Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 17.9.2019 mukaan A:lla (s. 1941) on ollut käytössään Cosopt- ja Xalatan -lääkkeet glaukooman hoitoon. A katsoi ilmoituksessa, että hänelle oli lääkkeiden käytön seurauksena aiheutunut aivoverenkierron häiriö, keskushermoston häiriö ja kardiovaskulaarisen toiminnan häiriö. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. Näiden lääkkeiden haittavaikutuksia oli aiemmin vuonna 2011 käsitelty Lääkevahinkovakuutuspoolissa, joka oli katsonut, että lääkkeet olivat aiheuttaneet A:lle huimausta ja silmien paikallisoireita, ja maksanut 1.000 euron korvauksen tilapäisestä haitasta.
Vakuutusyhtiö ilmoitti 25.8.2020 A:lle kirjeitse, että kyseessä olivat samat haittavaikutukset, joita oli jo käsitelty Lääkevahinkovakuutuspoolissa. Yhtiö ohjasi asian jatkokäsittelyn Lääkevahinkovakuutuspooliin. Lääkevahinkovakuutuspooli ilmoitti A:lle 14.9.2020, että uudelleenkäsittelypyyntö oli saapunut vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisen kanneajan päätyttyä, eikä asiaa siksi otettu uuteen käsittelyyn. A kääntyi tämän jälkeen uudelleen vakuutusyhtiön puoleen. A toimitti vakuutusyhtiölle 17.12.2020 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tekemänsä haittavaikutusilmoituksen, jossa katsoi, että Cosoptista oli aiheutunut hänelle monenlaisia oireita. A ilmoitti kärsineensä näön hämärtymisestä, pahoinvoinnista, ripulista, virtsaamiskivuista, nenäverenvuodosta, hengenahdistuksesta, voimattomuudesta tai uupumuksesta, hengästyneisyydestä, päänsärystä, ohimo- ja korvasärystä, heitehuimauksesta, harhatuntemuksista, pyörtymisistä, keskittymisvaikeuksista, käsialan muutoksesta, masennuksesta, painajaisista, muistinmenetyksestä, lihasheikkoudesta ja lihassärystä, ristiselkäkivusta, krampeista, jalkojen, käsien ja kasvojen pistelystä ja tunnottomuudesta, katkokävelystä, rinnan kiristyksestä, paikkaa vaihtavista kivuista, nielun ärsytyksestä, suun kuivumisesta, huulien kielen, nielun ja suun turvotuksesta, makuhäiriöistä, hiustenlähdöstä, ihottumasta, hikoilevista jaloista, mustelmista ja kutinasta päässä.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 18.2.2021. Yhtiö totesi, että oireilun korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö piti syy-yhteyttä epätodennäköisenä ja totesi, että osa oireista oli mahdollisesti aiheutunut astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon käytetyistä lääkkeistä. Tältä osin asia oli aiemmin käsitelty vakuutusyhtiössä ja asianumerolla FINE-031593 Vakuutuslautakunnassa. Korvausta vakuutuksesta ei maksettu.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Lautakunnalle toimittamissaan laajoissa kirjelmissä A kertaa sairaus- ja lääkityshistoriaansa. A katsoo, että hänen Fimealle 17.12.2020 tekemässään haittavaikutusilmoituksessa kuvatut oireet tulee korvata Cosopt-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan korvauspäätöksessään 18.2.2021 esittämänsä kannan.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 2.5.2007–1.3.2021.
Silmätautien poliklinikan tekstien 2.5.–5.6.2007 mukaan A:lla on todettu vasemmassa silmässä melko pitkälle edennyt kapsulaariglaukooma, jonka lääkityksenä on ollut Cosopt-tipat. Combigan ja Xalatan ovat aiheuttaneet pökkyräistä oloa. Vasempaan silmään on 5.6.2007 päädytty tekemään SLT (glaukooman laserhoito), koska tuolloin käytössä ollut lääkitys ei ole ollut riittävä silmänpaineen laskemiseen riittävälle tasolle.
Terveyskeskuslääkärin 7.6.2018 päivätyn tiivistelmän mukaan A sairastaa astmaa, keuhkoahtaumatautia, glaukoomaa ja osteoporoosia. Vuonna 2009 on tehty oikean rinnan poisto rintasyövän vuoksi. Harmaakaihi on leikattu molemmista silmistä. A on aikanaan tupakoinut 40 vuoden ajan ja lopettanut vuonna 2017. A:lla on vuosien ajan ollut pakkovirtsankarkailua. Gynekologisessa statustutkimuksessa ei ole todettu merkittävää laskeumaa. A:lle on tehty lähete virtsanäytetutkimukseen ja otettu kokeiluun Betmiga-lääke. A:sta on tehty myös lähete geriatriselle muistipoliklinikalle.
Vastaanottokäyntiä 27.7.2018 koskevan merkinnän mukaan A on tullut vastaanotolle kuulon alentumisen ja kurkkuoireiden takia. A on kertonut kärsineensä oikeavoittoisesta nenän tukkoisuudesta ja ajoittaisesta kuumeilusta. Lisäksi kuulo on alentunut. A on käyttänyt asetyylisalisyylihappoa (ASA) jopa 4 tablettia päivässä, mistä on ehkä tullut mustelmia. Perusverenkuva ja tulehdusarvot ovat olleet kunnossa. Audiogrammissa on todettu alentunut kuulo ikäkuuloon sopien. Vastaanotolla on todettu nenäkäytävissä sinerrystä. Nielussa ei ole todettu katteita, mutta hiukan punotusta. Nenäsuihkeita A ei ole halunnut. Käynti muistipoliklinikalle on ollut tulossa kahden viikon kuluttua. Lisäksi on ollut tulossa sivuonteloiden röntgentutkimus. ASA:a on suositeltu käytettävän enintään 250–300 mg vuorokaudessa.
Vastaanottokäyntiä 29.10.2018 koskevan tekstin mukaan A on hakeutunut vastaanotolle muun muassa kotinsa sisäilma-asioihin liittyen. A on kokenut sairastuneensa sisäilman vuoksi. A:lle on 3–4 kertaa tullut kuumeen tunne, verenvuotoa nieluun nenästä ja turvotusta. Oireet ovat menneet itsekseen ohi. A on kokenut, ettei nuhaa tai tukkoisuutta muuten ole ollut eikä hän ole halunnut kokeilla nenäsuihkeita. Kuulolaitteen A on sen sijaan halunnut ja lääkäri on arvioinut, että hän voisi hyötyä siitä. Lisäksi A on kärsinyt vatsan oikutteluista. Betmiga on auttanut virtsankarkailuun, mutta A on jättänyt lääkkeen pois. A:lle on ohjelmoitu IgE- ja pöly- ja homeseulakokeet, D25- ja ferritiinikokeet sekä perusverenkuva. Betmigan aloittamista uudelleen on suositeltu. Vatsavaivaan on määrätty Visiblin. A:sta on tehty lähete korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Merkinnän 6.11.2018 mukaan laboratoriokokeet ovat olleet normaalit muuten, mutta D-vitamiinitaso on ollut matala.
Terveyskeskuslääkärin 6.12.2018 päivätyn tiivistelmän mukaan A on ollut geriatrisella muistipoliklinikalla, jossa pisteet MMSE-testistä ovat olleet 27/30. Pään magneettikuvassa on havaittu lieväasteiset vaskulaarisen degeneraation merkit (pienten suonten tauti). Tiivistelmän 19.2.2019 mukaan A on ollut arviossa korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla. Tutkimuksissa ei ole todettu muuta poikkeavaa kuin jonkin verran oikealle vino nenän väliseinä. Limakalvot on todettu jonkin verran kuiviksi. Kuulontutkimuksessa on tehty molemminpuoliseen sensorineuraaliseen ikähuonokuuloisuuteen ja A on saanut kuulolaitteen.
Vastaanottokäyntiä 26.2.2019 koskevan tekstin mukaan A on kokenut suun ja kielen turpoavan ajoittain. A ei ole liittänyt oiretta mihinkään tiettyyn ruokaan ja lääkäri on arvioinut, että kyseessä voisi olla allergiaoire. A:lla on ollut vastaanotolla mukanaan oirelista, jota on käyty läpi. A on kertonut, että hänellä on vaihtelevia, lieviä nivel- yms. tuntemuksia sekä niskan jäykkyyttä ja kipua ajoittain. Kliinisessä tutkimuksessa yleistila on ollut hyvä, nielussa ei ole todettu poikkeavaa ja kieli, samoin kuin puhe, ovat olleet tavanomaiset. A:lle on kirjoitettu kokeiluun Heinix-lääkitys sen selvittämiseksi, auttaisiko lääke suu- ja nieluoireisiin. A:n kanssa on myös keskusteltu siitä, ettei kaikkia oireita saada pois varsinkaan ilman, että hoidoista on sivuvaikutuksia. Osa oireista liittyy todennäköisesti myös ikääntymiseen.
Yksityisen silmälääkärin vastaanottokäyntiä koskevan sairauskertomustekstin 28.8.2019 mukaan A:lla on ollut vasemman silmän glaukooman hoitoon käytössä Cosopt- ja Xalatan-lääkkeet. Lääkitykseksi on vaihdettu Lumigan ja Azopt. Beetasalpaajaa sisältävä lääkitys on lopetettu. Silmätautien poliklinikan tekstin 21.1.2020 mukaan A:lle on tehty vasemmalle glaukoomaleikkaus (syvä sklerektomia).
A:n terveyskeskuksen omalääkärin 1.3.2021 päivätyssä selvityksessä käydään läpi A:n sairaus- ja lääkityshistoriaa. Selvityksen mukaan A kärsii moninaisesta diffuusista oireilusta, josta keuhkoahtaumatauti- ja astmaoireet ovat olleet vain osa. Cosopt-tippojen beetasalpaajakomponentti (timololi) voi joskus vaikeuttaa astmaoireilua. On mahdollista, että tieto A:n keuhkoahtaumataudin astmakomponentista on tavoittanut hoitavan silmälääkärin viiveellä. A:n silmänpainetauti ei ole ollut korvaavilla tipoilla hallittavissa, mutta tippahoidosta on voitu luopua glaukoomaleikkauksen jälkeen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n vahinkoilmoituksessa ja Fimealle tehdyssä haittavaikutusilmoituksessa kuvattu moninainen oireilu korvata Cosopt- ja/tai Xalatan-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Asian arviointi
Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.
Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on todettu vasemmalla glaukooma eli silmänpainetauti, jonka hoitoon on ollut käytössä Cosopt- ja Xalatan-lääkkeet. A sairastaa lisäksi keuhkoahtaumatautia ja astmaa ja hänellä on vuonna 2018 todettu muistipoliklinikalla lievää verisuoniperäistä muistin alenemaa. Fimealle tekemässään, 17.12.2020 päivätyssä haittavaikutusilmoituksessa A ilmoitti kärsineensä näön hämärtymisestä, pahoinvoinnista, ripulista, virtsaamiskivuista, nenäverenvuodosta, hengenahdistuksesta, voimattomuudesta tai uupumuksesta, hengästyneisyydestä, päänsärystä, ohimo- ja korvasärystä, heitehuimauksesta, harhatuntemuksista, pyörtymisistä, keskittymisvaikeuksista, käsialan muutoksesta, masennuksesta, painajaisista, muistinmenetyksestä, lihasheikkoudesta ja lihassärystä, ristiselkäkivusta, krampeista, jalkojen, käsien ja kasvojen pistelystä ja tunnottomuudesta, katkokävelystä, rinnan kiristyksestä, paikkaa vaihtavista kivuista, nielun ärsytyksestä, suun kuivumisesta, huulien kielen, nielun ja suun turvotuksesta, makuhäiriöistä, hiustenlähdöstä, ihottumasta, hikoilevista jaloista, mustelmista ja kutinasta päässä. A katsoi, että kyseiset haittavaikutukset ovat olleet seurausta glaukoomaan määrätystä lääkehoidosta. Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan oireet eivät enimmäkseen ole vaatineet mitään varsinaista hoitoa tai tutkimuksia ja ne ovat mitä ilmeisimmin menneet nopeasti ohi.
A on aiemmin vaatinut ainakin osasta nyt käsiteltävänä olevia oireita korvausta lääkevahinkovakuutuksesta ja katsonut, että kyseessä ovat astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon määrättyjen lääkkeiden (Duaklir Genuair, Spiriva Respimat, Flixotide Diskus ja Relvar Ellipta) haittavaikutukset. Vakuutuslautakunta on antanut tältä osin ratkaisusuosituksen FINE-031593. Lautakunta piti mahdollisena, että osa oireista on ollut seurausta keuhkoahtaumataudin ja astman hoitoon määrättyjen lääkkeiden käytöstä. Kyse oli kuitenkin lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle rajatuista kohtuudella siedettävistä seurauksista. Tällä perusteella korvausta ei suositettu.
Vakuutuslautakunta toteaa edellä kerrottuun viitaten, että A:n korvattaviksi vaatimien oireiden laatu ja kesto jää suurelta osin epäselväksi. Lautakunta katsoo, että osa oireista sopii olemaan A:n perussairauksista johtuvia ja osin kyse on mahdollisesti astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon määrättyjen lääkitysten sivuvaikutuksista. Kyseessä voivat olla myös itsenäiset oireet. Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän selvittämättä, että A:lle olisi aiheutunut glaukooman hoitoon määrätyistä lääkkeistä sellaista oireistoa, jota voitaisiin pitää lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaisena lääkevahinkona. Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila