Haku

FINE-036038

Tulosta

Asianumero: FINE-036038 (2021)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 03.11.2021

Lakipykälät: 32

Rakennuksen alapohjan vesivahinko. Keskeytysvakuutus. Kunnan palvelukeskuksen toiminnan keskeytyminen. Korvattavan keskeytysajan pituus. Korjauskustannusten määrä. Ratkaisusuosituksen antaminen.

Tapahtumatiedot

Vahinkotarkastuksesta laaditun 17.9.2018 päivätyn ja viimeksi 18.12.2018 täydennetyn raportin mukaan kunnan omistamaan vuonna 1967 rakennettuun, vuonna 1985 peruskorjattuun ja vuonna 2015 laajennettuun hoitokoti- ja palvelukeskusrakennukseen oli tehty 12.9.2018 vahinkokartoitus henkilökunnan ja asukkaiden kärsimien hengitystieoireiden vuoksi. Tilat oli tyhjennetty heinäkuussa. Tarkastuksessa oli todettu vain yhden potilashuoneen bideesuihkun liitoksen vuotaminen ja neljässä muussa huoneessa wc-istuinten hikoilun aiheuttamaa pintakosteusarvojen kohoamista. Rakennuksen viemärien epäiltiin kuitenkin vahingoittuneen aiempien laajennustöiden yhteydessä, sillä alapohjan kosteusvauriot ulottuivat arviolta koko rakennuksen kyseisen siiven alueelle. 22.10.2018 aloitettujen purkutöiden aikana havaittiin, että yhdessä potilashuoneessa kylpyhuoneen lattiakaivoon johtanut 32 mm:n viemäriputki oli poikki ja vesi oli päässyt vuotamaan alapohjan eristetilaan. Pohjalaatan eristelevyjen päälle rakennetut seinät olivat vaurioituneet ja rakenne oli korjattava.

Kunta haki korvausta rakennuksen omaisuusvakuutuksesta ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamien lisäkulujen varalta voimassa olleesta keskeytysvakuutuksesta. Kunnan vakuutusyhtiölle esittämän laskelman mukaan korjauskustannusten määrä oli 804 065 euroa. Sittemmin kunta tarkisti korjauskustannuksia koskeneen vaatimuksensa määräksi 322 415 euroa.

Vakuutusyhtiö maksoi päätöksellä 6.3.2020 korvauksena viemäriputken vuodon aiheuttamista rakenteiden purku- ja jälleenrakennuskustannuksista yhteensä 40 915,89 euroa. Vakuutusyhtiö ilmoitti vahinkotarkastusyrityksen laskelman mukaisiksi purkukustannuksiksi 40 442,63 euroa ja purkukustannuslaskelmaan perustuneiksi jälleenrakennuskustannuksiksi 44 204,74 euroa. Vakuutusyhtiö vähensi summista vakuutussopimuksen mukaisen 39 prosentin ikävähennyksen ja 10 000 euron omavastuuosuuden sekä vahinkoon kuulumattoman työn osuutena 1 178,69 euroa.

Päätöksellä 20.12.2019 vakuutusyhtiö maksoi palvelukeskuksen toiminnan keskeytymisen aiheuttamista kustannuksista 64 022,52 euron korvauksen. Korvaus maksettiin vakuutusehtojen mukaan enintään siltä ajalta kuin omaisuusvahingon korjaamiseen olisi kulunut tehokkaita ja nykyaikaisia korjaustapoja käyttäen. Rakennuksen laajemman peruskorjauksen takia lisääntynyttä väistötilojen käyttöä ja henkilöstön lisäkustannuksia tai palkankorotuksia ei korvattu vakuutuksesta. Vakuutusyhtiön arvion mukaan vuotovahinko olisi saatu korjattua ja keskuksen toiminta palautettua 31.12.2018 mennessä. 

Asiakkaan valitus

Kunta on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta lausuen, että vahinko oli havaittu 6.6.2018. Kunta on vaatinut keskeytysvahingon korvaamista koko vakuutussopimuksessa määritellyltä 12 kuukauden enimmäiskorvausajalta 6.6.2018 lukien. Vakuutusyhtiö oli rajannut korvauksen koskemaan vain kalenterivuotta 2018, vaikka keskeytysvahinko oli jatkunut myös vuoden 2019 ajan. Koska keskeytysvahinkoa oli aiheutunut vakuutuksen enimmäiskorvausaikaa pitemmältä ajalta, vakuutusyhtiön tuli maksaa korvaus 12 kuukauden enimmäiskorvausajalta. Kunta oli tehnyt tarkat selvitykset syntyneistä kustannuksista.

Vakuutusyhtiö oli korvannut omaisuusvahinkona osan aiheutuneista kustannuksista. Kunta on vedonnut R Oy:n asiantuntijalla teettämäänsä 22.8.2019 päivättyyn laskelmaan ja arvioon vuotovahingon kustannuksista. Kunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön tuli korvata omaisuusvahinko kokonaisuudessaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti ikä- ja omavastuuvähennykset huomioiden. Laskelmassa oli laskettu nimenomaan vuotovahingon aiheuttamaa korjauskustannusta, ei rakennuksen peruskorjausta tai vahinkoon liittymättömien osien, kuten vesikaton korjauksen kustannuksia.

Kunta on toimittanut lautakunnalle myös R Oy:n diplomi-insinöörin 17.1.2021 päivätyn lausuman. Sen mukaan kustannuslaskelmaan olivat sisältyneet viemäriputken rikkoutumisesta vaurioituneiden rakennusosien vaihtotyöt, korjaustyön aikana vahingoittuvien rakennusosien korjaaminen vahinkoa edeltäneeseen laatutasoon, LVISA-tekniikan päätelaitteiden irrottaminen ja takaisin asennus sekä työmaan yleiskulut. Korjaustyössä ei voitu välttyä mainituilta heijastusvaikutuksilta.

Työmaan rakennuttamisen, suunnittelun, valvonnan ja yleiskulut perustuivat rakennuslain vaatimuksiin vastaavasta pääsuunnittelijasta ja työnjohtajasta. Rakennusteknisten töiden nettokustannukset oli laskettu tekemällä määrälaskenta, hinnoittelemalla materiaalit rakennusliikkeen ostotoimen hintatasoon ja arvioimalla työmenekki alalla yleisesti käytettyä Rakennustiedon kirjallisuutta kokemusperäisesti hyödyntäen. Urakoitsijan kiinteät kustannukset, varaukset ja marginaali oli arvioitu kokemusperäisesti.

Vastaavien projektien rakennusteknisten töiden työmenekki oli ollut 4–6 työtuntia bruttoneliömetriä kohti. Tällöin työmäärän alarajaksi muodostui 4,0 TTH/brm2 x 414,3 brm2 =1657,2 työtuntia ja ylärajaksi 6,0 TTH/brm2 x 414,3 brm2 = 2485,8 työtuntia. Kustannuslaskelmaan sisältyi 2127 työtuntia eli 5,1 työtuntia bruttoneliömetriä kohti. Työmenekin 10 prosentin pienenemisen kustannusvaikutus oli 212,7 TTH4 x 33 €/h = 7 019 euroa tai vaihtoehtoisesti koko laskennallisen työmenekin osuus oli 2127 TTH4 x 33 €/h = 70 192 euroa. Kokonaishintataso muodostui useammasta suoritteesta, kuin purku-urakan välittömistä työkustannuksista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt kunnan vaatimukset. Korvauksen hakijalla oli näyttötaakka vahingon määrästä. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että vahingon määrä olisi maksettua vakuutuskorvausta suurempi.

Keskeytysvahinko

Vakuutusyhtiö on lausunut korvanneensa keskeytysvahingosta yhteensä 64 022,52 euroa eli väistötilojen teosta 22 418,66 euroa, lisääntyneistä henkilöstökustannuksista 42 187,99 euroa ja väistötilojen tarvikkeista 9 415,87 euroa. Korvauksesta oli vähennetty omavastuu 10 000 euroa. Keskeytysvakuutuksen ehtojen mukaan keskeytysvahinko korvattiin enintään siltä ajalta, kuin omaisuusvahingon korjaamiseen olisi kulunut tehokkaita ja nykyaikaisia korjaustapoja käyttäen. Siten keskeytysvakuutuksesta ei välttämättä suoritettu korvausta koko siltä ajalta, joka rakennuksen korjaamiseen tarvittiin, jos korjausta ei tehty tehokkaasti. Korjaustyö saattoi viivästyä monista syistä, mutta viivästykset eivät lisänneet korvauksen määrää.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kunta oli ensin harkinnut, mitä vahingon jälkeen tehtäisiin ja miten. Lopulta oli päätetty aloittaa varsinaisten vahingon korjaustöiden lisäksi laaja peruskorjaus ja rakennuksen laajennus. Nämä seikat olivat lisänneet keskeytysaikaa. Vakuutuskorvausta maksettiin vain siltä keskeytysajalta, joka olisi mennyt varsinaisen vahingon korjaukseen, jos työt olisi aloitettu välittömästi ja tehty loppuun tehokkaasti. Vakuutusyhtiön arvion mukaan putkirikon aiheuttama vuotovahinko olisi saatu korjattua ja toiminta palautettua tavanomaiselle tasolle 31.12.2018 mennessä. Tästä syystä keskeytyskorvausta ei maksettu pitemmältä ajalta.

Arvio vuotovahingon korjausasennuksista perustui purku- ja jälleenrakennuslaskelmien tuntimäärään, noin 990 työtuntia eli noin 132 työpäivää. Kohteessa olisi voinut työskennellä samanaikaisesti useampi henkilö ja järkevä panostus oli 3–4 henkilöä. Kolmella henkilöllä työpäiviä kertyi 44, jolloin korjausrakentamisen kokonaistyöaika oli hieman yli kaksi kuukautta. Kun huomioitiin vahinkoalueen kuivausaika, olisi korjaus tehokkaasti toteutettuna kestänyt noin neljä kuukautta. Vahinko oli tapahtunut 6.6.2018 ja lisäkulukeskeytystä oli korvattu 31.12.2018 asti eli yli kuuden kuukauden ajalta. Vakuutusyhtiön mielestä maksettu korvaus oli riittävä. Rakennuksen laajan peruskorjauksen vuoksi lisääntynyt väistötiloissa olo tai henkilöstön lisäkustannukset eivät olleet syy-yhteydessä vakuutuksesta korvattuun vahinkoon, joten niitä ei korvattu. Myöskään palkankorotuksia ei korvattu vakuutuksesta.

Omaisuusvahinko

Vakuutusyhtiö on toistanut omaisuusvahingon korvauspäätöksessä esittämänsä seikat ja lausunut korvanneensa vain suoranaisen omaisuusvahingon. Naapurirakennuksen ongelmat ja siihen kohdistuneet työt eivät liittyneet korvattuun putkivuotoon. Purkutyöt oli laskutettu vahinkotarkastusyrityksen tekemän laskelman mukaan ja vakuutuskorvaus oli maksettu sen mukaisena.

Kunta oli ensin esittänyt, että jälleenrakennuskustannukset olisivat olleet yli 804 065 euroa, mitä vakuutusyhtiö ei pitänyt purkukustannukset huomioon ottaen uskottavana. Jälleenrakennuskustannukset olivat ymmärrettävästi purkukustannuksia suuremmat, sillä uuden rakenteen tekeminen kesti kauemmin kuin purku. Lisäksi tuli huomioida materiaalikustannukset. Vakuutusyhtiön mielestä jälleenrakennuskustannukset eivät kuitenkaan voineet olla moninkertaiset. Kunta olikin tarkentanut vaatimustaan 322 415 euroon. Vakuutusyhtiö on lausunut paljoksuneensa tätäkin summaa, sillä jälleenrakennuskustannus ei voinut olla yli kahdeksankertainen purkukustannuksiin verrattuna.

Jälleenrakennuskustannuksista maksettu korvaus perustui vakuutusyhtiön omaan laskelmaan, joka oli tehty samalla laskentaohjelmalla kuin vahinkotarkastusyritys oli käyttänyt. Laskelmassa oli hyödynnetty purkulaskelmaa ja muutettu purkukoodit jälleenrakennukseksi samalle alalle, koska vakuutukseen kuulunut jälleenrakennuksen osuus kattoi vain ne alueet, jotka oli purettu vesivahingon vuoksi. Muut rakennuskustannukset kohdistuvat asioihin, joiden korjaus ei ollut syy-yhteydessä vesivahinkoon.

Tässä tapauksessa lasketut jälleenrakennuskustannukset olivat lähellä toteutuneita purkukustannuksia, koska toteutuneet purkukustannukset olivat sisältäneet noin 11 000 euroa matkakustannuksia ja noin 5 000 euroa jätemaksuja. Jälleenrakennuslaskelma oli tehty alempien matkakustannusten mukaan, koska vakuutusyhtiö suosi paikallisia urakoitsijoita. Mikäli matkakustannusten vaikutus poistettiin, lasketut jälleenrakennuskustannukset olivat merkittävästi purkukustannuksia suuremmat. Vakuutusyhtiön mielestä lisäkorvauksen maksamiselle ei ollut perusteita.

Kunnan toimittama kustannuslaskelma

Siltä osin kuin kunta oli vedonnut 22.8.2019 päivättyyn R Oy:n diplomi-insinöörin laskelmaan putkirikon aiheuttamista välittömistä 322 415 euron korjauskustannuksista, vakuutusyhtiö on pyytänyt huomioimaan, että laskelman saatteesta oli ilmennyt vuonna 2016 todettujen sisäilmaoireiden jatkuminen. Rakennuksen julkisivu oli vaihdettu, perustukset kuivattu ja seinien alajuoksut vaihdettu vuonna 2017, joten oli selvää, että rakennuksessa oli jo ennen nyt käsiteltyä vahinkoa havaittu virheitä, joista ei ollut ilmoitettu vakuutusyhtiölle. Osa vahingosta oli aiheutunut syistä, jotka eivät olleet vakuutuksesta korvattavia.

Kunta oli tiennyt rakennuksen kosteusongelmista vuosia selvittämättä niiden syitä kunnolla, joten kosteusvaurio oli päässyt laajentumaan. Vakuutusyhtiön mielestä kunta oli laiminlyönyt vähäistä suuremmalla huolimattomuudella vakuutussopimuslain 32 §:n mukaisen velvollisuutensa torjua ja rajoittaa vahinkoa. Näin ollen vakuutusyhtiöllä oli myös oikeus alentaa vakuutuskorvauksen määrää pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. Tämänkään vuoksi lisäkorvauksen maksamiseen ei ollut syytä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutuksenottajana olevan kunnan hoitokoti- ja palvelukeskusrakennuksessa 6.6.2018 havaituksi ilmoitetun vesivahingon korjauskustannuksista maksettavan vakuutuskorvauksen määrästä sekä siitä, kuinka pitkältä ajalta vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan vahingosta johtuneen toiminnan keskeytymisen aiheuttamia lisäkustannuksia keskeytysvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Puheena olevaan omaisuusvakuutukseen sovellettavien 20.4.2018 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan korvattavia vahinkoja ovat:

  • vuoto ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
  • vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai - laitteesta.
  • vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vuoto ja LVIS-turvasta korvataan myös vesikaton äkillisestä ulkoapäin tapahtuvasta mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko rakennuksen sisäpuolisille pintamateriaaleille.

Vuoto- ja LVI-turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Omaisuusvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 10 mukaan vahingon sattuessa vahingon määrä lasketaan ja omaisuuden arvo määritetään vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaan. Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset. Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista, ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai omaisuutta ei muusta syystä korjata, vahingon määrä on laskennallisia korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä jäännösarvolla.

Keskeytysvakuutukseen sovellettavien 20.4.2018 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vakuutusturva korvaa näiden vakuutusehtojen mukaisesti liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuvan taloudellisen vahingon (keskeytysvahinko), kun vahingon aiheuttaa vakuutuskirjalla mainitun turvalaajuuden ja vakuutusehtojen mukaan korvattava esinevahinko, joka kohtaa vakuutuksenottajan liiketoimintaan käytettävää omaisuutta. Vakuutusturva korvaa keskeytysvahingon, vaikka vahingoittunut omaisuus ei olisikaan vakuutuksenottajan omistuksessa tai hänen vakuuttamisvelvoitteensa alaista. Keskeytysvahingon lisäksi korvataan ne ylimääräiset kulut, jotka aiheutuvat liiketaloudellisesti perustelluista keskeytysvahinkoa rajoittavista toimenpiteistä.

Keskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 10 mukaan vastuuajan alkamisajankohta on vahingon sattumishetki. Vastuuaika on pisin yhtenäinen ajanjakso, jolta keskeytysvahingonkorvausta enintään suoritetaan. Vastuuaika on merkitty vakuutuskirjaan.

Puheena olevasta keskeytysvakuutuksesta annetun vakuutuskautta 1.1.2018 – 31.12.2018 koskevan vakuutuskirjan mukaan vakuutuksen kohteena on ollut lisäkulut. Vakuutuksen vastuuajaksi on merkitty 12 kuukautta.

Keskeytysvakuutuksen edellä mainittujen vakuutusehtojen kohdan 10 mukaan lisäkulujen osalta vahingon määrä on vastuuaikana aiheutuneiden lisäkulujen määrä. Korvauksen laskemisen perusteena on vahingon määrä vastuuaikana. Keskeytysvahinko korvataan enintään siltä ajalta kuin omaisuusvahingon korjaamiseen kuluisi tehokkaita ja nykyaikaisia korjaustapoja käyttäen.

Asian arviointi

1) Keskeytysvahingon korvaamisesta

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan puheena olevan hoitokoti- ja palvelukeskuskäytössä olleen rakennuksen vesivahinko oli havaittu 6.6.2018. Kunnan 20.11.2018 päivätyn laskelman mukaan vaurioituneen rakennuksen toiminnot oli siirretty väistötiloihin 12.7.2018 alkaen. Vahinkotarkastusyrityksen 17.9.2018 laatiman ja viimeksi 18.12.2018 päivittämän tarkastusraportin mukaan ensimmäinen vahinkokartoitus rakennuksessa oli tehty 12.9.2018 ja purkutyöt viemäriputken vuodosta aiheutuneeksi osoittautuneen vahingon korjaamiseksi oli aloitettu 22.10.2018.

Osapuolet ovat ennen muuta erimielisiä korvattavan keskeytysajan pituudesta. Vakuutusyhtiö on korvannut vesivahingosta kunnalle aiheutuneita palvelukeskustoiminnan lisäkustannuksia 31.12.2018 saakka, jonka vakuutusyhtiö on arvioinut vesivahingon vaatimien korjaustöiden valmistumisajaksi vakuutusehtojen kohdassa 10 edellytettyjä tehokkaita ja nykyaikaisia korjaustapoja käyttäen. Kunta on vaatinut lisäkulujensa korvaamista koko 12 kuukauden vastuuajalta vahinkopäivästä 6.6.2018 lukien.

Lautakunta toteaa, että vaikka palvelukeskustoiminnan väistötilojen järjestäminen ymmärrettävistä syistä onkin voinut viedä aikaa, ei lautakunnalle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmene syytä esimerkiksi siihen, miksi rakennuksessa 6.6.2018 havaituksi ilmoitetun vesivahingon varsinaisen aiheuttajan selvittäminen oli aloitettu vasta 12.9.2018 eli yli kolme kuukautta vahingon havaitsemisesta. Vakuutusehtojen mukaan tehokkaiden korjaustapojen perusteella määriteltävä korvausaika on joka tapauksessa laskettava vahingon sattumispäivästä lukien eivätkä mainitun kaltaiset viivästykset pidennä korvattavaksi hyväksyttävää keskeytysaikaa.

Vakuutusyhtiön arvion mukaan vesivahingon vaatima korjausaika olisi ollut tehokkain toimenpitein kokonaisuudessaan neljä kuukautta vahinkopäivästä, mutta vakuutusyhtiö on hyväksynyt lisäkulujen korvaamisen 31.12.2018 saakka. Kunnan esittämistä selvityksistä ei ilmene, mistä syistä vesivahingon vaatima korjausaika olisi ollut tätä pitempi. Vakuutusyhtiön väittämän mukaan rakennuksessa olisi tehty vahingon korjaustöiden lisäksi myös muita peruskorjaus- ja laajennustöitä, jotka olisivat korvattavasta vahingosta riippumattomasti pidentäneet keskeytysaikaa. Mitä ja kuinka laajoja väitetyt työt olisivat olleet, ei ilmene lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä. Vakuutusyhtiön väittämää ei kuitenkaan ole tältä osin kunnan puolelta kiistetty.

Selostamansa seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sillä ole asiasta käytettävissään olevan selvityksen perusteella syytä poiketa vakuutusyhtiön arvioimasta korvattavan keskeytysajan pituudesta ja keskeytysvahingon määrästä.

Rakennuksen vesivahingosta korvattavien korjauskustannusten määrä

Vakuutusyhtiö on hyväksynyt rakennuksessa todetun viemäriputken vuodon aiheuttaman korvattavan vahingon lähtökohtaiseksi määräksi 84 647,37 euroa, josta purkukustannusten määrä on ollut vahinkotarkastuksen tehneen yrityksen laskelman mukaiset 40 442,63 euroa. Vahingoittuneiden rakenteiden ennalleen saattamisen kustannuksiksi vakuutusyhtiö on laskenut 44 204,74 euroa. Kunta on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan korjauskustannuksina esittämänsä arviolaskelman perusteella 322 415 euroa.

Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa asian osapuolten lautakunnassa esittämät toisistaan huomattavasti poikkeavat näkemykset rakennuksen vesivahingon korjauskustannusten määrästä perustuvat pelkkiin laskennallisiin arvioihin tarvittavien rakennustöiden ja -materiaalien määrästä ja kustannuksista. Vesivahingon todellisten toteutuneiden korjauskustannusten määrä, jota sovellettavien omaisuusvakuutusehtojen mukaan pidetään lähtökohtaisena korvattavan vahingon määränä, on jäänyt lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen perusteella kokonaan selvittämättä. Syytä siihen, miksi todellisten aiheutuneiden korjauskustannusten määrää ei ole tässä tapauksessa edes pyritty vakuutusehtojen ja jo hyvän vakuutustavankin mukaisesti osapuolten kesken selvittämään, vaikka rakennus on korjattu, ei myöskään ilmene lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista.

Todettu käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen olennainen puutteellisuus huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sillä ole edellytyksiä ratkaisusuosituksen antamiseen vesivahingon perusteella korvattavien korjauskustannusten määrästä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön keskeytysvahingosta suorittamaa korvausta asianmukaisena. Lautakunta ei anna ratkaisuositusta rakennuksen vesivahingon korvattavien korjauskustannusten määrästä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia