingon sattumisaikaan tällaista mahdollisuutta. Kun vahinko sattui, A:n ystävä, italialainen ortopedian ja neurokirurgian erikoiseläinlääkäri katsoi koiran jalasta otetut röntgenkuvat ja näki kuvissa luunsirun, joka mahdollisesti olisi peräisin irronneesta nivelsiteestä, joka vaatisi leikkausta. Erikoiseläinlääkäri suositteli, että koira käytetään pikaisesti ortopedillä. Toisesta kulmasta otetuissa kuvissa näkyi spiraalimurtuma ja luunsiru. Jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi sääri- tai reisiluun selkeä murtuma ilman viitteitä mahdollisista ongelmista nivelessä, koira olisi hoidettu vahinkopaikkakunnalla. Ortopedi valittiin nivelessä mahdollisesti olevan vaurion vuoksi. Ortopedia suositteli myös koiraa ensimmäisenä vahingon jälkeen tutkinut kaupungineläinlääkäri.

Loukkaantunut koira on hankittu metsästyskoiraksi. Suomenpystykorva voi yhden metsästyspäivän aikana juosta noin 25–40 kilometriä yksilöstä ja maastosta riippuen. Koiran omistaja on aktiivinen metsästäjä, joten koiralle on odotettavissa metsästyspäiviä kolmen kuukauden aikana useita päiviä viikossa joka vuosi, minkä lisäksi sitä on juoksutettava ympäri vuoden, jotta se on metsästysaikaan hyvässä fyysisessä käyttökunnossa. Tämä tarkoittaa, että nivelissä olevat pienetkin epätäydellisyydet voivat potentiaalisesti aiheuttaa koiralle ja sen käytölle huomattavaa haittaa ja johtaa myöhemmin eläinlääkäri- ja fysioterapiakuluihin. Jos niveleen kehittyy nivelrikko, hoitoa ei tällä hetkellä edes ole. Koska koira on aktiivisessa metsästyskäytössä, on tärkeää saada kasvavan pennun nivelet kehittymään mahdollisimman täydellisiksi. Tämä puoltaa ortopedin valintaa.

Koiran omistajan muut suomenpystykorvat ja muut A:n tietämät rodun edustajat ovat eläneet 13–15 vuoden ikään ja olleet täysimääräisessä metsästyskäytössä vielä 11–12 vuoden iässä. Loukkaantuneella koiralla oli tapaturmahetkellä odotettavissa elinvuosia noin 13–14 ja käyttövuosia ainakin 11. Näiden vuosien aikana koiran pitäisi kyetä elämään ja toimimaan kivuttomana. A katsoo, että tämä puoltaa ehdottomasti ortopedin käyttöä.

Vakuutusyhtiö on esittänyt, että vahinkopaikkakunnalla olisi ollut saatavana ortopedian erikoiseläinlääkärin palveluita. Yhtiön nimeämät eläinlääkärit ovat molemmat suorittaneet muutaman päivän koulutuksia alalla ja suorittaneet leikkauksia, mutta he eivät ole ortopedian erikoiseläinlääkäreitä. A viittaa Helsingin yliopiston verkkosivuilta löytyvään tietoon, jonka mukaan erikoiseläinlääkärikoulutuksen laajuus on 240 opintopistettä ja kyseessä on noin neljän vuoden täysipäiväistä työskentelyä edellyttävä koulutus. A korostaa, ettei ortopedisiä palveluita tarjoava eläinlääkäri ole sama asia kuin ortopedian erikoiseläinlääkäri.

Matkustustavan valinnan osalta A toteaa, että lentokoneella matkustaminen lyhensi matka-aikaa puoleen päivään ja majoituskuluilta säästyttiin. Junan tai linja-auton käyttäminen ei olisi ollut omiaan rajoittamaan vahinkoa matkustaessa vilkkaan koiranpennun kanssa, jolla on jalassa murtuma. Lisäksi mahdollisimman lyhyt matka-aika vähentää koiran kokemaa kokonaisstressiä, joka väsyttää niin aikuista koiraa kuin pentuakin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa väsymisen minimointi oli tärkeää, sillä oli tiedossa, että anestesia vaaditaan joka tapauksessa. Pennut voivat reagoida anestesialääkkeeseen vahvasti. Mitä väsyneempi pentu on anestesian alkaessa, sen suurempi on riski sille, että anestesia syvenee yllättäen niin, ettei pentua enää saada hereille.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa matkakulujen osalta. Yhtiö katsoo, että vahinkopaikkakunnalla olisi ollut saatavissa ortopedian osaamista. Espoossa tehtyjen tutkimusten perusteella laaditussa lausunnossa on asiallinen diagnoosi, johon olisi todennäköisesti päädytty myös vahinkopaikkakunnalla ortopedin toimesta. Spesialistille matkustaminen Etelä-Suomeen vaatisi paikallisen eläinlääkärin lähetteen. Siinäkin tapauksessa tulisi käyttää halvinta matkustusmuotoa, tai vaihtoehtoisesti korvaus maksettaisiin halvimman matkustusmuodon mukaan riippumatta käytetystä tavasta. A on perustellut hoitopaikan valintaa sillä, ettei osaaminen vahinkopaikkakunnalla olisi riittänyt tutkimukseen, vaikka asiassa konsultoitu italialainen eläinlääkäri oli antanut ohjeita, mistä suunnista röntgenkuvia tulisi ottaa. Yhtiö katsoo, että perusteita toteutuneiden matkakulujen korvaamiselle ei ole esitetty.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vahingon 31.1.2021 yhteydessä loukkaantuneen koiran hoitoon liittyvät matkakulut Espooseen korvata koiran vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Eläinvakuutukseen sisältyvän vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen) kohdan 6 (Vakuutuksen kattavuus) mukaan vakuutus korvaa henkilö- tai esinevahingot, jotka vakuutettu koira on suoraan aiheuttanut toiselle osapuolelle vakuutuksen voimassaoloaikana. Korvaus voidaan maksaa myös silloin, kun vakuutettu ei voimassa olevan lain mukaan ole velvollinen korvaamaan vahinkoa. (…)

Asian arviointi

Suomen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on täyden korvauksen periaate, mikä tarkoittaa, että korvausta on suoritettava se määrä, jolla vahingonkärsinyt pääsee siihen taloudellisen asemaan, jossa hän olisi, jollei vahinkoa olisi lainkaan sattunut. Korvauksen määrää puolestaan rajoittaa rikastumiskiellon periaate, mikä tarkoittaa, ettei vahingonkärsinyt saa taloudellisesti hyötyä vahingosta. Vahingonkärsineellä on myös velvollisuus omilla toimillaan estää ja rajoittaa vahingon syntymistä. Koiralle tai muulle eläimelle aiheutunutta vahinkoa arvioidaan vahingonkorvausoikeudessa esinevahinkona. Vahingonkorvauslain mukaan korvaus esinevahingosta käsittää muun muassa korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut. Kulujen tulee olla vahingon johdosta tarpeellisia ja niiden korvattavuuden arvioimisessa otetaan huomioon vahingonkärsineen velvollisuus rajoittaa vahinkoa.  

Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan vastuuvahingon 31.1.2021 yhteydessä loukkaantunut koira on ensin viety eläinlääkäripäivystykseen vahinkopaikkakunnalla. Päivystyksessä otetut röntgenkuvat on välitetty katsottavaksi vakuutettu A:n tuntemalle italialaiselle ortopedian ja neurokirurgian erikoiseläinlääkärille. Tämä on arvioinut, että kuvissa polven ulkosyrjällä näkyvä pieni luunsiru voi mahdollisesti olla peräisin luukiinnityksestään irronneesta (avulsoituneesta) nivelsiteestä, joka vaatisi leikkaushoidon. Jos kyseessä on osittainen vaurio, vamma voitaisiin hoitaa konservatiivisesti tukisiteellä. Erikoiseläinlääkäri on suositellut hakeutumista ortopedian erikoiseläinlääkärin vastaanotolle ja tarkempaa kuvantamista vamman laadun selvittämiseksi. Koira on tämän jälkeen 2.2.2021 viety tutkittavaksi espoolaiselle pieneläinklinikalle, jossa sitä on tutkinut eläinlääketieteellisen kirurgian erikoiseläinlääkäri. Koiralle on tehty stressiröntgenkuvaus, jossa on todettu, ettei sivusiteen vaurio ole täydellinen. Sääriluussa on todettu epätäydellinen spiraalimurtuma, jonka hoito on päätetty toteuttaa konservatiivisesti ns. koppilevolla. Polven ulkosyrjän luusirun on todettu olevan hyvin pieni, eikä sitä ole mahdollista kiinnittää. Siru voidaan kuitenkin tarvittaessa poistaa. Jalkaan on laitettu tukiside. Koiran jatkohoito ja seuranta on tapahtunut vahinkopaikkakunnalla ja koiran omistajan kotipaikkakunnalla. Koiraa Espoossa tutkinut eläinlääkäri on A:n ilmoittaman mukaan katsonut kontrolliröntgenkuvat veloituksetta. A:n ilmoituksen mukaan vahingon tapahtumapaikkakunnalla ei tapahtuma-aikaan ollut ortopediaan erikoistuneita eläinlääkäreitä. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan paikkakunnalla on heinäkuussa 2021 ollut eläinlääkäreitä, jotka antavat myös ortopedisiä palveluja.

Vakuutuslautakunta toteaa, että loukkaantunut koira oli vahingon sattuessa 4 kuukauden ikäinen. Kyseessä on metsästyskäyttöön hankittu koira, jolla oli tapahtumahetkellä odotettavissa olevia elinvuosia noin 13–14 ja käyttövuosia ainakin 11. Nämä tiedot ja A:n konsultoiman italialaisen erikoiseläinlääkärin suositus huomioiden Vakuutuslautakunta pitää perusteltuna, että koiran vamman ja jatkohoidon osalta on päädytty konsultoimaan ortopediaan perehtynyttä erikoiseläinlääkäriä, jollaista A:n ilmoituksen mukaan ei ole ollut tapahtumapaikkakunnalta saatavissa vahingon sattuessa. Näin ollen koiran kuljettaminen tutkittavaksi Espooseen on ollut perusteltua. Ottaen huomioon loukkaantuneen koiranpennun kuljettamiseen liittyvät vaikeudet sekä se, että muilla matkustamistavoilla olisi jouduttu järjestämään majoitus pääkaupunkiseudulla, Vakuutuslautakunta katsoo, että myös lentokoneen ja taksin käyttö on ollut perusteltua.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan aiheutuneet matkakulut kokonaisuudessaan viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Laine

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola