Haku

FINE-036816

Tulosta

Asianumero: FINE-036816 (2023)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 06.02.2023

Lakipykälät: 9

Kreosoottikapseloinnin korvattavuus vuotovahingon yhteydessä. Tulevasta korvauksesta annetut tiedot. Viranomaismääräykset.

Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön kiinteistöön aiheutui laaja vesivahinko vuotaneen käyttövesiputken seurauksena 16.4.2019. Vakuutusyhtiö totesi vahingon kiinteistön täysarvovakuutuksesta korvattavaksi tapahtumaksi korvauspäätöksessään 9.5.2019. Vakuutuksesta maksettiin korvauksia vuosina 2019 ja 2020.

Vakuutusyhtiö antoi 22.4.2020 kielteisen korvauspäätöksen kreosootin kapselointia koskevaan laskuun. Korvauspäätöksen mukaan vesivahingon korjausten yhteydessä, lattioita avattaessa, havaittiin, että lattiakoolausten tuissa ja palkkien muottilaudoissa oli kreosoottia eli kivihiilipikeä. Vakuutusyhtiö perusteli kielteistä korvauspäätöstään sillä, että kreosootti on ollut rakenteissa vuosikymmeniä ennen vesivahinkoa, ja vaikka kyseessä on nykykäsityksen mukaan haitta-aine, ei rakenteissa jo ennen vahinkoa olleen aineen kapselointi ole vakuutuksesta korvattava, putkivuodosta aiheutuneen suoranaisen esinevahingon korjaustyökustannus. Lisäksi vakuutusyhtiö vetosi 18.7.2019 päivättyyn tarkastusraporttiin, jonka mukaan lahovauriot asuntojen välipohjien muottilaudoissa eivät liity vahinkoon.

Asunto-osakeyhtiö haki päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä sillä perusteella, etteivät rakennusmääräykset salli uuden lattian rakentamista käsittelemättömän kreosootin päälle sekä vedoten siihen, että vakuutusyhtiön edustaja oli käynnillä 18.6.2019 ilmoittanut vakuutusyhtiön korvaavan kreosootin kapseloinnin. Yhtiön sisäisessä muutoksenmenettelyssä 31.12.2020 tehdyn ratkaisun mukaan aiemmin annettu korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, koska kreosoottisivelyn alapuolella olevaa materiaalia ei ole vahingoittunut vuotovahingon seurauksena eikä kreosoottisiveltyä aluetta ole avattu vuotovahingon vuoksi. Asiassa ei voitu myöskään todeta, että vakuutusyhtiö olisi luvannut korvata kapseloinnin.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asunto-osakeyhtiö vaatii kreosootin kapselointityöstä aiheutuneita kustannuksia korvattavaksi kiinteistön vakuutuksesta.

Vahinkopaikalla suoritetussa vuotovahingon korjaustöiden katselmuksessa 18.6.2019 vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti, että vakuutusyhtiö korvaa kapselointityön, mutta ei kreosootin purkutyötä. Katselmusta pidettäessä aikaa vesivahingosta oli kulunut noin kaksi kuukautta. Kastuneet rakenteet oli siinä vaiheessa purettu ja rakenteiden kuivatus oli käynnissä. Katselmuksen tarkoituksena oli arvioida ja sopia kosteusvaurion korjaamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Katselmukseen osallistuivat taloyhtiön, vakuutusyhtiön ja korjaustöiden suunnittelijan edustajat.

Korjaustöiden suunnittelusta vastanneen Suunnittelutoimisto C Oy:n toimitusjohtaja laati katselmuksesta muistion. Muistion otsikkona on 'Vakuutusyhtiön tarkastus 18.6.2019'. Vakuutusyhtiö oli keskeisessä roolissa vesivahingon korjauksessa. Asunto-osakeyhtiö halusi etukäteen sopia ja varmistaa, että korjaustyöt tehdään siinä laajuudessa ja järjestyksessä sekä sellaisella toteutustavalla, joka sopii vakuutusyhtiölle.

Porttikäytävän katon yläpinta on rakennusvaiheessa 1920-luvulla käsitelty kreosootilla kosteuden kulkeutumisen estämiseksi. Neljännessä kerroksessa sattuneen vesivahingon seurauksena myös porttikäytävän katto kastui. Kastuneet rakenteet avattiin kuivattamista varten, jolloin kreosootti tuli esiin.

Katselmuksessa 18.6.2019 käytiin läpi vaihtoehtoja porraskäytävän katosta vesivahingon kuivattamisen yhteydessä esiin tulleen kreosootin käsittelemiseksi:
A. Kreosootille ei tehdä mitään
- suunnittelijan edustaja ilmoitti, ettei vaihtoehto ole mahdollinen, koska rakentamismääräykset kieltävät voimakkaasti karsinogeenisen haitta-aineen jättämisen käsittelemättömänä rakenteisiin -katselmuksessa läsnä ollut porttikäytävän yläpuolisen huoneiston omistajan edustaja ilmoitti vastustavansa kreosootin jättämistä käsittelemättömänä rakenteisiin ja edellyttävänsä rakenteiden korjaamista voimassa olevien rakentamismääräysten mukaan
B. Kreosootti kapseloidaan
- kustannuksiltaan verraten edullinen vaihtoehto
- haittapuolena on, että kreosootti jää rakenteisiin
- tulevissa remonteissa saatetaan joutua korjaamaan kreosootin kapselointia tai poistamaan kreosootti kokonaan
C. Kreosootti poistetaan
- etuna on, että kreosoottiongelma tulee varmasti ja pysyvästi ratkaistua
- haittapuolena on vaihtoehdon korkeahko hinta
- katselmuksessa läsnä ollut vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti, ettei vakuutusyhtiö korvaa kreosootin poistamista.

Katselmuksessa päädyttiin vaihtoehtoon B. Se oli käytännössä ainoa vaihtoehto, joka sopi kaikille katselmukseen osallistuneille. Katselmuksesta laadittuun muistioon kirjattiin 'kreosootti kapseloidaan'. Kukaan katselmuksen osallistujista ei jättänyt kirjaukseen täydentäviä tai eriäviä näkemyksiä paikan päällä eikä tilaisuuden jälkeen.

Kiinteistössä sattuneen vesivahingon seurauksena huoneiston C 38 lattiarakenteet jouduttiin avaamaan pohjia myöten. Tällöin tuli esille kreosoottia, joka oli laitettu kosteuseristeeksi porttikäytävän yläpuolella olevan lattian sisäpohjaan. Ilman vesivahinkoa ei kapselointia olisi tehty.

Terveydensuojelulain ja siitä annetun asetuksen ja Valviran laatiman soveltamisohjeen mukainen kynnys toimenpiderajasta on täyttynyt. Kohteessa on tunnistettu haju ja avattu rakenne. Lisäksi vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja itse esitti ja edellytti kapselointia taloyhtiössä pidetyssä katselmointitilaisuudessa. Kapselointi tehtiin kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisessa ajassa. Kapselointi tehtiin vain ja ainoastaan vakuutusyhtiön suosittelemalle rajatulle vahinkoalueelle.

Asunto-osakeyhtiö katsoo kreosootin kapseloinnin olevan kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen tarkoitettu viranomaismääräyksen lisäkustannus. Lisäkustannus on niin ikään vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla kohtuullinen. Kreosootti tuli rakenteista esiin, koska lattian avaaminen oli vakuutusyhtiön tarkastajan mukaan tarpeen vesivahingon korjaamiseksi. Voimassa olevat rakentamismääräykset edellyttävät esiin tulleen kreosootin poistamista tai kapselomista.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelulain säännösten nojalla 15.5.2015 voimaan tulleen asetuksen (545/2015), jossa on säädetty muun muassa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista ja niiden valvontaan liittyvistä toimenpiderajoista. Toimenpideraja ylittyy, jos huoneilmassa esiintyy naftaleeniin viittaavaa hajua. Toimenpiderajalla asunto-osakeyhtiö tarkoittaa asetuksen 2 §:n 1 kohdan mukaista altisteen pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jonka ylittyessä tulee ryhtyä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Lisäksi asunto-osakeyhtiö vetoaa Valviran laatimaan asumisterveysasetuksen soveltamisohjeeseen 8/2016, jonka mukaan kreosootin haju on hyvin tunnistettavissa oleva kyllästetyn ratapölkyn haju sekä Suomen rakentamismääräyksiin. Asunto-osakeyhtiö vetoaa myös maankäyttö ja rakennuslain 117 c §:ään ja annettuun ympäristöministeriön asetukseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017, niin sanottu kosteusasetus), joka on tullut voimaan 1.1.2018. Asetukseen liittyen on valmisteltu ohje.

Ympäristöministeriön asetuksen 5 §:n mukaan sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja.

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimuksen.

Vakuutusyhtiö vetoaa vastauksessaan antamiinsa korvauspäätöksiin sekä toteaa, että varsinainen vuotovahinko on katsottu korvattavaksi vahingoksi ja riitaa on vain siitä, kuuluuko vakuutuksesta korvata yhden vahingoittuneen huoneiston kreosootin kapseloinnista aiheutunut kustannus.

Kiinteistövakuutus korvaa lähtökohtaisesti suoranaisen esinevahingon eli sellainen vakuutuksen kohteena oleva omaisuus korvataan, joka vahinkotapahtuman yhteydessä vahingoittuu. Tämän osalta yhtiö vetoaa vakuutusehtojen kohtiin ES 3 ja ES 5, kohta 5.2.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kreosootin kapselointi ole suoranaisen esinevahingon korjaamista. Kreosoottieristys on ollut huoneiston C 38 alapohjassa, siveltynä muottilautojen päälle. Korvattava vuotovahinko ei ole vaatinut kreosoottisivelyn alla olleiden muottilautojen purkua, vaan pelkät sivelyn ulkopuolella olevat koolauspuut on tullut purkaa. Muottilaudat ovat olleet vesivahingosta riippumattomista syistä lahoja. Tämä on myös todettu kartoitusraportissa. Selvää on, että tällaiset lahot puut mitä ilmeisimmin on ollut järkevää poistaa laajan korjausurakan yhteydessä. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida todeta, että muottilaudoituksen poisto olisi suoranaista vahingoittuneen rakennuksen osan korjaamista. Kreosoottisivelyn alapuolella olevaa materiaalia ei ole vahingoittunut vuotovahingon johdosta. Edellä mainitussa kartoitusraportissa (s.2/55) on todettu useassa kohdassa, että välipohjan alalaattapalkistossa muottilaudat, jotka ovat pääosin lahonneet, ovat puumittarilla kuivia. Päällä on pikieriste, jossa on kreosoottia. Mikäli vuotovahinko olisi vahingoittanut näitä lahoja muottilautoja, ne eivät olisi puumittarin mukaan kuivia. Lisäksi lahoamiseen kuluva aika on pidempi kuin tässä tilanteessa on mennyt vuotovahingon havaitsemisesta lahovaurion löytymiseen.

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan ehtokohtien ES 3 ja ES 5, alakohta 5.2 mukaan esinevahingon korjaamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset. Vahinkotapauksessa lattia ja seinäpintojen rakenteita on vaurioitunut, minkä johdosta rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksia on korvattu. Kreosoottikapseloinnissa ei ole kyse tällaisesta kustannuksesta. Vuotovahinko ei ole vaurioittanut suoranaisesti tämän kapseloinnin alapuolista rakennetta. Kreosoottisiveltyä aluetta, jonka päälle kapselointi on tehty, ei ole avattu vuotovahingon vuoksi. Kapselointi on tehty eräänlaisena uutena välikerroksena olemassa olleen rakenteen osan ja uudelleen rakennettavan rakenteen osan väliin. Edelleen yhtiö toteaa, että laajan korjausurakan yhteydessä tällainen kreosoottipinnan kapselointi on ollut järkevää tehdä, mutta vakuutusehtojen tarkoittamasta rakennuksen rakenteen sulkemiskustannuksesta siinä ei ole kuitenkaan kyse.

Asiassa on esitetty, että vakuutusyhtiön puolelta olisi nimenomaisesti ilmoitettu, että kapselointi korvataan vakuutuksesta. Tältä osin on vedottu 18.6.2019 käyntiin ja siihen, että tuolla käynnillä vakuutusyhtiön vahinkopäällikkö olisi ilmoittanut kapseloinnin tulevan korvattavaksi. Vakuutusyhtiö kiistää edustajansa luvanneen kapselointia korvattavaksi. Kreosootista on esitetyn palaverin jälkeen keskusteltu ja vakuutuksenottajallakin on ollut tuolloin tiedossa, että sitä ei korvata. Yhtiö vetoaa asiakirja-aineistossa olevaan tarjoukset sisältävään sähköpostiin, joista ilmenee selkeästi se, että kreosoottikapseloinnin osuus on eritelty ja hinta esitetty erikseen muusta urakkahinnasta. Tästä voidaan päätellä, että tarjouksetkin on pyydetty sellaisina, joista korvaamatta jäävän kreosootin osuus on helposti eroteltavissa.

Lisäksi aiheesta on taloyhtiön ja vahinkopäällikön välillä käyty sähköpostikirjeenvaihtoa ja muun muassa 11.2.2020 on viitattu sähköpostiin 21.8.2019, jossa on todettu, että ”kreosootin poistosta pitää keskustella erikseen. Mihin sen poisto perustuu. Se ei ainakaan liity sattuneeseen vesivahinkoon”.

Vakuutuskorvausasia ratkaistaan kaiken käytettävissä olevan selvityksen perusteella. Myös vakuutusyhtiö hankkii mahdollisuuksiensa mukaan erinäistä selvitystä korvausasian selvittämiseksi. Viime kädessä korvausta vaativan on kuitenkin pystyttävä näyttämään toteen vakuutuskorvaukseen oikeuttavat seikat ja peruste vaatimalleen korvaukselle. Tässä asiassa kreosoottikapseloinnille ei ole vakuutusehdoista tulevaa perustetta eikä yhtiön puolelta kapselointia ole luvattu korvata.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

  • Isännöitsijätoimiston kosteuskartoitusraportti, päivätty 16.4.2019
  • A Oy:n tarkastusraportti vuodosta. Tarkastuspäivä 24.4.2019.
  • A Oy:n tarkastusraportti vuodosta. Tarkastuspäivä 18.7.2019.
  • A Oy:n tarkastusraportti vuodosta. Tarkastuspäivä 5.8.2019. Lisäkartoitus 9.8.2019.
  • Rakennuttajapalvelu B Oy:n lausunto C-portaan kreosoottikapseloinnista, päivätty 4.5.2020.
  • Suunnittelutoimisto C Oy:n toimitusjohtajan sähköpostit koskien kreosootin kapselointia 11.2.2020 ja 17.2.2020.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117c §:n 1momentin mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi.

Lainkohdan 2 momentin mukaan rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita.

Lainkohdan 3 momentin mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja mikrobiologisista olosuhteista, taloteknisistä järjestelmistä ja laitteistoista sekä rakennustuotteista.

Terveydensuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Lainkohdan 4 momentin mukaan tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.

Terveydensuojelulain 51 §:n 1momentin mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Jos toiminta on ympäristönsuojelulain nojalla luvan- tai ilmoituksenvaraista tai siitä on tehtävä mainitun lain 116 §:n nojalla ilmoitus rekisteröintiä varten, määräyksen antaa mainitun lain mukainen viranomainen noudattaen, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) (jäljempänä asumisterveysasetus) 1 §:ssä on määritelty asetuksen soveltamisala. Sen mukaan asetusta sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä.

Asumisterveysasetus 15 §:n 3 momentin mukaan seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat:
Naftaleeni                           ei saa esiintyä hajua, 10 μg/m3

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (osa III) mukaan 15 §:ssä naftaleenin toimenpiderajaksi on säädetty 10 µg/m3, mikä vastaa WHO:n naftaleenin vuosikeskiarvoa. Tämän lisäksi on säädetty siitä, että huoneilmassa ei saa esiintyä naftaleenin hajua. Puhtaan naftaleenin haju muistuttaa hajua entisaikojen koipalloissa, jotka ovat nykyään kiellettyjä. Naftaleeni on haihtuvin yhdiste PAH-yhdisteitä (polyaromaattiset hiilivedyt) sisältävissä vanhoissa rakennusmateriaaleissa kuten kivihiilitervavalmisteissa (esimerkiksi kivihiilipiki tai kreosoottiöljy). Näiden yhdisteiden haju muistuttaa ratapölkyn hajua, jota sisäilmassa voidaan pitää toimenpiderajan ylityksenä. PAH-yhdisteitä sisältäviä aineita kuten kivihiilipikeä on käytetty aikoinaan rakenteiden vedeneristeenä. Kreosoottiöljyä / kreosoottia on käytetty puunsuoja-aineena. Nykyisin kreosootti on hyväksytty Tukesin päätöksellä Suomessa käytettäväksi biosidina ratapölkyissä ja sähköpylväissä.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017 (jäljempänä kosteusasetus) 1 §:n mukaan tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta.

Ympäristönministeriön asetuksen uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017 1 §:n (soveltamisala) mukaan tämä asetus koskee uuden rakennuksen sisäilmaston ja ilmanvaihdon suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä.

Asiaan sovelletaan tapahtuma-ajankohtana voimassa olleita kiinteistövakuutuksen esinevahinkoehtoja, voimassa 1.1.2019 alkaen.

ES 3 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot)
Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

3.14 Muut korvattavat kustannukset
Viranomaismääräyksen lisäkustannukset
Vakuutuksesta korvataan rakennusvahingoissa korjaamista tai rakentamista koskevista viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 20 % suoranaisen esinevahingon ja siihen edellä olevan mukaisesti kuuluvien kustannusten yhteismäärästä.
Jos vakuutus perustuu sovittuun, ensiriskin mukaiseen vakuutusmäärään, kokonaiskorvauksen ylimpänä rajana on vakuutusmäärä.

ES 5 Arvioimis- ja korvaussäännöt
5.2 Korvauksen laajuus

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna (ks. kohta Indeksiehdot).

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, tuleeko vakuutuksesta korvata yhden vahingoittuneen huoneiston kreosootin kapseloinnista aiheutunut kustannus joko vakuutusehtojen tai yhtiön edustajan katselmuksessa antaman ilmaisun perusteella.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko ja sen korjaamiseksi välttämättömät rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset. Lisäksi vakuutuksesta korvataan viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuvat kohtuulliset lisäkustannukset, kuitenkin enintään 20 % suoranaisen esinevahingon ja kyseisten lisäkustannusten yhteismäärästä.

FINElle toimitetun 18.7.2019 päivätyn tarkastusraportin mukaan kreosoottieristys on alapohjassa siveltynä muottilautojen päälle. Välipohjan alalaattapalkistossa olevat muottilaudat ovat pääsääntöisesti lahonneet ja ne ovat puumittarilla mitattuna kuivia. Raportissa on suositeltu muun muassa asunnon makuuhuoneiden lahonneiden muottilautojen purkua. Raportin mukaan lahovauriot välipohjien muottilaudoissa eivät liity vahinkoon. 5.8.2019 päivätyssä tarkastusraportissa on todettu, että välipohjan ja väliseinien kivirakenteissa on kosteutta ja suositeltu kastuneiden rakenteiden desinfiointia ja kuivausta sekä välipohjan puurakenteiden uusimista, jotta voidaan varmistaa, ettei laho- ja mikrobivaurioitunutta ainesta jää rakenteisiin.

Asiakirja-aineiston perusteella kreosootti on ollut muottilautojen päällä, jotka ovat olleet vuotovahingosta riippumattomista syistä lahoja. Asiassa ei ole tuotu esille, että muottilaudat tai muottilautojen alapuolinen rakenne olisi vahingoittunut vuotovahingon seurauksena sellaisella tavalla, jonka korjaaminen olisi edellyttänyt kreosootin kapselointia. Edellä mainitun perusteella FINE katsoo, ettei kreosootin kapselointi ole vahingosta aiheutunut suoranainen esinevahinko eikä sen korjaamiseksi välttämätön rakenteen avaamis- tai sulkemiskustannus.

Asunto-osakeyhtiö on myös katsonut, että kapselointikulu olisi vakuutusehdoissa tarkoitettu viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutuva kohtuullinen lisäkustannus vedoten siihen, että voimassa olevat rakentamismääräykset edellyttävät esiin tulleen kreosootin poistamista tai kapselomista. Tämän osalta asunto-osakeyhtiö on vedonnut asumisterveysasetukseen, sitä koskevaan soveltamisohjeeseen sekä kosteusasetukseen. Asunto-osakeyhtiö on myös tuonut esille ympäristönministeriön asetuksen 1009/2017 5 §:n koskien sisäilman laatua.

FINE toteaa, että asumisterveysasetus, jonka perusteella toimenpideraja ylittyy, mikäli sisäilmassa havaitaan ratapölkyn hajua, koskee soveltamisalansa mukaisesti terveydensuojelulain nojalla tehtävää valvontaa ja toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä. Lain mukaan esimerkiksi kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä. Nyt arvioitavana olevassa tapauksessa ei ole esitetty terveydensuojelu- tai minkään muunkaan viranomaisen antamaa määräystä, joka velvoittaisi kapseloimaan taikka poistamaan esiin tulleen kreosootin lattian avaamisen ja uuden lattian rakentamisen yhteydessä. Tämän vuoksi FINE katsoo, ettei kreosootin kapselointi ole tässä tapauksessa vakuutusehdoissa tarkoitettu viranomaisten pakottavista määräyksistä aiheutunut kohtuullinen lisäkustannus.

Asunto-osakeyhtiö on lisäksi esittänyt perusteeksi kreosootin kapseloinnin korvaamiseksi, että vakuutusyhtiön edustaja on ilmoittanut yhtiön korvaavan kyseisestä toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 2 momentin mukaan se, mitä pykälän 1 momentissa on säädetty vakuutusyhtiön antamista puutteellisista, virheellisistä taikka harhaanjohtavista tiedoista ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta. Lain esitöissä todetaan, että korvauksen hakijalle mahdollisesti annetut ennakkotiedot korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutuksenantajan suoritusvelvollisuuteen. Jos vakuutuksenantajan tai sen edustajan menettely on aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa, vakuutuksenantaja voi kuitenkin joutua vastuuseen vahingosta. Mahdollinen korvausvastuu ratkaistaan vahingonkorvausta sopimussuhteessa koskevien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti (HE 114/1993, 9 §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Vakuutuslautakunta on ratkaisussaan VKL 635/13 todennut vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella, että tulevasta korvauksesta annetut ennakkotiedot eivät sido vakuutusyhtiötä siten, että vakuutuskorvaus tulisi suorittaa ennakkotietojen mukaisesti. Tulevaa korvausta koskevilla ennakkotiedoilla ei kuitenkaan tarkoiteta vakuutusyhtiön antamaa korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna hyvän vakuutustavan perusteella. Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, millaista tahdonilmaisua pidetään vakuutusyhtiön korvauspäätöksenä. Lautakunta katsoi ratkaisussaan, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa vahinkoa koskevasta korvausratkaisustaan.

FINE toteaa, että jos vakuutusyhtiön kannanotoissa tulkitaan olevan kyse vakuutussopimuslain 9 §:ssä tarkoitetuista ennakkotiedoista, ne eivät lain perusteella yhtiötä sido. Ratkaisevaa asiassa siten on sen tulkinta, onko vakuutusyhtiön katsottava anteen sitovan päätöksen kapseloinnin korvattavuudesta.

Asunto-osakeyhtiön mukaan 18.6.2019 pidetyssä katselmuksessa vakuutusyhtiön edustaja ilmoitti, että vakuutusyhtiö korvaa kapselointityön, mutta ei kreosootin purkutyötä. Asunto-osakeyhtiö on esittänyt katselmuksesta muistion ”Vakuutusyhtiön tarkastus 18.6.2019” johon on kirjattu kyseisen huoneiston osalta ”lattiakoolaukset puretaan, kreosootti kapseloidaan. Eteisen vaatekaappi puretaan, tehdään porareikämittaukset. Kylpyhuone puretaan.” Muistion on laatinut katselmuksessa läsnä ollut suunnittelutoimiston edustaja. Vakuutusyhtiö on kiistänyt edustajansa luvanneen vakuutusyhtiön korvaavan kapseloinnin.

FINE toteaa, että näyttötaakka suullisesta korvauspäätöksestä on asunto-osakeyhtiöllä. Katselmuksesta tehdyssä muistiossa ei nimenomaisesti oteta kantaa kirjattujen toimenpiteiden, kuten kreosootin kapseloinnin, korvattavuuteen kiinteistövakuutuksesta. Esitetystä selvityksestä ei muutoinkaan ilmene, että pidetyn katselmuksen tarkoituksena olisi ollut määrittää sitä, mitkä toimenpiteet tulevat korvattavaksi vakuutuksesta. Edellä mainituin perustein FINE katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi antanut katselmuksessa itseään sitovan korvauspäätöksen, ja näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Tykkä

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia