Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 28.6.2017 mukaan A:lle (s. 1975) määrättiin 19.9.2015 Siprion-antibiootti munuaistulehduksen hoitoon. Lääkkeen käytön aikana ilmaantui voimakkaita lihassärkyjä, akillesjänteiden ärtymistä ja päänsärkyä. Lääke vaihdettiin 22.9.2015 Trimopaniin. Lihassäryt, mutta etenkin akillesjänteiden oireet pitkittyivät ja aiheuttivat työkyvyttömyyttä ja A:lle esitettiin 13.4.2017 ammatillisen kuntoutuksen selvittelyä. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksissään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö totesi, että A oli käyttänyt syyskuussa 2015 siprofloksasiinia kolmen päivän ajan. Jännealueiden neuropaattinen oireilu oli jatkunut pitkään lyhytkestoisen lääkityksen lopettamisen jälkeenkin. Oireiden pitkittyminen lyhytkestoisen lääkkeen käytön jälkeen ei ole tyypillistä siprofloksasiinille. Fysiatrin tammikuussa 2016 tekemässä kliinisessä tutkimuksessa ei ollut todettu lääkeaineen aiheuttamaa syytä oireille, kuten akillesjänteiden turpoamista tai punoittamista. Myöskään tehdyssä ultraäänitutkimuksessa ei ollut todettu akillesjännevauriota. Yhtiö katsoi, etteivät A:n oireet olleet todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön, mistä syystä A:n korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A:n mukaan jänneoireet jatkuvat edelleen ja paikallistuvat nykyään pääasiassa nilkkojen sekä sormien, kämmenselän ja ranteiden alueelle. Akillesjänteiden alueilla on jännekivun lisäksi edelleen kuumotusta, pistelyä, tunnottomuutta ja välillä akillesjänteen yläosassa lievää turvotusta. Oikea kantaluu on edelleen välillä tunnoton ja pistelee kuin se olisi jäässä. Kylmä ja kuuma sekä rasitus ja paikallaan olo pahentavat oireita. A:lla on lisäksi verenkierron ongelmaa, kaulan- ja rintarangan alueen oireita, vatsan alueen oireita, väsymystä ja uupumista, iho-oireita, silmäoireita ja vatsaoireita.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan, etteivät A:ta vaivanneet pitkittyneet kivut ole todennäköisesti aiheutuneet siprofloksasiinin käytöstä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 19.9.2015 - 12.9.2018.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 19.9.2015 mukaan A on tullut vastaanotolle virtsaoireiden vuoksi. A:lla on diagnosoitu akuutti munuaistulehdus ja määrätty hoidoksi Ciproxin-kuuri 7 vuorokauden ajaksi. Tekstin 22.9.2015 mukaan Ciproxin ei ole sopinut A:lle. A on kokenut, että lääkkeestä tulee voimakkaita lihassärkyjä, akillesjänteiden ärtymistä ja päänsärkyä. A:lle on määrätty uudeksi lääkitykseksi Trimopan.

Tekstin 1.10.2015 mukaan A:lla on ollut edelleen jännekipuja koko kehon alueella, pahimpana oireen akillesjänteiden kipu ja kuumottava tunne. Myös yläraajoissa, selässä, niskassa ja polvitaipeissa on ollut jännekipua. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu akillesjänteissä tunnusteluarkuutta, mutta ei kuumotusta tai turvotusta. Vaikutelmaa akillesjännerepeämästä ei ole saatu. Lääkäri on arvioinut, että kyse on Ciproxinin aiheuttamasta haittavaikutuksesta. Akillesjännerepeämä on mahdollinen, mistä syystä A:lle on suositeltu lepoa niin kauan, että kivut hellittävät, ja kirjoitettu sairauslomaa 9.10.2015 saakka. Tekstin 15.10.2015 mukaan sairauslomaa on jatkettu. Jännekipua on ollut edelleen. Kuoppaa akillesjänteissä tai repeämäepäilyä ei ole ollut ja Thompsonin testi on ollut molemmin puolin normaali.

B-lausunnon 5.1.2016 mukaan lihassäryt, mutta etenkin akillesjänteiden oireet ovat jääneet pidemmäksi aikaa. A on ollut sairauslomalla 1.10.2015 alkaen. Ajoittain on ollut pientä lämpöilyä. Akillesjänteissä ei ole ollut erityistä kuumotusta tai turvotusta, mutta tunnusteluarkuutta on ollut. Oireita on ollut jonkin verran ajoittain myös kämmenselissä. Tilanne on välillä tuntunut jo vähän paremmalta, mutta lisärasituksessa oireita tulee taas. Ennen joulua A on lisännyt lenkkeilyä, mistä akillesjänteet ovat taas ärtyneet ja kipeytyneet ja lämpöilyä on alkanut esiintyä. Laboratoriokokeissa ei ole todettu erityistä ja akillesjänteiden ultraäänitutkimus on ollut normaali. Sairauslomaa on jatkettu ja tehty konsultaatiopyyntö fysiatrille.

Fysiatrian poliklinikan sairauskertomustekstin 21.1.2016 mukaan A:lle on jäänyt pitkäaikaisoireeksi kaularangan alueen kivut sekä akillesjänteen seudun oireet. A on kertonut myös molempien ranteiden, hartioiden ja olkavarsien, polvitaipeiden, lannerangan ja vasemman poikittaisen vatsalihaksen seudun oireista, jotka ovat A:n mukaan jo helpottuneet. Vastaanotolla A on pystynyt kävelemään kantapäillä ja myös astumaan varpailla, mutta se on A:n mukaan ollut hankalaa. Hyppiminen on onnistunut. Thompson-testi on ollut molemmin puolin negatiivinen ja akillesrefleksi normaali. Tunnusteluarkuutta on todettu molemmin puolin. Nilkkojen voimat ovat olleet hyvät. Lihaksistossa on todettu kauttaaltaan lievää tunnusteluarkuutta, mutta ei selvästi fibromyalgiatyyppistä. Kaularangan liikkeet ovat olleet kaikkiin suuntiin täysin normaalit ja kivuttomat. Siprofloksasiinin aiheuttamaan jännevaurioon viittaavaa ei ole kliinisesti tai ultraäänitutkimuksessa todettu. A:lle on kerrottu, että tärkeintä on saada lihasten aineenvaihduntaa liikkeelle ja tätä kautta lihasten ja jänteiden vahvistusta. A on ohjattu kunnalliseen fysioterapiaan.

B-lausunnon 13.4.2017 mukaan A:n oireet akillesjänteissä ja ranteissa ovat edelleen jatkuneet. Ne ovat hankalia, kivuliaita ja huonosti hoitoon reagoivia ja aiheuttavat liikuntarajoitteita ja heikentävät toimintakykyä merkittävästi. Sairauspoissaoloja on ollut runsaasti. Vastaanotolla akillesjänteet ovat olleet kireät ja tunnusteluarat. Fysioterapia on ollut menossa ja tilanne korjautunut hyvin hitaasti. A:lle on suositeltu työkokeilua tai ammatillista kuntoutusta kevyempään työhön, koska on arvioitu, ettei A oireidensa vuoksi kykene entiseen työhönsä pyörätuolipotilaan henkilökohtaisena avustajana.

Kipuklinikan tekstin 11.6.2018 mukaan A:lle on annettu lähete kipupsykologille ja fysiatrille sekä kokeiluun Pronaxen-kipulääke. Lisäksi on ohjeistettu käyttämään hartialihaksille TNS-hoitoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla siprofloksasiinilääkityksen käytön aikana alkaneet moninaiset kipuoireet korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 mainittu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A:lle on 19.9.2015 määrätty munuaistulehduksen hoitoon siprofloksasiinilääkitys, jonka käytön aikana on ilmaantunut voimakkaita lihassärkyjä, akillesjänteiden ärtymistä ja päänsärkyä. A on lopettanut lääkkeen käytön kolmen päivän jälkeen. Oireet ovat etenkin akillesjänteiden osalta jatkuneet vuosien ajan käytön lopettamisen jälkeen. A vaatii niiden osalta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että fluorokinolonit, joihin A:lla käytössä ollut siprofloksasiini kuuluu, voivat lyhyessäkin käytössä aiheuttaa jänneärsytystä. Pitkittyminen, pahentuminen ja kipujen ilmaantuminen uusiin jänteisiin eivät kuitenkaan sovi lääkkeen aiheuttamiksi. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että A:lle on aiheutunut lääkkeen käytön seurauksena ohimenevä akillesjänteiden ärsytystila, mutta ei pidempiaikaista vauriota. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n oireilun fysiatrian poliklinikkakäyntiin 21.1.2016 saakka. Tuolloin akillesjänneoireilu oli merkittävästi lieventynyt eikä fluorokinolonin aiheuttamaan akillesjänneoireiluun viittaavaa enää todettu.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan vakuutusehtojen mukaiset korvaukset A:n oireilusta 21.1.2016 saakka.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila