Tapahtumatiedot

Asiakkaat JK ja SK olivat antaneet kiinteistönvälitysliike X Oy:lle toimeksiannon omistamansa asunnon myynnistä. Asuntoa oli yritetty myydä huhtikuusta 2019 alkaen. Lokakuussa 2019 M ja P (jäljempänä ostajaehdokkaat) tekivät asunnosta ostotarjouksen, johon myyjät vastasivat vastatarjouksella. Vastatarjous sisälsi ehdotuksen sitovan esisopimuksen tekemisestä. SK laati ehdotuksen esisopimuksen sanamuodoksi englanniksi 1.11. ja suomeksi 5.11.2019. Näistä sanamuodoista kävi ilmi, että vakiokorvauksen maksuvelvollisuus koskisi sekä myyjiä että ostajaehdokkaita. Kiinteistönvälitysliike X Oy oli kuitenkin muotoillut ehdon lopulliseen suomenkieliseen esisopimukseen siten, että vakiokorvausehto ei koskisi asunnon ostajaehdokkaita, jos he eivät saisi omaa asuntoaan myytyä tiettyyn määräpäivään mennessä. SK oli varmistanut X Oy:ltä, että tarkoittaahan suomenkielinen ehto sitä, että ostajaehdokkaat ovat velvollisia maksamaan vakiokorvauksen siinä tapauksessa, etteivät saa omaa asuntoaan myydyksi määräpäivään mennessä. X Oy:n edustaja oli vahvistanut ehdon tarkoittavan tätä. Maaliskuun 2020 alussa X Oy:n edustaja kertoi JK:lle ja SK:lle, että ostajaehdokkaat eivät ole velvollisia maksamaan esisopimuksen mukaista vakiokorvausta sovitun päivämäärän 1.4.2020 jälkeen. Ostajaehdokkaat eivät olleet saaneet asuntoaan myydyksi. Asiakkaat vaativat X Oy:tä korvaamaan heille välitysliikkeen toiminnasta aiheutuneen vahingon eli vakiokorvauksen saamatta jäämisen.

Asiakkaan valitus

Tapahtumainkuvaus
Asiakkaat JK ja SK olivat antaneet kiinteistönvälitysliike X Oy:lle toimeksiannon omistamansa asunnon myynnistä. Asuntoa oli yritetty myydä huhtikuusta 2019 alkaen. Lokakuussa 2019 M ja P tekivät asunnosta ostotarjouksen, johon myyjät vastasivat vastatarjouksella. Vastatarjous sisälsi ehdotuksen sitovan esisopimuksen tekemisestä. Ehdotus oli seuraava:

”Would you be willing to agree to a binding precontract, that would give
both parties the security, that the purchase will be made?

Such a contract could impose a fine on both parties, if either backs out of
the agreement, but would be flexible/open on the purchase date.” (lihavointi alkuperäinen).

SK laati ehdotuksen esisopimuksen sanamuodoksi englanniksi 1.11. ja suomeksi 5.11.2019. Myös näistä sanamuodoista kävi selvästi ilmi, että vakiokorvauksen maksuvelvollisuus koskisi sekä myyjää että ostajaa.

Kiinteistönvälitysliike X Oy lähetti esisopimuksen luonnoksen sopijapuolille 6.11.2019. Luonnos oli suomenkielinen ja sen sanamuoto poikkesi SK:n ehdottamasta sanamuodosta. SK tiedusteli viestin välityksellä X Oy:n edustajalta ehdon merkityksestä: ”Scenario: the buyer do not sell their home by 1.4. And the buyer does not agree to an extension - will they have to pay the fine of 4%?”

X Oy:n edustaja vastasi 7.11.2019 SK:lle, että “Fascinating scenario indeed, but yes, they have to pay the fine in that case.”

JK ja SK allekirjoittivat esisopimuksen samana päivänä. Maaliskuun 2020 alussa X Oy kertoi asiakkaille, että ostajaehdokkaat eivät ole velvollisia maksamaan esisopimuksen mukaista vakiokorvausta sovitun päivämäärän 1.4.2020 jälkeen.

Esisopimuksen epäonnistuneen sanamuodon ja välitysliikkeen virheellisen neuvon vuoksi asunto ei mennyt kaupaksi. Aiheutunut vahinko on laadultaan sellaista, joka on yleisesti ottaen tarkoitus korvata vakiokorvauksella. Näin ollen asiakkaiden kärsimä taloudellinen vahinko on saamatta jäänyt vakiokorvaus, määrältään 8 920,00 euroa.

Oikeudelliset lähtökohdat
Vakiokorvaus on yksinkertaisuudessaan ostajan tarjouksen vakuus sen varalta, että hän vetäytyy kaupasta. Määritelmällisesti korvaus on ennalta määrätty (asuntokauppalain, 843/1994, AsKauppaL, 3:1.1:n 3 kohta). Korvaus tulee maksettavaksi, jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä (AsKauppaL 3:3.2). Tarjoajan vastapuolella ei ole oikeutta muuhun seuraamukseen, ellei niin ole lain salliessa erikseen sovittu (AsKauppaL 3:3.4).

Lainsäädännöstä seuraa, että jos tarjoaja vetäytyy kaupasta, vastapuolella on oikeus ennalta määrättyyn vakiokorvaukseen (ja vain siihen). Ainoa poikkeus tähän on AsKauppaL 3:6.2:n mukainen sovittelu, jonka soveltamiseen on suhtauduttava hyvin pidättyväisesti.

Asia on esitetty oikeuskirjallisuudessa seuraavasti (Nevala: Asuntokauppalaki, 2016, kohta 4.4.2): ”Jos kauppa jää syntymättä tarjouksentekijän syystä, on myyjällä oikeus saada sovittu vakiokorvaus. Oikeus vakiokorvauksen saamiseen ei edellytä näyttöä siitä, että myyjä olisi kärsinyt vahinkoa. Jos myyjä tarjouksen tekijästä riippumattomasta syystä kieltäytyy tekemästä kauppaa niillä ehdoilla, joista on myyjän kanssa tai myyjän lukuun sovittu tarjousta annettaessa, myyjän on suoritettava tarjouksen tekijälle hyvityksenä sovittua vakiokorvausta vastaava rahamäärä.”

Aiheutunut vahinko on ollut laadultaan nimenomaan sellaista, joka on yleisesti ottaen tarkoitus korvata vakiokorvauksella. Vakuutusyhtiö on esittänyt tältä osin vain perustelemattomia väitteitä voimassa olevasta oikeudesta.

Kaupan viivästyminen
Asiassa on ratkaistavana muun ohella seikka, onko kohteen myynti viivästynyt. Vakuutusyhtiö pitää tätä seikkaa oikeudellisesti merkityksettömänä. Vakuutusyhtiön näkemys on virheellinen. Näkemykselle ei ole esitetty oikeusohjeiden tukea.

Helsingin hovioikeus on antanut asiasta ratkaisun (29.4.2015 nro 614), jossa käräjäoikeuden ratkaisu on pysytetty. Käräjäoikeus on huomioinut korvauksen määrää arvioidessaan kaupan viivästymisestä aiheutuneen muun haitan. Tällä perusteella käräjäoikeus velvoitti ostajat täysimääräiseen vakiokorvaukseen. FINElle toimitetusta keskusteluaineistosta (Whatsapp) ilmenee, kuinka toimeksisaaja on kertonut, kuinka vaikeaa kohdetta on myydä ja kuinka siksi myyntiaika muodostuisi pitkäksi. Vielä tuolloin asiakkaat luottivat toimeksisaajan kertomaan. Tämän väitetyn myynnin vaikeuden ja hitauden takia asiakkaat edellyttivät ostajaa sitovaa sopimussakkoa, kun tarjous saatiin. Tämäkin on huomioitava arvioitaessa, miksi syy-yhteys täyttyy.

Syy-yhteyden täyttyminen
Asiakkaat katsovat, että vahinkotapahtuman ja aiheutuneen vahingon välillä on läheinen ja kiinteä syy-yhteys. Syy-yhteys perustuu siihen, että kohteen myynti on viivästynyt solmitun esisopimuksen vuoksi. Asiakkaat sitoutuivat noudattamaan esisopimusta ja jäivät odottamaan kaupan syntymistä. Sopimus osoittautui myöhemmin heidän nimenomaisen tahtonsa vastaiseksi. Ilman esisopimusta ja siihen liittyvää viivettä kohde olisi saatu myytyä hyvin lyhyessä ajassa. Tämän seikan osoittaa kohteen nopea myynti kiinteistönvälitysliike Y Oy:n kautta.

Kauppa on jäänyt toteutumatta ostajien puolella olevasta syystä. Asiakkailla olisi siten ollut oikeus vakiokorvaukseen, jos esisopimus olisi ollut sen mukainen, mitä toimeksisaaja ilmoitti sen olevan. Toimeksisaajan virheen vuoksi asiakkaiden oikeus vakiokorvaukseen ostajaosapuolelta on varsin epätodennäköinen. Näin ollen vaadittu vakuutuskorvaus tulee maksettavaksi.

Jos välitysliike olisi antanut esisopimuksen luonnoksen sanamuodosta oikean tiedon, asiakkaat olisivat pyytäneet esisopimuksen sanamuodon muuttamista edellyttämäkseen. Jos ostajat eivät jostain syystä olisi suostuneet myyjien edellyttämään esisopimukseen, asiakkaat olisivat saaneet asuntonsa myytyä ennen poikkeustilanteen alkamista toiselle ostajalle. Siten asiakkaat olisivat välttäneet vahingon, jos välitysliikkeen toiminta olisi ollut välityslain ja hyvän välitystavan mukaista.

Vakuutusyhtiö on väittänyt, että asiakkaiden sopimustahdon mukainen molemminpuolinen sopimussakko on harvinainen. Tätä väitettä ei tule ottaa ratkaisusuosituksen perusteeksi, koska senkään tueksi ei ole esitetty todistelua.

Vakuutusyhtiö on viitannut asian käsittelyssä todisteluun, joka on todellisuudessa luonteeltaan suullista. Kyseessä on muistio väitetystä keskustelusta. Asiakkaiden puolella ei ole ollut eikä ole mahdollisuutta vastakuulusteluun. Näin ollen tätä todistelua ei pidä ottaa lainkaan huomioon asiaa käsiteltäessä.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiassa on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan riidatonta, että X Oy ei ole hoitanut saamaansa välitystehtävää kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain (1074/2000) ja hyvän välitystavan vaatimalla tavalla.

Korvausvastuu edellyttää kuitenkin tuottamuksellisen teon tai laiminlyönnin lisäksi syy-yhteyttä tämän virheen tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Näyttötaakka vahinkotapahtuman ja vahingon välisestä syy-yhteydestä on korvausta hakevalla. Korvauksen hakijan on siten pystyttävä osoittamaan vahingon syntyminen ja syy-yhteys teon ja vahingon välillä. Asiassa on siten kyse sen arvioimisesta, onko vakiokorvauksen menettäminen syy-yhteydessä tuottamukselliseen toimintaan.

Nyt tarkasteltavana olevan 7.11.2019 allekirjoitetun esisopimuksen mukaan ”X-huoneiston asuntokauppa toteutuu välittömästi siinä vaiheessa, kun ostaja on tehnyt asuntokaupat nykyisestä kodistaan (myynyt kotinsa) osoitteessa Y, ja kuitenkin viimeistään kaksi (2) viikkoa ostajan oman kotinsa myymisestä. Ostajan koti on aktiivisessa markkinoinnissa ja myynnissä K Oy:n toimipisteessä. Kokonaisuudessaan yllä oleva ehto on voimassa tarvittaessa 01.04.2020 saakka.”

Jäljempänä sopimuksessa on todettu, että ”jos myyjä tai ostaja kieltäytyy menemästä kaupantekoon tämän sopimuksen määrittelemällä tavalla, peruva osapuoli maksaa vakiokorvauksena kaupan toiselle osapuolelle 4%:a kauppahinnasta, yhteensä 8 920 euroa.”

Asiakkaiden mukaan syy-yhteys perustuu siihen, että kohteen myynti on viivästynyt solmitun esisopimuksen vuoksi. Kohde oli mahdollista myydä nopeasti, minkä osoittavat välitysliike Y Oy:n sähköpostit ja kesäkuussa tehty kauppakirja. Yksilöityjen vaatimusten osalta on viitattu 8.6.2020 päivättyyn vaatimuskirjeeseen, jonka mukaan aiheutunut vahinko on laadultaan sellaista, joka on yleisesti ottaen tarkoitus korvata vakiokorvauksella. Näin ollen JK:n ja SK:n kärsimä taloudellinen vahinko on saamatta jäänyt vakiokorvaus. Ratkaisupyynnössä perustetaan syy-yhteyden olemassaolo ainoastaan siihen, että kohteen myynti on viivästynyt solmitun esisopimuksen vuoksi.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että ottaen huomioon asiassa esitetyt vaatimukset, tuottamuksellisen menettelyn syy-yhteyttä on arvioitava nimenomaan kerrotusti menetettyyn vakiokorvaukseen. Vakuutusyhtiö korostaa, että JK:n ja SK:n asunnon myymisen viivästymisestä itsessään ei ole edes väitetty aiheutuneen mitään vahinkoa. Kohteen myymisen väitetty viivästyminen ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan osoita syy-yhteyttä menetettyyn vakiokorvaukseen.

Asuntokauppalaissa vakiokorvauksen maksuvelvollisuus on sidottu siihen, että kaupanteko jää toteutumatta joko myyjän tai ostajan puolella olevasta syystä (3:3). Lakia koskevassa hallituksen esityksessä kuvataan vakiokorvaus vakioiduksi vahingonkorvaukseksi, sopimussakoksi, jonka tarjouksen tekijä sitoutuu maksamaan, jos kauppaa ei synny hänen puolellaan olevasta syystä (kohta 2.4).

Nyt tarkasteltavana olevassa esisopimuksessa oli sovittu siitä, että asuntokauppa toteutuu välittömästi siinä vaiheessa, kun ostajat ovat tehneet asuntokaupat nykyisestä kodistaan. Ostajien koti oli aktiivisessa markkinoinnissa ja myynnissä K Oy:n toimipisteessä.

Edellä mainittu oman asunnon myyntiehto on asuntomarkkinoilla hyvin tavanomainen. SK on kuitenkin esittänyt, että he eivät olisi suostuneet esisopimukseen, jossa ostajat voisivat jäädä ilman velvollisuutta vakiokorvauksen maksamiseen (siinäkään tapauksessa, että oman asunnon myynti ei toteudu).

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan tarjouksen tekijän vakiokorvauksen suorittamisvelvollisuus tällaisessa tapauksessa, johon tarjouksen tekijä ei ole voinut vaikuttaa, olisi vastoin asuntokauppalain mukaisen vakiokorvauksen tarkoitusta.

Vakuutusyhtiön asiassa saaman selvityksen mukaan ostajaehdokkaat ovat ymmärtäneet esisopimuksen siten, että vakiokorvaus tulee kyseeseen ainoastaan siinä tapauksessa, että he saavat asuntonsa myytyä, mutta eivät lähde kaupoille. He eivät olisi missään nimessä suostuneet siihen, että maksuvelvollisuus olisi koskenut myös sitä tilannetta, että he eivät saa omaa asuntoaan myytyä. Heidän puoleltaan ehtona on siten ollut se, että kaupat voivat toteutua vain, jos oma asunto menee kaupaksi.

Asiassa on edellä mainituin perustein selvää, että mikäli X Oy olisi pyrkinyt laatimaan esisopimuksen myyjän ehdoilla, olisi sopimus jäänyt kokonaan syntymättä.

Edellä mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että kerrottu vakiokorvauksen menettäminen ei ole riittävän läheisessä ja kiinteässä syy-yhteydessä X Oy:n menettelyyn, eikä asiakkaiden esittämälle vaatimukselle ole perusteita.

Vakuutusyhtiön lisävastine 21.5.2021
Asiakkaiden lisäkirjelmän liitteenä toimitetussa käräjäoikeuden tuomiossa 14/28051 on arvioitu asunnon myyjien kärsimän taloudellisen vahingon suuruuden ja kaupan viivästymisestä aiheutuneen muun haitan merkitystä asuntokauppalain 3:6.2:n mukaiseen sovitteluun. Vakuutusyhtiö huomauttaa, että syy-yhteysarviointi ja vakiokorvauksen sovittelun arviointi ovat kaksi erillistä asiaa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kaupan väitetyn viivästymisen vaikutus syy-yhteysarviointiin on täysin merkityksetön, eikä erityistä oikeusohjeiden tukea vaatine se vahingonkorvausoikeudellinen perusasia, että korvausvastuun punninta tehdään ennen (mahdollista) korvausvastuun sovittelua. On sanomattakin selvää, että väitetty asunnon myynnin viivästyminen ei osoita sitä, että ostotarjouksen tekijät olisivat hyväksyneet myyjien esittämän sopimusehdon esisopimukseen.

Vaikka vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan yleisesti tiedossa olevana faktana voidaan pitää sitä, että asiakkaiden esittämä molemminpuolinen sopimussakko, joka sitoisi ostotarjouksen tekijää myös siinä tapauksessa, että oman asunnon myynti ei toteudu, on asuntomarkkinoilla vähintäänkin epätavanomainen, vakuutusyhtiö toteaa, että vakiokorvauksen luonne tai käyttö asuntomarkkinoilla ei vaikuta tässä tapauksessa korvausperusteen arviointiin. Asia kiteytyy ainoastaan siihen, onko syy-yhteys olemassa. Selvää on, että esisopimus olisi jäänyt kokonaan syntymättä, mikäli X Oy olisi laatinut ehdotuksen SK:n esittämän mukaisena. Syy-yhteys siten puuttuu.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että riita-asioiden käsittely FINEssä perustuu kirjalliseen aineistoon ja muuhun selvitykseen. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on toimittanut FINEen puhelinmuistion M:n (ostotarjouksen tekijä) kanssa 18.3.2021 käydystä puhelinkeskustelusta sekä sähköpostiviestin (29.3.2021), jossa M vahvistaa, että muistio vastaa käydyn puhelun sisältöä. Jos FINE katsoo tarvitsevansa puhelutallenteen tai litteraatin ratkaisusuosituksen antamiseksi, vakuutusyhtiö voi sen toimittaa.

Vakuutusyhtiö ei pysty sen hallussa olevien selvitysten perusteella ottamaan kantaa kohtuullisen vakiokorvauksen määrään, joten se varaa tarvittaessa mahdollisuuden arvioida sitä, tulisiko vakiokorvauksen määrää kohtuullistaa asuntokauppalain 3:6.2:n mukaisesti.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutetulla X Oy:llä ei ollut asiassa kommentoitavaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko välitysliikkeen huolimaton toiminta syy-yhteydessä asiakkaille aiheutuneeseen vahinkoon.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Varallisuusvastuuvakuutuksesta (voimassa 1.1.2019 alkaen) korvataan toiselle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuksenottaja on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta

- joko toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tai

- muulle henkilölle vakuutettua toimintaa koskevan lainsäädännön nimenomaisen määräyksen perusteella.

Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (1074/2000)

13 § Vastuu toimeksiantajalle

Välitysliikkeen suorituksessa on virhe, jos se ei vastaa, mitä tässä laissa säädetään tai mitä voidaan katsoa sovitun.

[– –]

Toimeksiantajalla on oikeus saada välitysliikkeeltä korvausta vahingosta, jonka välitysliikkeen suorituksessa oleva virhe on hänelle aiheuttanut. [– –]

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, että menettely Vakuutuslautakunnassa on kirjallista eikä lautakunta voi ottaa vastaan suullista henkilötodistelua vakuutuksen nojalla.

Asiassa on riidatonta, että välitysliike X Oy ei ole hoitanut saamaansa välitystehtävää kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain ja hyvän välitystavan vaatimalla tavalla. Korvausvastuu edellyttää tuottamuksellisen teon tai laiminlyönnin lisäksi kuitenkin syy-yhteyttä tämän virheen tai laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä. Korvauksen hakijan on pystyttävä osoittamaan vahingon syntyminen ja syy-yhteys teon ja vahingon välillä. Tässä tapauksessa on siten arvioitava, onko asiassa esitetty vahinko (menetetty vakiokorvaus 8 920 euroa) syy-yhteydessä välitysliikkeen tuottamukselliseen toimintaan.

Tapauksessa sopimusta rasittava virhe on johtunut siitä, että välitysliike on antanut virheellistä tietoa toimeksiantajalle esisopimukseen otettavan vakiokorvausehdon soveltamisesta. Toimeksiantaja on jäänyt perustellusti siihen käsitykseen, että molempia sopimusosapuolia koskeva vakiokorvausehto tulee sovellettavaksi myös siinä tapauksessa, että ostajaehdokkaat vetäytyvät kaupasta sillä perusteella, etteivät he ole saaneet omaa asuntoaan myydyksi.

Asiakkaat ovat tehneet asuinhuoneiston kauppaa koskevan esisopimuksen ostajaehdokkaiden kanssa luottaen siihen, että vakiokorvausehto sitoo kaikissa tilanteissa. Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan ostajaehdokkaat ovat vetäytyneet kaupasta sen jälkeen, kun he eivät ole saaneet omaa asuntoaan myydyksi 1.4.2020 mennessä. Asiakkaiden mukaan heille on aiheutunut tästä saamatta jääneen vakiokorvauksen suuruinen vahinko.

Asiakkaiden mukaan he eivät olisi tehneet esisopimusta siinä tapauksessa, jos he olisivat tienneet vakiokorvausta koskevan sopimusehdon todellisen tulkintasisällön. Asiakkaiden mukaan ilman esisopimusta ja siihen liittyvää viivettä kohde olisi saatu myytyä hyvin lyhyessä ajassa. Toisaalta vakuutusyhtiön mukaan ostajaehdokkaat eivät olisi sitoutuneet esisopimukseen, jos esisopimuksessa olisi asetettu heille vakiokorvauksen maksuvelvollisuus tilanteessa, jossa he eivät olisi saaneet heidän omistamaansa asuntoaan myydyksi tiettyyn määräpäivään mennessä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että jos välitysliike olisi toiminut huolellisesti ja kertonut asiakkaille esisopimuksen vakiokorvausehdon tosiasiallisesta sisällöstä, todennäköistä on, että asiakkaat eivät olisi solmineet esisopimusta. Siten välitysliikkeen antamalla, vakiokorvausehdon soveltamista koskevalla tiedolla on oletettavasti ollut merkitystä esisopimuksen solmimisessa myyjien näkökulmasta.

Toisaalta jos esisopimuksessa olisi ollut myyjien edellyttämä vakiokorvausehto, hyvin mahdollista on, että ostajaehdokkaat eivät olisi suostuneet sellaiseen esisopimukseen, jossa heille olisi asetettu vakiokorvauksen maksuvelvollisuus tilanteessa, jossa he eivät olisi saaneet omaa asuntoaan ensin myytyä. Epävarmaksi jää myös se, miten ostajat olisivat käyttäytyneet, jos he olisivat suostuneet myyjien edellyttämään esisopimukseen. Ensinnäkin on mahdollista, että he vakiokorvausehdon painostamina olisivat sittenkin saaneet asuntonsa myydyksi määräpäivään mennessä. Toisaalta vaikka näin ei olisikaan käynyt, on mahdollista, että he olisivat vakiokorvauksen maksamiselta välttyäkseen joka tapauksessa toteuttaneet asuntokaupan myyjien kanssa, jolloin myyjiltä olisi jäänyt tässäkin tilanteessa vakiokorvaus saamatta.

Edellä mainittujen syiden vuoksi välitysliikkeen tuottamuksellisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välinen syy-yhteysvaatimus ei täyty.

Vakuutuslautakunta toteaa edelleen, että asiakkaat eivät ole esittäneet selvitystä heille viivästyksen vuoksi esimerkiksi esisopimuksen takia odotusaikana toteutumatta jääneestä muusta kaupasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä oikeana eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Päivi Korpiola
Jorma Rusanen
Matti Karimäki
Leena Hirviniemi