Tapahtumatiedot
A:n naapurikiinteistöllä sijainneen koivun suuri oksa oli 6.6.2020 katkennut kovan tuulen seurauksena ja tippunut A:n ajoneuvon päälle vaurioittaen sitä. Vahinkopaikkaa lähimmällä havaintoasemalla mitattu tuulen nopeus oli ollut puuskissa ylimmillään 23,9 m/s vahinkopäivänä. Korvausta A:n auton vaurioista haettiin A:n naapurikiinteistön omistajan B:n vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että vahinko ei ole aiheutunut vakuutuksenottajan tuottamuksellisesta menettelystä, vaan se on ollut tapaturma. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa.
Vakuutuksenottajalla ei ole ollut mitään syytä epäillä puun kuntoa ennen vahinkoa, koska kaatunut puu oli ollut ulkoisesti terveen näköinen, eikä siinä ollut havaittavissa mitään merkkejä lahovaurioista tai muista vaurioista. Oksan katkeaminen oli johtunut yksinomaan vahinkohetken kovasta tuulesta. Vahingon ei voida katsoa aiheutuneen kiinteistön omistajan syyksi luettavasta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, vaan kyseessä on puhtaasti tapaturmainen vallitsevien luonnonolosuhteiden aiheuttama vahinko eikä vahinko siten ole korvattavissa vastuuvakuutuksesta.
A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan uudelleenkäsittelyä vakuutusyhtiön sisäiseltä muutoksenhakuelimeltä. Näkemyksensä tueksi A oli pyytänyt lausuntoa arboristilta katkenneen puun kunnosta. Lausunnon mukaan puun katkeamiskohdassa on aikaisemmin sahattu oksia tien puolelta, kun oksat olivat lahonneet ja aiheuttaneet myös selvää lahoa puun runkoon. Katkeamiskohdassa koivulle ominainen vaalea kuori on myös muuttunut tumman harmaan ja ruskean sävyiseksi ja kuori on myös halkeillut ja irtoillut. Puun rungossa ja tyvessä esiintyvät toukanreiät ovat niin ikään seurausta katkeamiskohdan lahosta. Valitukseensa A on myös liittänyt useita kuvia katkenneesta koivusta.
Vakuutusyhtiön muutoksenhakuelin katsoi edelleen antamassaan päätöksessä, ettei kysymyksessä ole B:n vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma, koska puun katkeamisen ei voida katsoa aiheutuneen B:n huolimattomasta toiminnasta. Puun laho kohta on sijainnut neljän metrin korkeudessa ja se ei ole vahinkoilmoituksen mukaan näkynyt päällepäin ja saadun kuvan perusteella puu on näyttänyt elinvoimaiselta. Sillä seikalla, että arboristi on havainnut lahon kohdan, ei ole merkitystä, kun arvioidaan sitä, olisiko myös maallikon se pitänyt havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin vahingon estämiseksi.
Asiakkaan valitus
A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.
Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A katsoo, että vahinko tulee korvata B:n vastuuvakuutuksesta. Valituksessaan A toistaa olennaisilta osin vakuutusyhtiön muutoksenhakuelimelle esittämänsä vaatimukset perusteineen. A on pyytänyt asiassa lausunnon arboristilta, joka on katsonut, että kaatunut puussa on ollut havaittavissa ulkoisia lahovaurioita ja madonreikiä. A:n näkemyksen mukaan puun huono kunto on havaittavissa myös siitä otetuissa valokuvissa, joihin A näkemyksensä tueksi myös vetoaa.
Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A toimittaa vielä kuvia vaurioita aiheuttaneesta oksasta vuodelta 2016. Hän toteaa, että oksa on katkaistu sahaamalla aikoja sitten, mikä on altistanut katkaisukohdan lahovaurioille. Oksan kunto on myös ollut nähtävissä sellaiseen aikaan, kun puussa ei ole lehtiä. Samoin A toteaa, että puun rungoista otetuista kuvista ilmenee, että sen kunnossa on ollut puutteita.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.
Vakuutusyhtiö uudistaa aiemmissa korvauspäätöksissään lausutun kantansa ja toteaa vielä lisäksi, että jo ensimmäisessä vahinkoilmoituksessa B on kirjoittanut, ettei puun lahoa kohtaa ollut havaittavissa ulkoapäin. Kohta on sijainnut neljän metrin korkeudessa ja puu on ollut lehtevä ja elinvoimaisen näköinen. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei laho kohta ole ollut maallikon havaittavissa ennen oksan katkeamista. Sittemmin puun kaatamisen jälkeen sen kunnosta tehdyillä havainnoilla ei ole merkitystä maallikon tuottamusta arvioitaessa.
Edellä toteamillaan perusteilla vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei B:llä ole asiassa tuottamusta eikä näin ollen myöskään vahingonkorvausvastuuta.
Vakuutuksenottajan kuuleminen
Vakuutuksenottaja B on viitannut antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiöltä saatuihin korvauspäätöksiin.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kyse siitä, tuleeko A:n auton vauriot korvata B:n vastuuvakuutuksesta, kun B:n pihalla olleen koivun oksa oli katkennut ja tippunut A:n auton päälle.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään muuta johdu.
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Voimassaolevan oikeuden mukaan vahinkojen korvaamisen lähtökohtana on, että jokainen vastaa itse kohdalleen osuneesta vahingosta. Vakuutettu voi joutua korvausvastuuseen, jos hän on aiheuttanut vahingon huolimattomalla toiminnallaan tai vakuutettu muutoin on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa tapahtuneesta.
Asian arviointi
Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tahallista tai tuottamuksellista menettelyä. Tuottamuksella tarkoitetaan sitä, että vahinko on aiheutunut korvausvelvollisen tahon huolimattomuuden, laiminlyönnin tai virheen seurauksena.
Kiinteistönomistaja vastaa siitä, että kiinteistöllä olevat puut eivät aiheuta ulkopuolisille vaaraa. Vastuu puun kaatumisesta tai oksan katkeamisesta aiheutuneesta vahingosta ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta vaan kiinteistönomistajan vastuuta arvioitaessa ratkaisevaa on, onko puun kuntoon tai ominaisuuksiin liittyvä vaaratekijä ollut kiinteistönomistajan tiedossa tai muutoin havaittavissa ennen vahinkoa. Lähtökohtana on se, että jos kiinteistönomistajalla ei puun ulkonäön, iän tai muun seikan perusteella ole ollut syytä epäillä puun kuntoa, ei kiinteistönomistaja ole vastuussa puun kaatumisesta aiheutuneesta vahingosta, vaikka puun sittemmin todettaisiinkin olleen vaurioitunut.
Vakuutuksenottajan maalla olleen koivun oksa oli katkennut ja tippunut myrskyssä asiakkaan auton päälle aiheuttaen vahinkoja. Lautakunnan käytettävissä on valokuvia kaatuneesta puusta eikä kuvissa ole havaittavissa merkittäviä ulkoisia vauriokohtia ainakaan puun ollessa lehdessä. A on toimittanut puusta kuvia myös sen ollessa lehdetön, jolloin katkenneen oksan tummuneisuus on ollut helpommin havaittavissa. Asiassa hankitun arboristin lausunnon mukaan vaurion aiheuttanut puu on katkennut noin neljän metrin korkeudessa kohdasta, josta aiemmin joitain vuosia sitten on poistettu lahonneita oksia. Arboristi toteaa, että tienpuolen oksienpoisto on aiheuttanut lahon kohdan myös runkoon, jolloin rungon heikoin kohta on ollut vauriokohdassa tien puolella.
Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksia sille toimitetun kirjallisen aineiston perusteella ja myös riidan osapuolille annetaan mahdollisuus lausua näkemyksensä annettujen selvitysten sisällöstä. Joskus osa selvityksistä on suoranaisesti ristiriidassa keskenään ja joskus selvityksistä ilmenee vaihtoehtoisia tai täydentäviä syitä vahinkotapahtuman sattumiselle. Nyt käsillä olevassa tapauksessa asiassa esitetyn arboristin lausunnon mukaan on puusta jo aiemmin poistettu oksia lahovaurioden vuoksi ja juuri tähän poistokohtaan on kehittynyt pahempi lahovaurio. Vakuutusyhtiö ja vakuutuksenottaja katsovat oksan katkenneen myrskytuulen vuoksi. Vakuutusyhtiö ei ole lausunut muuta vahingon muista mahdollisista tai myötävaikuttavista syistä, mutta se ei myöskään ole kiistänyt arboristin lausunnossa esitettyä seikastoa, vaan katsonut, ettei maallikon voida olettaa huomaavan puun kunnosta samoja seikkoja kun asiantuntijan. Arboristin lausunto on myös ollut vakuutusyhtiön käytettävissä ennen sen sisäistä uudelleenkäsittelyä ja vastineen antamista vakuutusyhtiölle.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole syytä epäillä arboristin toteamaa puun kunnosta ennen vahinkotapahtuman sattumista. Lautakunnan näkemyksen mukaan sikäli, kun kiinteistönomistajan tiedossa on ollut, että puussa on aiemmin ollut ainakin jonkun asteisia lahovaurioita, olisi kiinteistönomistalla ollut aihetta tarkkailla erityisesti sitä kohtaa puun rungossa, josta on aiemmin poistettu oksia niiden lahoamisen vuoksi. Edellä todetuin perustein lautakunta katsoo, että B on laiminlyönyt velvollisuutensa tarkkailla jo aiemmin lahovaurioista kärsineen puun kuntoa. Näin ollen B on korvausvastuussa A:n ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta ja vahinko tulee siten korvata myös B:n vastuuvakuutuksesta.
Lopputulos
Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n ajoneuvolle aiheutuneen vahingon vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.
Ratkaisu on annettu äänestysratkaisuna äänin 3 – 2. Jäsenten Alinentalo-Pelttari ja Hirviniemi eriävä mielipide on tämän ratkaisusuosituksen liitteenä.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén
Jäsenet:
Korpiola
Rusanen
Jäsenten Alinentalo-Pelttari ja Hirviniemi eriävä mielipide
Lautakunnan käytössä olevan asiakirja-aineiston mukaan myrskytuuli on katkaissut vakuutuksenottajan kiinteistöllä olevan vehreän puun oksan. Ilmatieteenlaitokselta saatujen tietojen mukaan kohteessa on ollut puuskissa suurimmillaan 23,9 m/s (myrskytuulen raja 21 m/s). Myrsky on vahingonkorvauksellisesti luonnehdittu sellaiseksi luonnonilmiöksi, jonka perusteella aiheutuneet vahingot ovat lähtökohtaisesti puhtaita tapaturmia, jonka vuoksi vahinkoa ei voi sälyttää kenenkään kannettavaksi.
Jotta vahinko voitaisiin sälyttää jonkun toisen kannettavaksi, on vahingon kärsijän voitava osoittaa siihen oikeudelliset perusteet. Vahingon kärsijä on siis velvollinen osoittamaan 1) että on tapahtunut joku tuottamuksellinen teko, toiminta tai laiminlyönti, 2) on syntynyt vahinkoa ja 3) näiden kesken on olemassa syy-yhteys, joka käytettävissä olevan tiedon perusteella riittävällä todennäköisyydellä osoittaa, että vahinko on vastuuperusteeksi mainitun seikan seurausta. Korvausvelvollisen vastuulle ei voida lukea sellaisia vahinkoa, jotka ovat aiheutuneet hänen menettelystään riippumatta. Näyttötaakka tässä asiassa on siis vahingon kärsijällä.
Vahinkoa kärsinyt on vakuutuslautakunnalle antamissaan kirjallisissa lausumissa kertonut, että oksa on katkennut puusta. Tämä kyseinen oksaa on vuosia sitten leikattu ja, että leikkauskohta on altistanut puun vuosien saatossa vaurioitumiselle. Tämä vastaa myös kiinteistönomistajan näkemystä asiasta. Vahinkoa kärsinyt ei ota kirjelmissään mitään kantaa myrskytuuleen tai sen vaikutuksiin.
Helsingin hovioikeus on antanut ratkaisun (28.9.2006 1578/06), joka on samankaltainen tämän nyt käsittelyssä olevan tapauksen kanssa. Erona tapauksissa on se, että tuomio koskee koko puun latvan katkeamista, kun taas nyt käsillä oleva tapaus koskee yksittäistä puun oksaa.
Hovioikeuden käsittelemässä tapauksessa koivu oli myrskyn aikana katkennut latvaosastaan ja kaatunut naapurin puolelle aiheuttaen vahinkoa. Naapuri vaati korvausta asiassa sillä perusteella, että koivun rungossa kasvanut kääpä tai sieni oli tarkoittanut kiinteistön omistajien havaittavissa olevaa vauriota, joka oli osoittanut puun olevan lahoamassa. Kiinteistönomistajat olivat naapurin mukaan aiheuttaneet vahingon tuottamuksellaan, kun eivät olleet tarkkailleet puuta säännöllisesti ja kaataneet sitä sovitusti. Tuomion mukaan, vaikka katkenneen koivun rungossa on kasvanut kääpää tai sientä, ei vastaajan syyksi voitu lukea tuottamusta, mihin korvausvaatimus voisi oikeudellisesti perustua. Tuomiossa kiinnitettiin huomiota myös siihen, minkälaista asiantuntemusta ja syy-seurausarviointia maallikolta voidaan edellyttää.
Myös oikeuskirjallisuudessa tuomion (1578/06) antamaa tulkintaohjetta on käsitelty. Perusteluista on nostettu esiin se, että niiden mukaan muun kuin asiaan perehtyneen henkilön ei edellytetä olevan tietoinen muun muassa siitä, mitä puussa kasvava kääpä tai sieni saattaa kertoa muuten terveen näköisen puun kunnosta. Yksityiseen kiinteistönomistajaan sovelletaan siis yleistä huolellisuusstandardia eikä esimerkiksi biologin koulutuksen saaneen henkilön asiantuntijastandardia. Kiinteistön omistajalla ei myöskään ole velvollisuutta tarkastaa säännöllisesti kiinteistöllä olevien puiden kuntoa sellaisten viallisuuksien havaitsemiseksi, jotka eivät ole ei-asiantuntijalle päällepäin nähtävissä. (Vilja Hahto: Tuottamus vahingonkorvausoikeudessa 2008 s. 203)
Tästä voidaan päätellä, että maallikolla ei ole velvollisuutta ymmärtää, mitä puussa 4 metrin korkeudella oleva yksittäinen tummuma kertoo puun kunnosta ennen vahinkoa tai vuosia ennen. Kiinteistön omistajalla ei ole myöskään velvollisuutta tarkastaa kiinteistöllä olevia puita tai niiden kuntoa viallisuuksien havaitsemiseksi, jotka eivät ole maallikolle päällepäin havaittavissa. Asiassa esitetyn valokuvamateriaalin perusteella voidaan päätellä, että puussa ei ole ollut maallikolle havaittavissa olevaa viallisuutta edes puuttomana.
Tapauksessa arboristin jälkikäteisarviot naapurin autotalliin tuoduista puunkappaleista eivät ole oikeudellisesti merkityksellisiä asiassa. Maallikolla ei ole yleistä velvollisuutta ymmärtää elinvoimaisen ja vehreän puun biologisia ominaisuuksia kuten paikallista tummumaa ja sen pitkäaikaisvaikutuksia puun biologisille ominaisuuksille.
Asiassa esitetyn näytön valossa vahingon kärsijä ei ole osoittanut vahingon johtuneen vakuutuksenottajan syyksi luottavasta laiminlyönnistä eikä vahingon ja teon välillä ole löydettävissä myöskään syy-yhteyttä. Vahinko on johtunut myrskytuulesta, joka ilmatieteenlaitoksen mukaan on ollut puuskissa 23.9 m/s. Korvausvastuun edellytysten jäädessä täyttymättä, ei myöskään vakuutusyhtiö ole korvausvastuussa vahingosta.
Koska arboristin jälkikäteisarvioilla ei ole oikeudellista merkitystä tämän asian ratkaisemisen kannalta, ei myöskään sillä seikalla, että vakuutusyhtiö ei ole kommentoinut sen yksityiskohtaa, ole merkitystä.