Tapahtumatiedot

Asuinrakennukseen (rv 2003) tulevan eristetyn syöttövesijohdon rakenteen sisällä oli ollut itsesäätyvä lämpökaapeli, jonka tehtävänä oli pitää vesijohto sulana. (Tiistaina) 22.1.2019 tekemänsä vahinkoilmoituksen mukaan asiakas oli sunnuntai-iltana 20.1.2019 havainnut talon pääsulun liittimen hiukan vuotavan. (Maanantaina) 21.1.2019 paikalle tullut putkimies oli kiristänyt venttiilin ja saanut vuodon loppumaan. Putkimies oli kehottanut etsimään tonttisulun, koska molemmat päähanan sulkimet olivat olleet jumissa. Vettä oli kuitenkin pian alkanut suihkuta (30–50 cm kaaressa) tulovesiputken juuresta. Vettä oli ohjattu kodinhoitohuoneen kolmeen lattiakaivoon, mutta sitä oli valunut väliseinään ja keittiön lattialle sekä myös talon alle. Paikalle oli tämän jälkeen kutsuttu paikkakunnan vesilaitoksen päivystäjä ja kaivinkone sekä kuivausfirma. Tuloputki oli kaivettu esille ja vedentulo oli saatu loppumaan saman päivänä iltana noin kello 22 aikoihin.

Vuotovahingon vuoksi (keskiviikkona) 23.1.2019 tehdystä tarkastuksesta laaditun raportin mukaan vahingon syynä oli se, että sisään tuleva käyttövesiputki oli vuotanut jostakin kohdasta. Tarkkaa vuotokohtaa ei vielä tuolloin ollut tiedossa eikä vuodon aiheuttajaa.

U. Oy:n (CEO sähköteknikko KP) raportin mukaan kodinhoitohuoneessa oli 28.1.2019 ollut havaittavissa palaneen muovin tuoksua, joka oli paikallistunut lattian läpi tulevaan vesijohtoon. Lämpökameralla tehdyn mittauksen mukaan jo 3 minuutin kuluttua kytkennästä kaapeli oli saavuttanut yli 90 oC lämpötilan kytkentärasiassa ja putkitunnelissa. Toteamana raportissa on mainittu, että itsesäätyvä lämpökaapeli oli vikaantunut ja aiheuttanut ylikuumenemisellaan palovaurion ympäröivissä eristeissä ja sulattanut siten vesijohdon. Jos sähkösuunnitelmissa olisi otettu huomioon lämpökaapelin vaatima vikavirtasuojaus, suojalaite olisi katkaissut virran ennen palovahinkoa.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään (1.2.2019) todennut, että vakuutuksesta korvataan lämmityskaapelin ja syöttövesijohdon korjauskustannukset sekä vuotaneen veden aiheuttamien vaurioiden korjauskustannukset kosteuskartoitusraportin mukaisessa laajuudessa, ja että korvauksissa otetaan huomioon vakuutusehtojen mukaiset ikävähennykset.

Vaurioalueen korjaamisen jälkeen R. Oy on 15.1.2020 tehnyt tarkastuksen, josta laaditussa raportissa vuodon syyksi on merkitty: ”Saattolämmitysjohto on kuumentunut ja sulattanut muovisen vesijohdon”. Valokuvatekstien mukaan vesijohto oli ollut suojaputkessa, ja vesijohto oli sulanut umpeen eristeen sisällä.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöksiään siten, että vahinkotapahtuma korvataan palovahinkona ja ettei maksettavista korvauksista tehdä ikävähennyksiä. Vakuutusyhtiön tulkintaratkaisu on virheellinen ja asiakkaan vakuutusturvan kannalta täysin ennalta arvaamaton, yllättävä ja kohtuutonkin. Erimielisyyttä ei ole rakennuksen iästä vahinkoajankohtana (15 vuotta), korjauskustannusten bruttomääristä eikä vähennettävästä omavastuusta (260 euroa). Erimielisyys koskee noin 10.000 euron korvausta.

Asiakas oli jokavuotiseen tapaan laittanut lämmityskaapelin päälle tammikuun alkupuolella 2019 kyseisen talven kunnon ensipakkasten tultua. Kaapelissa tai putkessa ei ole ollut mitään ongelmaa 15 vuoteen, mutta vuonna 2019 se oli ilmeisesti vikaantunut niin, että kaapeli oli sytyttänyt palon talon alla. Tuloputki on keskikovaa polyeteeni PEM-putkea, joka vaatii palamiseen oleellisen lämmön ja tulen. Palon on voinut todeta myös hajun perusteella pitkään vahinkopaikalla.

Asiakkaan mielestä palovahinko on selvä, ja se näkyy palojälkinä valokuvissa. Se on myös todettu vakuutusyhtiölle toimitetussa asiantuntijan lausunnossa. Palossa olivat syttyneet sähkökaapelin ulkopinnalla olleet lämpö- ja suojaeristeet. Näiden palon seurauksena myös rakenteessa keskellä oleva tulovesijohto oli palanut/sulanut puhki. Tämän jälkeen vesi oli päässyt kunnallisen tulovesiputken kovan paineen vuoksi tulvimaan putkea ympäröivää suojaputkea pitkin talon sisälle asti ja merkittävässä määrin myös talon alle. Tulovesijohto ei ollut rikkoutunut asennusvirheen, ikääntymisen tai ulkoisen iskun taikka muun sellaisen syyn vuoksi. Asennusaikana vuonna 2004 ei vaadittu vikavirtasuojausta.

Asiakas katsoo, että on oleellista huomata, että vuotovahinko oli syntynyt vasta palovahingon seurauksena, minkä vuoksi vuotovahinkojen rajoitusehtoa ja niiden ikävähennyksiä ei tule soveltaa. Korvauspäätös tulee aina tehdä vahingon ensisijaisen vahinkosyyn eikä liitännäisvahinkojen perusteella. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa vakuutusehtoja on joka tapauksessa tulkittava laatijan eli tässä tapauksessa vakuutusyhtiön vahingoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että erimielisyys koskee sitä, onko vahinkotapahtumassa kysymys palovahingosta, jolloin ikävähennyksiä ei tehdä, vai rikkoutumis- ja vuotovahingosta. Vakuutusyhtiö katsoo, että ikävähennykset on tehty vakuutussopimuksen ja -ehtojen mukaisesti. Vakuutustapahtumassa on nimenomaan ollut kyse vakuutusehtojen kohdissa 6.3.3 ja 6.3.4 tarkoitetusta johtoverkon tai käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneesta vuotovahingosta.

Palovahingolla ymmärretään vakiintuneen käytännön mukaan tilannetta, jossa tuli riistäytyy sille kuulumattomaan paikkaan, usein aiheuttaen näkyviä aineellisia vahinkoja itse palosta ja sen aiheuttamasta savun muodostuksesta. Vakuutusyhtiö on asiakkaan kanssa samaa mieltä siitä, että kun irti päässyt tuli on aiheuttanut vahinkoa, vahingot korvataan palovahinkona, myös palovahinkoon liittyvien vesivahinkojen osalta.

Nyt esillä olevassa vakuutustapahtumassa ei kuitenkaan ollut kysymys irti päässeestä tulesta. U. Oy:n lausunnossa on todettu, että itsesäätyvä lämpökaapeli oli vikaantunut ja aiheuttanut ylikuumenemisellaan palovaurion ympäröivissä eristeissä ja sulattanut sitten vesijohdon. Irti päässeestä tulesta tai tulipalosta ei ole osoitettu olleen kysymys. Asiaa ei muuta sähköasennusliikkeen lausunnon maininta palovaurioista. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että erilaisista ylikuumenemis- ja vikaantumistilanteista usein puhutaan palamisena, mutta vakuutusalan tulkinta palovahingon määritelmästä on vakiintunut.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn ratkaisusuositukseen (FINE-030953), jossa oli kysymys pumpun käämien palamisesta. Ratkaisussa FINE on katsonut, että pumpun kaltainen sähkölaitteen rikkoutuminen saattaisi joissakin olosuhteissa aiheuttaa irti päässeen tulen aiheuttaman palovahingon. Tapaukseen ei kuitenkaan liittynyt irti päässeestä tulesta aiheutunutta vahinkoa, joten vahinko ei ollut palovahinkona korvattava.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• E. Oy:n raportti 23.1.2019 tehdystä vuotovahinkotarkastuksesta
• U. Oy:n 28.1.2019 päivätty raportti vesijohdon saattolämmityksestä
• R. Oy:n raportti 15.1.2020 tehdystä vuotovahinkotarkastuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä,

• onko rakennukselle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon osoitettu välittömästi aiheutuneen palovahingosta, ja
• onko vakuutusyhtiöllä vakuutussopimukseen perustuva oikeus tehdä rikkoutumis- ja vuotovahinkoja koskevat ikävähennykset.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 5.1.1. (Laaja turvataso) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtojen kohdan 6.2.4 mukaan rakennukseen kiinteästi asennetun koneen tai laitteen rikkoutuessa on vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana omaisuuden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset vähennettynä kohdassa 6.3.4 mainitulla, koneen tai laitteen ikään perustuvalla vähennyksellä.

Ehtojen kohdan 6.3.4 mukaan rakennusten kiinteiden koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahingoissa katsotaan vahingon määräksi koneen tai laitteen korjaus- tai jälleenhankintakustannukset, joista tehdään seuraavat käyttöikään perustuvat vuotuiset vähennykset kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta seuraavasti:
Kone tai laite
- Kiinteät jäähdytys-, ilmastointi-, vedenjakelu- ja lämmityslaitteet, säätö- ja valvontalaitteet, sähkömoottorit, lämminvesivaraajat ja öljysäiliöt; ikävähennys 6 % vuodessa
- rakennuksia palvelevat putkistot, sähköjohtimet ja -mittarit; ikävähennys 3 % vuodessa.

Tässä tarkoitettua vähennystä ei kuitenkaan tehdä rakennukseen kiinteästi asennetun sähkömoottorin korjauskustannuksista. Jos vahingoittunut sähkömoottori voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden päivänarvo. Tässä tarkoitettu päivänarvo saadaan, kun sähkömoottorin jälleenhankinta-arvosta tehdään edellä tarkoitettu 6 %:n vähennys.

Tontilla olevan talojohdon, rakennusten välisen lämpökanavan tai maahan asennetun kaapelin rikkoutuessa tehdään 3 %:n vähennys myös vian etsimis- sekä maankaivu- ja täyttökustannuksista.

Rakenteiden sisään asennetun lämpövastuksen rikkoutuessa tehdään 6 %:n vähennys myös vian etsimisestä sekä rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannuksista.

Ehtojen kohdan 6.2.3 mukaan rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa on vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana vahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset kohdassa 6.3.3 mainitulla tavalla.

Ehtojen kohdan 6.3.3 mukaan rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa vahingon määräksi katsotan rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset, jotka otetaan vakuutuskorvauksen perusteena huomioon seuraavasti:

Putkiston tai käyttölaitteen iän ollessa alle 10 vuotta on vakuutuskorvauksen perusteena 100 % vahingon määrästä.

Jos putkiston tai käyttölaitteen ikä on 10 vuotta tai sitä enemmän, vähennetään kustannuksista ikävähennyksenä 1 % kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta. Vähennys on kuitenkin enintään 30 % ja ikävähennyksen kokonaismäärä on enintään 3.500 euroa.

Asian arviointi

Esitetyn selvityksen mukaan muutamia päiviä vuotovahingon havaitsemisen jälkeen tehdyssä tarkastuksessa vuodon syy ei ollut selvinnyt, eikä tarkastuskertomuksesta ilmene, että tuolloin olisi havaittu savun hajua tai muita merkkejä tulipalosta. Vasta 28.1.2019 tehdyistä mittauksista laaditussa raportissa mainitaan havaitusta palaneen muovin tuoksusta, joka oli paikallistunut lattian läpi tulevaan vesijohtoon. 

Vesijohdon rakennekuvan mukaan lämpökaapeli on ollut eristetyn putkirakenteen sisällä, ja putken ympärillä on lisäksi ollut suojaputki. Putken rikkoutumisen oli tarkastuskertomusten mukaan aiheuttanut lämpökaapelin vikaantuminen ja ylikuumentuminen, joiden seurauksena putkessa olleet eristeet olivat vaurioituneet ja putken ulommaisena kerroksen ollut muovi oli sulanut. Vettä oli suojaputkesta valunut kodinhoitohuoneeseen sen jälkeen, kun vesijohto oli sulanut umpeen eristeen sisällä ja putki oli rikkoutunut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että yleisesti tulella tarkoitetaan korkeassa lämpötilassa tapahtuvan palamisen yhteydessä esiintyvää ilmiötä, jossa palavasta aineesta syntyy kuumien kaasujen muodostamia valaisevia tulenliekkejä. Liekit ovat palamisen havaittava merkki lämmön ja mahdollisen savun lisäksi. Tulen syttymiseen tarvitaan lämpöä, happea ja palavaa materiaalia.

Nyt tarkasteltavana olevassa laajan turvan sisältävässä esinevakuutuksessa ei ole erikseen määritelty, mitä palovahingolla tarkoitetaan. Vahinkovakuutuksessa palovahingolla on kuitenkin vakiintuneesti tarkoitettu tulta, joka on päässyt irti. Tulen katsotaan olevan irti, kun se on riistäytynyt sellaiseen omaisuuteen, johon sen ei ole tarkoitettu leviävän. Jos esineen ei ole todettu palaneen näkyvällä liekillä, kyseessä ei ole irti päässeen tulen aiheuttama palovahinko.

Koska lämpökaapelin ja vesiputken vaurioituminen oli havaittu vasta useita päiviä vuotovahingon havaitsemisen jälkeen, Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että lämpökaapelin ja vesijohdon kuumeneminen ei ollut esimerkiksi hapen puutteesta johtuen edennyt vaiheeseen, jossa tuli on ollut irti. Se seikka, että putkessa ollut muovi oli sulanut ja lämpökaapeli ja putki olivat olleet mustuneita, ei vielä osoita, että kyseessä olisi ollut irti päässeen tulen aiheuttama vahingoittuminen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että irti päässyt tuli olisi aiheuttanut rakenteiden sisällä olevassa tulovesiputkessa ja sen rakenteisiin kuuluvassa lämpökaapelissa havaitut vahingot. Lämpökaapelin rikkoutumisvahingossa ja sen seurauksena syntyneessä vuotovahingossa vakuutusyhtiö voi tehdä vakuutusehtojen korvaussäännöksissä tarkoitetut ikävähennykset.

Asiakas on pitänyt vakuutusyhtiön ratkaisua tulkinnanvaraisena ja kohtuuttomanakin. Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antama vakuutusturva ja korvausten suuruuden määrittely on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Rikkoutumis- ja vuotovahinkojen ikävähennyksiä koskevat ehdot ovat kotivakuutuksesta maksettavien korvausten suuruutta määritteleviä, yleisesti käytettyjä vakuutussopimuksen osia.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön korvauspäätöstä voida pitää tulkinnanvaraisena eikä vakuutusyhtiön ikävähennysten tekemistä koskevan ratkaisun ole osoitettu johtavan tässä yksittäistapauksessa kohtuuttomuuteen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho