Tapahtumatiedot

Asiakas on 10.11.2020 ilmoittanut vakuutusyhtiöön omakotitalossaan havaitsemistaan vaurioista, joiden aiheuttajana hän pitää naapurikiinteistöllä tehtyjä louhintatöitä. Vakuutuksen kohteena oleva rakennus on rakennettu alun perin vuosina 1948–1952 ja sittemmin peruskorjattu. Vuonna 2016 rakennukseen aiheutui samalla naapurikiinteistöllä tehdyistä louhintatöistä vaurioita, jotka vakuutusyhtiö korvasi samasta vakuutuksesta, joka asiakkaalla oli voimassa tämän vahingon sattuessa.

Vahinkosaneerausliike on vakuutusyhtiön toimeksiannosta kartoittanut vahingon 18.10.2020. Lisäksi louhintatöiden tärinämittaukset tekevä yritys teki kohteessa välikatselmuksen 13.11.2020, josta tehtyyn välikatselmuspöytäkirjaan on kirjattu rakennuksessa havaittuja vaurioita.

Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen, koska tärinämittausarvojen oltua noin 60 % raja-arvosta ei havaittujen vaurioiden ole katsottu olevan syy-yhteydessä naapurikiinteistöllä tehtyihin louhintatöihin. Uudelleenkäsittelypyynnössään asiakas on esittänyt, Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 465/14 viitaten, että syy-yhteyksien arvioinnissa on kysymys todennäköisyyksistä ja tämän vuoksi on olennaista selvittää, mitkä muut syyt olisivat voineet vaurioita aiheuttaa. Asiakkaan näkemyksen mukaan vaurioille ei ole muita selittäviä tekijöitä kuin louhintatyöt, mitä tukee vaurioiden havaitsemisen sekä louhintatöiden ajallinen yhteys, lyhimmillään vain muutamia tunteja. Tekemässään uudessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö totesi, että louhintatöistä aiheutuviin vahinkoihin sovelletaan lakia ympäristövahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka korvataan jonkin erityislain perusteella.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan rakennuksessaan todetut vauriot. Perusteluinaan asiakas esittää, että vaikka tärinän raja-arvoja ei ylitettäisi, rakennus voi vaurioitua yksilöllisistä piirteistään johtuen ja silloinkin, kun rakennus on rakennettu rakennusmääräyksiä ja hyvää rakentamistapaa noudattaen. Asiakas toteaa myös, että rakennukselle määrätyt raja-arvot on voitu alun perin asettaa liian korkeiksi; erityisesti huomioiden tiedossa ollut aiempi vaurioituminen. Vakuutusehtojen sisällön osalta asiakas toteaa, että koska laajaan kotivakuutukseen ei sisälly louhintatöitä koskevaa rajoitusehtoa, toisin kuin peruskotivakuutukseen, tarkoittaa tämä, että laajasta kotivakuutuksesta louhintatöistä aiheutuvia vahinkoja on tarkoitus korvata. Tätä tukee asiakkaan mukaan se, että molempiin vakuutuksiin sisältyy erityislakia koskeva rajoitusehto, mutta vain peruskotivakuutukseen louhintatöitä koskeva rajoitus.

Lisäkirjelmässään asiakas kertoo vakuutusyhtiön muutoksenhakuvaiheessa ilmoittaneen kahteen kertaan, että lisäselvityksiä vaurioista tulee tekemään ulkopuolinen yritys. Kumpikaan vakuutusyhtiön ilmoittamista yrityksistä ei kuitenkaan selvityksiä vahinkokohteessa tehnyt.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että louhintatöiden ei ole tärinämittaustulosten perusteella osoitettu aiheuttaneen rakennuksessa todettuja vaurioita. Mitatut tärinämittausarvot ovat niin kaukana raja-arvoista, että niiden ei pitäisi aiheuttaa normaalikuntoiselle rakennukselle vaurioita vaan vauriot ovat voineet aiheutua rakenteiden heikkoudesta tai rakenteissa olevista jännitteistä, kun rakenteet elävät ilman ja kosteuden vaihtelun seurauksena. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että vauriot eivät vastaa yleisiä louhintatyöstä peräisin olevien liikkeiden aiheuttamia vaurioita rakenteissa. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan louhintatyön välistä syy-yhteyttä vahinkoihin ei voida osoittaa eikä asiakas ole myöskään esittänyt mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, joka olisi aiheuttanut todetut vauriot.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että laaja kotivakuutus ja peruskotivakuutus ovat rakenteeltaan erilaiset eikä peruskotivakuutukseen sisälly erityislakia koskevaa korvausrajoitusta, ammattimaista louhintatyötä ja eräitä nimettyjä lakeja koskevat rajoitukset kylläkin. Lisäksi vakuutusyhtiö toistaa aiemman näkemyksensä, että ei ole mahdollista, että rakennukseen olisi louhinnan seurauksena tullut vaurioita. Vakuutusyhtiö myös toteaa, että vuoden 2016 vaurioiden korvaaminen perustui virheelliseen tulkintaan vaurioiden syystä eikä päätöksessä myöskään ollut huomioitu erityislakia koskevaa rajoitusehtoa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• tarkastusraportti rakennuksen vaurioista (laadittu 18.11.2020)
• louhintatöihin liittyen tehty välikatselmuspöytäkirja (laadittu 13.11.2020) myöhemmin lisättyine liitteineen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, soveltuuko tapaukseen erityislakiin perustuvaa korvausvastuuta koskeva rajoitusehto. Lisäksi osapuolten välillä on näkemysero louhintatöiden ja havaittujen vaurioiden välisestä syy-yhteydestä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Laajan kotivakuutuksen (voimassa 1.5.2019) kohdan F21.1.1. mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutuksesta ei korvata (kohta F21.2.11) vahinkoa, joka korvataan kuluttajansuoja-, tuotevastuu-, liikennevakuutus-, sähkömarkkina-, sähköturvallisuuslain tai muun erityislain tai takuun perusteella. Takuulla tarkoitetaan kaikkia takuusitoumuksia, jotka on annettu irtaimeen esineeseen, rakennuksen LVISA-laitteisiin ja -järjestelmiin tai rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen liittyen.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että asiakkaan omakotitalossa on marraskuussa 2020 todettu halkeamia ja muita vaurioita rakennuksen sisätilojen pintarakenteissa.

Vakuutusyhtiö on jälkimmäisessä korvauspäätöksessään sekä vastineissaan perustellut kielteistä korvauspäätöstä sillä, että louhintatyön suorittaja on lakiin ympäristövahinkojen korvaamisesta perustuen tuottamuksestaan riippumattomassa vastuussa louhintatyön aiheuttamista vahingoista. Edelleen vakuutusyhtiö on todennut kyseisen lain olevan rajoitusehdossa tarkoitettu erityislaki, minkä vuoksi vahinkoa ei voida kotivakuutuksesta korvata. Asiakkaan näkemyksen mukaan rajoitukseen ei voi vedota, koska aiempikin vastaava vahinko on korvattu ja koska louhintatöitä koskevan rajoituksen puuttuminen laajasta kotivakuutuksesta osoittaa vakuutuksen tarkoituksen olevan korvata kyseisiä vahinkoja.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä ratkaistavana olevan asian kannalta aiemman vahingon korvauspäätöksellä ei ole merkitystä vaan tämä ratkaisusuositus perustuu nyt käsiteltävänä olevasta vakuutustapahtumasta saatuihin tietoihin ja siihen sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Erityislakia koskevan rajoitusehdon osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että ehdon sanamuodon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka korvataan erityislain perusteella. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole toimittanut selvitystä, että vahinko tässä tapauksessa tosiasiallisesti korvattaisiin ympäristövahinkolain perusteella ja näyttötaakka tältä osin on vakuutusyhtiöllä. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi yleisesti rajoitusehdon olevan tulkinnallisesti ongelmallinen sen voidessa rajata muutoin korvattavia tapahtumia vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ilman, että kummallakaan osapuolella on varmuutta, korvataanko vahinko lopulta vakuutusyhtiön vetoaman erityislain perusteella. Huomioiden, että laajassa kotivakuutuksessa ei ole peruskotivakuutuksen tavoin louhintatöitä koskevaa nimenomaista rajoitusta Vakuutuslautakunta katsoo asiakkaan esittämin tavoin, että vakuutusehtoja on kokonaisuutena tulkittava siten, että laajasta kotivakuutuksesta voidaan korvata louhintatöistä aiheutuvia vahinkoja.

Toisena perusteena kielteiselle korvauspäätökselle vakuutusyhtiö on esittänyt, raja-arvoa alhaisempaan tärinämittausarvoon sekä tärinämittaukset tehneen yrityksen lausuntoon perustuen, että louhintatöillä ei ole syy-yhteyttä asiakkaan rakennuksessa todettuihin vaurioihin. Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa vaurioiden ilmenemisen ajoittuvan asiakkaan selvityksen perusteella louhintatöiden yhteyteen eikä vakuutusyhtiö ole kiistänyt, etteivätkö vauriot olisi ilmenneet asiakkaan esittämällä tavalla edellisen vahingon jälkeen tehtyjen korjaustöiden valmistuttua. Ajallinen yhteys tukee asiakkaan väitettä vaurioiden ja louhintatöiden välisestä syy-yhteydestä.

Näyttötaakka siitä, että vauriot olisivat aiheutuneet jostain sellaisesta syystä, jonka aiheuttamia vahinkoja vakuutuksesta ei korvata, on vakuutusyhtiöllä. Tällaista selvitystä vakuutusyhtiö ei ole toimittanut, vaikka sillä asiakirjoista ilmenevällä tavalla on ollut mahdollisuus halutessaan tarkemmin tutkia vaurioita ja niiden syitä. Lautakunta toteaa, että toisin kuin vakuutusyhtiö on esittänyt, yksin tärinämittausarvojen jääminen alle raja-arvon ei poista mahdollisuutta louhintatöiden ja vaurioiden väliseen syy-yhteyteen. Tärinän kulkeutumiseen maaperän välityksellä rakennuksen rakenteisiin vaikuttaa niin maaperän kuin rakennuksenkin yksilölliset olosuhteet eikä vaurioiden syntyminen raja-arvon alittavan tärinän seurauksena yksistään osoita rakennuksessa olevan rakennusvirhettä tai että se olisi rakennettu hyvän rakentamistavan vastaisesti. Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunta katsoo asiakkaan osoittaneen riittävällä todennäköisyydellä vaurioiden syyksi naapurikiinteistöllä tehdyt louhintatyöt.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho