Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 26.3.2018 mukaan A:lle (s. 1949) määrättiin 17.3.2015 veren kohonneen kolesterolitason hoitoon tarkoitettu Atorvastatin-lääke. Keväällä 2015 alkoivat koko ajan pahentuneet alaraajojen lihaskivut. Kivut helpottivat hetkeksi kylmägeelillä. Loppuvuodesta 2015 A ilmoitti kivuista sisätautien poliklinikalle ja kolesterolilääke vaihdettiin tammikuussa 2016 Lescoliin. Kipujen jatkuttua kolesterolilääkitys tauotettiin. A:n alaraajakivut jatkuivat kuitenkin edelleen. A katsoi, että alaraajakivut johtuivat käytetyistä kolesterolilääkkeistä ja haki kivuista korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Yhtiö viittasi hankkimiinsa A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja totesi, että alaraajapainotteiset lihaskivut olivat jatkuneet lääkkeen lopettamisesta huolimatta. Kipulääkkeistä ei ollut juurikaan ollut apua. Aluksi tutkimuksissa ei todettu mitään selvää yksittäistä syytä alaraajakipuihin. ENMG-tutkimus oli normaali ja laboratoriokokeissa ei todettu mitään kipuja selittävää. Paikallinen kortisonipistos oli lievittänyt kipuja 2 - 3 viikon ajaksi. Asiakirjaselvityksen perusteella reumatologi on tehnyt fibromyalgiadiagnoosin. Yhtiö piti todennäköisenä, että A:n jatkuvat lihas- ja nivelkivut eivät ole syy-yhteydessä kolesterolia alentaviin lääkkeisiin, vaan niiden taustalla on fibromyalgia, joka on itsenäinen sairaus. Tällä perusteella A:n korvaushakemus hylättiin. Asia käsiteltiin uudelleen A:n muutoksenhaun perusteella, mutta yhtiön päätös ei muuttunut.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että hänen lihaskipunsa ovat aiheutuneet kolesterolilääkityksestä; ei ainoastaan Atorvastatin- ja Lescol-lääkkeistä, vaan mistä tahansa kolesterolilääkkeestä. Vaikka lääkitys on lopetettu, A katsoo kuuluvansa ihmisryhmään, joka ei siedä kolesterolilääkkeitä. Vuonna 2017 kokeiltiin Rosuvastatin-lääkettä ja vuonna 2019 etsetimibiä, ja näistä molemmista tuli erittäin voimakkaita lihaskipuja ja muitakin oireita. Fibromyalgiaa A:lla ei ole todettu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa. Yhtiö katsoo edelleen, että A:ta vaivanneet pitkittyneet raajakivut eivät ole todennäköisesti aiheutuneet kolesterolilääkkeiden käyttämisestä. A:lle on tehty kipujen selvittämiseksi useita tutkimuksia, joissa ei ole ilmennyt sellaista, jonka perusteella raajakipujen olisi arvioitu johtuvan kolesterolilääkkeistä. Lihasten MRI-tutkimuksessa ei ole todettu löydöksiä, jotka viittaisivat lääkkeiden aiheuttamiin oireisiin, eikä lihasentsyymien pitoisuuksissa ole ilmennyt kohoamista. Lisäksi se, että kivut ovat pitkittyneet lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen, ei myöskään ole tyypillinen piirre, jos kysymyksessä on lääkeaineen aiheuttama haittavaikutus.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 4.6.2014 - 20.12.2019.

Selvitysten mukaan A:lta on leikattu meningeooma (hyvälaatuinen aivokasvain) vuonna 2005. Tähän liittyen A:lla on pitkäaikainen päänsärky, jonka johdosta on käytössä Panacod-lääkitys. A sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä lievää keuhkoahtaumatautia ja astmaa. Hänelle on 10.10.2014 tehty sydänleikkaus, jossa on asetettu sydänläppäproteesi ja tehty yhden suonen ohitus. Kardiologian poliklinikan kontrollikäynnillä 17.3.2015 on aloitettu Atorvastatin-lääkitys 10 mg x 1 x 1 -annoksella veren kohonneen kolesterolitason hoitoon. Puhelinkontaktimerkinnän 17.7.2015 mukaan A ei ole voinut käyttää Atorvastatinia lihaskipujen vuoksi ja hän on lopettanut lääkkeen käytön 12.6.2015. Tätä ennen oli runsaasti lihaskipuja, jotka helpottuivat lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen.

Kardiologian poliklinikan tekstin 4.1.2016 mukaan A on kärsinyt noin kuukauden ajan hankalasta hengenahdistuksesta. Oireilu on alkanut akuutisti. Muutaman sadan metrin kävelyn jälkeen on tullut hengenahdistus, jonka myös ylämäki on provosoinut. Oire on helpottanut noin 5 minuutin levolla. Rintakipuja tai infektio-oireita ei ole ollut. Sydämen kaikututkimuksessa on todettu hyvä tilanne aorttaläppäproteesin ja verisuonisiirteen osalta. Hengenahdistusvaivan osalta on epäilty mahdollista sepelvaltimotaudin pahentumista. A:lle on aloitettu kolesteroliin Lescol (fluvastatiini) annoksella 40 mg x 1. Tekstin 11.2.2016 mukaan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei ole todettu hengenahdistusta selittävää löydöstä. Lääkäri on arvioinut, ettei kyse ole sydänperäisestä oireesta. Pahimpina oireina olleiden pahoinvoinnin ja väsymyksen on arveltu selittyvän A:n käyttämällä Panacod-lääkityksellä. Lescolin annostusta on nostettu annokseen 80 mg x 1.  

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 27.7.2016 mukaan A on tullut vastaanotolle lihaskipujen vuoksi. A on kertonut, että vaivat ovat alkaneet polvikipuina 2006 ja lisääntyneet vähitellen. Ongelmat ovat akutisoituneet noin puoli vuotta aiemmin. Kivut ovat alkaneet polvista ja levinneet sitten takareisiin. Tämän jälkeen etureidet, sääret ja pohkeet ovat kipeytyneet. Nyt kipu on noussut alaselkään. Kivut ovat olleet jatkuvasti lisääntymään päin. A on kertonut, että hänellä on ollut vaikeuksia liikkeelle lähdössä, mutta kuin jonkin aikaa on kävellyt, vaiva on helpottanut. IcePower-geelillä on ollut vaivaan helpottava vaikutus. A on käyttänyt geeliä iltaisin ja saanut hyvin yöt nukuttua. Aamulla jalat ovat taas olleet erittäin kipeät ja jäykät. Vastaanotolla A on noussut odotusaulan penkiltä hyvin vaivalloisesti, mutta kävellyt kuitenkin normaalisti. Varpaille nousu, varpailla kävely ja kantapäillä kävely ovat onnistuneet normaalisti. Kyykistyminen on onnistunut noin 100 asteen kulmaan, minkä jälkeen on tullut voimakasta kipua takareisiin. Lonkkien kierrossa liikelaajuudet ovat olleet normaalit ja kivuttomat. Eteentaivutuksessa sormet ovat ylettäneet maahan eikä selkään ole tässä yhteydessä tullut kipua. Lonkan koukistus on onnistunut 70 asteeseen saakka, minkä jälkeen pohkeeseen ja takareiteen on tullut voimakas kipu. Takareiden lihakset ovat olleet erittäin kireällä. Jalkojen ihotunto on ollut normaali ja symmetrinen. Polvissa ei ole todettu tunnustellen aristusta. Reisilihasten kiinnityskohdat polvitaipeissa ovat olleet erittäin kipeät ja myös pohjelihakset ovat olleet tunnustellen kipeät. Pakaraseudussa ei ole todettu lihasten tunnusteluarkuutta. Lonkissa on todettu tunnustellen lievää arkuutta. Jännerefleksit ovat olleet vilkkaat. Lääkäri on epäillyt jonkinlaista tulehduksellista lihassairautta. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita. Puhelinkontaktimerkinnän 3.8.2016 mukaan laboratoriokokeista ei ole tullut esiin mitään ilmiselvää oireita selittävää. Lasko on ollut maltillisesti koholla ja A:lla on todettu normosytaarinen anemia. CRP on ollut normaali ja kreatiinikinaasi P-CK viitealueella (97 U/l).

Puhelinkontaktimerkinnän 2.9.2016 mukaan A on käynyt lihassäryn vuoksi päivystyksessä, jossa ei ole löydetty temporaaliarteriittiin tai muuhun krooniseen sairauteen viittaavaa. Kontrollilaboratoriokokeissa ei ole todettu poikkeavaa. Kivut ovat jatkuneet edelleen ja A:lle on aloitettu kokeiluun Norspan-kipulaastari. Vastaanottokäyntiä 21.12.2016 koskevan sairauskertomustekstin mukaan alaraajakivut ovat taas hankaloituneet ja vaivanneet etenkin öisin. Kipuihin on otettu kokeiluun Voltaren Forte -geeli. Tekstin 7.2.2017 mukaan alaraajojen lihasoireet ovat jatkuneet. Aamuisin tilanne on ollut parempi, mutta jo iltapäivänä on täytynyt laittaa Voltaren-geeliä kaikkialle ihoon. Panacod on auttanut kipuun Voltaren Forte -geelin kanssa. A:lle on ohjelmoitu laboratoriokokeita ja tehty ENMG-tutkimuslähete polyneuropatian poissulkemiseksi. Merkinnän 3.3.2017 mukaan laboratoriokokeissa ei ole todettu erityistä poikkeavaa. Merkinnän 7.4.2017 mukaan ENMG-tutkimuksen löydös on ollut normaali.

Vastaanottokäyntiä 9.8.2017 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A on yhdistänyt alaraajakipujen alkamisen ajallisesti atorvastatiinilääkityksen aloittamiseen maaliskuussa 2015. Oireet ovat pahentuneet, kun tilalle vaihdetun Lescolin annosta nostettiin helmikuussa 2016. A lopetti kolesterolilääkkeen käytön elokuussa 2016. Alaraajakipuja on ollut edelleen. Hankalimmin kipuja on ollut molemmissa reisissä ulkosivuilla; A on kuvannut kipuja samanlaisiksi kuin kasvukipuja aikanaan. Oire on tullut erityisesti esiin asentoa vaihtaessa, muun muassa ylös noustessa, ja etukumarassa. Kun pääsee kävelemään, reisikipua ei esiinny lainkaan. A on kertonut kävelevänsä päivittäin tunnin kävelylenkkejä, noin 4 - 5 kilometriä päivässä. Kävelyn pysäyttää noin 200 metrin matkan jälkeen hengästyminen, eikä sydäntoimenpiteestä ole ollut tähän oireeseen apua. A:lle on aloitettu amitriptyliinilääkitys (Triptyl) fibromyalgiaepäilyn ja uniongelmien vuoksi. Tekstin 25.8.2017 mukaan A on pystynyt käyttämään amitriptyliiniä vain yhden tabletin yötä vasten, koska lääkkeen käytön aloittamiseen on ajallisesti yhdistynyt takykardia (tiheälyöntisyys), minkä on arvioitu olevan lääkkeen aiheuttamaa. Lääkkeestä ei näin ole ollut vaikutusta kiputilaan. Hengenahdistus on ollut A:n hallitsevin oire. Vastaanotolla on todettu hyvin niukanlaisesti statuslöydöksiä alaraajojen kipuoiretta selittämään. Tekstin 20.11.2017 mukaan on päädytty aloittamaan kortisonihoitokokeilu polymyalgia rheumatica -ajatuksella. Puhelinkontaktia 1.12.2017 koskevan tekstin mukaan kortisonivalmiste Prednisolon on annoksella 20 mg x 1 tuntunut ainakin osana päivistä selvästi helpottavan oireita, mutta missään vaiheessa se ei kuitenkaan ole vienyt oireita kokonaan pois. Oireet ovat pahentuneet, kun A on laskenut annoksen tasolle 10 mg x 1. Lääkäri on arvioinut, ettei tilanne sopisi lihasreumaan, mutta lääkityskokeilua on päätetty jatkaa vielä viikon ajan annoksella 20 mg x 1. Tekstin 8.12.2017 mukaan lääkityksen vaste on ollut hyvin lievä ja lääkitys on päätetty jättää pois. Kipulääkkeeksi on päätetty aloittaa Gabapentin nousevin annoksin. Tekstin 3.1.2018 mukaan A:sta on tehty lähete sisätautien poliklinikalle. Tekstin 6.2.2018 mukaan A:lle on pistetty molemmin puolin ison sarvennoisen limapussiin kortisoni-puudutepistos.

Sisätautien poliklinikan vastaanottokäyntiä 6.3.2018 koskevan tekstin mukaan A on tullut tutkittavaksi lähetteellä reisikipujen vuoksi. A on kertonut vastaanotolla, että kipu paikantuu takareisiin, pakaroiden, etureisien ja säärien alueelle ja on pahinta aamulla. A pystyy kävelemään 10 minuutin matkan, minkä jälkeen täytyy levähtää lihasten väsymisen vuoksi. Kipu on A:n mukaan jatkuvaa ja pitkään paikallaan olo pahentaa sitä. Makuuasennossa kipu on helpoimmillaan. Särkylääkkeet eivät helpota kipua eikä kortisonikokeilusta ole ollut apua. Vastaanotolla on todettu lihasjäykkyyttä sekä tunnusteluarkuutta reisissä. Tunnusteluarkuutta on todettu vähäisessä määrin isojen sarvennoisten limapusseissa ja oikealla SI-nivelissä. Tekstin mukaan objektiivisia löydöksiä on ollut vähän: laboratoriokokeet, ENMG-tutkimus, rintakehän röntgentutkimus ja vatsan ultraääni ovat olleet löydöksiltään normaalit. Lannerangan röntgentutkimuksessa on todettu vähäistä nikamasiirtymää kolmannen ja neljännen lannenikaman tasossa. A:sta on tehty konsultaatiopyyntö reumatologialle.

Neurologian poliklinikan tekstin 13.11.2018 mukaan reumalääkäri on epäillyt A:lla fibromyalgiaa. Neurologi on ohjelmoinut A:lle lihasten magneettitutkimuksen, joka on ollut löydöksiltään normaali. A on kertonut, että hänen olkapäänsä ovat kipeät. Neurologi on pohtinut kroonisen kivun hoidon lääkityksiä, kuten amitriptyliiniä tai nortriptyliiniä. Terveyskeskuslääkärin tekstin 16.11.2018 mukaan A:n alaraajakivuille ei edelleenkään ole tiedossa selkeää etiologiaa. Olkapäiden osalta on epäilty kiertäjäkalvosinoireyhtymää, hauislihaksen pitkän pään jänteen tulehdusta tai ylemmän lapalihasjänteen rappeumasairautta. Kivun hoitoon on otettu kokeiluun nortriptyliini (Noritren).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla statiinilääkkeiden käytön aikana alkaneet alaraajakivut korvata statiinien aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) 

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lle on 17.3.2015 määrätty Atorvastatin-lääkitys veren kohonneen kolesterolitason hoitoon. A on lopettanut lääkkeen käytön noin kolmen kuukauden jälkeen käytön aikana ilmenneiden lihaskipujen vuoksi. A:lle on 4.1.2016 aloitettu Lescol-lääkitys, jonka annostusta on nostettu 11.2.2016. Tämän lääkkeen käytön aikana on alkanut ilmetä alaraajojen lihaskipuja, joita on erityisesti ollut reisien alueella. Lääkitys on lopetettu elokuussa 2016, mutta lihaskivut ovat jatkuneet myös tämän jälkeen. Vuonna 2017 on tehty Rosuvastatin-lääkityskokeilu, mutta myös tämän lääkkeen käytön aikana on ollut kipuja. Tehdyissä tutkimuksissa ei ole löydetty syytä kivuille. Lihasentsyymien nousuja ei ole todettu ja ENMG- ja magneettitutkimukset ovat olleet normaalit.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n lihaskipujen alku on ollut ajallisessa yhteydessä statiinien käyttöön. Statiinien aiheuttamat lihaskivut kuitenkin väistyvät, kun lääkkeen käyttö lopetetaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että todennäköinen syy-yhteys lääkkeiden käytön ja A:n oireiden välillä jää osoittamatta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila