Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 19.11.2019 mukaan A:lle (s. 1946) määrättiin marraskuussa 2016 Isangina-lääke sepelvaltimotaudin hoitoon. Elokuussa 2018 alkoivat virtsaamisvaivat (e-coli), joita hoidettiin antibiootilla. Tulehdustila meni ohi, mutta A:lle jäi virtsan valumisvaivoja. Lääkitykset eivät auttaneet vaivaan ja A:lle tehtiin lähete virtsankarkailua korjaavaan nauhaleikkaukseen. A lopetti Isanginan käytön syyskuun 2019 puolivälissä, jolloin WC-käyntien tarve väheni välittömästi ja virtsan valuminen vähentyi. Lisäksi A:n näköhäiriöt pahenivat lääkityksen aikana ja silmälasien voimakkuudet muuttuivat sekä hikoilu lisääntyi. A:lla todettiin glaukooma, johon on määrätty pysyvä lääkitys. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että Isangina-lääke oli aiheuttanut A:lle ohimenevinä oireina virtsaamisongelmia, hikoilua ja näkökyvyn ohimenevää muutosta, mutta pysyvää haittaa ei ollut jäänyt. Yhtiö maksoi A:lle muun muassa lääkevahingon aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 800 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaisesti.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja katsoo, että hänelle on aiheutunut Isangina-lääkkeen käytöstä edelleen jatkuvia virtsavaivoja eli tiheävirtsaisuutta, virtsan tahatonta valumista ja infektioita. Lisäksi on aiheutunut avokulmaglaukooma, johon on käytössä pysyvä lääkitys. A:lla on edelleen jatkuvasti käytössä inkontinenssisuojat. Hänen elämänlaatunsa on erityisesti heikentynyt, kun eläkepäivien matkustelu, sosiaalinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa sekä liikuntaharrastukset ovat jääneet. A katsoo, että yhtiön maksama 800 euroa on riittämätön korvaus lääkkeen käytöstä aiheutuneista ja edelleen jatkuvista vaivoista.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta toimittamassaan lisäkirjelmässä A kertoo, että erilaiset avaavat tai laajentavat lääkkeet, kuten Avamys-nenäsumute ja hammaslääkärin puudute aiheuttavat hänelle virtsanpidätyskyvyttömyyttä. Isangina on aiheuttanut A:lle virtsaputken sileiden lihasten veltostumisen ja tästä johtuvan pidätyskyvyttömyyden, joka on nyt kestänyt jo noin 2 vuotta ja 8 kuukautta. Kyse ei ole ohimenevästä haitasta. Nauhaleikkausta ei enää suunnitella, koska kysymyksessä ei ole ponnistusinkontinenssi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo maksaneensa A:n lääkevahingosta riittävän korvauksen. Isangina ei todennäköisesti ole aiheuttanut A:lle näkökyvyn pysyvää muutosta, eikä myöskään suunniteltu virtsaputken sulkijan kiristystoimenpide ole yhteydessä Isangina-lääkehoitoon. A:lle ei ole aiheutunut lääkevahinkovakuutuksesta korvattavaa pysyvää haittaa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 20.4.2016 - 8.12.2020.

Yliopistollisen sairaalan sydäntautien poliklinikan tekstin 14.11.2016 mukaan A:lla on diagnosoitu sepelvaltimotauti. Rintakivun estoon on määrätty Isangina 50 mg -kapseli aamuisin.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 3.9.2018 mukaan A:lla on ollut virtsatieinfektion oireita ja viljelyssä on kasvanut E. coli. A:lle on määrätty Trimopan-lääkitys. Tekstin 17.1.2019 mukaan A:lla on virtsatieinfektion jälkeen alkanut pikkuhiljaa virtsankarkailuoireisto, jonka vuoksi A on joutunut jatkuvasti käyttämään inkontinenssisuojia. Lääkitykseksi on aloitettu Betmiga 50 mg x 1 ja ohjelmoitu virtsaelinten ultraäänitutkimus. Puhelinkontaktimerkinnän 21.2.2019 mukaan ultraäänitutkimuksessa ei ole todettu jäännösvirtsaa eikä muutakaan poikkeavaa. Oireilu on edelleen jatkunut vaikeana ja A:sta on tehty lähete urologian poliklinikalle.

Kirurgian poliklinikan tekstin 29.3.2019 mukaan A:lla on ollut elokuussa 2018 virtsatieinfektio, minkä jälkeen on alkanut ilmaantua virtsankarkailua niin, että virtsa valuu tahattomasti reisiä pitkin. Selkää pakkovirtsankarkailutyyppistä oireilua ei ole ollut. Virtsa ei myöskään ole karannut yskiessä ja aivastaessa, vaan lähinnä kumartuessa ja pystyyn noustessa. Tutkimuslöydösten perusteella on arvioitu, että kyseessä on ensisijaisesti ponnistustyyppinen karkailu ja A:lle on määrätty kokeiluun Yentreve-lääkitys. Merkinnän 14.8.2019 mukaan vaiva on pahentunut eikä A ole enää kokenut apua Yentrevestä. A:sta on tehty lähete urogynekologille. Naistentautien poliklinikan tekstin 6.11.2019 mukaan A:lle on suunniteltu TVT-leikkausta (ns. nauhaleikkaus, jota käytetään ponnistustyyppisen virtsankarkailun hoidossa).

Silmätautien poliklinikan sairauskertomustekstin (toimitettu lautakunnalle vain osittaisena) 10.2.2020 mukaan A:lla on diagnosoitu pitkäaikainen avokulma-glaukooma. Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 8.12.2020 mukaan A:lla on ollut virtsatieinfektio nyt kolmatta kertaa lyhyen ajan sisällä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Isangina-lääkkeen käytön seurauksen aiheutuneen lääkevahingon johdosta suoritettavan tilapäisen haitan korvauksen määrästä sekä siitä, onko A:lle jäänyt vahingon johdosta pysyvää haittaa.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

1. Lääkkeen käyttöön syy-yhteydessä olevat oireet

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on marraskuusta 2016 alkaen ollut käytössä Isangina-lääke sepelvaltimotautiin liittyvän rintakivun estoon. A on elo-syyskuussa 2018 sairastanut virtsatieinfektion, jonka jälkeen hänelle on kehittynyt virtsankarkailuvaivaa. Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että Isangina on aiheuttanut ohimeneviä virtsavaivoja, näön hämärtymistä ja hikoilua, mutta riitaa edelleen jatkuvien oireiden, eli tiheävirtsaisuuden, virtsan valumisen sekä usein toistuvien virtsatieinfektioiden osalta. A vaatii lisäksi korvausta hänellä todetusta avokulmaglaukoomasta.

Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät A:n lääkkeen lopettamisen jälkeen pitkittyneet virtsaamisvaivat ja glaukooma sovi Isangina-lääkkeen aiheuttamiksi. Korvaukseen oikeuttavat oireet ovat siten ohimenevät virtsavaivat, näön hämärtyminen ja hikoilu.

2. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko 300 - 1.200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko 1.200 - 3.800 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 - 3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 - 7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa 800 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta asianmukaisena lääkevahinkovakuutuksesta korvattavan vahingon laatu ja oireiden vaatima hoito huomioon ottaen. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta.

3. Pysyvä haitta

A on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta. Vakuutuslautakunta viittaa arvioonsa lääkkeen käytön ja A:n oireiden välisestä syy-yhteydestä ja toteaa, ettei A:lle ole jäänyt lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila