Tapahtumatiedot
Asiakkaan kortilla on tehty yhteensä 1.212,22 eurolla oikeudettomia maksutapahtumia, jotka on tehty 10.1.2021 klo 23:32 alkaen ja 12.1.2021 klo 05:31 päättyen. Maksuista 23,70 euroa on tehty lähimaksulla, jotka pankki on sittemmin korvannut asiakkaalle. Kortti on suljettu 12.1.2021 klo 15:15.
Asiakas on fyysisesti käyttänyt yhdistelmäkorttiaan viimeisen kerran 29.6.2020. Verkossa korttia on käytetty viimeisen kerran 3.12.2020, kun kortin credit-ominaisuudella on tehty 9,13 euron verkko-osto.
Asiakas on tehnyt 13.1.2021 poliisille tutkintailmoituksen, jossa hän on ilmoittanut, että hänen tililtään on kadonnut arviolta noin 900 euroa. Asiakas on tehnyt 29.1.2021 poliisille uuden tutkintailmoituksen, jossa hän kertoi huomanneensa 28.1.2021 hänen kellarikomeroonsa 11.–28.1.2021 tehdystä murrosta ja jonka yhteydessä hänen korttinsa oli viety.
Asiakkaan valitus
Asiakas on valituksessaan kertonut, että hän säilytti korttiaan huoneensa kaapissa ennen kuin laittoi kortin kellariin lukittuun reppuun tammikuussa pari päivää ennen kuin korttia käytettiin oikeudetta. Korttia hän oli edellisen kerran käyttänyt neljä kuukautta ennen varkautta.
Kortin tunnuslukua asiakas oli säilyttänyt samassa kellarissa, mutta se ei ollut samassa repussa, jossa oli kortti. Tunnuslukua hän säilytti lompakossa, joka oli piilotettu laatikkoon kellarissa. Kellarissa on paljon tavaroita ja henkilön, joka rikkoi kellarin oven lukon, on täytynyt tarpeeksi kauan aikaa etsiä ja sekoittaa tavaroita. Kellari on aina lukossa.
Asiakas on poliisille 13.1.2021 tekemässään tutkintailmoituksessa kertonut ottaneensa pankkiinsa yhteyttä sen jälkeen, kun hänen toisen korttinsa nosto- ja maksutapahtuma hylättiin 12.1.2021. Pankista hän sai tietoonsa, että hänen tililtään oli hävinnyt noin 900 euroa asiakkaan tietämättä.
Asiakas pyytää pankkia korvaamaan hänelle 1.188,52 euroa.
Pankin vastine
Pankki on vastineessaan todennut, että reklamoidusta tapahtumista neljä kappaletta on tehty kortin lähimaksuominaisuudella. Lähimaksuominaisuudella tehdyt ostot, yhteensä 23,70 euroa, on hyvitetty asiakkaan pankkitilille 15.2.2021. Muut reklamoidut ostot/nostot on tehty käyttämällä kortin sirua ja tunnuslukua. Tekijällä on siis täytynyt olla kortti hallussaan ja kortin tunnusluku tiedossa.
Saamansa selvityksen perusteella pankki katsoo, että sekä kortti että siihen liittyvä tunnusluku on täytynyt päätyä ulkopuolisen tietoon kellariin murtautumisen yhteydessä. Tunnusluku on täytynyt olla asiakkaan lompakossa tunnistettavassa muodossa ja repun varastanut henkilö on voinut yhdistää tunnusluvun korttiin.
Se seikka, että sekä korttia että siihen liittyvää tunnuslukua on säilytetty kerrostaloasunnon kellarissa osoittaa maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta. Asiakas ei ole myöskään seurannut kortin tallella oloa siinä laajuudessa, mitä huolelliselta kortinhakijalta voidaan edellyttää. Asiakkaan 29.1.2021 tekemästä rikosilmoituksesta selviää, että hän on huomannut kellarimurron vasta 28.1.2021, eli yli kaksi viikkoa sen jälkeen kun ensimmäinen oikeudettomasti tehty korttitapahtuma on tehty.
Pankki katsoo, että asiakas on asiassa toiminut törkeän huolimattomasti, ja tämän vuoksi pankki ei katso olevansa korvausvelvollinen asiakkaan riitauttamista korttitapahtumista. Lähimaksuominaisuudella tehdyt ostot on kuitenkin hyvitetty asiakkaan pankkitilille.
Selvitykset
Asiakas on tehnyt 13.1.2021 poliisille tutkintailmoituksen, jossa asiakas on ilmoittanut tililtään kadonneen noin 900 euroa. Asiakas kertoi, että hänellä ei ole tietoa, miten rahat ovat tililtä kadonneet.
Asiakas on tehnyt 15.1.2021 pankille oikaisupyynnön, jossa hän on ilmoittanut, ettei ole hyväksynyt noin 1.200 euron maksutapahtumia.
Asiakas on tehnyt 29.1.2021 poliisille rikosilmoituksen, jossa asiakas kertoi käyneensä 28.1. kellarissaan ja huomanneen sinne murtaudutun. Oven lukko oli varastettu [sic], ovi oli auki ja mm. musta reppu ja asiakkaan credit/debit-kortti oli otettu. Asiakas lisäsi, että noin kaksi viikkoa aiemmin tehdyssä rikosilmoituksessa mainittu tilivarojen katoaminen voi liittyä kellarimurtoon, koska asiakkaan kortti oli varastetussa repussa. Asiakas ilmoitti omaisuuden olleen asiakkaan halussa 11.1. ja todenneen omaisuuden anastetuksi 28.1. klo 22.
Asiakas on toimittanut lisäksi kuvia kellarikomerosta.
Lisäksi asiassa on toimitettu korttiehdot.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Maksupalvelulain (30.4.2010/290) 53 §:n 1 momentin (14.12.2017/898) mukaan:
”Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.”
Saman lain 62 §:n 1–2 momentin (14.12.2017/898) mukaan:
”Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.”
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Korttiehtojen kortin ja tunnusluvun säilyttämistä ja katoamisilmoitusta koskevan kohdan mukaan:
”Kortinhaltija sitoutuu säilyttämään kortin ja sen tiedot (kuten korttinumero, kortin turvaluku, voimassaoloaika) sekä korttiin liittyvän henkilökohtaisen tunnusluvun huolellisesti siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä. Kortinhaltijan on säännöllisesti seurattava kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Henkilökohtainen tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltijan on tunnuslukua käyttäessään toimittava niin, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä tunnuslukua. Kortinhaltija ei saa säilyttää tunnuslukuaan helposti tunnistettavassa muodossa. Korttia on säilytettävä huolellisesti siten, ettei se vahingoitu tai joudu alttiiksi tavanomaisesta poikkeavalle rasitukselle.
Kortin tai sen tietojen katoamisesta tai joutumisesta sivullisen haltuun taikka henkilökohtaisen tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon on viipymättä ilmoitettava [pankille].”
Asian arviointi
Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista.
Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan maksuvälineen haltijalta edellytettäviin kohtuullisiin varotoimiin voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi sen, että hän säilyttää maksukorttia ja siihen liittyvää tunnuslukua erillään niin, ettei sivullinen voi yhdistää niitä toisiinsa. Maksuvälineen haltijalta ei voida kuitenkaan vaatia kohtuuttoman pitkälle meneviä turvajärjestelyjä. Esimerkiksi se, että maksuvälineen haltija säilyttää sekä maksukorttia että tunnuslukua kotonaan, ei vielä merkitse sitä, että hän olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteensa. Huolellisena menettelynä voidaan hallituksen esityksen mukaan yleensä pitää esimerkiksi sitä, että maksuvälinettä säilytetään lompakossa tai käsilaukussa ja tunnuslukua kotona lipaston laatikossa.
Pankin korttiehdoissa kortinhaltija on sitoutunut säilyttämään korttia huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada sitä tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija ei saa säilyttää tunnuslukuaan helposti tunnistettavassa muodossa.
Riidatonta tapauksessa on, että asiakkaan kerrostalon kellarikomeroon on tunkeuduttu ja tässä yhteydessä asiakkaan kortti on viety ja kortin tunnusluku saatu. Asiakkaan toimittamien kuvien mukaan kellarikomerot ovat lukitun oven takana. Komerot ovat metallikehikkoisia ja asiakkaan komero on lukittu riippulukolla. Asiakkaan mukaan korttia oli säilytetty komerossa olleessa lukitussa repussa ja tunnuslukua komerossa olleessa laatikossa. Komerossa on ollut kuvaushetkellä kaksi matkalaukkua, neljä laatikkoa ja lisäksi muuta sekalaista tavaraa. Asiakkaan poliisille tekemän rikosilmoituksen mukaan kellarikomeroon on murtauduttu 11.–28.1.2021 välisenä aikana, mutta tarkempia tietoja murrosta ei ole.
Pankkilautakunta katsoo, että kellarimurtojen yleisyyden vuoksi kortin ja sen tunnusluvun säilyttäminen kerrostalon kellarikomerossa ei ole huolellista. Lisäksi lautakunta katsoo, että tunnuslukua on ehtojen vastaisesti säilytetty sellaisessa muodossa ja siten, että se on ollut helppo yhdistää korttiin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaista velvollisuuttaan säilyttää huolellisesti korttiaan ja sen tunnuslukua.
Kortin tallellaolon seuraaminen
Maksupalvelulain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on lain 53 §:n perusteluissa todettu, että maksuvälineen haltijalta vaadittaviin kohtuullisiin varotoimiin kuuluu muun muassa se, että hän seuraa maksuvälineen tallellaoloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Sen, kuinka usein tapahtuvaa tarkistamista maksuvälineen haltijalta voidaan kohtuudella edellyttää, on todettu riippuvan olennaisesti olosuhteista, erityisesti niihin liittyvistä katoamis- ja anastusriskeistä.
Ehtojen mukaan kortinhaltijan on säännöllisesti seurattava kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla.
Pankkilautakunta toteaa kortin tallella olon seuraamisen kuuluvan kortin turvallisen säilyttämisen tavoin olennaisesti huolellisen kortinhaltija velvollisuuksiin ja sillä olevan keskeinen merkitys kortin oikeudettoman käytön ja siitä aiheutuvien vahinkojen ehkäisyssä. Ainoastaan kortin katoamisen tai oikeudettoman käytön havaittuaan asiakas voi katoamisilmoituksen tekemällä varmistua siitä, ettei kadonnutta korttia voida enää käyttää oikeudetta hänen vahingokseen. Myös pankille asiakkaan tekemä katoamisilmoitus on ensisijainen tapa saada tieto siitä, ettei kortti ole enää asiakkaan hallussa, ja tämän tiedon pohjalta pankki voi ryhtyä toimiin estääkseen kortin oikeudettoman käytön.
Arvioitaessa, kuinka usein tapahtuvaa kortin tallella olon tarkistamista voidaan kohtuudella edellyttää, huomioon otettavaksi tulevat samat olosuhteita koskevat seikat, jotka huomioidaan arvioitaessa huolellisuutta kortin säilyttämisessä. Pankkilautakunnan näkemyksen mukaan näiden olosuhteiden ohella huomioon on otettava tapa, jolla kortinhaltija on kyseisissä olosuhteissa korttia säilyttänyt. Lisäksi on otettava huomioon tapahtumienkulku ja se, onko niissä mahdollisesti ilmennyt jotain tavallisesta poikkeavaa, jonka johdosta huolellisen kortinhaltijan tulisi nimenomaisesti tarkistaa kortin tallella olo.
Asiakas on fyysisesti käyttänyt yhdistelmäkorttiaan viimeisen kerran 29.6.2020. Verkossa korttia on käytetty viimeisen kerran 3.12.2020, kun kortin credit-ominaisuudella on tehty 9,13 euron verkko-osto. Asiakas on kertonut laittaneensa kortin kellarikomeroon pari päivää ennen oikeudettomia maksutapahtumia. Korttia on käytetty oikeudetta 10.1.2021 klo 23:32 alkaen ja 12.1.2021 klo 05:12 päättyen. Kortti on suljettu 12.1.2021 klo 15:15 asiakkaan ilmoitettua oikeudettomista tapahtumista pankille. Asiakas on rikosilmoitukseen kirjatun mukaan huomannut kellarimurron ja kortin katoamisen 28.1.2021.
Vaikka asiakas on kertomansa mukaan huomannut kortin katoamisen vasta 18 päivää oikeudettoman käytön alkamisen jälkeen, hän on ilmoittanut kortin oikeudettomasta käytöstä noin 40 tuntia oikeudettoman käytön alkamisen jälkeen. Koska kortti on tällöin suljettu, asiakkaan kortin katoamisen huomaaminen vasta myöhemmin ei ole syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Lautakunta arvioi siten kortin tallellaolon seuraamista siten, olisiko asiakkaan tullut havaita kortin katoaminen tai oikeudeton käyttö ja ilmoittaa asiasta pankille aikaisemmin kuin 12.1.2021 klo 15:15.
Asiakkaan mukaan hän on laittanut kortin kellarikomeroon pari päivää ennen oikeudettomia maksutapahtumia. Kortti on viimeistään laitettu kellarikomeroon 10.1.2021 ennen oikeudettomien maksutapahtumien alkua. Muuta selvitystä kortin säilyttämisestä ei ole esitetty.
Lautakunta katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella asiakkaan olisi tullut havaita kortin oikeudeton käyttö tai kortin katoaminen aikaisemmin. Lautakunta katsoo siten, ettei asiakas ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan seurata kortin tallellaoloa.
Huolimattomuuden arviointi
Maksupalvelulain mukaan maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä on enintään 50 euroa, jos maksuvälineen oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Pankkilautakunta toteaa maksupalvelulain esitöiden (HE 169/2009) valossa, että joutuakseen vastaamaan oikeudettomasta käytöstä kortinhaltijan on huolimattomuudesta toimittava vastoin korttia koskevia sopimusehtoja. Lisäksi maksuvälineen katoamisen, joutumisen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettoman käytön on oltava syy-yhteydessä maksuvälinettä koskevien sopimusehtojen rikkomiseen.
Maksuvälineen haltijan törkeällä huolimattomuudella puolestaan tarkoitetaan maksupalvelulain säännöksessä sellaista erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa selvästi piittaamatonta suhtautumista maksuvälineen hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Jotta maksuvälineen haltijan huolimattomuutta voidaan pitää törkeänä, hänen toimintansa on kuitenkin selvästi ja olennaisesti poikettava siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Myös tässä yhteydessä arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti vahinkoriskin suuruuteen ja varotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuteen.
Korkein oikeus on tapauksessaan KKO:2018:71 katsonut, että maksukorttiin liittyvää tunnuslukua on voitava säilyttää kirjallisena paikassa, josta se on verraten helposti saatavissa. Jos tunnuslukua säilytetään kotona, kortti ja tunnusluku ovat käytännössä varsin usein lähekkäin samassa tilassa. Tästäkin syystä huolellinen menettely edellyttää, ettei tunnistetta säilytetä sellaisessa muodossa, että se on helposti yhdistettävissä maksukorttiin.
Pankkilautakunta katsoo kellarikomeron tukevasta rakenteesta ja sen sijainnista lukittavan oven takana huolimatta, että kortin ja tunnusluvun säilyttäminen kerrostalon kellarikomerossa on hyvin riskialtista ottaen huomioon kellarimurtojen yleisyyden ja sen, että kortinhaltijan mahdollisuudet valvoa kortin tallellaoloa tällaisessa paikassa ovat selvästi huonommat kuin esimerkiksi omassa asunnossa. Asiakas olisi lisäksi voinut pienentää riskiä huomattavasti esimerkiksi säilyttämällä tunnuslukua asunnossaan tai siten, että se olisi ollut vaikeammin yhdistettävissä korttiin. Asiakkaan huolimattomuutta arvioitaessa on vielä huomioitava se, että asiakkaan saatua 12.1.2021 tietoonsa oikeudettomat tilitapahtumat, asiakas ei ole tarkastanut kellarikomerossa säilytettävän korttinsa tallellaoloa kuin vasta 28.1.2021.
Pankkilautakunta katsoo siten, että asiakkaan toiminta on osoittanut kokonaisuutena sellaista maksupalvelulaissa tarkoitettua erittäin vakavaa varomattomuutta, joka osoittaa asiakkaan suhtautuvan selvästi piittaamattomasti kortin hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan menettely osoittaa törkeää huolimattomuutta.
Lopputulos
Pankkilautakunta katsoo kortin oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan kortin ja tunnusluvun säilyttämisen suhteen. Olosuhteet huomioon ottaen Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.
Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita korvausta.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino
Jäsenet:
Ahlroth
Aspelund
Atrila
Piilo