Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 28.10.2020 mukaan A:lle (s. 1947) määrättiin vuonna 2017 Moxonidin-lääke munuaissairauden aiheuttaman korkean verenpaineen hoitoon. A aloitti lääkkeen käytön 2.2.2018. A:n oikeassa jalassa alkoi kihtioireilu 3.4.2018. A vähensi verenpainelääkkeen käyttöä, mutta ei uskaltanut lopettaa sitä kokonaan, koska lääkkeen ohjeessa lukee, ettei lääkitystä saa lopettaa ilman lääkärin lupaa. Sisätautilääkäri ohjeisti lopettamaan lääkkeen käytön 2.11.2018. Kihti on vaivannut A:ta viidesti sen jälkeen, eikä A voi käyttää kihtiin lääkitystä perussairautensa vuoksi. A katsoi, että kihti oli aiheutunut Moxonidin-lääkkeestä ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö viittasi A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A:lla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, verenpainetauti, veren hyytymissairaus (von Willebrandin tauti) ja krooninen munuaistulehdus, joka on aiheuttanut munuaisten vajaatoimintaa. Verenpainetta alentavan Moxonidin-lääkkeen käytön aikana A:lle tuli jalkojen turvottelua ja punoitusta sekä kipuja. A:n uraattiarvot olivat olleet koholla vuosia, myös ennen ja jälkeen Moxonidin-lääkkeen käytön. Moxonidin tiedetään voivan aiheuttaa jalkojen turvottelua ja kipuilua. Yhtiö katsoi kuitenkin, että A:n tapauksessa pääsyy oireiluun on jatkuvasti koholla olevat uraattiarvot, ei Moxonidin-lääkitys. Kyseessä ei siten ollut korvattava lääkevahinko.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A toteaa, että hänelle on verenpainetaudin vuoksi useita kertoja vuodesta 2017 alkaen suositeltu lääkkeeksi Moxonidinia. A epäili lääkkeen sopivuutta, koska hän sairastaa munuaisten vajaatoimintaa. Lääkärin jatkuvien kehotusten vuoksi A aloitti lääkkeen käytön 2.2.2018, minkä seurauksena hänelle tuli kihti 3.4.2018. A vähensi verenpainelääkkeen käyttöä, ja sittemmin sisätautilääkäri kehotti lopettamaan käytön. A on puolentoista vuoden ajan kärsinyt jatkuvasti uusiutuvista kihdeistä ja hänen elämänlaatunsa on heikentynyt.

Vakuutusyhtiö on todennut päätöksessään, että A:n uraattiarvot ovat olleet samanlaiset ennen ja jälkeen lääkkeen käytön. Korkeista arvoista huolimatta A:lla ei ennen Moxonidin-lääkkeen käyttöä ole ollut jalkojen turvotusta tai punotusta. Tämä tieto löytyy myös A:n potilaskertomustiedoista. A katsoo, että Moxonidin-lääke on aiheuttanut hänelle kihdin ja jalkojen turvotuksen, punaisia läikkiä jaloissa sekä sylkirauhasen tulehduksen, ja vaatii lääkkeen aiheuttamien haittojen korvaamista lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta lautakunnalle toimittamassaan lisäkirjelmässä A kertoo hakeutuneensa taas lääkäriin korvasäryn vuoksi. Syksyllä 2019 A:n korvasärky todettiin sylkirauhastulehdukseksi. Lisäksi A:lla oli verilaikkuja alaraajoissa. A joutui 22.1.2021 jälleen hakeutumaan laajenneiden verilaikkujen vuoksi lääkärin vastaanotolle. Pohkeet ja nilkat olivat kovat ja jäykät ja hyvin kosketusarat ja jokainen askel oli tuskainen ja kivulias. A sai lääkäriltä suosituksen aloittaa kortisonikuuri, jos laikut leviävät yläraajoihin. A ei kuitenkaan harkitsisi kuuria, koska tietää kortisonin kohottavan verenpainetta. A:lla on ollut iho-ongelmia myös kasvoissa: otsassa ja muuallakin on näppylöitä ja jopa ripsien juuret ovat ruvella. A uskoo, että lääke on aiheuttanut hänelle jonkin immuunijärjestelmän vaurion, josta korvattavaksi vaaditut oireet johtuvat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esittämänsä kannan.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään sisätautien poliklinikan sairauskertomustekstejä ajalta 19.12.2006 - 28.10.2020 sekä yksityisen lääkeaseman sairauskertomustekstejä ajalta 5.6.2009 - 6.4.2018.  

Sisätautien poliklinikan sairauskertomustekstien mukaan A sairastaa kroonista glomerulonefriittiä eli munuaiskerästulehdusta, munuaisten vajaatoimintaa, von Willebrandin tautia, kilpirauhasen vajaatoimintaa ja verenpainetautia. Verenpainetaudin hoitoon on vuosien aikana kokeiltu erilaisia lääkkeitä, joihin A on ilmoittanut liittyneen haittavaikutuksia, kuten huimausta, huonovointisuutta ja voimien menetyksen tunnetta. A:lle on 12.5.2017 suositeltu Moxonidin-lääkityksen aloittamista annoksella 0,2 mg 1x1 verenpainetaudin hoitoon.  A on aloittanut lääkkeen käytön helmikuussa 2018.

Yksityisen lääkäriaseman sairauskertomustekstin 3.4.2018 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle varpaan kivun ja päkiän turvotuksen takia. A on samana aamulla herätessään havainnut kovaa kipua oikean isovarpaan tyvinivelessä. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita (S-CRPp, S-Uraat) ja neuvottu kihtiruokavalio, lepo ja Panadol-kipulääkkeen käyttö. Merkinnän 6.4.2018 mukaan S-CRPp-arvo on ollut hieman koholla (21 mg/l, viitearvo alle 10) ja S-Uraat-arvo koholla (592 µmol/l, viitearvo 155 - 400). Oireiston on arvioitu laboratoriotulosten perusteella sopivan kihtiin, vaikkakin myös A:n sairastama munuaisten vajaatoiminta voi vaikuttaa oireisiin. Sisätautien poliklinikan kontrollikäyntiä 2.11.2018 koskevan sairaanhoitajan tekstin mukaan A on kertonut kihdin vaivanneen vuorotellen molemmissa jalkaterissä. Liikkumaan A on päässyt huonosti. A on katsonut, että kihti johtuu Moxonidinistä. A ei ole ottanut lääkettä joka päivä. Moxonidin-lääkitys on päätetty lopettaa ja Losatrix-lääkkeen annostusta lisätä.

Sisätautien poliklinikan sairauskertomustekstin 27.2.2019 mukaan A:lla ei ole ollut jalkojen punotus-, turvotus- ja kipuoireilua Moxonidinin lopettamisen jälkeen. A ei ole kokenut vaivaa kihdiksi. Kontrollikäynnillä 28.10.2020 A on kertonut voineensa muuten hyvin, mutta kihti on vaivannut ajoittain kovasti. Syyskuussa 2020 oikea nilkka ja akillesjänteen seutu ovat kipeytyneet, turvonneet ja punottaneet ja kävelykin on ollut hankalaa. Ajoittain vaivoja on ollut myös vasemmassa nilkassa ja molempien isovarpaiden tyvinivelten seudussa sekä käsissä.

Lautakunnan käytössä olevien sairauskertomustekstien perusteella A:n uraattiarvot ovat olleet koholla ainakin 19.12.2006 alkaen. Uraatti on 19.12.2006 ollut tasolla 441 µmol/l, 1.6.2007 509 µmol/l, 21.12.2007 538 µmol/l, 15.9.2009 481 µmol/l, 20.10.2010 423 µmol/l, 3.10.2012 585 µmol/l, 23.7.2015 505 µmol/l, 29.12.2016 528 µmol/l, 12.5.2017 530 µmol/l, 9.10.2017 491 µmol/l, 12.2.2018 537 µmol/l, 3.7.2018 564 µmol/l, 2.11.2018 504 µmol/l, 27.2.2019 481 µmol/l, 1.8.2019 562 µmol/l, 21.11.2019 505 µmol/l, 19.3.2020 511 µmol/l ja 28.10.2020 448 µmol/l.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:lla Moxonidin-lääkkeen käytön aikana ilmenneet kihtioireet todennäköisesti aiheutuneet lääkkeen käytön seurauksena ja onko kyseessä siten korvattava lääkevahinko.

A on Vakuutuslautakunnalle toimittamissaan kirjeissä katsonut lisäksi, että lääkkeestä on aiheutunut hänelle sylkirauhasen tulehdus sekä verilaikkuja alaraajoissa. Finanssialan sopimuspohjaisen organisaation (FINE) ohjesäännön 10 §:n mukaan Vakuutuslautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos asiakas ei ole ensin pyrkinyt selvittämään asiaa suoraan palveluntarjoajan kanssa. Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, että A olisi tehnyt vahinkoilmoitusta sylkirauhasen tulehduksen ja alaraajoissa ilmenneiden verilaikkujen vuoksi. Lautakunta jättää A:n kirjelmissä esitetyn tältä osin käsittelemättä. A voi halutessaan tehdä vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen näiden oireiden osalta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A on aloittanut helmikuussa 2018 Moxonidin-lääkityksen verenpainetaudin hoitoon. A sairastaa verenpainetaudin lisäksi kroonista munuaiskerästulehdusta ja siihen liittyvää munuaisten vajaatoimintaa, von Willebrandin tautia sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa. A on 3.4.2018 hakeutunut lääkärin vastaanotolle varpaan kivun ja päkiän turvotuksen takia. Oireiden on kliinisen tilan ja laboratoriokokeiden perusteella arvioitu sopivan kihtiin. A on liittänyt oireet Moxonidin-lääkkeeseen ja vähentänyt annostusta. Lääkitys on lopetettu marraskuussa 2018. Kontrollikäynnillä 27.2.2019 A on kuvannut oireiden väistyneen, mutta 28.10.2020 hän on kertonut kihdin vaivanneen ajoittain kovasti. A:n veren uraattipitoisuus on ollut koholla ainakin vuodesta 2006 alkaen.

Akuutti kihtikohtaus on ohimenevä kivulias niveltulehdus, joka johtuu uraatin eli virtsahapon kiteytymisestä nivelen sisällä. Kihti voi myös kroonistua. Korkea veren uraattipitoisuus eli hyperurikemia lisää riskiä sairastua kihtiin. Hyperurikemian syy on virtsahapon tuotannon lisäys tai sen erityksen väheneminen munuaisten kautta. Virtsahapon eritystä vähentävät munuaisten vajaatoiminta ja monet lääkkeet, erityisesti nesteenpoistajat. (Duodecim Terveyskirjasto 18.3.2020: Kihti.) Moxonidin on lääke, jota käytetään korkean verenpaineen alentamiseen. Se alentaa verenpainetta vaikuttamalla keskushermostoon.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen ja muuhun selvitykseen ja katsoo, että A:n kihtioireilu selittyy todennäköisimmin pitkään koholla olleella veren uraattipitoisuudella, joka puolestaan todennäköisesti liittyy A:n sairastamaan munuaisten vajaatoimintaan. Markkinoilla pitkään olleen Moxonidin ei tiedetä vaikuttavan veren uraattipitoisuuksiin tai aiheuttavan kihtiä. Syy-yhteyttä vastaan puhuu myös se, että kihtikohtauksia on ilmennyt myös lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Lautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys Moxonidin-lääkkeen käytön ja A:n kihtioireiden välillä jää osoittamatta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila