Tapahtumatiedot            

Vuonna 1969 rakennetun rivitalon eräässä asunnossa havaittiin kosteutta makuuhuoneen seinässä. Makuuhuoneen seinän toisella puolella sijaitsee pesuhuone. Pesuhuoneen alkuperäisen laatoituksen päälle on asennettu uusi laattakerros vuonna 1993.

Vuotovahinko ilmoitettiin taloyhtiön kiinteistövakuutukseen ja siitä tehtiin kosteuskartoitus 27.5.2020. Kartoituksessa todettiin, että suihkun roiskevedet ovat kastelleet rakenteita ja kyseessä on ns. vedeneristevuoto.

Vakuutusyhtiö totesi, että kylpyhuoneessa on tuplalaatoitus, vanha(n) laatoituksen alla on todennäköisesti sen ajan menetelmällä eli bitumivedeneristyksellä vedetty (vedeneristys). Vuonna 1993 on uusittu laatoitus laatoittamalla vanhojen päälle, siihen aikaan käytettiin yleensä kosteussulkusivelyä laattojen alla.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa kielteisen korvauspäätöksen 29.5.2020 katsoen kosteuden päässeen kylpyhuoneen rakenteisiin ja vahingon aiheutuneen siitä, ettei tila ole enää ollut vedeneristykseltään kestävä materiaalien iän johdosta, vaan päästää vedet läpi. Vakuutusyhtiö totesi myös, että alempi laattakerros on tekniseltä käyttöiältään loppu. Yhtiö viittasi rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Taloyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa ratkaisusuositusta. Taloyhtiö vaatii korvausta kosteusvaurion aiheuttamasta vahingosta.

Taloyhtiö perustelee vaatimuksiaan sillä, ettei tutkimuksissa ole avattu rakenteita. Kartoitusraportissa vain todetaan, ettei päällimmäisen laattakerroksen osalta silmämääräisesti ole havaittu vedeneristeen olemassaoloa. Vedeneristeen olemassaoloa taikka toimivuutta ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu. Alemman laattakerroksen vedeneristyksen toimivuutta ei ole myöskään tutkittu, vaan todettu ainoastaan sen aikaisia määräyksiä ja ohjeita noudatetun.

Edelleen taloyhtiö jatkaa, että mikäli vakuutusyhtiö haluaa korvausvelvollisuudesta vapautuakseen vedota vakuutusehtojen rajoitusehtoihin, on vakuutusyhtiöllä näyttövelvollisuus siitä, että tapauksessa on kysymys rajoitusehdoissa mainitusta seikasta. Asiassa ei ole osoitettu, että vesieriste/vesieristeet olisivat olleet puutteellisia niiden iän vuoksi. Myöskään näyttöä siitä, että vesi olisi valunut rakenteisiin vesieristeiden läpi, ei ole esitetty. Vakuutusyhtiö ei näin ollen ole osoittanut, että kyseessä olisi rajoitusehdossa tarkoitettu veden virtaaminen vedeneristeiden läpi. Vakuutusyhtiön päätös perustuu ainoastaan oletukseen vesieristeiden toimimattomuudesta. Mahdollisia muita syitä vahingon aiheutumiselle ei ole selvitetty.

Taloyhtiö katsoo, että sille tulisi myöntää vaadittu korvaus, sillä kyse on kiinteistövakuutuksesta korvattavasta vahingosta, eikä vakuutusyhtiö ole osoittanut, että kyse olisi rajoitusehtojen mukaisesta tilanteesta, jossa oikeutta korvaukseen on rajoitettu.

Vakuutusyhtiö on 6.4.2021 päivätyssä vastineessaan toistanut aiemmin esittämänsä kielteisen kannan vahingon korvattavuuteen. Vakuutusyhtiö tuo esiin myös sen, ettei minkään putken tai laitteen ole havaittu vuotaneen, eikä vuotoa myöskään voida selvitysten perusteella otaksua tapahtuneen. Kosteuskartoituksessa vahingon syyksi on todettu yksiselitteisesti vedeneristevuoto, eli suihkuvedet ovat kastelleet rakenteita. Muuta mahdollista syytä raportissa ei mainita, eikä lisätutkimustarvetta ole katsottu raportissa tarpeelliseksi.

Havaittu vaurioalue pesuhuoneessa rajautuu kartoitusraportin mittausten perusteella suihkunurkkauksen kohdalle, juuri sille alueelle mihin roiskevedet suihkussa käytäessä pääsevät vaikuttamaan. Kosteutta ei ole havaittu pesuhuoneessa muualla. Makuuhuoneen puolella kosteusvauriot ovat rajautuneet pesuhuoneen puoleisen seinän vierustalle vastaavaan kohtaan. Suihkun läheisyydessä sijaitsee pesuhuoneen lattiakaivo, jossa on korokerengas. Näiden liitoskohdan on kartoituksessa silmämääräisesti tarkasteltuna havaittu olevan epätiivis. Todetulla vahinkoalueella ei ole muita vesipisteitä kuin suihku.

Vahingon syynä ei voi olla putkivuoto käyttövesi- tai viemäriputkistossa, koska käyttövesiputket kulkevat pinta-asenteisina ja pesuhuoneen alapuolisissa tiloissa ei ole tästä vahingosta aiheutuneita vuotojälkiä, jotka osoittaisivat esim. välipohjassa olevan putkivuotoja. Pesuhuoneessa ei ole todettavissa mitään muuta mahdollista vuodon syytä, mm. pesualtaan ja pesukoneen sijainti eivät ole todetulla vahinkoalueella.

Vakuutusyhtiö on viitannut myös alkuperäisen vesieristeen tekniseen käyttöikään, joka on lattiassa ylittynyt yli 20 vuotta sitten ja seinissä jo päällelaatoituksen ajankohtana. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että kun pesuhuoneen pinnoitteiden uusiminen tehdään päälle laatoittamalla, tulee tässä yhteydessä varmistua, että alle jätettävä laatoitus on kauttaaltaan kiinni alustassaan ja, että tila täyttää märkätilalta edellytetyt rakennusmääräykset vesieristysten osalta. Tässä tapauksessa näin ei ole ollut, koska suihkuvedet ovat läpäisseet märkätilan rakenteet.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei vahingon syyksi ole selvitysten perusteella osoitettavissa mitään muuta mahdollisuutta kuin vesierityksen läpi tai vesieristeen puuttumisen seurauksena tapahtunut suihkuvesien pääsy rakenteisiin sekä mahdollisesti myös epätiiviin korokerenkaan ja kaivon liitoskohdan kautta rakenteisiin päässyt vesi.

Vakuutusyhtiö toteaa lopuksi, että tilaan v. 1993 tehty pesuhuonesaneeraus on toteutettu saneerausajankohtana voimassa olleiden rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisesti, koska vesieristystä ei ole toteutettu tässä yhteydessä märkätilavaatimusten mukaisesti.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.11.2016 alkaen) kohdan 6 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset, ikävähennykset ja korotetut omavastuut mukaan kiinteistövakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot ja muut erikseen mainitut kustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on suoranainen seuraus kohdissa 6.1–6.9 määritellyistä tapahtumista seuraavasti:

Ehtokohdan 6.6.1 (Vuoto, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut nesteen, kaasun tai höyrynvuotamisesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta
• rakennuksen käyttövesi- tai viemäriputkistoon kiinteästi liitetystä vesikalusteesta, lämminvesivaraajasta tai käyttölaitteesta tai näiden liitoksesta. Korvauksen edellytyksenä kuitenkin on, että
  • käyttölaitteen liitos käyttövesijohtoon on tehty hyväksytysti yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkulla
  • liitoksessa on tarkoitukseen sopiva venttiili tai hana
  • käyttölaite on liitetty viemäriin kiinteästi yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla letkulla
  • vesikalusteen, lämminvesivaraajan tai käyttölaitteen vuoto on tapahtunut vesikalusteen, lämminvesivaraajan tai käyttölaitteen mekaanisen rikkoutumisen suoranaisena seurauksena. Mekaaniseksi rikkoutumiseksi ei katsota esimerkiksi tiivisteen kulumista ja liitoksen löystymistä
• rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta, kiinteästi asennetusta rakennuksen lämmitystä tai jäähdytystä palvelevasta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä
• rikkoutuneesta, kiinteästi asennetusta pore- tai uima-altaan tulovesiputkistosta tai tulovesiputkiston ja altaan liitoksesta
• rakennuksen sisäpuolisesta, rikkoutuneesta, kiinteästi asennetusta sadevesiputkistosta
• rikkoutuneesta tai toimimattomasta, rakennuksessa harjoitettavaa liike, tuotanto-, harrastus- tai muuta vastaavaa toimintaa palvelevasta putkistosta, laitteesta tai suljetusta säiliöstä
• rikkoutuneesta, CEA:n (COMITÉ EUROPÉEN DES ASSURANCES) teknisten ohjeiden mukaan suunnitellusta ja asennetusta sammutuslaitteistosta
• rakennuksen ulkopuolisesta, kiinteästi asennetusta, äkillisesti rikkoutuneesta käyttövesi-, lämmitys- tai jäähdytysputkistosta tai jätevesiviemäristä.

Jos edellä kuvattu vuoto on vaurioittanut vakuutuksen kohteena olevaa rakennusta, vakuutuksesta korvataan myös rakennusvaurion korjaamisesta aiheutuneet välttämättömät rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä rikkoutuneenvesikatteen vuotamisesta aiheutunut suoranainen esinevahinko niille vakuutuksenottajana olevan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön omistamille, asuinhuoneistossa oleville kalusteille, varusteille ja pinnoitteille, joiden kunnossapitovastuu on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan asuinhuoneiston osakkeenomistajalla.

Ehtokohdan 6.6.2 (Vuoto, Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeenliitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä
• vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen liitosten tai läpivientien tai lattiakaivon korokerenkaan tai sen liitosten tai läpivientien kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä. Tällaiseksi liitokseksi katsotaan myös lattiakaivon tai sen korokerenkaan ja lattian vedeneristeen liitos
• vahinkoa, joka on aiheutunut altaan tai ammeen poistoventtiilin, -putken, -letkun, -liitoksen tai näiden ja viemärin välisen liitoksen vuotamisesta
• vahinkoa, joka on aiheutunut siitä, että lattiakaivolla varustettua tilaa ei ole vedeneristetty
• vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä.

Vakuutusyhtiö on viitannut lisäksi seuraaviin rakennusmääräyksiin ja rakentamista koskeviin ohjeisiin

• Suomen Rakentamismääräyskokoelma, Veden ja Kosteudeneristys, Määräykset, C2 1976
• Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet, RIL 107-1989
• Kiinteistöjen tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, RT 18-10922

Ratkaisusuositus             

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Jos vakuutusyhtiö haluaa vedota korvausvastuutaan rajoittavaan rajoitusehtoon, puolestaan vakuutusyhtiön tulee osoittaa vahingon johtuvan rajoitusehdon tarkoittamasta olosuhteesta.

Tässä tapauksessa vahingon korvattavuus edellyttää kiinteistövakuutusehtojen mukaan, että vahinko on äkillinen ja ennalta arvaamaton ja aiheutunut jostain vakuutusehdoissa määritellystä tapahtumasta. Vakuutusehtojen kohdassa 6.6 on määritelty edellytykset vakuutuksesta korvattaville vuotovahingoille.

FINE toteaa, että asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene mainintoja siitä, että pesuhuoneen seinä- ja lattiarakenteiden kastuminen olisi ollut seurausta jonkin ehtokohdassa 6.6 tarkoitetun putken tai laitteen vuotamisesta. Kartoitusraportin perusteella vauriokehityksen todennäköisin syy on tässä tapauksessa ollut se, että pesuhuoneen lattia- ja seinärakenteisiin on pidemmän ajan kuluessa päässyt vettä tilan tavanomaisen käytön yhteydessä. Tällainen tapahtumainkulku ei ole ehtokohdan 6.6 mukaan kiinteistövakuutuksesta korvattava vuotovahinko. Siltä osin kuin vettä on mahdollisesti päässyt rakenteisiin kartoitusraportissa epätiiviiksi todetun korokerenkaan ja lattiakaivon liitoskohdan kautta, FINE katsoo, että kyse on ehtokohdan 6.6.2 mukaan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajoitetusta vahinkotapahtumasta. FINE pitää näillä perusteilla vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Koska vakuutuksesta korvattavaa vuotovahinkoa ei ole osoitettu tapahtuneen, FINE katsoo, ettei sillä, ovatko vedeneristeet vastanneet rakentamis- tai remontointiajankohdan rakentamismääräyksiä tai -ohjeita, ole asian ratkaisun kannalta sellaisenaan merkitystä. Tämän vuoksi tätä kysymystä ei käsitellä ratkaisusuosituksessa enemmälti.

Lopputulos

FINE katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen mukainen, eikä suosita korvausta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Paasikoski