Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen (rakennusvuosi 2012) kellarin lattiakaivoista tulvi 18.2.2020 vettä. Toinen salaoja- ja sadevesien perusvesipumppaamon pumpusta oli epäkunnossa, jonka vuoksi toimiva pumppu ei ehtinyt poistamaan kaikkea vettä järjestelmästä. Kiinteistölle ja kiinteistössä olevalle irtaimistolle aiheutui laajasti vahinkoa.

Vakuutusyhtiö on viitannut 8.6.2020 päivätyssä korvauspäätöksessään kiinteistövakuutuksen osalta 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohtaan 3.9, jonka mukaan vakuutuksen korvauspiiristä on rajattu pois kuivanapitojärjestelmien toimimattomuuden seurauksena aiheutuneet vahingot. Kyseisen ehtokohdan perusteella vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava. Vaurioituneen irtaimiston osalta vakuutusyhtiö on viitannut esinevakuutuksen vuotovakuutuksen rajoitusehtokohtaan, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakennuksen ulkopuolisesta sadevesikaivosta tulvinut sade- tai sulamisvesi, eikä se sen vuoksi korvannut irtaimistolle aiheutunutta vahinkoa.

Asiakas oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja haki siihen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Asiakkaan asiamiehen laatiman valituksen mukaan kiinteistövakuutus on alkanut vakuutusyhtiössä 28.9.2012, jolloin vakuutusehtoina ovat olleet vuoden 2011 kiinteistövakuutusehdot. Vakuutusyhtiön soveltamien vuoden 2019 kiinteistövakuutusehtojen kohdassa 15.2.2 määrätään tyhjentävästi millä perusteella vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusehtoja sekä vaadittavasta ilmoitusmenettelystä. Vakuutusyhtiö ei ole täyttänyt vaadittavaa ilmoitusmenettelyä asiakasta kohtaan, eikä sillä ole ollut oikeutta supistaa vakuutusyhtiön vastuuta vuoden 2011 kiinteistövakuutuksen ehtoihin verrattuna, sillä mikään ehtokohdan peruste ei täyty.

Asiakas viittaa muutoksenhaussaan vuoden 2011 kiinteistövakuutusehtojen kohtaan 2.1, jonka mukaan vakuutuksen kohteena eivät ole rakennuksen ulkopuoliset sadevesiputkistot. Sen sijaan sadevesijärjestelmää ei ole rajattu vakuutuksen kohteen ulkopuolelle. Näin ollen perusvesipumppaamo on vuoden 2011 ehtojen mukaan ollut vakuutuksen kohteena. Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-015670 (2019), josta ilmenee, että rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti. Asiakas toteaa, että perusvesipumppaamon rikkoutuminen on siten korvattava kiinteistövakuutuksesta. Lisäksi vakuutuksesta tulee korvata sadeveden aiheuttamat esinevahingot, koska ne ovat olleet väistämätön ja välitön seuraus korvattavasta vahingosta.

Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa 27.11.2020 päivätyssä korvauspäätöksessä todetaan, että kiinteistövakuutuksen alkaessa vakuutukseen sovelletut ehdot ovat ehdot, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2012 lähtien. Asiassa on merkityksellistä, mikä on aiheutuneen vahingon syy. Jos vahingon syy on sellainen, että se on rajattu kiinteistövakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle vain uudemmissa vakuutusehtoversioissa, on sen jälkeen selvitettävä, miten tämä ehtomuutos on tehty ja edelleen, onko tehty muutos toteutettu siten, että se on tullut vakuutuksenottajaa sitovasti voimaan. Mikäli vahingon syy on sellainen, että se on rajattu sekä vanhemmissa että uudemmissa ehtoversioissa korvattavien vahinkotapahtumien ulkopuolelle, ei asiassa ole tarpeen arvioida sitä, onko ehtomuutos tapahtunut vakuutusehtojen ja lakien mukaisesti.

Päätöksessä todetaan, että kummassakin nyt puheena olevassa vakuutusehtoversiossa on rajattu vuotovahinkojen korvauspiirin ulkopuolelle muun muassa vahingot, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sadevesi sekä vahingot, jonka on aiheuttanut viemärikaivon tai -putken tulviminen sateen yhteydessä. Vahingon aiheuttanut vesi on ollut sadevettä, joka on tulvinut lattialle viemäristä runsaiden sateiden vuoksi padotusventtiilistä huolimatta. Tämän vuoksi vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava useillakaan perusteilla. Näin ollen se, onko vahinko aiheutunut kiinteistön kuivanapitojärjestelmien toimimattomuudesta, ei ole yksin merkityksellinen lopputuloksen arvioimisen kannalta. Irtaimistovahinkojen osalta päätöksessä todetaan, että vuotovakuutusehdoissa on sama rajoitus, kuin kiinteistövakuutuksen ehdoissakin.

Lopuksi päätöksessä todetaan vahingon rajautuvan korvattavuuden ulkopuolelle riippumatta korvauspäätöksessä mainitusta kiinteistön kuivanapitojärjestelmiä koskevasta ehtokohdasta, jonka vuoksi asiassa ei ole tarpeen selvittää, onko kyseinen ehtomuutos tullut voimaan osapuolia sitovasti.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvamaan aiheutuneen vahingon vahinkoluettelon mukaisesti, yhteensä 238.960 euroa. Vuotovahingon on aiheuttanut vakuutuksen piiriin kuuluneen perusvesipumppaamon rikkoutuminen, ja neste on virrannut rakennuksen sisäpuolisesta viemäristä. Osoituksena rikkoutumisesta on vakuutusyhtiön 19.3.2020 päivätty tarkastusraportti sekä sähköyhtiön selvitys. Pumppujen tehtävä on pumpata salaoja- ja sadevedet sekä kellarin kuivakaivoista vedet pois hulevesijärjestelmästä. Pumput on ajastettu toimimaan vuorotellen niiden tasaiseksi kuormittumiseksi. Toisen pumpun rikkinäisyyden takia se ei ehtinyt poistamaan kaikkea vettä järjestelmästä. Tällöin vesi alkoi virrata järjestelmästä väärään suuntaan ja nousi lopulta lattiakaivojen kautta rakennuksen kellarikerrokseen. Lattiakaivot on liitetty hulevesijärjestelmään.

Vuonna 2019 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdassa 15.2.2 määrätään tyhjentävästi, millä perusteella vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusehtoja sekä vaadittavasta ilmoitusmenettelystä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi muutokset vakuutuksen kohteessa. Vakuutusyhtiöllä on lisäksi oikeus tehdä vakuutusehtoihin ja muihin sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Mikäli vakuutusyhtiö tekee yllä kuvattuja muutoksia, vakuutusyhtiö lähettää vakuutusmaksua koskevan laskun yhteydessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus.

Mikäli vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja muissa kuin edellä kohdassa A luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoidun edun, vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

Edellä mainituilla perusteilla vahinkotapahtumaan on siten sovellettava vuoden 2011 vakuutusehtoja.

Rikkoutumisvahingon osalta asiakas toteaa asiamiehen laatimassa valituksessaan, että vuoden 2011 vakuutusehtojen kohdan 2.1 mukaan vakuutuksen kohteena ei ole rakennuksen ulkopuoliset sadevesiputkistot. Sen sijaan ulkopuolista sadevesijärjestelmää ei ole rajattu vakuutuksen kohteen ulkopuolelle. Näin ollen perusvesipumppaamo on asiakkaan asiamiehen tulkinnan mukaan vuoden 2011 ehtojen perusteella vakuutuksen kohteena. Tulkinta on vahvistettu Vakuutuslautakunnan antamassa ratkaisusuosituksessa FINE-015670 (2019), josta ilmenee, että rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti. Ratkaisussa todetaan seuraavasti:

”Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että ulkoisia sadevesiviemäreitä voidaan rakennusmääräysten perusteella pitää osana kiinteistön kuivanapitojärjestelmää, sinänsä oikeana. Lautakunta kuitenkin katsoo, että vakuutusehdot olisi vakuutusyhtiön ilmaiseman merkityssisällön saavuttamiseksi voitu muotoilla myös niin, että ulkopuoliset sadevesijärjestelmät olisi mainittu vakuutusehdoissa kuivanapitojärjestelmien yhteydessä. Kun näin ei ole menetelty, vakuutusehdot muodostuvat sisällöltään ristiriitaisiksi ja monitulkintaisiksi sen osalta, tarkoitetaanko ehtokohdassa 3.2.14 rajata korvattavuuden ulkopuolelle siinä nimenomaisesti mainittujen, ehtokohdan 2.1.3 mukaisten kuivanapitojärjestelmien lisäksi myös viimeksi mainitussa ehtokohdassa erikseen mainittu ulkopuolisen sadevesijärjestelmän toimimattomuus. Tulkinnanvaraisuutta on omiaan lisäämään se, että ehtokohdassa 2.1.3 on mainittu maaperän kuivanapitojärjestelmien yhteydessä myös salaojitusjärjestelmät, joita niitäkin on vakuutusyhtiön vetoaman arviointitavan mukaan pidettävä osana maaperän kuivanapitojärjestelmää. Myös tämä tukee osaltaan johtopäätöstä siitä, että ulkopuoliset sadevesijärjestelmät ovat vakuutusehtojen perusteella oma erillinen omaisuusryhmänsä salaojitus- tai muihin maaperän kuivanapitojärjestelmiin nähden.”

Asiakkaan asiamiehen mukaan hänen tulkintaansa vahvistaa edelleen vuoden 2019 vakuutusehtojen kohta 2.1.3, jossa todetaan, etteivät vakuutuksen kohteena ole ulkopuoliset sadevesijärjestelmät. Vastaavaa ehtokohtaa ei ole vuoden 2011 vakuutusehdoissa. Johtopäätöksenä asiamies toteaa, että perusvesipumppaamo on oma erillinen omaisuuserä, joka kuuluu asiakkaan vakuutukseen vahinkotapahtumaan sovellettavien vuoden 2011 vakuutusehtojen perusteella.

Vuotovahingon osalta asiakas viittaa vuoden 2011 vakuutusehtojen ehtokohtaan 3.17, jossa kerrotaan vuotovakuutuksesta korvattavat vahinkotapahtumat. Kellarissa on kaksi kaivoa, lastaustilassa ja rappusten alla. Lastaustila on peitetty avattavilla lasikansilla, mutta kansia avattaessa sateella tila voi kastua. Molemmat tilat ovat viileämmät kuin oleskelutilat, jolloin kosteutta voi kondensoitua tiloihin. Lastaustilaan ja rappusten alle on LVI-suunnitelman mukaisesti rakennettu sadevesikaivot.

Asiakas viittaa vuotovakuutuksen rajoitusehtokohtaan ja toteaa, että mikään rajoitusehdossa luetelluista tilanteista ei sovellu asiaan, jolloin vahinko on korvattava ehtokohdan 3.1.7 mukaan. Asiakkaan asiamiehen mukaan tätä tulkintaa vahvistaa Vakuutuslautakunnan antama ratkaisusuositus VKL 425/12, annettu 28.11.2013, jossa todettiin, että viemärin tulvimisesta aiheutuneita vahinkoja on lähtökohtaisesti pidettävä korvattavina vuotovahinkoina, ellei rajoitusehto sovellu. Asiamies viittaa lisäksi aiemmin mainittuun Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen rajoitusehtojen suppeasta tulkinnasta.

Vuoden 2011 kiinteistövakuutusehdoissa todetaan rakennuksen osalta, ettei vakuutuksen kohteena ole salaoja- ja rakennuksen ulkopuoliset sadevesiputkistot. Lisäksi vakuutuksen kohteena on rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäröinti ja […] muuta vastaavat koneet, laitteet ja laitteistot. Perusvesipumppaamo on putkin kytketty rakennuksen sisäpuoliseen sadevesiviemäröintiin, ja pumppaamoa tai ulkopuolisia sadevesijärjestelmiä ei ole rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vuoden 2011 ehdoissa.

Toisin kuin vakuutusyhtiö esittää, vuoden 2019 ehtojen kohdan 2.1.3 muutos ei ole selventävä lauseke, vaan se päinvastoin osoittaa, että perusvesipumppaamo on ollut vakuutettu vuoden 2011 kiinteistövakuutuksen ehtojen perusteella.

Asiakkaan asiamies toteaa, että vahingoittunut irtaimisto on korvattava vuotovakuutukseen sovellettavan vuoden 2011 vakuutusehtojen kohdan 3.1.12 perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan antamaansa korvauspäätökseen ja yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annettuun ratkaisuun. Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutussopimuksen alkaessa noudatettava ehto on ollut 1.1.2012 alkaen voimassa ollut ehto. Mikäli vahingon syy on sellainen, että se on rajattu sekä vanhemmissa että uudemmissa ehtoversioissa korvattavien vahinkojen ulkopuolelle, ei asiassa ole tarpeen arvioida sitä, onko ehtomuutos tapahtunut vakuutusehtojen ja lakien mukaisesti.

Vahingon aiheuttanut vesi on ollut sadevettä, joka on tulvinut lattialle viemäristä runsaiden sateiden vuoksi padotusventtiilistä huolimatta. Vakuutusyhtiön saamien selvitysten mukaan padotusventtiili ei ole siten toiminut. Vakuutusyhtiö pitää padotusventtiilin merkitystä keskeisenä laitekokonaisuuden kannalta ja katsoo, että vahingon on aiheuttanut sadevesi ja vuoden 2012 rajoitusehdossa 3.1.7 tarkoitettu padotusventtiilin toimimattomuus. Vakuutusyhtiö katsoo, että aiheutunut vahinko ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattava edellä mainituilla useammallakaan perusteella.

Näin ollen se, onko vahinko aiheutunut kiinteistön kuivanapitojärjestelmien toimimattomuudesta, ei ole merkityksellinen lopputuloksen arvioimisen kannalta. Koska vahinko rajautuu korvattavuuden ulkopuolelle joka tapauksessa riippumatta kiinteistön kuivanapitojärjestelmiä koskevasta ehtokohdasta, ei asiassa ole tarpeen selvittää, onko kyseinen ehtomuutos tullut voimaan osapuolia sitovasti.

Irtaimisto on ollut vakuutettuna vuotovahinkojen varalta. Tältä osin on voimassa sama rajoitus, kuin kiinteistönkin osalta ja rajoitusehto on ollut saman sisältöinen sekä 1.1.2011 että 1.1.2019. Siten myös irtaimistolle aiheutunut vahinko on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiöltä on pyydetty asiassa lisävastinetta rikki menneen pumppaamon osalta. Pumppaamo ei ole ollut vakuutuksen korvauspiirissä riippumatta siitä, sovelletaanko asiassa vuoden 2012 vai 2019 ehtoja. Vuoden 2012 ehtojen kohdan 2.1 Rakennus mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennukseen kuuluvat sen käyttöä palvelevat alkuperäiset näitä vastaavat tai koko rakennukseen jälkeenpäin tehdyt kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet.

Ehtokohdan 2.2 Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet mukaan rakennukseen kuuluvat sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut
- lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, tiedonsiirto- ja muut vastaavat koneet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat ja säiliöt,
- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet, yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet.

Lisäksi rakennusta palvelevia koneita ja laitteita ovat vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

Edellä mainittujen ehtokohtien perusteella voidaan todeta, että vakuutettuna kohteena on rakennus. Ehdoissa on selvennetty sitä, mitä voidaan katsoa kuuluvaksi rakennukseen. Ehtokohdalla 2.2 on selvennetty korvauspiiriä siten, että ehdossa luetellut omaisuuserät katsotaan kiinteistövakuutuksen kontekstissa kuuluviksi rakennukseen ja siten vakuutuksen korvauspiiriin. Ensisijainen tulkinta siitä, mitä vakuutuksen kohteena on, on tehtävä edellä mainittujen ehtokohtien 2.1 ja 2.2 perusteella.

Nyt kyseessä oleva perusvesipumppaamo on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, eikä se siten ole osa rakennusta, eikä kiinteästi asennettuja rakenteita, kalusteita ja pinnoitteita. Rakennuksen ulkopuolella sijaitseva perusvesipumppaamo, joka pumppaa sadevettä ja vettä salaojista, ei myöskään ole ehtokohdan 2.2 mukainen rakennukseen kuuluva kiinteästi asennettu rakennusta palveleva kone tai laite, jotka lähtökohtaisesti sijaitsevat rakennuksen sisällä, pois lukien tietyt putkistot ja johdot yleiseen liittymään saakka.

Mikäli asiaa arvioidaan vuoden 2019 vakuutusehtojen mukaan, päädytään samaan lopputulokseen. Kyseessä olevien ehtojen kohdassa 2.1 Rakennus on todettu vakuutuksen kohteena olevan vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Ehtojen kohdassa 2.1.1 puolestaan luetellaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvat rakennusta palvelevat koneet ja laitteet, jotka palvelevat rakennuksen käyttöä ja ovat kiinteästi asennettuja. Nyt kyseessä oleva perusvesipumppaamo ei täytä edellä mainittujen ehtokohtien mukaisia edellytyksiä, eikä se siten ole vakuutuksen korvauspiirissä myöskään vuoden 2019 ehtojen perusteella. Vuoden 2019 ehdoissa kohdassa 2.1.3 on lisäksi selventävänä lausekkeena otettu maininta siitä, etteivät salaojitus- tai muu maaperän kuivanapitojärjestelmä ja ulkopuoliset sadevesijärjestelmät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.                                                                      

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteille aiheuneen vahingon aiheuttanut rajoitusehdoissa mainittu padotusventtiilin toimimattomuus tai viemärikaivon tulviminen sateen yhteydessä. Lisäksi asiassa on kyse perusvesipumppaamon rikkoutumisen korvattavuudesta ja irtaimistovahinkojen korvattavuudesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusten vakuutusehdot, voimassa 1.1.2012 alkaen

Kohdan ES 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvaamaan kohdassa ES 3 määritellyistä äkillisistä, ennalta arvaamattomista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

Kohdan ES 2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus. 

Kohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennukseen kuuluvat sen käyttöä palvelevat alkuperäiset näitä vastaavat tai koko rakennukseen jälkeenpäin tehdyt kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet. 

Vakuutuksen kohteena eivät ole
- rakennuksen alapohjan ja perusanturoiden alapuolella oleva perusmaa tai sen vahvistaminen, 
- salaoja- ja rakennuksen ulkopuoliset sadevesiputkistot eikä 
- kiinteistön maaperä.

Kohdan 2.2 (Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet) mukaan rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut 
- lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, tiedonsiirto- ja muut vastaavat koneet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat ja säiliöt 
- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet 
- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet. 

Vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat 
- rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

Kohdan 2.4 Vakuutuksen kohteena eivät ole 
- rakennuksen tai huoneiston käyttäjän tekemät rakenteet tai asentamat laitteet, vaikka ne olisi liitetty kiinteästi rakennukseen, 
- asunto-osakeyhtiöissä osakkaan kunnossapitovastuulla olevat rakenteet muulta kuin huoneiston tavanomaisten, kiinteästi asennettujen kalusteiden ja pinnoitteiden osalta, 
-yksinoman rakennuksessa harjoitettavaa liiketoimintaa palvelevat tai rakennuksessa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin liittyvät rakenteet, laitteet, johdot ja putkistot eivätkä 
-moottoriajoneuvot, joiden rakenteellinen nopeus on yli 15 kilometriä tunnissa.

Kohdan ES 3 (Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksenottaja voi valita esinevakuutuksen korvauspiiriksi joko kiinteistövakuutuksen turvan tai laajan kiinteistövakuutuksen turvan.

Kohdan 3.1 (Kiinteistövakuutuksen turva, valittu korvauspiiri merkitty vakuutuskirjaan) alakohdan 3.1.7 (Vuoto) vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. 

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kiinteästi asennetusta 
- vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai 
- aineen säilytysastiasta. 

Lisäksi vakuutuksesta korvataan käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon kiinteästi yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, hyväksytyllä liitännällä ja lisäksi vesijohtoverkkoon sulkuventtiilillä ja, että vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoontuminen. 

Vakuutuksesta ei korvata 
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärikaivon tai -putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut ammeen tai altaan poistoputken tai –venttiilin vuoto,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut padotusventtiilin toimimattomuus,

[…]

Kohdan 3.1.11 (Koneen tai laitteen rikkoutuminen) vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.2 (ES) mainitulle omaisuudelle.

[…]

Kohdan 3.1.12 (Lisävahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan lisäksi
- vahinko, joka on aiheutunut korvattavan vahingon olosuhteista johtuen, kun omai­suutta on anastettu, kadonnut tai vahingoittunut muuten korvattavan, kohdissa 3.1.1 - 3.1.4, 3.1.7, 3.1.9 ja 3.1.10 mainitun vahingon yhteydessä sekä
- vahinko, jonka on aiheuttanut kylmyys tai kuumuus, sade tai muu sen kaltainen syy, jos vahinko on ollut kohdissa 3.1.1 -3.1.10 mainitun korvattavan vahingon välitön seuraus.

Kiinteistövakuutuksen ja Kiinteistön täysarvovakuutuksen ehdot, voimassa 1.1.2019 alkaen

Kohdan ES 2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

Kohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus.

Kohdan 2.1.1 (Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet) mukaan rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut: 
- lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sähkö-, automaatio-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, ja tiedonsiirtojärjestelmät. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin kuuluvat myös lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä aurinkokeräimet, 
- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet, 
- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet, 
- vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot, tiedonsiirtokaapelit sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

Kohdan 2.1.3 Vakuutuksen kohteena eivät ole 
- rakennuksen alapohjan ja perusanturoiden alapuolella oleva perusmaa tai sen vahvistaminen, 
- salaojitus- tai muu maaperän kuivanapitojärjestelmät, 
- ulkopuoliset sadevesijärjestelmät, 
- laiturit ja muut rantarakennelmat, kylpypaljut ja ulkona sijaitsevat uima-altaat, 
- kiinteistön alueella sijaitsevat kaivot lukuun ottamatta jätevesijärjestelmien kaivoja, 
- rakennuksessa harjoitettavaa liiketoimintaa palvelevat teippaukset, valo- ja muut mainokset, rakenteet, laitteet, johdot ja putkistot, vaikka ne olisi liitetty kiinteästi rakennukseen, 
- asunto-osakeyhtiölaissa osakkaan kunnossapitovastuulle säädetyt rakenteet muulta kuin huoneiston tavanomaisten, kiinteästi asennettujen kalusteiden ja pinnoitteiden osalta, 
- moottoriajoneuvot, joiden rakenteellinen nopeus on yli 15 kilometriä tunnissa, 
- energia ja vesi.

Kohdan ES 3 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. 

Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot)

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

Kohdan 3.9 (Vuoto, kosteus ja kondenssivesi) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. 

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta: 
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, 
- pore- tai uima-altaan putkistosta, 
- aineen säilytysastiasta tai yllä mainittuihin kiinteästi liitetystä ja rakennusta palvelevasta koneesta/laitteesta. 

Lisäksi vakuutuksesta korvataan rakennuksen käyttäjän käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että 
- käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon laitteen asennusohjeen mukaisella liitännällä ja käyttötarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, 
- vesijohtoverkostoon liitetty käyttölaite on varustettu sulkuventtiilillä ja 
- vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoontuminen.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut 
- kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi,
- kondenssivesi,
- sadevesi- tai muun viemärikaivon tai -putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan seurauksena, 
- kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen, 
- padotusventtiilin toimimattomuus,
- […]
- ehtojen kohdassa 2.1.3 mainittujen kuivanapitojärjestelmien toimimattomuus,

[…]

Kohdan 3.13 (Koneen tai laitteen rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle.

[…]

Irtaimiston vakuutusehdot

Vuotovakuutus, voimassa 1.1.2011 alkaen

Kohdan 3 (Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset) alakohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan vuotaneelle nesteelle, höyrylle tai kaasulle vuotovahingon yhteydessä aiheutunut vahinko, jos sanottu aine on vakuutuksen kohteena.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennukseen kiinteästi asennetusta
- vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
- aineen säilytysastiasta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon kiinteästi yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, hyväksytyllä liitännällä ja lisäksi vesijohtoverkkoon sulkuventtiilillä ja, että vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoontuminen.

Kohdan 3.2 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärikaivon tai putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijohdon vaurioituminen tai tukkeutuminen,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärin padotusventtiilin toimimattomuus,

[…]

Vuotovakuutus, voimassa 1.1.2019 alkaen

Kohdan 3 (Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset) vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suo­ranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objek­tiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Kohdan 3.2 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaa­mattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesiviemäri-, läm­pö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesivieristä,
- pore- tai uima-altaan putkistosta,
- aineen säilytysastiasta tai yllä mainittuihin kiinteästi liitetystä ja rakennusta palvelevasta koneesta/laitteesta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan rakennuksen käyttäjän käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että
- käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon laitteen asennusohjeen mukaisella liitännällä ja käyttötarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla,
- vesijohtoverkostoon liitetty käyttölaite on varustettu sulkuventtiilillä ja
- vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten me­kaaninen rikkoontuminen.

Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot
Vakuutuksesta ei korvata
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi,
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärikaivon tai putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä,
- […]
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärin padotusventtiilin toimimattomuus,

[…]

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus kiinteistövakuutuksesta

Asiakas katsoo valituksessaan, että rakennuksen vahinkojen osalta sovelletaan kiinteistövakuutussopimuksen alkaessa voimassa olleita kiinteistövakuutuksen vakuutusehtoja, jotka asiakkaan näkemyksen mukaan ovat olleet vuonna 2011 voimaan tulleet ehdot. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu kolme vakuutuskirjaa, joiden vakuutuskaudet ovat 6.6.2012 – 31.10.2012, 28.9.2012 – 30.9.2013 ja 1.10.2019 – 30.9.2020. Kahdessa ensimmäisessä vakuutuskirjassa on kerrottu, että kiinteistövakuutukseen sovellettavat ehdot ovat 1.1.2012 alkaen voimassa olevat ehdot. Vakuutuslautakunta pitää näin ollen selvitettynä, että mikäli asiaan sovellettaisiin vakuutussopimuksen alkaessa voimassa olleita kiinteistövakuutuksen ehtoja, sovellettavat ehdot olisivat 1.1.2012 alkaen voimassa olevat kiinteistövakuutuksen ehdot.

Tapauksessa on kyse ensinnäkin siitä, tuleeko rakenteiden vahinko korvata joko vuoden 2012 tai vuoden 2019 kiinteistövakuutuksen vuotovahinko-osasta.

Vuoden 2012 vakuutusehtojen kohdan 3.1.7 ja vuoden 2019 vakuutusehtojen kohdan 3.9 mukaan vuotovahinko voi tulla korvattavaksi, jos aine on virrannut vakuutuksen kohteena olevasta vakuutusehdoissa mainitusta lähteestä, kuten rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta sisäpuolisesta sadevesiviemäristä. Tässä tapauksessa on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan riidatonta, että vesi on noussut sisälle rakennukseen lattiakaivoista. Toinen kaivo sijaitsee lastausalueella ja lastausovien ollessa auki voi olla mahdollista, että lastausalueelle pääsee sadevettä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuskäytännössä viemärin tulvimisesta aiheutuneita vahinkoja on lähtökohtaisesti pidetty korvattavina vahinkoina, ellei tapaukseen sovellu rajoitusehto. Näin ollen lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa sattunutta lattiakaivon tulvimista on pidettävä vuoden 2012 vakuutusehtojen kohdan 3.1.7 ja vuoden 2019 vakuutusehtojen kohdan 3.9 mukaisena vuotovahinkona. Vuotovahingon korvattavuuden kannalta asiassa on näin ollen ratkaisevaa, voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvauksesta rajoitusehtoon vetoamalla.

Vakuutusyhtiö on vedonnut sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan päätöksessä sekä vastineessaan siihen, että vesi on tulvinut viemäristä padotusventtiilistä huolimatta, eli padotusventtiili ei olisi toiminut. Sekä vuoden 2012 että vuoden 2019 kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen vuoto-osassa on rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut padotusventtiilin toimimattomuus.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sille ei ole esitetty selvitystä siitä, että viemärissä on ollut padotusventtiili tai missä kohdassa padotusventtiili on sijainnut. Asiakas ei ole kuitenkaan kiistänyt padotusventtiilin olemassaoloa eikä kommentoinut vakuutusyhtiön väitteitä padotusventtiilin toimimattomuudesta. Lautakunta pitää näin ollen selvitettynä, että viemärissä on ollut padotusventtiili ja että padotusventtiili ei ole toiminut, sillä toimiva padotusventtiili olisi estänyt sadeveden nousemisen lattiakaivosta. Näin ollen vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus vuotovahingosta tällä perusteella.

Asiakkaan näkemyksen mukaan asiaan sovelletaan vakuutussopimuksen alkaessa voimassa olleita vakuutusehtoja, jotka tässä tapauksessa ovat aiemmin todetusti vuoden 2012 kiinteistövakuutusehdot. Vakuutuslautakunta huomauttaa, että vuoden 2012 vakuutusehdoissa on myös rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärikaivon tai putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä. Vakuutuslautakunnalle toimitettujen selvitysten perusteella lattiakaivosta rakennukseen tulvinut vesi on ollut sadevettä. Näin ollen lautakunta pitää selvitettynä, että vahinko on aiheutunut viemärikaivon tulvimisesta sateen yhteydessä, jolloin vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus vuotovahingosta myös tällä perusteella.

Asiassa tulee myös tarkastella, onko perusvesipumppaamon pumpun rikkoutuminen korvattava vakuutuksen koneiden ja laitteiden rikko-osuudesta. Vuoden 2012 vakuutusehtojen kohdan 3.1.11 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.2 (ES) mainitulle omaisuudelle. Vuoden 2019 vakuutusehtojen kohdan 3.13 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle.

Vuoden 2012 vakuutusehtojen kohdan 2.2 ja vuoden 2019 vakuutusehtojen kohdan 2.1.1 mukaan rakennusta palvelevia koneita ja laitteita ovat rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut ehtokohdassa mainitut omaisuuserät. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kyseisten ehtokohtien ensimmäisissä kappaleissa luetellaan sellaiset rakennukseen itseensä kuuluvat omaisuuserät, joita pidetään rakennusta palvelevana koneena tai laitteena. Vuoden 2012 ehtojen toisessa kappaleessa ja vuoden 2019 ehtojen viimeisessä alakohdassa on lueteltu erikseen sellaiset rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat omaisuuserät, joita vakuutusehtojen mukaan pidetään rakennuksen käyttöä palvelevana koneena tai laitteena, eikä näissä luetteloissa ole mainittu rakennuksen ulkopuolella sijaitsevia kuivanapito- tai sadevesijärjestelmiä. Koska perusvesipumppu on rakennuksen ulkopuolinen laite, eikä sitä ole mainittu vakuutusehdoissa sellaiseksi rakennuksen ulkopuolella sijaitsevaksi omaisuuseräksi, jonka katsottaisiin olevan rakennusta palveleva kone tai laite, ei vahinko ole vuoden 2012 tai vuoden 2019 rikkovakuutuksen ehtojen mukaan korvattava.

Asiakas on viitannut valituksessaan Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen FINE-015670. Lautakunta toteaa, että asiakkaan viittaamassa ratkaisusuosituksessa tulkinnan kohteena olleet vakuutusehdot sekä kysymyksenasettelu eroavat nyt kyseessä olevasta tapauksesta. Tästä syystä asiakkaan viittaama ratkaisusuositus ei sovellu tähän tapaukseen.

Koska rakenteiden korvattavuus ratkeaa edellä mainituilla perusteilla, Vakuutuslautakunta ei katso tarpeelliseksi ottaa kantaa muihin asiassa esitettyihin perusteisiin.

Irtaimistolle aiheutunut vahinko

Vakuutusyhtiö on viitannut irtaimiston korvattavuuden osalta vuotovakuutuksen vuoden 2011 ja 2019 ehtojen kohtaan 3.2, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärikaivon tai putken tulviminen sateen, lumen sulamisen tai tulvan yhteydessä eikä vahinkoa, jonka on aiheuttanut viemärin padotusventtiilin toimimattomuus. Kiinteistön rakenteille aiheutuneiden vahinkojen osalta on sovellettu vastaavan sisältöisiä rajoitusehtokohtia, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta viittaa näiden osalta aiemmin esittämiinsä perusteluihin.

Asiakas ei ole kiistänyt Vakuutuslautakunnalle tekemässään valituksessa vakuutusyhtiön irtaimiston korvattavuudesta esittämiä perusteita, vaan hän on katsonut valituksessaan, että irtaimistolle aiheutuneet vahingot olisivat korvattavia kiinteistövakuutuksen vuoden 2011 vakuutusehtojen kohdan 3.1.12 perusteella. Aiemmin todetusti kiinteistövakuutuksen voimaan tullessa voimassa olleet vakuutusehdot ovat vuoden 2012 kiinteistövakuutusehdot. Vuoden 2012 kiinteistövakuutuksen ehtokohdassa 3.1.12 kerrotaan sellaisista lisävahingoista, jotka voivat tulla korvattavaksi, mikäli lisävahingon on aiheuttanut muun muassa sade, ja vahinko on ollut ehdossa viitattujen ehtokohtien perusteella korvattavan vahingon välitön seuraus. Kyseisessä ehtokohdassa viitataan myös kiinteistövakuutuksen vuoto-osaan. Vakuutuslautakunta on aiemmin todetusti katsonut, että vahinko ei ole kiinteistövakuutuksen vuoto-osasta korvattava, jonka vuoksi myöskään vahingosta aiheutuneet lisävahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiön päätökseen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Pippola

Jäsenet:
Akselinmäki
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen