Haku

FINE-036867

Tulosta

Asianumero: FINE-036867 (2021)

Kategoria: Arvopaperinvälitystoiminta

Ratkaisu annettu: 14.10.2021

Arvo-osuustili, ADR-muotoinen osake, muunto, korvausvaatimus Onko palveluntarjoajalla ollut oikeus muuttaa asiakkaan ADR-osakkeet normaaleiksi osakkeiksi?

Tapahtumatiedot

Asiakas oli hankkinut aikaisemman palveluntarjoajansa asiakkaana Nokian ADR-osakkeita, jotka ovat kaupankäynnin kohteena USA:ssa. Asiakuuden siirron yhteydessä uusi palveluntarjoaja oli toteuttanut järjestelmissään osakkeiden vaihdon vastaaviin suomalaisiin suoriin Nokian osakkeisiin. Asiakas olisi halunnut säilyttää ja myydä Nokian ADR-osakkeensa 27.1.2021, mikä ei ollut kuitenkaan onnistunut.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että osakkeiden muuntaminen on ollut uuden palveluntarjoajan yksipuolinen päätös, joka on tehty ilman erillistä ilmoitusta hänelle, minkä vuoksi hän ei ole voinut tehdä omaa ratkaisuaan osakkeiden säilytyksen tai myynnin suhteen. Asiakkaan näkemyksen mukaan muutoksesta on aiheutunut hänelle taloudellista vahinkoa, joka palveluntarjoajan tulee korvata.

Vahingon määräksi asiakas katsoo 17 678 USD ja sen hyvityksen myötä asiakas palauttaisi palveluntarjoajan tilalle hankkimat Nokian osakkeet. Asiakas perustelee vaatimustaan sillä, että muunnon myötä hän menetti osakkeiden dollarikurssihallinnan ja mahdollisten voittojen tai tappioiden optimoinnin. Lisäksi asiakkaan oli pakko myydä osakkeet, jotta hänen oli mahdollista hyödyntää niiden alkuperäistä hankintahintaa, koska kaikkien osakkeiden hankintapäivä oli muuttunut samaksi pankin toimien johdosta. Osakkeita oli alun perin 2165 kappaletta ja 27.1.2021 päivän korkeimmalla hinnalla kauppa-arvo olisi ollut 21 195 USD ja sulkeutumishinnalla 14 180 USD.

Asiakas myös kyseenalaistaa muunnon tarpeellisuuden, koska osakkeet olivat olleet jo vuosia toisen palvelujentarjoajan järjestelmissä ja niistä on mennyt asianmukaiset tiedot myös Verottajalle, jolle hän on toimittanut voitot/tappiot-laskelmia ja joka ei ole missään vaiheessa puuttunut kyseisten osakkeiden omistukseen.

Palveluntarjoajan vastine

Palveluntarjoajan mukaan se on toteuttanut järjestelmissään lainsäädännön edellyttämän muutoksen, mistä se ei katso olevansa velvollinen ilmoittamaan erikseen asiakkaalle, koska kansalaisilla on yleinen laintuntemisvelvollisuus tai ainakin selonottovelvollisuus. Mainitusta syystä palveluntarjoaja ei myöskään katso olevansa korvausvelvollinen asiassa.

Palveluntarjoaja korostaa, että asiakas on vastaanottanut arvopaperipalveluita koskevat palveluehdot ja hyväksynyt ne itseään sitoviksi. Ehtojen mukaan toimeksiantoihin ja säilytykseen sovelletaan mm. kulloinkin voimassa olevaa kotimaista tai ulkomaista lainsäädäntöä ja viranomaisen antamia määräyksiä sekä kauppojen selvitykseen kunkin markkinapaikan ja selvitysyhteisön antamia sääntöjä ja määräyksiä. Edelleen ehtojen mukaan palveluntarjoaja vastaa virheillään tai laiminlyönneillään asiakkailleen aiheuttamastaan välittömästä vahingosta, mutta ei välillisestä tai epäsuorasta vahingosta, jollaiseksi katsotaan esimerkiksi saamatta jäänyt tuotto.

Palveluntarjoaja toteaa myös, että mikäli asiakas katsoo, etteivät palveluntarjoajan palvelut vastaa hänen nykyisiä tarpeitaan, tulee hänen hakeutua sellaisen palveluntarjoajan asiakkaaksi, jonka palvelut vastaavat paremmin hänen tarpeitaan.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Palveluntarjoajan Arvo-osuustilin ja arvopaperisäilytyksen yleiset ehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Voidakseen ratkaista osapuolten välisen erimielisyyden lautakunnan on arvioitava, onko palveluntarjoaja toiminut tilanteessa vastoin omia sopimusvelvoitteitaan tai onko sen menettely muutoin ollut sellaista, että sen tulisi maksaa tapahtuneesta asiakkaan vaatima korvaus.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Asiassa on kyse sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n 7 kohdan mukaisesta oheispalvelusta, mihin soveltuvat normaalit lain 10 luvun mukaiset palveluntarjoajan yleiset velvoitteet, joiden mukaan palveluista on lähtökohtaisesti tehtävä asiakkaan kanssa kirjallinen sopimus, josta ilmenevät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä muut sopimuksen ehdot. Sopimuksessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai asiakkaan kannalta kohtuutonta ehtoa, minkä lisäksi sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti asiakkaan edun mukaisesti.

Arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 4 luvun 3 §:n mukaan arvopaperikeskuksessa on pidettävä liikkeeseenlaskijoiden lukuun seuraavien arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien arvo-osuuksien omistajista liikkeeseenlaskijakohtaisia osakasluetteloita ja muita vastaavia omistajaluetteloita:
1) osake tai muu osuus yhteisön omaan pääomaan tai siihen liittyvä osinko-, korko- tai muu tuotto-oikeus taikka merkintäoikeus;
2) 1 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa mainittujen oikeuksien yhdistelmä;
3) rahasto-osuus tai siihen rinnastettava yhteissijoitusyrityksen osuus.

Arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n mukaan arvo-osuudet saadaan kirjata erityiselle arvo-osuustilille (omaisuudenhoitotili), jota tilinhaltija toimeksiannon nojalla hallitsee toisen lukuun, jos kyse on ulkomaalaisen taikka ulkomaisen yhteisön tai säätiön lukuun hallittavista arvo-osuuksista.

Osapuolten välisen säilytyssopimuksen mukaan asiakkaan Suomen arvo-osuusjärjestelmässä olevat arvo-osuudet ovat asiakkaan nimissä olevalla arvo-osuustilillä, jota ylläpidetään pankin nimissä olevassa osuusrekisterissä Euroclear Finland Oy:n arvo-osuusrekisterissä.

Edelleen ehtojen mukaan pankki huolehtii säilytyksessä olevien arvopapereiden vaihtamisesta arvo-osuuksiksi asiakkaan arvo-osuustilille ja ulkomaisen asiakkaan omistamat arvo-osuudet rekisteröidään hänen nimelleen, ellei hän pyydä arvo-osuuksia kirjattavaksi erilliselle hallintarekisteröidylle arvo-osuustilille.

Verohallinnon syventävien ohjeiden (VH/8446/00.01.00/2020) mukaan suomalaisten omistamat suomalaisen liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemat osakkeet saadaan kirjata ainoastaan sijoittajan omalla nimellä olevalle suomalaisessa arvopaperikeskusjärjestelmässä olevalle arvo-osuustilille. Siten kansallinen sääntely ei mahdollista Suomen kansalaisen tai suomalaisen yhteisön tai säätiön lukuun hallittavien arvopapereiden hallintarekisteröintiä suomalaisessa arvopaperikeskuksessa. Ohjeen aikaisemmassa versiossa (A18/200/2016) todettiin vielä yksityiskohtaisemmin, että on Suomen lainsäädännön vastaista hallintarekisteröidä suomalaisten henkilöiden ja suomalaisten yhteisöjen ja säätiöiden osakeomistuksia suomalaisissa yhtiöissä. Tilinhoitajien ja arvopaperikeskuksen velvollisuutena oli ohjeen mukaan huolehtia siitä, että tällaisia suomalaisia omistuksia ei hallintarekisteröidä, vaan ne kirjataan suoraan hallintaan omistajansa nimiin arvo-osuustilille ja osakasluetteloon. Mikäli tilinhoitajan tai arvopaperikeskuksen tietoon tuli, esimerkiksi osingonjaon yhteydessä, että suomalaisen sijoittajan omistuksia oli hallintarekisteröity, tuli niiden ryhtyä lain edellyttämiin toimenpiteisiin rekisteröinnin korjaamiseksi.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että ADR on amerikkalainen osaketalletustodistus ja se on todistus oikeudesta (ei-amerikkalaisiin) osakkeisiin, jotka todistuksen antaja säilyttää tai pitää hallussaan oikeudenhaltijan lukuun. Osaketalletustodistuksilla käydään kauppaa amerikkalaisella markkinalla täysin samalla tavoin kuin osakkeilla säännellyllä markkinalla tai muulla kaupankäyntipaikalla ja niiden hintakehitys seuraa yleensä kohde-etuuden hintakehitystä sillä ulkomaisella markkinapaikalla, jolla alkuperäisellä osakkeella käydään kauppaa. Kyseinen arvopaperi ei kuitenkaan kuulu Suomen arvo-osuusjärjestelmään, mutta talletustodistus on tarpeellinen, jotta sen omistaja voi todistaa oikeutensa kyseisiin osakkeisiin. Käytännössä talletustodistuksen haltijaa pidetään siis niiden osakkeiden omistajana, joita talletustodistus edustaa.

Suomen osakeyhtiöoikeudessa ja arvo-osuusjärjestelmässä on omaksuttu niin sanottu julkisuusperiaate, jonka mukaan sekä yksityisten osakeyhtiöiden että julkisten pörssiyhtiöiden omistus on julkista. Yhtiöoikeudellinen julkisuusperiaate omaksuttiin vuoden 1978 osakeyhtiölainsäädännön uudistuksessa. Tällöin kiellettiin myös haltijaosakkeiden käyttö, minkä jälkeen osakkeet on tullut aina merkitä nimetylle henkilölle. Kaikki Suomen arvopaperikeskuksessa liikkeeseenlasketut osakemuotoiset arvo-osuudet tulee kirjata suoralle, todellisen omistajan nimissä olevalle arvo-osuustilille, mikäli sijoittajana on suomalainen luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö.

Vaikka teknisesti ottaen ADR ei olekaan suomalainen arvopaperi tai edes osake, niin antaa se haltijalleen kuitenkin vastaavat taloudelliset oikeudet kuin varsinainen osakekin. Lisäksi ADR:n haltijalla on oikeus muuntaa ADR osakkeeksi ja saada siten myös osakkeeseen liittyvät hallinnointioikeudet. Ottaen huomioon myös edellä kuvatut viranomaistulkinnat lautakunta katsoo, että ADR-osake rinnastuu siinä määrin hallintarekisterissä olevaan osakkeeseen, että palveluntarjoajalla voidaan katsoa olleen velvollisuus muuntaa ADR-omistus osakkeiksi.

Lautakunta toteaa kuitenkin myös, että koska edellä todetun mukaisesti asiantilaa voidaan tietyllä tapaa pitää epäselvänä ja etenkin koska asiakkaan omistus on siirtynyt toisesta Suomessa toimivan palveluyrityksen järjestelmästä, on pankin suorittama muunto voinut tulla asiakkaalle yllätyksenä. Tämän vuoksi pankin olisi hyvän arvopaperimarkkinatavan mukaisesti tullut viipymättä ilmoittaa asiakkaalle suorittamastaan muunnosta.

Asiasta saadun kokonaisselvityksen perusteella lautakunta kuitenkin katsoo, ettei esitetystä selvityksestä käy ilmi, että ilmoituksen laiminlyönnistä itsessään olisi aiheutunut asiakkaalle vahinkoa.

Lopputulos

Sijoituslautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Sainio

Jäsenet: Kajala, Ovaska, Sario, Tapanila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia