Tapahtumatiedot

Vuonna 1973 rakennettuun 15 m2 suuruiseen saunarakennukseen oli 15.-16.6.2019 asennettu uusi kiuas ja uusi savupiippu. Saunassa ei ollut sähköjä eikä käyttövesiputkistoja.

Sauna oli lauantaina 6.7.2019 lämmitetty ja kylpeminen oli lopetettu noin klo 22.00 aikaan. Sunnuntaiaamuna noin klo 08.00 aikaan saunan oli havaittu olleen tulessa. Tulipalo oli vaurioittanut rakennusta pahoin. Saunan rauniot olivat parin päivän kuluttua (tiistaina 9.7.2019) syttyneet palamaan, minkä seurauksena rakennuksen jäljellä olleet rakenteet olivat tuhoutuneet täysin.

Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan tulipalosta oli ilmoitettu hätäkeskukseen 7.7.2019 klo 7.56. Kun palokunta oli saapunut kohteeseen klo 8.20, rakennus oli ollut täyden palon vaiheessa. Onnettomuusselosteen mukaan syttymiskohdaksi oli epäilty saunan kiukaan piipun läpivientiä, ja syttymissyyksi vauriota tulisijassa tai hormissa. Kohdassa ’Huomiot paloturvallisuuden parantamiseksi (miten palo olisi ollut ehkäistävissä)’ on mainittu: ”kiinnittämällä huomiota piipun läpivientiin”.

Toisen vahingon jälkeen P-S K Oy on laatinut tarkastusraportin 9.7.2019 tehdystä tarkastuksesta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja MK on laatinut päiväämättömän tarkastusraportin, jossa on selvitetty tulipalon syttymissyytä valokuvien ja savuhormin asennusohjeen perusteella. Vahinkopaikalla on 18.7.2019 tehty tarkastus, jossa olivat vakuutusyhtiön tutkijan (RK) ja vahinkotarkastajan (MK) lisäksi olleet läsnä asiakkaan edustajina R. S-K. sekä savupiipun asentanut HK. Vakuutusyhtiön tutkija (RK) on tämän jälkeen laatinut 8.8.2019 päivätyn muistion, jossa on selvitetty tutkintatoimenpiteitä ja arvioitu tulipalon syttymissyitä.

Korvauspäätöksessään 4.9.2019 vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei vahinkoa korvata asennustyövirheen vuoksi. Tutkimuksissa oli selvinnyt, että savupiipun asennuksessa oli tapahtunut jokin virhe, joka oli ollut syy-yhteydessä syntyneeseen vahinkoon.

Asiakkaan valituksen jälkeen vakuutusyhtiö on sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään antanut toisen korvauspäätöksen 5.6.2020, jonka mukaan perusteita ratkaisun muuttamiselle ei ollut esitetty. Palon ei ollut osoitettu olleen seurausta vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Saadun selvityksen perusteella vahinko oli aiheutunut asennusvirheen seurauksena. Palolaitoksen yksikönjohtajan käsityksen mukaan asiassa on riidatonta, että palo oli saanut alkunsa läpiviennin kohdalta välipohjasta. Vahingon syynä ei ole ollut luonnonilmiö, eikä kyse ole ollut sähköenergiasta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa korvaussumman täysimääräisenä korkoineen ja kuluineen. Molemmat palot olivat vakuutuksenottajan kannalta todella äkillisiä ja ennalta arvaamattomia.

Vakuutusyhtiö vetoaa päätöksessään siihen, että vakuutuksenottajalla on vastuu näytöstä vahinkotapahtumassa. Vakuutuksenottaja ei pysty selittämään tulipalon syytekijöitä. Myöskään uunin ja savupiipun asentanut HK ei ollut pystynyt kertomaan palon syytä vakuutusyhtiön tutkijalle. Asiakkaan mukaan palovilla oli asennettu ohjeen mukaisesti välilaipion läpiviennin kohdalle. 

Kun palokunta oli saapunut paikalle, tulipalo oli ollut voimakkaimmillaan läpiviennin kohdalla. Paloviranomaisen lausunnon mukaan varsinaista syytä ei ollut voitu selvittää ensimmäisenkään palon yhteydessä. Lausunnossa ei sanota, että tulipalo oli syttynyt läpiviennin kohdalta. Nämä ovat luonnollisesti kaksi eri asiaa.

Kaikki palon syyn tutkinta on tapahtunut kahden tulipalon jälkeen. Jotta palopesäkkeisiin oli päästy käsiksi, kattoa ja läpivientiä oli jouduttu ensimmäisen palon sammutustöissä purkamaan. Pystyyn jääneet löylyhuoneen rakenteet olivat tuhoutuneet toisessa tulipalossa täysin ja rakennus oli palanut kivijalkaan saakka.

Syttymisvaihtoehtoina vakuutusyhtiön tutkija oli tarkastuskertomuksessa esittänyt, että piipun ympärillä oleva eristevilla oli sullottu liian tiukkaan, tai että villat oli asennettu liian löyhästi taikka ettei palavillaa ollut asennettu lainkaan. Ensin tutkija oli esittänyt mahdolliseksi syyksi sen, että piipun viereen olisi jäänyt työkaluja tai kannatustappi. Piippua ei kuitenkaan ollut väliaikaisesti kannateltu millään tapilla.

Vakuutusyhtiö ei ole perustellut näkemystään siitä, etteivät tulipalot ole olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. Palon syy on palotutkinnasta ja selvitystyöstä huolimatta jäänyt myös vakuutusyhtiöltä selvittämättä. Yhtiö otaksuu päätöksessään, että asennustyössä olisi tapahtunut ”jokin virhe”, joka on sytyttänyt tulipalon. Yhtiö väittää myös, että ”palovahinko olisi varmuudella vältetty, jos asennus olisi tehty ohjeiden ja määräysten mukaisesti”. Läpiviennin eristevillat ja kattoeristevillat oli jouduttu purkamaan sammutustöissä. Jos vakuutusyhtiön lähtökohtana on se, että tulipalo liittyy savuhormiin, niin sen tutkinta on tehtävä palopaikalla. Muutoin palon syyn tutkiminen on miltei mahdotonta. Lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että syttymissyy voitaisiin selvittää pelkästään asiakirjamateriaalin ja valokuvien perusteella.

Vakuutusyhtiö on tehnyt tutkintaa valokuvasuurennoksen perusteella ja päätellyt suurennoksesta, että ”läpivientikohtaan ei ole asennettu sellaista villaa, joka tulee hormin mukana ja on ns. kovarakenteinen palavilla”. Vakuutusyhtiön mukaan ”Valokuvassa on nähtävissä keltaista villaa, joka on työnnetty toiselle puolelle hormia tiukan näköisesti”.

Vastaavasti paloviranomaisen lausunnossa on lausuttu, että ”välikatossa oli villoitus ja piipun läpiviennit oli eristetty palovillalla. Palon rajuudesta johtuen asennustyön analysointi mahdollisine asennusvirheineen on mahdotonta, koska kohde oli suurelta osin tuhoutunut.”. Palopaikalla oli ollut runsaasti eristeenä käytettyä keltaista ns. karhuvillaa vähän joka puolella ja ilmeisesti valokuvassakin sitä oli putoamassa välikatolta rakenteiden väliin. Sitä ei suinkaan ollut ”työnnetty toiselle puolelle hormia tiukan näköisesti”.

Vakuutusyhtiön tekemät päätökset perustuvat tarkastuskertomukseen, joka on rakennettu oletusten varaan, eikä ole sisällöltään totuudenmukainen. Henkilöiden sanomisia on törkeästi vääristelty ja irrotettu oikeista asiayhteyksistään. Näitä ”väärinkäsityksiä” tai vääristelyjä on sitten käytetty tukemaan vakuutusyhtiön olettamuksia tapahtumien kulusta. Kun asiakas oli toistuneiden pyyntöjen jälkeen saanut tarkastuskertomuksen luettavaksi, hänelle oli tullut sellainen vaikutelma, että tarkastuskertomus oli laadittu vasta aineistopyynnön jälkeen ja että se oli kirjoitettu muistinvaraisesti. Asiakkaan luottamus lausunnon antaneen paloviranomaisen edustajan ja vakuutusyhtiön tutkijan käymistä keskusteluista tehtyihin tulkintoihin vakuutusyhtiön päätösperusteena ei ole kovin vahva.

Kevythormipaloja on Suomessa tutkittu niiden yleisyyden takia ja tutkimuksissa on havaittu, kuinka asennuksen jälkeisillä ensimmäisillä lämmityskerroilla (kiuas-teräshormiyhdistelmä) hormin ympärillä olevat palovillan sideaineet tuhoutuvat ja nostavat edelleen eristekerrosten lämpötiloja. Vakuutusyhtiö näkee tällaisen mahdollisena vain ääritapauksissa ja silloinkin vasta vuosien jälkeen piipun sisävillan sintraannuttua.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas toteaa, että ilmeisesti vakuutusyhtiö on luopunut teoriastaan villoista tulipalon juurisyynä ja vaihtanut suojaetäisyyden riittämättömyyden tulipalon todennäköiseksi syyksi. Saunan löylyhuone, jossa kiuas ja hormi olivat sijainneet, olivat olleet sisäpuolelta palamattomia ensimmäisen tulipalon sammuttamisen jälkeen. Suojaetäisyyden puute löylyhuoneessa ei ole voinut olla palon syynä, koska tällöin löylyhuoneessa olisi pitänyt olla tulipalo. Asennus oli tehty mukana tulleiden ohjeiden mukaisesti. Mitään erillisiä nippusiteitä ei asennuksessa ollut käytetty, vain asennuspaketin mukana tullutta metallilankaa, jolla sylinterin muotoinen läpivientisuojus oli kiristetty. Hormia oli tutkittu kahden palon jälkeen, vaikka läpivienti oli sammutustöissä jouduttu purkamaan.

Suuri osa asennustyöstä oli tehty juuri välikatolta käsin. Villoja ei oltu voitu laittaa tai mitään muutakaan tehdä vesikatolta käsin. HK oli ollut suurimman osan asennusajasta välikatolla, jonne hän oli kiivennyt tikapuita pitkin. HK ei ole missään vaiheessa puhunut mitään lämpövuodosta. Hormille oli tehty avarrus myös välikaton luoteita lyhentämällä eikä pelkästään saunan kattopaneeleita leikkaamalla. Vakuutusyhtiön uusi väite siitä, ettei HK ollut käynyt välikatolla katsomassa suojaetäisyyksiä, on perätön.

Tulipalon syttyminen saunan neljännellä lämmityskerralla on vakuutusyhtiön mielestä ollut osoitus siitä, että tulipalon ilmeisenä syynä oli ollut asennusvirhe. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt uskottavaa ja kiistatonta faktaa tulipalon syystä, eikä se ole myöskään esittänyt uskottavaa ja kiistatonta faktaa asennusvirheestä tai sen syy-yhteydestä tulipaloon.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että valitus tulee hylätä. Yhtiö viittaa tekemiinsä korvauspäätöksiin ja asiassa esitettyihin selvityksiin. Perusteita kielteisen korvauspäätöksen muuttamiselle ei ole. Vahingon todennäköiseksi syyksi on osoitettu asennusvirhe savupiipun läpiviennissä. Toinen tulipalo, jossa rakennuksen jäljellä olleet rakenteet olivat syttyneet palamaan, ei ollut aiheuttanut lisävahinkoa.

Palo ei ollut alkanut hormin sisältä, koska piippu oli palon syttyessä ollut rakenteeltaan ehjä. Valokuvista ilmenee, että tulipalo oli aiheutunut vastoin asennusohjetta toteutetusta piipun läpiviennistä. Läpivientisuojuksessa oleva selkeä kuumuuden aiheuttama v-kuvio ulkopuolella osoittaa, että savukaasujen kuumuus pääsi siirtymään hormista katon palaviin rakenteisiin. Jos piipun läpivienti olisi toteutettu asennusohjeen mukaisesti, tämä syttymismekanismi ei olisi ollut mahdollinen. Se seikka, että palo ei ollut syttynyt vielä saunan ensimmäisellä lämmityskerralla, ei osoita, että piipun asennus olisi tehty asianmukaisesti.

Palokunnan onnettomuusselosteessa tulipalon syttymiskohdaksi on epäilty kiukaan piipun läpivientiä. Paloviranomaisen 10.9.2019 päivätyssä lausunnossa kerrotaan palon olleen voimakkaimmillaan kiukaan piipun läpiviennin kohdalla. Toisin kuin asiakas esittää, palon todennäköiselle syttymissyylle on siten paloviranomaisen vahvistus.

Korvausta vaativan asiakkaan tulee osoittaa vahingon aiheutuneen vakuutuksesta korvattavasta vakuutustapahtumasta. Asiakas ei ole esittänyt saunan palolle uskottavaa vaihtoehtoista syttymismekanismia. Vakuutusyhtiö viittaa myös siihen, että piipun asennukseen liittyvistä seikoista on annettu ristiriitaisia tietoja.

Asiakkaan lisäselvityksen johdosta vakuutusyhtiö toteaa, että asiat on tutkinnan muistioon tallennettu sellaisina kuin ne oli tutkijalle paikalla kerrottu.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

• Pelastuslaitoksen onnettomuusseloste
• Palolaitoksen yksikönjohtajan 10.9.2021 päivätty (allekirjoittamaton) lausunto
• Osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa.
• 9.7.2019 tehdystä vahinkotarkastuksesta laadittu raportti, johon sisältyy ensimmäisen palon jälkeen otettuja valokuvia palaneesta saunasta, kiukaasta ja savupiipusta. Raportissa on myös kuvia rakennuksen raunioista toisen palon jälkeen.
• Vakuutusyhtiön tarkastajan (MK) laatima (päiväämätön) tarkastusraportti ja 30.7.2019 päivätty rakennuksen arviointilomake.
• Vakuutusyhtiön tutkijan RK:n muistio 8.8.2019 ja irtaimistoluettelo sekä RK:n sähköpostiviesti 6.8.2019, jossa hän on selostanut samana päivänä KK:n kanssa käymäänsä puhelinkeskustelua.
• Kiukaan asennus-, käyttö- ja huolto-ohje.
• Tulipalon jälkeen otettuja valokuvia hormista ja sen liitoskappaleesta sekä tuhoutuneesta rakennuksesta.
• Nuohoojan 13.6.2019 maksukuitille tekemä kirjaus, jonka mukaan ”saunaa ei saa lämmittää, kiuas uusittava”.
• Kuitteja suoritetuista maksuista mm. kiukaan ja hormin ostovaiheessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko saunarakennuksen vahinko aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irti päässeestä tulesta, joka kuuluu kotivakuutuksen korvauspiiriin, ja voiko vakuutusyhtiö savuhormin asennusvirheeseen vetoamalla evätä korvauksen.

Sovellettavat vakuutusehdot

[…]koti-vakuutuksen korvattavia vakuutustapahtumia koskevan kohdan (5.1) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Kohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) ensimmäisen kappaleen mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli
- tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti noussut noki
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtunut räjähdys.

Korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja koskevan kohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa.

Asian arviointi

Irti päässeen tulen aiheuttamat palovahingot kuuluvat lähtökohtaisesti kotivakuutuksen korvauspiiriin. Korvausta hakevalla asiakkaalla on näyttövelvollisuus siitä, että tuli on päässyt irti äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan ehtojen mukaan objektiivisesti ja vahingon syyn perusteella.

Palovahinko voi rajautua korvauspiirin ulkopuolelle, jos vakuutusyhtiö osoittaa vahingon syynä olleen rajoitusehdossa tarkoitettu seikka. Tässä tapauksessa on kysymys siitä, mistä syystä palo oli saanut alkunsa, ja oliko savupiipun asennuksessa välipohjan läpivientikohtaan ollut virhe tai virheitä, jotka olivat olleet syy-yhteydessä tulipalon syttymiseen.

Asiakas on kiistänyt, että asennuksessa olisi ollut virheitä tai että palo olisi alkanut löylyhuoneesta, jossa kiuas oli ollut. Asiakas on lisäksi katsonut, että palo on voinut saada alkunsa monin eri tavoin, ja etteivät he ole pystyneet selittämään palon syttymissyytä tai tekijöitä, jotka olivat aiheuttaneet saunan syttymisen palamaan.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että piipun läpivientisuojuksessa ollut selkeä kuumuuden aiheuttama v-kuvio suojuksen ulkopuolella osoittaa savukaasujen kuumuuden päässeen siirtymään hormista katon palaviin rakenteisiin. Tulipalo oli aiheutunut vastoin asennusohjetta toteutetusta piipun läpiviennistä. Asiakas ei ollut esittänyt saunan palolle uskottavaa vaihtoehtoista syttymismekanismia, eikä palo ollut alkanut hormin sisältä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tulipalon syyllä tarkoitetaan erilaisia tulipalotapahtuman taustalla olevia tekijöitä ja tapahtumaan vaikuttaneita välittömiä tai välillisiä seikkoja. Pelastuslaitosten palonsyyn tutkinnan käsikirjan mukaan onnettomuusselosteessa kerrotaan palontutkinnan perustason toimet, jotka tehdään jokaisessa tulipalossa. Tällöin arvioidaan tulipalon syttymissyy ja mm. sen leviämiseen vaikuttaneet tekijät. Toisen tason palontutkinnassa selvitetään palon syy ja perehdytään tarkemmin onnettomuuden laajuuteen vaikuttaviin tekijöihin.

Esitetystä selvityksestä ei ilmene, että paloviranomainen olisi tehnyt muuta kuin palontutkinnan ensimmäisen tason toimien yhteydessä arvioinnin palon syttymissyystä ja syttymiskohdasta. Sen sijaan vakuutusyhtiö on 18.7.2019 tehdyssä tarkastuksessa, heti tulipalon jälkeen tehdyn tarkastusraportin ja myös ensimmäisen palon jälkeen otettujen valokuvien perusteella pyrkinyt tarkemmin selvittämään palon syttymissyytä ja rajaamaan pois vaihtoehtoisia syitä.

Kun tarkastellaan palon mahdollisia syttymisvaihtoehtoja, huomiota on kiinnitettävä siihen, että kiuas oli ollut ainoa rakennuksen lämmönlähde ja että kiuasta oli lämmitetty edellisenä iltana. Asiassa ei ole edes väitetty, että syttymissyynä olisi ollut salamanisku tai esimerkiksi kynttilä tai muu valonlähde, josta palo olisi syttynyt. Rakennuksessa ei ollut sähköjä, eikä minkään sähkölaitteen ole osoitettu sytyttäneen tulipaloa. Esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että palon olisi aiheuttanut savupiipusta noussut kipinä.

Vakuutusyhtiön tutkijan (RK) muistiossa on selostettu tutkintatoimia ja savupiipun sekä läpiviennin rakenteista tehtyjä havaintoja. Lisäksi RK on arvioinut tulipalon syttymissyytä muun muassa valokuvista näkyvien palojälkien perusteella. Muistion yhteenvedon mukaan tulipalo oli saanut alkunsa savupiipun läpiviennistä. Tutkinnassa ainoaksi vaihtoehdoksi oli jäänyt savupiipun ympärillä tapahtunut syttyminen läpiviennin kohdalla. Tutkinnan perusteella voitiin varmuudella poissulkea kaikki muu syttyminen kuin läpiviennin kohdalla tapahtunut voimakas lämpötilan nousu, joka oli sytyttänyt ympärillä olleen palava-aineisen materiaalin tuleen. RK pitää riidattomasti selvitettynä, että savupiipun asennuksessa oli tapahtunut jokin virhe, joka on ollut syy-yhteydessä syntyneeseen vahinkoon. RK:n käsityksen mukaan villa oli asennettu väärin, eikä villan ympärille tulevaa eristyspeltiä ollut kiinnitetty asianmukaisesti. Jos savupiippu olisi asennettu ohjeiden ja määräysten mukaisesti oikein, palovahinko olisi varmuudella vältetty.

Asiakas on kritisoinut sitä, että palonsyyn tutkinta on tehty vasta molempien tulipalojen jälkeen. Vakuutuslautakunta toteaa, että tulipalojen syttymissyyn ja syttymiskohdan arviointi sekä selvittäminen joudutaan käytännössä lähes poikkeuksetta tekemään nimenomaan tulipalon sammumisen jälkeen. Käytettävissä olevista asiakirjoista ilmenee, että selvitystyössä on hyödynnetty vahinkopaikalla tehtyjen havaintojen lisäksi mm. onnettomuusselostetta ja laadittuja tarkastusraportteja sekä osapuolten kanssa käytyjen keskustelujen sisältöjä. Vakuutusyhtiön käytettävissä on lisäksi ollut asiakkaan toimittamia palon jälkeen otettuja valokuvia.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että sen käyttöön oli toimitettu vain osa ensimmäisen palon jälkeen otetuista valokuvista. Kuvia ei ollut saunatilasta, hormista tai hormin läpiviennistä. Myöhemmin toimitettujen lisäkuvien joukossa ei myöskään ollut yhtään kuvaa saunarakennuksen sisältä tai savupiipun läpivientikohdasta, josta asiaa olisi voinut arvioida.

Vakuutuslautakunta ei ole voinut todeta, että asiakirjoista saatavissa olevat tiedot tai vakuutusyhtiön tutkijan tekemä muistio palonsyyn selvittämisestä sisältäisivät muistion luotettavuutta heikentäviä seikkoja. Muistiossa esitetyt näkemykset palon syttymissyystä ja syttymiskohdasta perustuvat lautakunnan käsityksen mukaan huolelliseen tosiasioihin perustuvaan päättelyyn, eikä muistiota voida pelkästään asiakkaan esittämien näkökohtien perusteella asettaa kyseenalaiseksi. Muistiossa on tarkasteltu useita vaihtoehtoja palon syttymissyyksi, ja osoitettu etteivät vaihtoehtoiset tulkinnat selitä syttymissyytä.

Asiakirjoista ilmenee, että savupiipun asennuksesta välipohjan ja vesikaton läpivientien kohdalle on annettu ristiriitaisia tietoja. Asiakas ei ole myöskään kiistänyt vakuutusyhtiön ilmoitusta siitä, ettei kaikkia ensimmäisen palovahingon jälkeen otettuja valokuvia ollut toimitettu vakuutusyhtiölle.

Valituskirjelmässään asiakas on kertonut, että piipun asentanut HK oli itse päässyt katsomaan rakennuksen välipohjaa ja kiipeämään tikkaille asennuksen aikana. Myöhemmissä selvityksissä asiakas on kertonut, että HK oli ollut suurimman osan asennusajasta välikatolla, jonne hän oli kiivennyt tikkaita pitkin. Sen sijaan KK on vakuutusyhtiön tutkijalle puhelinkeskustelussa kertonut, että kun hän oli tullut paikalle, saunan katossa oli ollut asennuslevy ruuvattuna kattoon, eikä saunasta nähnyt ylös mitään. KK:n kertoman mukaan HK oli tämän jälkeen tikkailla seisomalla asentanut savupiipun palovillan vesikaton läpivientiin siten, ettei HK ollut käynyt välikatolla. KK ei ollut itse käynyt välikatolla, eikä sinne KK:n näkemyksen mukaan voinut edes mennä. Villaa ei ollut pystynyt asentamaan välipohjaan vesikaton puolelta.

Tutkijan muistion mukaan HK on ensin katsonut, että asennuksen johdosta kuumuus oli saattanut siirtyä rakenteisiin, mistä palo oli syttynyt. HK on ensimmäisessä tarkastuksessa myös arvellut, että jotain ongelmaa oli asennuksen seurauksena syntynyt. Myöhemmin asiakas on kuitenkin kiistänyt, että piipun asennuksessa olisi ollut virhe tai virheitä, jotka olisivat olleet syy-yhteydessä palon syttymiseen.

Uudelleenkäsittelypyynnön johdosta annetussa vakuutusyhtiön ratkaisussa on kerrottu, että tutkija (RK) oli ollut yhteydessä lausunnon antaneeseen paloviranomaiseen A:han. A ei ollut halunnut ottaa kantaa siihen, oliko kohteessa asennusvirhe. A:n kertoman mukaan oli kuitenkin riidatonta, että palo oli saanut alkunsa läpiviennin kohdalta välipohjasta.

Koska Vakuutuslautakunta ei voi kuulla asiassa todistajia, sen ratkaisu perustuu esitettyyn kirjalliseen aineistoon. Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön esittäneen todennäköiset perusteet sille, että palo oli ollut seurausta välipohjassa olleen läpiviennin asennusvirheistä, joita on edellä kuvattu vakuutusyhtiön tutkijan laatiman raportin perusteella. Tätä näkemystä tukevat pelastuslaitoksen onnettomuusselosteessa oleva arviointi siitä, että palo oli saanut alkunsa hormin läpivientikohdasta, ja selosteessa esitetty käsitys siitä, että palon olisi voinut estää kiinnittämällä huomiota piipun läpivientiin. Tarkastusraporttien mukaan myös paloa sammuttamassa ollut nuohooja, joka oli asettanut vanhan kiukaan ja hormin käyttökieltoon, oli arvioinut palon syttyneen välipohjassa olleen hormin läpiviennin kohdalta. Myös se, että tulipalo oli syttynyt saunan neljännellä lämmityskerralla uuden savupiipun ja kiukaan asentamisen jälkeen, tukee johtopäätöstä siitä, että palon syttymissyynä on ollut asennusvirhe.

Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, ettei tulipaloa olisi 7.7.2019 syttynyt, jos savupiipun läpivienti välipohjaan olisi tehty hormin asennusohjeen mukaisesti. Asennusvirheillä on ollut syy-yhteys tulipalon syttymiseen ja rakennuksen tuhoutumiseen, minkä vuoksi vakuutusyhtiöllä on ollut perusteet evätä korvaus viittaamalla asennustyövirhettä koskevaan rajoitusehtoon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä ehtojen mukaisena eikä suosita ratkaisun muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen