Tapahtumatiedot

C Oy oli vastannut pääurakoitsijana asunto-osakeyhtiö A:n asuinkerrostalon taloteknisestä saneeraustyöstä. Pääurakan vastaanottotarkastus oli pidetty 12.3.2019. Tarkastuksen ulkopuolelle oli tuolloin jätetty aliurakoitsijalle kuulunut rakennuksen ulkopuolinen viemärityö, jota ei ollut tehty viereisellä tontilla olleen työmaan aiheuttaman esteen vuoksi. Kyseinen viemärityö oli ollut meneillään 22.8.2019 niin, että avoimessa viemärikaivannossa oli ollut muun muassa viimeistelemätön tarkastuskaivo ja rakennuksen seinässä avoimia läpivientejä öljynerotuskaivon ja pumppaamon putkelle ja sähköjohdoille.

Tarkastuskaivoon yhdistetty kaupungin sekaviemäri tulvi rankkasateessa 22.9. ja 23.8.2019 välisenä yönä. Sen seurauksena jätevesi pääsi avoimen tarkastuskaivon kautta viemärikaivantoon ja edelleen avointen läpivientien kautta asunto-osakeyhtiön rakennuksen kellariin ja porrastiloihin aiheuttaen vahinkoa yhtiön ja sen osakkaiden omaisuudelle. C Oy on hakenut korvausta vahingosta kohteelle ottamastaan rakennus- ja asennustyövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa päätöksillä 14.11.2019 ja 5.11.2020. Vakuutusyhtiön mukaan kiinteistön tai asukkaiden vahinkoa ei korvattu C Oy:n YSE 1998 urakkasopimusehtojen mukaisesta rakennusaikaisesta vakuutuksesta, koska vakuutettuna oli vain urakkasuoritus, joka oli suurelta osin jo luovutettu. Vahinkoa ei korvattu myöskään ympäröivän omaisuuden vakuutuksesta, koska se ei ollut välitön seuraus rakennus- ja asennustyöstä, vaan kaupungin viemärin toimimattomuudesta ja poikkeuksellisesta sateesta.

Asiakkaan valitus

C Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut vahingon korvaamista rakennus- ja asennustyövakuutuksen ympäröivän omaisuuden vakuutusturvasta. Perusteluinaan C Oy on lausunut, että kyseessä oli keskeneräisen työn aikana tapahtunut äkillinen ja odottamaton vahinko. Työhön liittyneet haitalliset seuraukset olivat kohdistuneet kiinteistöön ja muuhun omaisuuteen. Ilman C Oy:n toteuttamaa työtä vahinkoa ei olisi sattunut. Vesi oli päässyt asunto-osakeyhtiön tiloihin, koska työt olivat olleet kesken. Vahinko oli siten syntynyt vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla vakuutetussa työkohteessa tehdyn rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena.

C Oy on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 250/15. Tapauksessa vesikattourakoitsijan siirtäessä sääsuojaa oli tullut ukkoskuuro, joka oli päässyt kastelemaan talon rakenteita. Vahinko korvattiin rakennustyövakuutuksesta ympäröivälle omaisuudelle aiheutuneena vahinkona. Tapauksessa sovellettiin ehtoa, jonka mukaan korvattavuuden edellytyksenä oli, että vahinko oli suoranainen seuraus vakuutetun tai hänen lukuunsa työskennelleen toiminnasta kohteessa. C Oy:n mielestä mainitussa ratkaisussa sovellettu ”suoranainen seuraus” vastasi vakuutuksessa nyt käytettyä ilmaisua ”välitön seuraus”. Vahinkoa ei ollut voitu torjua urakoitsijan suojaus- tai torjuntatoimin. Vahinkoa ei ole korvattu asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta eikä C Oy:n aliurakoitsijan vakuutuksesta.

C Oy on lausunut lisäkirjelmässä 28.4.2021, ettei vakuutusyhtiön vahingon korvattavuudelle esittämä vaatimus aktiivisesta tekemisestä ja tiukasta aiheutumismekanismista ilmennyt vakuutusehtojen sanamuodosta. Vakuutusehtoja tuli tulkita laatijansa vahingoksi. Rakennustyöt tehtiin vaiheittain ja rakentamisen aikana oli väkisinkin vaiheita, jotka olivat kesken ja altistivat työn kohteen ja sen vaikutuspiirissä olevan omaisuuden vahingoille. Näin ollen tuli verrata, olisiko vahinkoa aiheutunut, jos rakennus- tai asennustyö ei olisi ollut kesken.

Vakuutuksesta katettiin rakentamiseen liittyviä riskejä. Vakuutusehdossa mainittu rakennus- ja asennustyö tarkoitti vakuutetussa työkohteessa toteutettua rakennus- ja asennustoimintaa sinänsä, ei vain jotakin yksittäistä työsuoritusta.
Vakuutukseen oli mahdollista sisällyttää ympäröivän omaisuuden turva, kuten nyt oli tehty. Vakuutusyhtiön suppea tulkinta ”rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena” syntyneistä korvattavista vahingoista merkitsi vakuutusturvan jäämistä kapeaksi, jolloin merkittävä osa rakennustoiminnasta johtuvista riskeistä jäi kattamatta. Vakuutusyhtiön tulkinta ei ollut vakuutuksen hengen eikä nimikkeen mukainen.

C Oy on korostanut työn keskeneräisyyttä ja sitä, että vahinko ei olisi ollut mahdollinen ilman meneillään ollutta rakennustyötä. Vakuutusehtojen mukaan vahingon korvattavuus ei edellyttänyt, että C Oy tai sen aliurakoitsija olisi tehnyt suorituksessaan virheen tai laiminlyönyt velvoitteensa tai että vahingon tuli aiheutua jostain nimenomaisesta toimesta ja heti. Korvattavuus ei myöskään edellyttänyt, että C Oy olisi ylipäätään ollut jollakin perusteella korvausvastuussa vahingosta tai että se olisi ottanut vastatakseen vahinkoriskistä. Kyse oli vain siitä, kattoiko ympäröivän omaisuuden turvan sisältävä rakennus- ja asennustyövakuutus puheena olevan vahinkotapahtuman. Vahingonvaarasäännöksillä tai mahdollisella vakuuttamisvelvollisuudella ei ollut korvattavuuden kannalta merkitystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt C Oy:n korvausvaatimuksen.

Perusteluinaan vakuutusyhtiö on lausunut, että kiinteistö ja sen asukkaiden omaisuus oli rakennus- ja asennustyövakuutuksen ehtojen kohdan 1.6 tarkoittamaa ympäröivää omaisuutta. Vahinkoa ei kuitenkaan korvattu, koska se ei ollut aiheutunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena. Kyse ei ollut esimerkiksi siitä, että rakennustyössä olisi porattu vahingossa putkeen ja aiheutettu kosteusvahinko. C Oy ei ollut tehnyt mitään aktiivista toimenpidettä, joka olisi johtanut vahinkoon.

Vahinko oli seurausta poikkeuksellisesta rankkasateesta ja viemärin toimimattomuudesta. Vahinkoon johtaneet syyt eivät liittyneet välittömästi rakennus- ja asennustyöhön. Vahingon syntyminen oli edellyttänyt reikien lisäksi usean muun asian samanaikaista toteutumista, jotka olivat olleet C Oy:n vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että alikapasiteetin lisäksi viemäröintiä ei ollut järjestetty muutoinkaan asianmukaisesti.

Ympäröivää omaisuutta koskenut ehto oli omaisuusvakuutukseen sisällytetty vastuuvakuutuksen tapaan toimiva osa, josta korvattiin toisen omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Korvattavuus oli tiukasti rajattu ja edellytti välitöntä syy-yhteyttä rakennus- tai asennustyön sekä vahingon synnyn välillä. Edellytys ei täyttynyt, koska vahinko ei ollut syntynyt yksinomaan rakennukseen tehtyjen reikien vuoksi. Kyse oli jopa tiukemmasta edellytyksestä kuin vahingonkorvauslain mukainen syy-yhteysvaatimus. Asiaa voitiin arvioida myös suhteessa vahingonkorvauslakiin, jonka 6 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvausta voitiin kohtuudella sovitella, jos vahingon syynä oli myös muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka. Siten vahingonkorvauksenkaan edellytykset eivät täyttyneet.

Korvauksen hakijalla oli näyttövelvollisuus vahingon sisältymisestä vakuutusturvan piiriin. Nyt riittävää näyttöä ei ollut esitetty. Siltä osin kuin C Oy on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 250/15, vakuutusyhtiö on lausunut, että tapauksessa oli sovellettu erilaisia vakuutusehtoja. Ratkaisussa ei edellytetty välitöntä syy-seuraussuhdetta. Lisäksi vahingon syntymekanismi oli hyvin erilainen. Rankkasade oli vaurioittanut rakennusta, koska vakuutuksenottaja oli laiminlyönyt rakennuksen sääsuojauksen, joka riidattomasti oli ollut sen vastuulla. Sadevesi oli päässyt rakennukseen nimenomaan siksi, että sääsuojaus oli ollut puutteellinen.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa omaisuusvahingot eivät olleet välitön seuraus rakennustyöstä eli läpivientejä varten tehdyistä rei’istä, vaan vahinko oli edellyttänyt rakennustyön vuoksi tehtyjen reikien lisäksi sekä poikkeuksellista rankkasadetta että kaupungin viemärin puutteellista kapasiteettia. Viemärin puutteellisen kapasiteetin takia vesi oli päässyt tulvimaan työn vuoksi tehtyyn kaivantoon. Jos viemärin kapasiteetti olisi ollut riittävä, vahinkoa ei olisi tapahtunut. Tapauksesta VKL 250/15 ei siten voitu päätellä, miten nyt käsiteltävänä oleva asia tulisi ratkaista.

Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut urakkasopimukseen sovellettujen YSE 1998 sopimusehtojen määräyksiin urakkakohteen vakuuttamisvelvollisuudesta ja sitä koskeneesta vaaranvastuusta. Vaaranvastuu poikkeuksellisesta sääilmiöstä ja sen aiheuttamasta vahingosta oli vahinkohetkellä ollut rakennuksen omistajalla eli asunto-osakeyhtiöllä. Rankkasadevahingon riski kuului luonteeltaan rakennuksen omaisuusvakuutukseen, mutta asunto-osakeyhtiön omasta vakuutuksesta rankkasateiden aiheuttamat vahingot oli rajattu ulos. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että vahinko tulisi korvata C Oy:n vakuutuksesta, kun korvattavuuden edellytykset eivät siinä täyttyneet. C Oy oli itsekin todennut vahingon johtuneen sadeveden valtavasta määrästä.

Lisävastineessa 1.6.2021 vakuutusyhtiö on lausunut, että kyseessä oleva vakuutusehto oli selkeä ja sitä tuli tulkita sanmuotonsa mukaisesti. Vahinko ei ollut johtunut suoraan rakennustyöstä. Oli huomattava, että kyse oli omaisuusvakuutuksen piiriä laajentaneesta vakuutusehdosta. Olennaista oli se, että rakennustyö ei ollut aiheuttanut vahinkoa, vaan vahingon syynä oli ollut rankkasade ja viemärin riittämätön kapasiteetti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko keskeneräisen viemäriasennustyön aikana asunto-osakeyhtiön rakennukselle 23.8.2019 aiheutunut vesivahinko korvattava rakennuskohteen pääurakoitsija C Oy:n ottamaan rakennus- ja asennustyövakuutukseen kuuluneesta ympäröivän omaisuuden vakuutusturvasta. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko asennustyön vuoksi avoinna olleiden putkiläpivientien kautta rakennukseen päässeen veden aiheuttama vahinko syntynyt asennustyön välittömänä seurauksena, kun veden nousu putkikaivantoon oli johtunut kaupungin viemärin tulvimisesta rankkasateella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan rakennus- ja asennustyövakuutukseen sovellettavien 1.1.2004 alkaen voimassa olleiden yleisten ehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksen perusteella korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen ja odottamaton tapahtuma. Esinevakuutuksen yleisten ehtojen kohdan 1 mukaan vakuutettua omaisuutta on vakuutuskirjaan merkitty omaisuus. Omiksi kohdikseen merkitään: 

1.1. Työkohteet
Työkohteilla tarkoitetaan rakennettavana olevia rakennuksia, asennettavana olevia koneita ja laitteita tai muuta rakennus- tai asennustyön kohteena olevaa omaisuutta mukaan lukien raaka-aineet, materiaalit ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu pysyväksi osaksi rakennus- tai asennustyön kohteena olevaa omaisuutta.

Mikäli vakuutuskirjaan on niin merkitty, työkohteeseen kuuluvat myös rakennus- tai asennustyön edellyttämät tilapäisrakenteet, kuten muotit, tukitelineet ja sääsuojat. Muutos- tai laajennustyökohteessa työkohteella tarkoitetaan ainoastaan kyseisen työn suorittamista mukaan lukien ne raaka-aineet, materiaalit ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu pysyväksi osaksi muutos- tai laajennustyön kohteena olevaa omaisuutta.

1.2. Rakennus- tai asennustyössä käytettävät rakennukset, koneet, kalusto, laitteet ja työvälineet, joita ei ole tarkoitettu edellä 1.1 kohdassa mainitun työkohteen osaksi.

1.3 Konttorikoneet ja -kalusto, piirustukset ja asiakirjat.

1.4 Ohjelmat ja tiedostot.

1.5 Työntekijöiden henkilökohtainen omaisuus.

1.6 Ympäröivä omaisuus
Ympäröivällä omaisuudella tarkoitetaan muuta kuin edellä kohdissa 1.1 - 1.5 mainittua omaisuutta, joka sijaitsee vakuutuspaikalla. Ympäröivälle omaisuudelle aiheutunut vahinko korvataan vain, jos vahinko on syntynyt vakuutetussa työkohteessa tehdyn rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena.

Asian arviointi

Osapuolten kesken ei ole erimielisyyttä siitä, että kyseinen 23.8.2019 sattunut vesivahinko on kohdannut C Oy:llä voimassa olleen rakennus- ja asennustyövakuutuksen ympäröivän omaisuuden turvan piiriin kuulunutta omaisuutta. Osapuolet ovat sitä vastoin eri mieltä siitä, oliko vahinko aiheutunut vakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 1.6 edellytetyin tavoin vakuutetussa työkohteessa tehdyn rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena.

C Oy on vedonnut siihen, että rakennuksen vesivahinko oli aiheutunut juuri meneillään olleen viemärityön keskeneräisyydestä, jota ilman vahinkoa ei olisi voinut syntyä. Vakuutusyhtiö on puolestaan vedonnut siihen, ettei vahinko ollut aiheutunut vakuutusehdon edellyttämällä tavalla välittömästi asennustyöstä, vaan sen syynä olivat olleet rankkasade ja kaupungin jätevesiverkostossa olleet puutteet.

Puheena olevaan rakennus- ja asennustyövakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan ympäröivän omaisuuden vakuutuksesta korvataan äkillisen ja odottamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko, jos vahinko on syntynyt vakuutetussa työkohteessa tehdyn rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena. Lautakunta katsoo, että rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena syntyneinä on pidettävä vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet nimenomaan vakuutetusta rakennus- tai asennustyöstä. Lautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusehtojen kohtaa 1.6 ei kuitenkaan voida sen sanamuodon perusteella tulkita niin ahtaasti, että vakuutuksesta korvattavia olisivat vain jostakin yksittäisestä toimenpiteestä tai työvaiheesta juuri sen suoritushetkellä aiheutuvat vahingot.

Asiasta saadun selvityksen perusteella vahinkoa aiheuttanut vesi oli päässyt viemärikaivantoon asennettavana olleesta tarkastuskaivosta ja edelleen asunto-osakeyhtiön rakennukseen asennustyön vuoksi keskeneräisten läpivientien kautta. Vaikka veden pääsy rakennukseen olikin viime vaiheessa johtunut asennustyön takia auki olleista läpivienneistä, veden tulvimisen syynä on tässä tapauksessa ollut kyseisestä asennustyöstä riippumaton julkisen viemäriverkoston tulviminen. Lautakunta katsoo, ettei sanotusta syystä asunto-osakeyhtiön rakennukselle aiheutunutta vahinkoa voida pitää vakuutusehtojen kohdan 1.6 mukaisena C Oy:n urakkaan kuuluneen rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 3–2. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Akselinmäki ja Makkula. Jäsenten Jaakkola ja Nyyssölä eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto

Jäsenet Jaakkola ja Nyyssölä

Puheena olevaan rakennus- ja asennustyövakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan ympäröivän omaisuuden vakuutuksesta korvataan äkillisen ja odottamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko, jos vahinko on syntynyt vakuutetussa työkohteessa tehdyn rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena. Katsomme, että rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena syntyneinä on pidettävä vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet nimenomaan vakuutetusta rakennus- tai asennustyöstä ja joita ei olisi kohteessa ilman mainittua työtä syntynyt.

Vakuutusehtojen kohtaa 1.6 ei voida tulkita niin ahtaasti, että vakuutuksesta korvattavia olisivat ainoastaan jostakin yksittäisestä toimenpiteestä tai työvaiheesta juuri sen suoritushetkellä aiheutuvat vahingot. Vakuutusehdon sanamuodon mukaisesti korvattavien vahinkojen piiriin voidaan lukea myös muut rakennus- ja asennustöistä niiden kestoaikana välittömästi johtuvat vahingot, joiden syynä ovat työnaikaiset työhön kuuluvat olosuhteet ja mahdolliset tilapäisratkaisut.

Lausutuilla perusteilla katsomme, että C Oy:n urakkakohteen keskeneräisen viemäriasennuksen vuoksi avoinna olleiden läpivientien johdosta syntynyttä vahinkoa voidaan lähtökohtaisesti pitää työkohteessa tehdyn rakennus- tai asennustyön välittömänä seurauksena. Veden rakennukseen pääsyn mahdollistaneet läpiviennit olivat olleet auki nimenomaan meneillään olleen asennustyön takia, eikä vahinkoa olisi asiasta saadun selvityksen perusteella voinut syntyä ilman niitä ja kaivannossa asennettavana olleen tarkastuskaivon keskeneräisyyttä. Katsomme, ettei sillä seikalla, mistä syystä vettä oli päässyt äkillisesti tulvimaan avoinna olleeseen viemärikaivantoon, ole tässä tapauksessa puheena olevan vakuutusehdon soveltamisen ja vakuutussopimuksen kannalta merkitystä.

Näin ollen vahinko tulee korvata C Oy:n kohteelle ottamasta ympäröivän omaisuuden vakuutuksesta.