Tapahtumatiedot
Asiakas oli 6.1.2021 havainnut asuinrakennuksen toisen kerroksen välikatossa vuotovahingon. Hän oli seuraavana päivänä tilannut P. Oy:ltä vahinkokartoituksen, ja tehnyt puhelimitse vakuutusyhtiöön vahinkoilmoituksen. Hän oli tuolloin kertonut vakuutusyhtiölle pyytäneensä P. Oy:tä kartoittamaan vahinkoa. Kyseinen rakennus on rakennettu vuonna 1917, ja rakennuksessa vuosina 2002-2003 tehdyssä remontissa oli uusittu mm. valurautaviemärit.
Vuodon syy ei ollut selvinnyt P. Oy:n tekemällä ensimmäisellä kartoituskerralla 12.1.2021. Tuolloin oli todettu, että 2. kerroksen viemäröinti todennäköisesti vuotaa. Vuodon syyn varmentaminen vaati keittiön sisäkaton rakenneavausta. Kun kattorakennetta oli avattu, vuotopaikka oli toisessa kartoituksessa tarkentunut 2-3 kerrosten välipohjarakenteen kohdalle. P. Oy:n raportin mukaan vuotokohdan liitokset olivat viemärin käyttövesialueen yläpuolella, joten liitoksen vuotovesi oli ollut viemäriputken sisäpuolelle muodostunutta kondenssivettä. Liitosvuoto oli mahdollisesti aiheutunut siitä, että viemäriputki oli päässyt liikahtamaan, mistä oli havaittu merkkejä 3. kerroksen kylpyhuoneen lattian betonivalun jäljestä. Jäljen perusteella viemäriputki oli ollut kiinni ja nyt viemäriputken ja betonin valun välissä oli ollut noin 15 mm rako.
Kohteessa oli tämän jälkeen tehty lisää purkutöitä vuodon syyn selvittämiseksi toisen ja kolmannen kerroksen huoneiden putkikuilun seinien alueelle. Kolmannessa kartoituksessa 8.2.2021 oli havaittu viemäriputkien pinnalla runsaasti valumajälkiä. Avatulta alueelta oli havaittu, että 2. kerroksen kylpyhuoneen viemäröinti ei ollut liittynyt viemärilinjaan oletetusta liitoskohdasta. Vuotokohta ei sen vuoksi ollut 2. kerroksen kylpyhuoneen viemäriputkilinjassa, kuten alun perin oli epäilty. Putkikuilun puurakenteen alapäässä oli havaittu kosteusvauriojälkiä, ja myös rakenteissa olleessa pellavaeristeessä oli havaittu tummumaa vuotokohdalla.
Asiakas oli 15.2.2021 toimittanut vakuutusyhtiölle sähköpostitse kopion kaupungin rakennusvalvontaviraston tarkastusraportista, jonka mukaan putkistojen kannakointi ja liitostavat oli 28.11.2002 tarkastettu ilman huomautuksia. Lisäksi hän oli 16.2.2021 toimittanut vakuutusyhtiölle sähköpostitse valokuvia rakennuksessa aikaisemmin havaitsemistaan halkeamista.
Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on todennut, että asennusajankohdan rakentamismääräykset ja hyvän rakennustavan ohjeet ovat edellyttäneet valurautaviemärin kannakointia eri tavalla kuin se on kohteessa toteutettu. Vakuutusten korvattavuuteen ei vaikuta se, että kaupungin valvontaviranomainen jättää jostain syystä ottamatta huomioon kannakoinnin tarpeellisuuden. Korvattavuus määritellään vakuutusehtojen ja asennushetkellä voimassa olleiden määräysten, vaatimusten ja ohjeiden mukaan.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko oli aiheutunut viemäriputken kannakoinnin puutteellisuuksista, minkä vuoksi vahinkoa ei korvattu kotivakuutuksesta. Asennusvirheestä aiheutuvat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Selvitysten mukaan vesi oli päässyt alapuolen kerroksiin ja välipohjarakenteisiin, koska virheellisesti asennettu viemäriputken liitos oli vuotanut.
Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Valurautaviemärin jokainen pantaliitos ja putken osa on kannakoitava. Valurautaviemärin kannakointi tulisi minimissään tehdä jokaisen putkenosan pantaliittimen vierestä. Valokuvissa näkyy useita pantaliitoskohtia, mutta ei vaadittavaa kiinnitystä. Kannakoinnin on kestettävä mekaaniset, lämpöliikkeen ja nesteen virtauksen aiheuttamat rasitukset. Kannakointi on välttämätöntä, vaikka kyseessä on jäykkä putkimateriaali. Kun putkistossa ei ole kannakointia, on oletettavaa, että putkiston liitoskohdista liitos irtoaa ja aiheuttaa vesivahinkoa.
Asiakas oli 19.2.2021 päivätyn sähköpostiviestin mukana toimittanut vakuutusyhtiölle kuvakappauksen C. Oy:n vahinkoraportista (19.2.2021), jonka mukaan yhtiö oli käynyt tutkimassa jätevesi-/tuuletusviemärin putken liitoksista johtunutta vesivahinkoa. Vesivahinko oli havaittu valurautaisella pystyviemäriosuudella, joka toimii jätevesiviemärin tuuletusviemärinä. He olivat havainneet, että kannakoinnit olivat kunnossa vaurioituneella osalla ja viemärit olivat tukevasti kiinni paikallaan eivätkä ne olleet päässeet liikkumaan. Viemärin liitoskohdissa oli havaittu voimakasta korroosiota ja syöpymistä, joka oli mahdollisesti muodostunut viemäristä nousseista happamista kaasuista, jotka kosteuden ja ilman kanssa yhdessä aiheuttavat useasti ennenaikaista korroosiota valurautaan. Kosteus oli mahdollisesti ollut kondensiota, jota kylmä valurautaputki oli johtanut katolta, ja vesihöyryä, joka oli pakkasilmalla tiivistynyt viemäristä. Virtaava vesi ei ollut näitä liitoksia päässyt huuhtomaan, joten jokainen liitoskohta tuuletusviemärissä oli vuotanut.
Korvuspäätöksessä 2.3.2021 vakuutusyhtiö on viitannut C. Oy:n raporttiin, ja todennut, että vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten syöpymisestä tai kulumisesta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ammattimaisen räjäytystyön seurauksena aiheutuvasta maan liikkumisesta.
26.3.2021 päivätyn vahinkoraportin liitteen mukaan C. Oy oli tehnyt pystyviemärin rungon videokuvauksen viemärin puhdistuksen jälkeen. Raportissa olevat kuvat on otettu 16.2.2021 n. klo 10.40 aikaan. Raportin mukaan pystyviemärin tuuletusviemäriosuuden saumakohdat olivat ruostuneet niin, että ne olivat alkaneet vuotaa sekä ulko- että sisäpuolelle.
Vakuutusyhtiön antaman vastineen jälkeen asiakas on toimittanut yhtiölle kaksi P. Oy:n laskua ja kaksi C. Oy:n laskua, joiden yhteismäärä on 7.289,40 euroa. Vakuutusyhtiö on 19.5.2021 korvannut P. Oy:n 1.402,60 euron ja 403,02 euron laskut, eli yhteensä 1.805,62 euroa, vahingon selvittelykuluina.
Asiakkaan valitus
Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa vakuutusyhtiön vakuutusehtojen mukaisesta korvausvastuusta. Hän viittaa ratkaisuun VKL 688/06, joka on analoginen tämän tapauksen kanssa. Laajojen kotivakuutusten perusteella korvataan vakiintuneesti vahinkoja, joissa putki on ”syystä tai toisesta” syöpynyt puhki ennen putken ajatellun käyttöiän päättymistä. Tällaista vuotoa on pidetty äkillisenä ja ennalta arvaamattomana. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt tuota ennakkotapausta eikä ylipäänsä sitä kommentoinut.
P. Oy oli tehnyt vuodosta raportin, jonka mukaan oletus oli, että putki oli päässyt liikahtamaan ja vuotoa oli päässyt liitospannan alta. Jatkoselvityksen perusteella vahingon syynä oli todennäköisimmin ollut korroosio liitoskohdissa. Kannakointi tai sen väitetty puutteellisuus ei ole ollut syy-yhteydessä vahinkoon, kun todennäköisenä syynä liitoskohtien tihkumiseen on ollut korroosio. Kannakointi on katsottu riittäväksi rakennusvalvonnan 28.11.2002 tekemässä virallisessa tarkastuksessa. Kannakointi on tarkastettu ilman huomautuksia, mikä asiakkaan mielestä osoittaa, että putkisto oli aikanaan asennettu määräysten mukaisesti.
Tihkuvuoto voi johtua syöpymävaurioista liitoksissa. Tihkuvuodot putken useammissa liitoksissa olivat todennäköisesti johtuneet valurautaputken korroosiosta lähinnä putken yläpäässä, eli tuuletusputken alueella. Vuodot eivät olleet johtuneet yhden liitoksen aukeamisesta oletetun liikahduksen johdosta, kuten P. Oy:n ensimmäisessä raportissa ennen liitosten avaamista oli oletettu.
Toinen vaihtoehto olisi äkkiliikahdus, josta asiakas oli lähettänyt selvitystä vakuutusyhtiölle. Asiakas oli joitakin vuosia aikaisemmin havainnut talon laipioihin, erityisesti 3. kerroksessa, ilmestyneen halkeamia. Ne olivat tulleet kerralla, ja ne olivat olleet isoja ollakseen kuivumis- tai muita vastaavia jälkiä. Asiakas oli tuolloin kitannut isoimman raon nähdäkseen, tuleeko liikahduksia lisää. Kittaus ja halkeamat olivat kuitenkin pysyneet stabiileina. Raot viittasivat isohkoon liikahdukseen, joka oli saattanut mistään kannakoinnista riippumatta liikauttaa viemäriputken yläpäätä. Vaikka kannakointi olisi ollut tiiviimpikin, se tai sen puute ei kuitenkaan ehkä ollut syy-yhteydessä näin suuren tärähdyksen aiheuttamaan viemäriliikahdukseen.
Asiakas toteaa, ettei heidän tiedossaan ole räjäytystöitä tai merkittäviä maansiirtotöitä, joita olisi lähistöllä toteutettu ja jotka olisivat voineet olla syynä äkkiliikahdukseen rakennuksessa. Lähiympäristössä on kyllä silloin tällöin ollut rakennustöitä ja muuta vastaavaa. Liikahduksen syy ei ole selvinnyt. Liikahdus on sinänsä voinut olla syynä jälkeen, jonka P. Oy oli havainnut betonin ja puun välissä. Liikahdus on mahdollisesti ollut niin voimakas, että kannakoinnin väitetty puutteellisuus ei ole ollut syy-yhteydessä vahinkoon. Jos putki on liikahtanut, kannakointi on hyvin voinut myös kestää liikahduksen ja korroosio on jäänyt tihkuvuodon syyksi.
Vakuutusyhtiö on vastineessaan kertonut korvaavansa P. Oy:n ”kartoituksista aiheutuneet kustannukset vahingon selvittelykuluina”. Asiakas oli olettanut, että kaikki ao. kustannukset korvataan. Hän on vastineessaan todennut, että ”selvityksestä on aiheutunut kustannuksia rakenteiden avaamisesta, selvittäjän työstä ja rakenteiden ennalleen saattamisesta”. Asiakas pyytää lautakunnan lausuntoa korvaamatta jääneistä selvittelykuluista.
Vakuutusyhtiö on korvannut kaksi P. Oy:n laskua, joista yksi koskee purkutöitä ja toinen jälleenrakennustöitä. P. Oy:n suorittama vahingon tarkastus oli tapahtunut yhteisymmärryksessä ja seinärakenteiden avaus oli siinä ollut välttämätöntä. Vakuutusyhtiö on itsekin vedonnut P. Oy:n raporttiin ja siinä näkyviin rakenneavauksiin. Asiakas ei muutoin osaa kommentoida vakuutusyhtiön väitteitä siitä, ettei tutkimuksesta olisi sovittu, ja ettei heidän käytäntönään ole ollut sopia ainetta rikkovista tutkimuksista.
Asiakas olettaa, että korvaamatta jääneet kaksi muuta laskua koskevat rakenteiden avaus- ja jälleenrakennustyötä. Avaustyöt ovat kuitenkin olleet vahinkotarkastajan määräämiä välttämättömiä toimenpiteitä hänen selvityksensä tekemiseksi. Jälleenrakennustyöt ovat tietysti seuranneet rakenteiden avaamista. P. Oy:n tarkastusraportista 8.2.2021 ilmenevät yksityiskohtaisesti vahinkotarkastaja PS:n toimet ja hänen toimeksiantonsa rakenteiden avauksista.
Vakuutusyhtiön vastine
Osapuolet ovat asiassa eri mieltä siitä, onko rakenteille aiheutuneen vahingon osoitettu olevan seurausta jostakin vakuutuksen perusteella korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Toisaalta kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon kuuluvan vakuutuksen rajoitusehtojen piiriin. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemät kielteiset korvauspäätökset ovat vakuutusehtojen ja -sopimuksen mukaiset.
Kyseessä oleva viemäriputken liitosvuoto oli aiheutunut siitä, että viemäriputki oli päässyt painumaan alaspäin, kun viemäriputkea ei ollut kannakoitu. Nämä seikat olivat vaikuttaneet pantaliittimien tiiveyteen ja viemäriputki oli alkanut vuotaa. P. Oy:n kartoitusraporttien kuvien mukaan viemäriä ei oltu kannakoitu, minkä vuoksi vahinko oli aiheutunut asennusvirheestä. Asennusvirheestä aiheutuvat vahingot on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Tällöin ei myöskään ole kyse ennalta arvaamattomasta vahingosta.
Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan sitä, että putkisto rikkoutuu ja alkaa vuotaa, on lähtökohtaisesti pidetty tapaustyypiltään korvattavana vahinkona. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään (esim. VKL 204/16) katsonut, että viemärin puutteellisesta tuennasta aiheutuvat vahingot eivät ole vakuutusehtojen mukaisia objektiivisesti arvioiden ennalta arvaamattomia vahinkoja, vaan virheellisestä rakentamisesta johtuvia vahinkoja, vaikka ne usein tulevatkin yllätyksenä vahingonkärsijälle.
Viemäriputken asennusvuonna 2002 ja jo pitkään ennen sitä rakennusmääräyksissä on edellytetty viemäriputkien kannakointia, jolloin tapauksessa voidaan viitata myös asennusvirheeseen. Rakennus- ja asennusvirhettä ei poista se seikka, että rakennusvalvonnan tarkastusasiakirjassa kannakointi ja putkien liitostavat oli hyväksytty. Vahingon korvattavuutta arvioidaan vakuutusehtojen ja asennushetkellä voimassa olleiden rakennusmääräysten, -vaatimusten ja -ohjeiden mukaan.
Vakuutusalalla vakiintuneen käytännön mukaan vahingon ennalta arvaamattomuutta ei määritellä vakuutetun subjektiivisesta näkökulmasta, vaan vahinkotapahtuman todennäköisyyttä on arvioitava objektiivisesti, jolloin siis tarkastellaan vahingon syntymahdollisuutta yleisesti arvioiden. Kun vahingon äkillisyyttä tarkastellaan objektiivisesti, merkitystä ei voida asettaa sille, ovatko viemäröinnin kannakoimattomuudesta aiheutunut vahinko ja viemäriputken liitoksessa ollut niin sanottu piilovirhe tulleet yllätyksenä vakuutetulle. Vahinkojen korvattavuus ratkaistaan aina sen perusteella, täyttääkö vahinko korvattavan vakuutustapahtuman edellytykset.
Vahingon ei ole osoitettu aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Vakuutetun näyttötaakka koskee myös sitä, että viemärin liikkumisen olisi aiheuttanut sellainen tapahtuma, jota oikeinkaan kannakoitu viemäri ei olisi kestänyt, mutta tällaista selvitystä asiassa ei ole.
Vakuutusyhtiö viittaa Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 (1987) ohjeisiin ja määräyksiin sekä RT-korttiin LVI 12-10210 (1992). Asennusajankohdan rakentamismääräykset ja hyvää rakentamistapaa määrittävät ohjeet ovat yksiselitteisesti edellyttäneet, että valurautaviemärit on tuettava jokaisen pantaliitoksen kohdalta. Tässä tapauksessa asennusta ei ole tehty näin.
C. Oy:n lausuntojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei viemäriputki ollut enää liikkunut ja se oli ollut tukevasti, koska putki oli jo liikkunut alaspäin sen verran kuin varaa oli ollut, ja vastasi nyt rakenteisiin. Liitos ei ole ollut suoranaisesti irti, kuten muoviputken liitoksissa yleensä käy, vaan pantaliitin ei ollut enää puristanut kumista tiivistettä oikealla tavalla liitoksen kohdalla, minkä seurauksena liitos oli ollut epätiivis. Putken liike oli saanut pantaliittimen asennon sellaiseksi, että vuoto putkesta oli mahdollistunut. Putken liikkuminen on ollut seuraus kannakoimattomuudesta.
P. Oy:n raporttiin on merkitty vuotokohta, joka pystyttiin toteamaan vuotokohdaksi jälkien perusteella. Vuotokohta oli paikallistettu viemäriputken pystylinjaan 2-3 kerrosten välipohjaan viemäriputken liitoskohtiin.
Riidatonta on, että putken liitoskohdat olivat ruostuneet, mutta varsinainen vuotokohta oli ollut putken liikkeen johdosta 2-3 kerrosten välipohjan kohdalla. Ruosteen löytyminen putkesta on tavanomaista, koska kyseessä on metalliputki. Syöpymisen vuoksi putkistoon olisi jossain kohti saattanut tulla vuotoja. Vuoto oli nyt kuitenkin tapahtunut kohdassa, jossa putki oli liikkunut ja nimenomaan liikkumisen, ei putken ruostumisen seurauksena. Jos muutkin liitokset olivat vuotaneet, tältä osin ei ole voinut aiheutua lisävahinkoa. Viemäriputken ruostuminen on hitaasti tapahtuvaa, eikä viemärin korjaaminen sukittamalla ole vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa.
Vahingon selvittelykustannusten osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kun epäillään vakuutuksesta korvattavaa vuotovahinkoa, vakuutusyhtiö korvaa etukäteen sovittuja vahingon selvittelykustannuksia. Tässä tapauksessa asiakas oli tilannut P. Oy:n ennen vahingosta ilmoittamista. Koska vuotovahingot lähtökohtaisesti ovat vakuutuksesta korvattavia vahinkoja ja vahingon syy oli selvinnyt P. Oy:n kartoituksista, vakuutusyhtiö korvaa P. Oy:n kartoituksista aiheutuneet kustannukset vahingon selvittelykuluina.
Vakiintuneen käytännön mukaan vakuutusyhtiö tilaa alan ammattilaisilta vahinkokartoituksia, kun epäillään korvattavaa vuotovahinkoa. Korvauskäsittelyn alkuvaiheessa, kun vakuutusyhtiöllä on mahdollisuus osallistua vahingon selvittelyyn, yhtiö ratkaisee, miten vahinkoasiassa edetään, ja millaisia selvityksiä mahdollisesti on tarpeen tehdä. Kun vahingon selvityskuluja ja niiden tarpeita arvioidaan, selkeä rajanveto on siinä, että vakuutusyhtiö ei korvaa, saatikka tilaa vahingonselvityskuluja, jotka vaativat rakenteiden purkamista. Näin on siksi, että vakuutusyhtiö tulisi tällöin”rikkoneeksi” rakenteita, vaikka vahingon korvattavuus ei ole selvillä, ja jos kyseessä ei olisi korvattava vahinko, vakuutusyhtiölle väistämättä esitettäisiin vaatimus rakenteiden avaamisesta/rikkomisesta.
Asiakkaan lisäselvityksen vuoksi vakuutusyhtiö selvyyden vuoksi toteaa, että viemäriputken syöpymisestä johtuvat putken korjauskulut eivät ole vakuutuksesta korvattavia kustannuksia. Vakuutusyhtiö on korvannut P. Oy:n kaksi laskua vuodon selvitykseen liittyvinä vahingonselvityskuluina. Vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei PS ole yhtiön vahinkotarkastaja, joten hänen toimensa ja toimeksiantonsa rakenteiden avauksista eivät sido vakuutusyhtiötä. Korvaamatta jääneissä kahdessa laskussa ei ole kyse etukäteen sovituista kustannuksista.
Vakuutusyhtiö on korvauskäytännön mukaisesti maksanut kaksi P. Oy:n laskua, joiden se on katsonut olevan sellaisia vahingon selvittelykustannuksia, joissa ei ole juurikaan rakenteita purettu. Muissa esitetyissä laskuissa on purkutoimien lisäksi myös korjausrakentamista. Vakuutusyhtiö katsoo korvanneensa vahingon selvityskustannukset riittävässä määrin. Vastaava tilanne on esimerkiksi asbestikartoituksissa, joissa näytteitä otetaan rakenteista, ja joissa asbestikartoitus korvataan vasta, jos osoittautuu, että kyseessä on korvattava vahinkotapahtuma.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa
- P. Oy:n raportti vahinkotarkastuksesta ja vahingon syyn selvittämisestä tammi- ja helmikuun 2021 aikana
- Yksi sivu C. Oy:n vahinkoraportista 19.2.2021 ja kaksi sivua vahinkoraportista 26.3.2021
- osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa
- lukuisia tallenteita viemäriputkien kuvauksista
- Paikkakunnan rakennusvalvontaviraston tarkastusasiakirja 18.12.2002.
- P. Oy:n ja C. Oy:n laskuja tehdyistä toimenpiteistä
- Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet, D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1988
- RT-kortti LVI 12-10210, Putkistojen kannakointi, ohjetiedosto, maaliskuu 1993.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko korvauksen hakija osoittanut, että hänelle on aiheutunut vakuutuksesta korvattava, äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman aiheuttama vuotovahinko. Kiista koskee myös sitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vuotovahingon olleen seurausta korvausrajoituksissa tarkoitetusta asennusvirheestä.
Kiista koskee myös vahingon selvittämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista.
Sovellettavat vakuutusehdot
Vakuutusehtojen (Laaja turva, voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 3.1 mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot, poikkeukselliset tulvavahingot (ehtojen kohdan 3.2.9 mukaisesti) sekä rikkoutumisvahingot.
Korvausrajoitusten kohdan 3.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten
- syöpymisestä tai pilaantumisesta
- homehtumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta tai hajusta
- kulumisesta tai aineen väsymisestä
- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen
- pakkasesta tai jäätymisestä
- kuumuudesta, kuivuudesta tai kondenssivedestä
- maan painumisesta tai routimisesta
- […]
- vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
- […]
- vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, jos vahinko ei ole tästä vakuutuksesta korvattava
- […]
- vahingon selvittämisestä aiheutuneita puhelin-, matka- tai muita vastaavia kustannuksia.
Korvauksen hakijan velvollisuuksia koskevan kohdan 11.1 mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. Vakuutettu ei saa poistumalla vahinkopaikalta, nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia tai huumausaineita taikka muulla tavoin vaikeuttaa vahingon selvittämistä.
Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään.
Rakentamismääräykset ja -ohjeet
Suomen Rakentamismääräyskokoelma, D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1987.
3.4, Toimintahäiriöiden estäminen, 3.4.2 Sijoittaminen. Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri ankkuroitava.
Viemärin tukeminen, Ohjeet. Viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.
RT-kortti, LVI 12-10210, Putkistojen kannakointi, ohjetiedosto, maaliskuu 1993.
Valurautaviemäreiden suurimmat sallitut kannatusvälit rakennuksessa on esitetty taulukossa 4. Valurautaviemärin jokainen pantaliitos ja putken osa on kannakoitava. Valurautaisen pystyviemärin pohjakulma kannakoidaan kuvan 22 mukaisesti. Jotkut valurautaviemärijärjestelmät sallivat tukikannatuksen myös pantaliitoksesta. Tällöin on noudatettava laitevalmistajan ohjeita.
Taulukon 4 mukaan valurautaviemärin kannatusvälit (= minimivaatimus maksimi kannakeväleille)
Viemärin koko:
enintään 100 mm; vaakaviemäri 1500, pystyviemäri 2500
150 mm; vaakaviemäri 2000, pystyviemäri 2500
200 mm tai enemmän; vaakaviemäri 2500, pystyviemäri 2500.
Asian arviointi
Osapuolten välinen erimielisyys koskee erityisesti sitä, onko viemärin liitoskohdista valuneen nesteen aiheuttama vuotovahinko vakuutuksesta korvattava. Vahinkokartoitusten mukaan viemäri oli vuotanut pystyviemärin tuuletusviemäriosuuden saumakohdista, jotka olivat ruostumisen seurauksena alkaneet vuotaa sekä ulko- että sisäpuolelle. Viemärin kosteus oli mahdollisesti ollut kondensiota, jota kylmä pakkasilma oli johtanut katolta, ja vesihöyryä, joka oli pakkasilmalla tiivistynyt viemäristä. Voimakas korroosio ja syöpyminen valurautaviemärissä oli johtunut happamien kaasujen, kosteuden ja ilman yhteisvaikutuksesta.
Asiakas on katsonut, että mikä tahansa viemärivuoto olisi vakuutuksesta lähtökohtaisesti korvattava, ja että tässä tapauksessa vahinko oli aiheutunut korroosiosta. Kannakointi ei ole ollut puutteellinen. Asiakas on lisäksi katsonut, että putken äkkiliikkuminen on ollut toinen vaihtoehto. Muutamia vuosia aikaisemmin havaitut rakennuksen laipioihin syntyneet halkeamat olivat voineet aiheutua äkkiliikahduksesta, jonka seurauksena viemäriputki oli saattanut liikkua.
Vakuutusyhtiön mielestä kannakointi ei ole ollut hyvän rakennustavan ja rakentamismääräysten mukainen, mikä oli aiheuttanut putken liikkumisen ja siitä seuranneen tihkuvuodon putken liitoskohdista. Liitoskohdat olivat tulleet epätiiviiksi viemäriputken liikuttua noin 15 mm verran. Liikkuminen on tullut mahdolliseksi, koska liitoskohtaa ei ollut kannakoitu asianmukaisesti. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että jokin äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma olisi aiheuttanut viemärin liikkumisen. Viemäri on kuitenkin kiistatta liikkunut paikaltaan, eikä asiakaskaan ole tätä sinänsä kiistänyt. Muuta syytä putken liikkumiseen ei ole esitetty kuin kannakoinnin puuttuminen.
Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että viemärivuodot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vakuutustapahtumia, ellei vuodon syyksi ole voitu osoittaa rajoitusehdon mukaista olosuhdetta. Asiakkaan viittaamassa tapauksessa (VKL 688/06) on ollut kysymys siitä, että vuodon oli aiheuttanut syöpymisen seurauksena rikkoutunut viemäriputki. Tässä tapauksessa itse viemäriputki ei esitetyn selvityksen mukaan ollut mennyt rikki. Ratkaisukäytännössä (esimerkiksi VKL 204/16 ja FINE-037896) on lisäksi katsottu, että viemärin puutteellisesta tuennasta johtuvat vahingot eivät ole vakuutusehtojen mukaisia objektiivisesti ennalta arvaamattomia vahinkoja, vaan ne ovat virheellisestä rakentamisesta johtuvia vahinkoja, vaikka ne luonnollisesti yleensä tulevatkin yllätyksenä vahingonkärsijälle.
Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen rajoitusehtoon vetoamalla, jos sen katsotaan osoittaneen, että viemäriputken liitoksista aiheutuneen vuodon syynä oli ollut viemäriputken puutteellinen kannakointi.
Viemäriputken asennusajankohtana sovellettujen rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaan viemäri on kiinnitettävä siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. RT-kortin (LVI 12-10210, 1993) mukaan valurautaviemärin jokainen pantaliitos ja putken osa on kannakoitava.
Esitettyjen tarkastuskertomusten perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vuoto on ollut seurausta kannakoinnin puutteellisuuden vuoksi tapahtuneesta viemäriputken liikkumisesta ja sen seurauksena aiheutuneesta pantaliitosten löystymisestä. Viemäriputken löystyneiden liitosten kautta putkeen kertynyttä kondenssivettä oli vuotanut rakenteisiin. Kyse ei ole ollut rikkoutuneesta viemäriputkesta vuotaneen nesteen aiheuttamasta vahingosta. Vakuutuslautakunta ei pidä todennäköisenä, että viemärin liikkumisen olisi aiheuttanut asiakkaan epäilemä talon ulkopuolelta muutamia vuosia aikaisemmin tapahtunut tärähdys, tai että valurautaputken korroosio- ja syöpymisvaurio olisi syntynyt vain muutaman vuoden kuluessa. Kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen asiakirjassa oleva hyväksyntä ei sellaisenaan ole osoituksena siitä, että viemärin kannakointi oli vahinkoajankohtana ollut hyvän rakennustavan mukainen.
Vakuutusyhtiö on osoittanut, että vuoto on ollut seurausta viemäriputken puutteellisesta kannakoinnista. Tällainen vahinko ei ole asiakkaan kotivakuutusehtojen korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiöllä on perusteet evätä korvaus asennusvirhettä koskevan rajoitusehtoon vetoamalla.
Asiakas oli antanut P. Oy:lle toimeksiannon vahingon syyn selvittämiseksi. Vakuutusyhtiö on käytäntönsä mukaisesti korvannut tästä aiheutuneita selvittelykuluja 1.805,62 euroa, mitä korvausta lautakunta pitää tässä tapauksessa riittävänä. Vakuutusyhtiölle ei ole syntynyt velvollisuutta korvata muita esitetyistä laskuista ilmeneviä kustannuksia, koska vakuutusehdoissa olevien korvausrajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia eikä rakenteiden purkamis- ja uusimiskustannuksia, jos vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäyspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta. Esittämällään perusteella lautakunta ei myöskään suosita lisäkorvauksen maksamista vahingon selvittelykustannuksista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho