Tapahtumatiedot

A oli ostanut 21.7.2020 konkurssipesän järjestämässä huutokaupassa oikeudet erääseen toiminimeen verkkotunnuksineen, yrityskäyttöön tarkoitetun toiminnanohjausjärjestelmän sekä muuta irtainta yritysomaisuutta yhteensä 6 130 euron kauppahinnalla. Asiakirjojen mukaan huutokauppahinnan oli maksanut D Oy, jonka kanssa A:n oli ollut määrä aloittaa palvelumyyntiä koskenut yhteistyö, jota varten ostot oli tehty. Yhteistyö, johon olisi kuulunut A:n osakkuus D Oy:ssä, ei kuitenkaan toteutunut. Ostettu omaisuus oli jäänyt A:n haltuun ja A oli palauttanut kauppahinnan D Oy:lle. D Oy vaati 7.10.2020 päivätyllä kirjeellä A:lta omaisuuden luovuttamista vedoten siihen, että A oli toiminut huutokaupassa D Oy:n valtuuttamana ja lukuun. A kiisti vaatimuksen.

Riitaan haettiin 7.11.2020 oikeusturvaetua A:n pääosin omistaman N Oy:n oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutusyhtiö kieltäytyi myöntämästä oikeusturvaetua päätöksillä 7.12.2020 ja 12.1.2021 vedoten vakuutusehtojen kohdan 1 määräykseen vakuutetuista henkilöistä. Oikeusturvaetua oli haettu A:lle vakuutuksesta, jonka vakuutuksenottaja oli N Oy, eikä A kuulunut vakuutettujen henkilöiden piiriin. Vahinkoilmoituksen mukaan A omisti suurimman osan N Oy:n osakekannasta, joten hän ei ollut työntekijään verrattava henkilö. A ei myöskään ollut ostanut kyseistä omaisuutta N Oy:n nimissä.

Asiakkaan valitus

N Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien oikeusturvaedun myöntämistä vakuutuksestaan D Oy:n kanssa syntyneeseen riita-asiaan. N Oy:n mukaan A:n tarkoitus oli ollut ostaa irtain N Oy:n käyttöomaisuudeksi. Huutokauppaan osallistuminen oli edellyttänyt etukäteistä tunnistautumista puhelimella. Koska A oli lähettänyt tunnistautumisviestin omasta liittymästään, hänestä oli tullut huutokaupan osallistuja. N Oy:n käsityksen mukaan huutokauppaan ei edes voinut osallistua yrityksen nimissä. Olennaista kuitenkin oli, että A oli suorittanut ostot yrityksensä eli N Oy:n toimintaa varten.

N Oy on pitänyt vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä vääränä, koska A oli huutanut kyseisen irtaimen yhtiölleen ja hän oli joka tapauksessa N Oy:n ”palveluksessa oleva henkilö”. Myös yrittäjä saattoi olla osakeyhtiönsä palveluksessa. Vakuutusyhtiön laatimissa vakuutusehdoissa ei puhuttu työsuhteessa olevasta vaan palveluksessa olevasta henkilöstä. Henkilö saattoi olla yhtiön palveluksessa, vaikkei hän ollut työsopimuslain tarkoittama työntekijä. Epäselviä ehtoja tuli tulkita laatijansa vahingoksi. Oikeusturvaetu tuli joka tapauksessa myöntää sen vuoksi, että tosiasiallisesti riita koski N Oy:tä, jonka käyttöön irtain oli tarkoitettu. Jo ostetun omaisuuden laadun perusteella oli selvää, ettei sitä ollut tarkoitettu yksityishenkilön käyttöön.

N Oy on lausunut lisäkirjelmässä 10.8.2021, että riidanalainen omaisuus oli kuulunut A:n aiemmin perustaman yrityksen konkurssipesälle. Huutokaupan aikaan A ja D Oy olivat neuvotelleet A:n liittymisestä D Oy:n osakkaaksi. Tarkoitus oli ollut, että omaisuus olisi siirtynyt D Oy:lle sen jälkeen, kun A:n osakassopimus oli saatu tehtyä. A:n perustamaa liiketoimintaa oli ollut tarkoitus jatkaa D Oy:n kautta. Osakassopimusta ei kuitenkaan erimielisyyksien vuoksi ollut saatu tehtyä, minkä vuoksi kyseinen omaisuus ei ollut siirtynyt D Oy:lle. A ei ollut huutanut esineitä D Oy:n lukuun tai sen valtuutuksella, sillä hänellä ei ollut yhtiön nimenkirjoitusoikeutta, hän ei ollut yhtiöön työsuhteessa eikä hänellä ollut prokuraa edustaa yhtiötä. A oli huutanut omaisuuden N Oy:n käyttöomaisuudeksi eikä sopimusta sen hankkimisesta D Oy:n lukuun ollut tehty.

D Oy oli maksanut kauppahinnan, sillä A:lla ei huutokaupan aikaan ollut siihen riittävää varallisuutta. Kun yhteistyösuunnitelma oli kariutunut, oli D Oy:n suorittama kauppahinta muuttunut luonteeltaan velkasuhteeksi. A oli 20.8.2020 välittömästi yhteistyöneuvotteluiden päätyttyä maksanut N Oy:n varoilla omaisuuden hinnan D Oy:lle nimikkeellä ”velan takaisinmaksu”. D Oy ei ollut palauttanut summaa, joten sen voitiin katsoa hyväksyneen N Oy:n omistusoikeuden.

Oli selvää, ettei A ollut hankkinut omaisuutta yksityiseen käyttöönsä, vaan yritystoimintaansa ja perustamansa yhtiön liiketoimintaa varten. Sillä, että A oli hankkinut esineet omissa nimissään yhtiölle ei ollut merkitystä. Huutokaupassa oli voinut asioida vain yksityishenkilönä, eikä omaisuus soveltunut yksityiseen käyttöön. Merkitystä ei ollut myöskään sillä, mitä varten esineet oli alun perin hankittu. Neuvottelujen kariuduttua A oli perustanut samalla alalla toimivan N Oy:n, jonka käyttöön omaisuus oli tullut. Näin ollen N Oy oli riidan osapuoli.

N Oy:n mukaan oli myös selvää, että A oli yhtiön palveluksessa oleva henkilö, vaikka hän oli yhtiön enemmistöosakkeenomistaja. Näin ollen hänen oli katsottava kuuluvan vakuutuksen piiriin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt N Oy:n vaatimuksen ja toistanut korvauspäätöksissä lausumansa. Saadun selvityksen mukaan A:n tarkoitus oli ollut ostaa omaisuus D Oy:n nimissä ja puolesta. A oli N Oy:n omistaja, mutta hän ei ollut tehnyt riidanalaista kauppaa N Oy:n palveluksessa ja lukuun. Siten N Oy:llä ei ollut oikeutta korvaukseen vakuutuksesta.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutettuina olivat vakuutuskirjassa mainitun toiminnan osalta vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksenottaja eli N Oy ja esimerkiksi vakuutuksenottajan palveluksessa oleva henkilö. Riita-asian osapuolina olivat D Oy ja A. Vaatimuksia oli esitetty ainoastaan A:lle yksityishenkilönä eikä  N Oy:lle. Selvityksen perustella A oli vasta riitauduttuaan D Oy:n kanssa kaupanteon jälkeen alkanut käyttää huutokaupassa ostamaansa välineistöä N Oy:n toiminnassa. Vakuutusyhtiö ei ollut saanut sellaista selvitystä, jonka mukaan A olisi tehnyt hankinnat alun perin N Oy:n käyttöön ja sen palveluksessa.

Vakuutusyhtiö on vedonnut D Oy:n asiamiehen lausumaan, jonka mukaan A oli 13.7.2020 ilmoittanut tekevänsä tarjouksen omaisuudesta D Oy:n nimissä. A oli 21.7.2020 toimittanut D Oy:n omistajille sähköpostitse yhteenvedon yhtiön tekemistä ostoista. Asiakirja oli otsikoitu ”KP ostot D:lle” ja siitä ilmeni, että A oli suorittanut ostot D Oy:n puolesta. D Oy oli maksanut yhteenvedon perusteella ostot suoraan myyjän tilille. Ostotapahtuman myötä omaisuuden omistusoikeus oli siirtynyt D Oy:lle. A oli käyttänyt huutokaupassa D Oy:lle kuulunutta sähköpostiosoitetta, mikä myös viittasi siihen, että ostot oli tehty D Oy:n käyttöön. A oli tehnyt huutokauppatarjoukset yksityishenkilönä, joten D Oy:n huutokaupasta hankkima omaisuus oli päätynyt nimellisesti A:n haltuun.

Vakuutusyhtiön mielestä saadun selvityksen perusteella N Oy:öön ei ollut kohdistunut oikeusturvavahinkoa, joka tulisi vakuutuksesta korvattavaksi, sillä N Oy ei ollut riidan osapuoli, vaan riita oli A:n ja D Oy:n välinen. Koska A ei myöskään ollut esittänyt näyttöä siitä, että hän olisi toiminut huutokaupassa N Oy:n palveluksessa ja tehnyt kaupat N Oy:n toimintaa varten, riita-asia ei voinut tulla korvattavaksi N Oy:n oikeusturvavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 10.9.2021, että asiassa oli riidan­alaista, ketkä olivat riidan osapuolia. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan N Oy ei toistaiseksi ollut oikeussuojan tarpeessa eikä oikeusturvaetua voitu myöntää, sillä selvityksen mukaan riidan osapuolina olivat A ja D Oy. Oikeuden tuli ensin ottaa kantaa siihen, oliko N Oy riidan osapuoli, jota asia voitaisiin arvioida uudelleen. D Oy:n 7.10.2020 päivätyn kirjelmän liitteet osoittivat, että D Oy kohdisti vaatimuksensa perustellusti A:han.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, kuuluuko N Oy:n korvaushakemuksessa yksilöimä riita-asia, joka on koskenut yrityksen pääomistaja A:n huutokaupasta hankkiman omaisuuden omistusoikeutta, N Oy:n ottaman oikeusturvavakuutuksen piiriin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Puheena olevaan oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 30.9.2020 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 1, Ketä vakuutus koskee, mukaan vakuutettuina ovat vakuutuskirjassa mainitun toiminnan osalta

• vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksenottaja
• vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt
• sellaiset palkattomat tai satunnaiset työnsuorittajat, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa
• vakuutuksenottajan työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa
• vakuutuksenottajayrityksen vastuunalainen yhtiömies silloin, kun hänet on haastettu oikeudenkäyntiin vastaajaksi yhteisvastuullisena vakuutuksenottajan kanssa.

Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan sitä, joka on tehnyt [vakuutusyhtiö]n kanssa vakuutussopimuksen. Vakuutuksenottajan tytäryhtiöt eivät kuulu vakuutuksen piiriin, ellei vakuutuskirjaan ole toisin merkitty.

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan oikeusturvavakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittamaan vakuutuskirjassa mainittuun toimintaan liittyvän oikeudellisen edun turvaaminen.

Asian arviointi

N Oy:n lautakunnassa kertoman mukaan A ja D Oy olivat omaisuuden hankinta-aikaan neuvotelleet A:n liittymisestä D Oy:n osakkaaksi. Osapuolten tarkoituksena oli ollut siirtää kyseinen omaisuus D Oy:lle vasta sen jälkeen, kun A:n osakassopimus olisi tehty. Kun osakassopimusta ei ollut saatu aikaan, A oli luovuttanut hallussaan olleen omaisuuden pääosin omistamansa N Oy:n käyttöön. Asiakirjojen mukaan omaisuuden huutokauppahinnan on maksanut D Oy. N Oy:n kertoman mukaan kauppahinta oli palautettu D Oy:lle yhtiön varoista A:n ja D Oy:n yhteistyösuunnitelman kariuduttua. D Oy on puolestaan väittänyt 7.10.2020 päivätyssä kirjelmässään A:n hankkineen mainitun omaisuuden D Oy:n valtuuttamana ja D Oy:n nimiin. Kirjelmässään D Oy on kohdistanut omaisuuden palautusvaatimuksen A:han.

Lautakunta toteaa, että sille toimitettuun asiakirjaselvitykseen sisältyvien A:n huutokauppaa ja omaisuuden hankintaa koskeneiden viestien perusteella A oli ostanut riidanalaisen omaisuuden alun perin D Oy:lle, vaikka A sinänsä olikin osallistunut huutokauppaan omissa nimissään. Omaisuuden huutokauppahinnan oli edellä todetuin tavoin maksanut D Oy. Näyttöä siitä, että A olisikin vastoin lähettämiään viestejä ostanut omaisuuden alun perin N Oy:lle, ei asiakirjoista ilmene. Selvittämättä on niin ikään jäänyt, millä tavoin A on yhteistyön D Oy:n kanssa kariuduttua edelleen luovuttanut kyseisen omaisuuden pääosin omistamalleen N Oy:lle.

N Oy:n oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen soveltamisen kannalta lautakunta pitää ratkaisevana sitä, että D Oy on lautakunnan käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella kohdistanut vaatimuksensa asian tässä vaiheessa N Oy:n sijasta nimenomaan A:han. N Oy ei ole esittänyt asiakirjaselvitystä, joka tukisi sen väitettä siitä, että N Oy olisi katsottava A:n väitetysti D Oy:n asemaa loukanneeseen menettelyyn perustuneen riidan osapuoleksi. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen mukaista perustetta myöntää riitaan oikeusturvaetu N Oy:lle ole esitetty. 

Siltä osin kuin asia koskee A:n oikeutta saada oikeusturvaetu N Oy:n vakuutuksesta, lautakunta katsoo, että sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenottajayrityksen omistaja, kuten osakkeenomistaja, ei pelkästään sanotun asemansa perusteella kuulu vakuutettujen piiriin. N Oy ei ole esittänyt A:n asemasta yrityksessä muutakaan selvitystä, jonka perusteella A:n voitaisiin katsoa kuuluvan vakuutusehtojen kohdassa 1 mainittujen vakuutettujen piiriin. Näin olen lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei myöskään ilmene perustetta oikeusturvaedun myöntämiseen A:lle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sarpakunnas