Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen (9.9.2019) mukaan asiakas oli lauantaina 7.9.2019 havainnut, että omakotitalon (rakennusvuosi 1954) WC-pönttö oli vajonnut ja sen ympärillä ollut silikoni oli repsottanut. Asiakkaat olivat ottaneet laattoja irti ja havainneet niiden alla kosteutta ja hometta.

R. Oy:n 11.9.2019 tekemästä WC:n vuotovahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan putkissa ei ollut havaittu vuotoja, eikä vuodon syytä pystytty todentamaan. Vesimittari ei ollut pyörinyt, kun vettä ei ollut käytetty. Kosteusmittauksessa WC:n alapohjan eristetilan sekä WC:n ja keittiön väliseinän alaosan oli todettu olevan märkiä. Vuodon mahdollisena aiheuttajana oli pidetty viemäriä. Purkutöiden yhteydessä oli havaittu alapohjan eristetilan vaurion rajoittuneen WC-istuimen ympärille. Vahinkoon liittymättömiä vaurioita koskevassa raportin kohdassa mainitaan, että alapohjassa oli havaittu laaja mikrobi- ja lahovaurio rakenteissa. Tarkastushetkellä tehtyjen havaintojen perusteella kyseiset vauriot eivät olleet johtuneet WC:n viemärin vuotovahingosta. Alapohjan eristetilan vaurio oli rajoittunut vessaan WC-istuimen ympärille. Tarkastuksen jälkeen samana päivänä tehdyssä viemärin kuvauksessa oli havaittu, että WC-istuimen alapuolella oleva viemäri ei ollut paikoillaan.  

Vakuutusyhtiön sivutoiminen vahinkotarkastaja JM oli 19.9.2019 lähettämässään sähköpostiviestissä todennut WC:n vahingon olevan vakuutuksesta korvattava. Hän oli kiinnittänyt huomiota mm. siihen, että vahinko korvataan R. Oy:n kartoitusraportin mukaisessa laajuudessa, ja että korvauksesta vähennetään omavastuu, sekä että vuotaneen viemärin korjauksesta tehdään ikävähennykset. Lisäksi viestissä oli mainittu, että kaikkien töiden tilaajana toimii omaisuuden omistaja ja sopimukset korjaustöistä tehdään urakoitsijan ja omaisuuden omistajan välillä. Viestin mukaan vakuutusyhtiö maksaa asumishaittakorvausta vahingon korjaamisen ajalta 100 euroa/viikko. Lisäksi vakuutus korvaa tilapäisen käymälän remontin ajalle. Kuivaussähköstä korvataan 0,13 euroa/kWh kuivausliikkeen ilmoittaman sähkönkulutuksen mukaan. Irtaimiston siirroista, siivouksesta yms. vakuutus korvaa 10 euroa tunnilta ja rakennustöistä 15 euroa tunnilta päiväkirjaa vastaan.

Alapohjan laho- ja mikrobivaurioita koskevilta osin vakuutusyhtiö on 3.10.2019 korvauspäätöksessään ilmoittanut, ettei vahinko kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Näiden vaurioiden syyksi ei ole osoitettu vakuutusehtojen mukaista äkillistä ja ennalta arvaamatonta vakuutuksesta korvattavaa vahinkotapahtumaa. Vakuutuksesta ei vakuutusehtojen mukaan voida korvata vahinkoa, joka aiheutuu hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten lahoamisesta tai mikrobeista.

Tämän jälkeen R. Oy oli 7.11.2019 tehnyt lisäkartoituksen, koska asiakas oli rakenteiden purkamisen yhteydessä havainnut keittiössä kosteusvaurioita. Asiakkaan kertoman mukaan vettä oli valunut ennen pääsulkua ja vesimittaria olevasta liittimestä. Tarkastusraporttiin tehdyn lisämerkinnän mukaan jonkinlainen vuoto näyttäisi olleen, mutta se ei näyttäsi olevan syynä koko talon alapohjassa olevaan vaurioon. Raporttiin oli lisäksi merkitty, että alapohjan laaja kosteus- ja mikrobivaurio oli ollut suurimmillaan keittiön ulkoseinän vierellä ja vaurio oli pienentynyt eteiseen päin mentäessä. Raportin mukaan keittiön ulkoseinän vierellä pohjamaa oli ollut märkää, ja alapohjan umpilaudoitus oli romahtanut.

O. Oy:n 29.11.2019 tekemästä kartoituksesta laaditun raportin mukaan todetut vuodot olivat kastelleet alapohja- ja seinärakenteita vuotoalueella ja lähiympäristössä koolausvälejä mukaillen. Lisäksi raportissa on todettu, että lahovauriot olivat pääosin eristetilan pohjalaudoituksen alapuolella, tuuletustilan puolella. Pahimmat vauriot olivat tuuletustilan puolella. Vauriot olivat olleet ilmeisen pitkäaikaisia ja siten lisänneet tuuletustilan kosteutta niin, että jatkuva korkea kosteus oli pääosin aiheuttanut todetut laho- ja mikrobivauriot. Runkohirsi oli laho alaosasta, pohjalaudoituksen kannatinrima oli lahonnut täysin ja hajonnut purkutöiden yhteydessä. Raportin mukaan terassirakenteet olivat heikentäneet tuuletusta. Maapohja oli märkää ja sokkelissa oli viitteitä siitä, että ulkopuoliset vedet olivat kastelleet maapohjaa.

Korvauspäätöksessään 13.12.2019 vakuutusyhtiö on kertonut, että viemärin vuotamisesta WC-tilaan aiheutuneet vahingot korvataan vakuutuksesta, ja että WC-tilassa olevan märän alueen korjaustyöt sisältyvät vakuutuksen korvauspiiriin. Omavastuu on 260 euroa ja ikävähennys 46 %. Lisäksi vakuutusyhtiö on kertonut, että keittiössä olevan tulovesilinjan liitoksen vuotamisesta aiheutunut vahinko sisältyy korvauspiiriin. Märän alueen rakenteiden korjaustyöt keittiössä korvataan ottaen huomioon omavastuu 260 euroa ja ikävähennys 3.000 euroa. Vuotaneen putkiliitoksen korjauskuluja koskee 90 prosentin ikävähennys.

Myös tässä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on todennut, ettei alapohjan rakenteiden laho- ja mikrobivaurioita korvata vakuutuksesta. Vaurioiden syyksi on selvitysten perusteella todettavissa pitkäaikainen kosteusrasitus alapohjan tuuletustilasta. Tuuletustilan kosteusrasitukseen vaikuttavat ulkopuolisten vesien puutteellinen hallinta, salaojitusten puuttuminen ja tuuletustilan tuuletuksen puutteellisuus.

Asiakas on ilmoittanut, että vakuutusyhtiöltä oli pyydetty kertakorvausta vahingoista, ja että hän oli pitänyt vakuutusyhtiön tammikuussa 2020 tekemää tarjousta liian pienenä. Asiakas oli pyytänyt L:ltä tarjouksen korjaustöistä, ja L:n 3.2.2020 päivätyn tarjouksen mukaan vesivahingon korjaustöiden hinta on 45.000 euroa. 

Koska osapuolet eivät olleet päässeet yksimielisyyteen kertakorvauksen suuruudesta, vakuutusyhtiö oli 20.2.2020 korvauspäätöksessään ilmoittanut, että se maksaa riidattomana korvauksena vakuutusehtojen mukaisen nykyhintakorvauksen. R. Oy:n tarjouslaskelman perusteella uudishinnan mukaisiksi korjauskustannuksiksi oli arvioitu 46.850,31 euroa, ja nykyhintakorvauksena vakuutusyhtiö maksoi 70 % uudishinnan mukaisista kustannuksista. Kun vahingon määrästä vähennettiin kaksi omavastuuta (520 euroa) ja tehtiin (3.000 euron) ikävähennys, nykyhinnan mukainen korvaus oli 29.275,22 euroa.  Vakuutusyhtiö oli lisäksi ilmoittanut, että uudishinnan ja nykyhinnan mukaisten korvausten välistä erotusta voidaan maksaa, kun vakuutuksenottaja toimittaa vakuutusyhtiöön selvitykset, laskut ja kuitit korjaustöiden toteutuvista kustannuksista. 

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEen 18.6.2020 tekemässään yhteydenotossa asiakas oli kertonut olevansa tyytymätön muun muassa saamiinsa korvauksiin ja asian hoitamiseen vakuutusyhtiössä. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE oli vastannut hänen selvityspyyntöönsä 4.11.2020 päivätyllä kirjeellä. Kirjeessä oli selostettu asiakkaalle maksettuja korvauksia ja niiden perusteita. 

FINEn kirjeen liitteenä olevassa vakuutusyhtiön listauksessa on eritelty 13.12.2019 – 9.6.2020 maksetut yhteensä 77.874,18 euron suuruiset korvaukset. Korvauserittelyn mukaan vakuutusyhtiö oli joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 maksanut yhteensä 7.152,49 euron korvaukset rakenteiden purkutöistä ja väliaikaisen WC:n asentamisesta. Helmikuun 2020 alussa asiakkaalle oli maksettu 2.197,96 euron korvaukset omasta työstä ja asumishaitasta. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli 22.2.2020 maksanut nykyhintakorvauksen lisäksi yhteensä 2.428,64 euron korvaukset asiakkaan omasta työstä ja asumishaitasta. Keittiön ja eteisen kalusteista sekä korjaustyöstä vakuutusyhtiö oli 6.4.2020 maksanut 9.155,03 euron korvaukset sekä kahdella myöhemmällä maksusuorituksella (27.4.2020 ja 8.5.2020) yhteensä 9.915,58 euroa korjaustöiden urakasta. Edellä mainittujen määrien lisäksi vakuutusyhtiö oli maksanut eräitä muita korvauksia 9.6.2020 asti.

Asiakkaan valitus

Kesäkuussa 2020 tekemässään valituksessa asiakas on kritisoinut sitä, että korvauspäätöksen saamiseen oli mennyt 5 kuukautta, ja että korvausperustetta oli muutettu koko käsittelyn ajan. Asiakas ei ollut saanut selkeää koostetta siitä, mitä korvauksia oli maksettu. Korvauspäätös oli tehty vakuutusyhtiön yhteistyökumppanin puutteellisen laskelman mukaan, ja laskelma oli tehty vasta asiakkaan valitseman urakoitsijan tarjouksen jälkeen. Urakoitsijan hinta oli ollut tiedossa ennen yhteistyökumppanin laskelman tekoa.

Vakuutusyhtiön laskelmasta olivat puuttuneet muun muassa R. Oy:n työnjohto ja kate. Korjaustyöt oli aloitettu 17.2.2020. Omat muutokset ja lisäykset asiakas oli maksanut tai tehnyt itse.  Vakuutusyhtiön 13.12.2019 päivätyn päätöksen perustelut olivat osaksi vääriä ja perusteettomia.

Kun rakenteita oli purettu, vaurioiden oli todettu olleen kartoituksessa havaittuja laajempia. Kaikki lattiat olivat menneet uusiksi, koska vauriot olivat olleet niin laajat. JM. oli todennut kaikkien vaurioiden menevän vakuutukseen. Korjaus muutetulla alapohjarakenteella oli 6.000 euroa halvempi kuin vanhan rakenteen mukainen rakentaminen. Asiakas toteaa, että kukaan ei voi kieltää, että osa vaurioista oli johtunut tuuletuksen puutteesta, mutta kaikkia vaurioita se ei kattanut. Kukaan ei voi eritellä niitä vesiä, jotka olivat tulleet vuodosta ja toisaalta muualta. Asiakas katsoo, että tulkinta tulee tehdä hänen edukseen.

Asiakas on ensin vaatinut R. Oy:n ja L:n tarjouksen välisen eron 2.289,18 euron (45.000 - 42.710,82) korvaamista, 5.000 euroa kahden asunnon huoltotöistä ja lämmityksestä 5 kuukaudelta ja sähköistä 1.000 euroa kuukaudessa 7.9.2019-17.2.2020 väliseltä ajalta sekä lisäksi 4.000 euron korvausta rakennuksen lämmittämisestä puilla 4 kuukauden ajan. 

Lisäselvityksessään 8.11.2020 asiakas on ilmoittanut hyväksyvänsä ikävähennykset, kaksi omavastuuta ja sen, että oman työn korvauksena katetaan mainitut vähennykset, jotka ovat yhteensä 3.520 euroa. Asiakas on samalla täsmentänyt korvausvaatimustaan siten, että 2.289,18 euron lisäksi hän vaatii 4.000 euroa korvausta vahingoittuneen rakennuksen lämmittämisestä puilla 4 kuukauden ajan. Talon lattiat olivat olleet auki 7.9.2019 – 17.2.2020 välisen ajan. Sähköpatterien lisäksi taloa lämmitettiin takalla lähes päivittäin, ettei talo jäädy. Perusteluina vaatimukselle asiakas esittää, että lisälämmityksen tarve oli johtunut pääosin vakuutusyhtiön viivyttelystä ja päättämättömyydestä.

Asiakas vaatii asian pitkittämisestä kohtuullisen vahingonkorvauksen. Korkoa asiakas vaatii 10 %:n mukaan viideltä kuukaudelta 1.875 euroa (45.000 * 10 % * 5/12). Täsmennyksenä korkovaatimukselle asiakas esittää, että vahinko oli sattunut 7.9.2019 ja korjaukset olivat alkaneet 20.2.2020, ja että korkoaikaa on 5 kuukautta, kun ajasta vähennettiin asian normaali käsittelyaika 1 kuukausi.

Asiakas on 17.1.2021 päivätyssä lisäyksessä vastaukseen vakuutusyhtiön toiminnasta täsmentänyt, että 8.164,18 euron korvausvaatimus sisältää 2.289,18 euron korvauksen korjauskustannuksista, 4.000 euron suuruisen korvausvaatimuksen rakennuksen lämmittämisestä puilla ja 1.875 euron suuruisen viivästyskorkovaatimuksen. 

Asiakas on kyseenalaistanut vakuutusyhtiön ja sen yhteistyökumppanin toimintaa. Vakuutusyhtiö käytti laskelmien tekemiseen yhteistyökumppania, joka laski korjauskustannukset vahinkoon. Ohjeet laskelman laajuuteen vakuutusyhtiö antoi yhteistyökumppanille. Laskelmassa käytettiin vakuutusyhtiön hyväksymää laskentaohjelmaa sen hyväksymillä yksikköhinnoilla. Laskentaohjelmalla ei edes voitu laskea kaikkia korjauksissa tarvittavia työsuoritteita, koska kaikille työsuoritteille ei ole löytynyt hintaa. Miten luotettavana laskelmaa voidaan pitää? Laskelman tekijä on jo alussa tiennyt, ettei se saa työtä tehtäväksi, minkä vuoksi laskelman tarkkuus ei ole taattu. Kuitenkin tämä toimintatapa on yleisessä käytössä kaikissa vakuutusyhtiöissä. Asiassa on tarkastuksen paikka.

Asiakas on myös kritisoinut sitä, että kukaan ei ota kantaa heidän vaatimuksiinsa eikä vakuutusyhtiön toimintaan asiassa. Hän kysyy, eikö FINEn kuulu valvoa vakuutusyhtiöiden toimintaa eikä olla niiden kanssa samaa mieltä. Kuuluuko asiakkaan kärsiä vakuutusyhtiön tekemistä töppäyksistä?

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö selostaa tapahtumien kulkua ja katsoo maksaneensa sen, mitä vakuutuksesta korvattavien vahinkojen vuoksi tulee korvata. Kohteessa on ollut kaksi korvattavaa vuotovahinkoa ja yksi ei-korvattava vahinko.

Vakuutusyhtiö on 13.12.2019 päivätyssä korvauspäätöksessä todennut, että viemärin vuotamisesta WC-tilaan aiheutuneet äkilliset vuotovahingot ovat korvattavia ja että keittiössä sijaitsevan tulovesilinjan liitoksen äkillisestä vuodosta aiheutuneet vahingot sisältyvät vakuutuksen korvauspiiriin. Alapohjan laho- ja mikrobivaurioiden ei ollut voitu todeta aiheutuneen vakuutuksesta korvattavista vuotovahingoista, minkä vuoksi ne jäävät vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. 

Alussa asiaa oli paikan päällä hoitanut vakuutusyhtiön sivutoiminen vahinkotarkastaja JM. Asiakkaille oli tammikuussa 2020 tarjottu rahallista ns. kertakorvausta koko vahingon vakuutuskorvauksen osalta. Tiedossa oli ollut, että asiakas tulee tekemään laajaa remonttia kohteessa ja paljon muutakin kuin mitä tulee vakuutuskorvauksen piiriin. Asiakkaat olivat 26.1.2020 valtuuttaneet L:n hoitamaan vahinkoasiaa vakuutusyhtiöön päin. 

Asiakkaat eivät olleet hyväksyneet rahakorvausta, ja asian selvittelyä oli jatkettu L:n ja vakuutusyhtiön kesken. L. oli vaatinut, että rakennustyöt tekee ulkopuolinen urakoitsija. Asiassa oli sen jälkeen ollut erimielisyyttä mm. siitä, mitä vakuutusyhtiön rahakorvauksen perusteena oleva R. Oy:n laskelma oli sisältänyt. L. oli tarjoutunut itse tekemään vesivahingon korjaustyöt 3.2.2020 antamallaan tarjouksella hintaan 45.000 euroa. L:n tarjous sisältää tuulettuvan alapohjarakenteen muutostyön kauttaaltaan maanvaraiseksi betonilaataksi sekä muita korvattaviin vahinkoihin liittymättömiä toimenpiteitä. Vakuutusyhtiö ei ole hyväksynyt L:n tarjousta. Asiakkaat eivät ole missään vaiheessa osoittaneet, että vakuutuskorvauksen piiriin luettavat kustannukset olisivat muuta, kuin mitä vakuutusyhtiön käyttämä R. Oy:n laskelma on sisältänyt.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa
- Raportti R. Oy:n 11.9.2019 tehdystä vahinkotarkastuksesta
- Raportti R. Oy:n 7.11.2019 tekemästä lisäkartoituksesta
- Raportti O. Oy:n 26.11.2019 tekemästä kartoituksesta / tarkastuksesta. Kohta ”Vuotoa koskeva laite/putki” todetaan valokuvatekstissä: Ennen kartoitusta todettu vuotoa tonttijohdon liitoksessa ennen mittaria. Kartoitushetkellä vuotoa pääsulun karan juuresta ennen mittaria. Myös WC:ssä todettu märkää WC-pytyn viemäröinnin juurella lattiapinnassa sekä eristeessä. Raportin mukaan vuodon syyt oli selvitetty 9/2019 tehdyssä vahinkokartoitusraportissa sekä LVI-liikkeen lausunnossa.
- Ympäristöterveysvalvonnan tarkastuskertomus 24.9.2019 kiinteistöllä tehdystä tarkastuksesta. 
- L:n 3.2.2020 päivätty tarjous vuotovahinkojen korjauskustannuksista
- R. Oy:n laskelmia korjauskustannuksista
- Vakuutus- ja Rahoitusneuvonta FINEn 4.11.2020 päivätty selvitys ja siihen sisältyvä vakuutusyhtiön laskelma maksetuista korvauksista
- Selvityksiä keittiön kalusteiden hankinnasta sekä muita vahinkoon liittyviä laskelmia, kuitteja ja tarjouksia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutuksesta korvattavien kahden vuotovahingon suuruudesta ja vakuutuksesta maksettavien korvausten suuruudesta sekä vakuutusyhtiön velvollisuudesta maksaa viivästyskorkoa ja vahingonkorvasta. 

Keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko vakuutusyhtiön maksama korvaus riittävä kattamaan WC:ssä ja keittiössä todettujen vuotojen rakennuksen rakenteille aiheuttamien suoranaisten esinevahinkojen korjauskustannukset sekä muut ehtojen mukaan korvattavat kustannukset.

Tarkemmin tarkasteltuna kiista koskee 
- sitä, onko vakuutuksenottaja osoittanut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvien kahden vahingon, eli WC:ssä todetun viemärivuodon ja keittiössä todetun käyttövesiputken liittimen vuodon, korjaamisesta aiheutuneiden kustannusten olevan maksettuja korvauksia suuremmat, ja onko vakuutusyhtiö velvollinen maksamaan lisäkorvausta R. Oy:n ja L:n tekemien laskelmien erotuksen.
- sitä, onko vakuutusyhtiölle syntynyt vakuutussopimukseen perustuva velvollisuus maksaa lisäkorvausta rakennuksen lämmittämisestä puilla neljän kuukauden ajan
- sitä, onko vakuutusyhtiön suoritus viivästynyt siten, että sen tulee maksaa viivästyskorkoa
- sitä, onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus maksaa vahingonkorvausta vahinkokäsittelyn viivästymisen perusteella.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 9 §:n 
- 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
- Saman lainkohdan 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Vakuutusehtojen mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden esinevakuutusten ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa mainitut muut kustannukset.

Vahingon määrä –kohdan mukaan vahingon sattuessa omaisuuden arvo ja vahingon määrä määritellään joko uudishinnan, nykyhinnan, ikäpoistojen tai käyvän arvon mukaan vahingoittuneesta omaisuudesta riippuen. Vahingon määrä ei ole sama kuin maksettavan korvauksen määrä.

Korvauksen määrä –kohdan mukaan korvauksen määrällä tarkoitetaan vahingosta maksettavaa korvausta. Korvauksen määrä saadaan vähentämällä vahingon määrästä muun muassa mahdolliset ikäpoistot ja omavastuu.

Omavastuu-kohdan mukaan omavastuu on se rahamäärä, jonka vakuutuksenottaja on päättänyt ottaa omalle vastuulleen. Omavastuu merkitään vakuutuskirjaan, ja kun vahinko tapahtuu, omavastuu vähennetään vahingon määrästä.

Vakuutusturvan sisältö –kohdan (4) mukaan vakuutukselle voi valita turvan tasoksi laajan, perus- tai suppean turvan tason. Turvan taso vaikuttaa vakuutusturvan laajuuteen ja vakuutuksen hintaan. Turvan taso merkitään vakuutuskirjaan ja vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneita vahinkoja korvataan sen mukaisesti.

Kohdan 4.1 (laaja taso) mukaan turva […] ja […] korvaavat äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot, poikkeukselliset tulvavahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Kohdan 4.4.3 (Tilapäinen asuminen) mukaan koti-irtaimiston vakuutuksesta korvataan [vakuutusyhtiön] etukäteen hyväksymät kohtuulliset, ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavat kustannukset, joita vakuutetulle aiheutuu vakinaiseen asuntoon kohdistuneesta tämän sopimuksen perusteella korvattavasta vahingosta, jonka vuoksi vakuutettu joutuu tilapäisesti muuttamaan vakinaisesta asunnosta muualle.
Kustannuksista korvataan 90 % enintään vuoden pituiselta ajalta, kuitenkin enintään 10 % irtaimiston vakuutus- tai enimmäiskorvausmäärästä kuukaudessa. Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon todelliset ylimääräiset kustannukset, joista vähennetään säästyneet kustannukset, kuten matkakustannukset ja vahingoittuneen asunnon vuokrakustannukset. Korvattavista kustannuksista vähennetään lisäksi omavastuu.

Kohdan 4.4.5 (Muut kustannukset) mukaan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutetussa kohteessa korvataan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon seurauksena kohtuulliset kustannukset, jotka vakuutuksenottajalle on aiheutunut sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittamisesta, torjumisesta tai paloviranomaisen määräämästä jälkivartioinnista.

Kohdan 4.5 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata
- […]
- (11.) vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen hitaasti tapahtuvasta ilmiöstä, kuten
           - syöpymisestä tai pilaantumisesta
           - homehtumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, hajusta tai mikrobeista
           - kulumisesta tai aineen väsymisestä.
- […]
- (13.) vahinkoa, joka on aiheutunut sääolosuhteista tai luonnonilmiöistä, kuten
           - vesi- tai lumisateesta, tulvasta tai aallokosta
           - jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta
           - pohja-, pinta- tai sulamisvedestä.
- […].

Yleisten sopimusehtojen kohdan 5.1 (Tietojen antaminen sopimuksen voimassaoloaikana, [vakuutusyhtiön] tiedonantovelvollisuus, VSL 6, 7 ja 9 §) kolmannen alakohdan mukaan jos [vakuutusyhtiö] tai sen edustaja on vakuutuksen voimassaoloaikana antanut vakuutuksesta puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää, jos tällaisten puutteellisten, virheellisten taikka harhaanjohtavien tietojen voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka [vakuutusyhtiö] tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Kohdan 11.1 (Korvausmenettely, Korvauksen hakijan velvollisuudet, VSL 32, 69 ja 72 §) mukaan korvauksen hakijan on annettava [vakuutusyhtiölle] sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen [vakuutusyhtiön] vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös [vakuutusyhtiön] mahdollisuudet hankkia selvitystä. [vakuutusyhtiö] ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. […]
[…]
[Vakuutusyhtiölle] on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään korjaamaan tai hävittämään.

Ehtojen kohdan 11.3 (Korvausmenettely, [Vakuutusyhtiön] velvollisuudet) toisen kappaleen mukaan [vakuutusyhtiö] suorittaa vakuutustapahtumasta johtuvan vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, [vakuutusyhtiö] suorittaa kuitenkin edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan. Viivästyneelle korvaukselle [vakuutusyhtiö] maksaa korkolaissa (633/82) säädettyä viivästyskorkoa. 

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvamaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa mainitut muut kustannukset. 

Lähtökohtaisesti korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus hänelle aiheutuneen vahingon suuruudesta. Tässä tapauksessa näyttövelvollisuus merkitsee sitä, että asiakkaan tulee voida osoittaa, että kahden korvattavan vuotovahingon aiheuttamat korjauskustannukset ovat olleet suuremmat kuin mitä korjauskustannuksia vakuutusyhtiö on jo korvannut.

Korvattavien vuotovahinkojen korjauskustannukset

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on korvauspäätöksissään ilmoittanut, että se korvaa WC-tilassa ja keittiössä havaittujen kahden vuotovahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset, mutta alapohjan laho- ja mikrobivaurioita ei korvata vakuutuksesta. 

Asiakas ei ole kiistänyt vakuutusyhtiön 13.12.2019 – 9.6.2020 välisenä aikana maksamista korvauksista laadittua laskelmaa. Asiakas on todennut, että kukaan ei voi kieltää, että osa vaurioista oli johtunut alapohjan tuuletuksen puutteesta, mutta kaikkia vaurioita se ei kattanut. Kukaan ei voi eritellä niitä vesiä, jotka olivat tulleet vuodosta ja mitkä muulta. Asiakas katsoo, että tulkinta tulee tehdä asiakkaan eduksi.

Asiakas on pitänyt R. Oy:n laskelmia epäluotettavina ja puutteellisina sekä katsonut, ettei laskelmissa ole otettu huomioon työnjohtoa ja katetta. Asiakas ei ole kuitenkaan yksilöinyt väitteitään siitä, että R. Oy:n laskelmissa esitetyt erittelyt tai kustannukset olisivat olleet virheelliset tai muilta osin puutteelliset. Tietoa ei ole myöskään siitä, minkä suuruisten yksikkökustannusten perusteella eri kustannuseriä tulisi asiakkaan mielestä tarkastella. Vaatimustensa perusteena asiakas on viitannut L:n tarjoukseen, jossa ei kuitenkaan ole eritelty materiaali- tai työkustannuksia tai muitakaan tarjottuun summaan sisältyviä eriä euromääräisesti. 

Vakuutusyhtiö on katsonut, että L:n tarjous on sisältänyt rakennuksen alapohjan laho- ja mikrobivaurioiden korjaamisesta aiheutuneita ja muita vakuutukseen kuulumattomia kustannuksia, minkä vuoksi tarjousta ei voitu käyttää korvauksen maksamisen perusteena vuotovahinkojen osalta. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan R. Oy oli muokannut laskelmaansa sitä mukaa, kuin esille oli tullut tietoja, jotka olivat vaikuttaneet laskelman sisältöön. 

Esitetyn laskelman mukaan vakuutusyhtiö on maksanut korvauksia kaikkiaan 77.874,18 euroa, mistä määrästä vuotovahinkojen aiheuttamia korjauskustannuksia on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan maksettu ainakin yli 50.000 euroa (46.850,31 uudishinta + 9.155,03 keittiön alakaapit ja eteisen kaapit). Vakuutuslautakunta toteaa tämän vuoksi, että vakuutusyhtiön maksama korvaus on ylittänyt L:n esittämän tarjouksen mukaisen määrän 45.000 euroa. 

Asiakas on katsonut, että kaikki lattiat oli jouduttu vuotovahinkojen vuoksi uusimaan, ja että alapohjarakenteen uusiminen toisenlaiseksi olisi tullut 6.000 euroa halvemmaksi kuin korjaukset aikaisemman alapohjarakenteen mukaisiksi. 

O. Oy:n raportin mukaan todetut vuotovahingot olivat kastelleet alapohja- ja seinärakenteita vuotoalueella ja sen lähiympäristössä. Pahimmat alapohjan vauriot olivat kuitenkin olleet tuuletustilan puolella ja pääosa lahovaurioista oli ollut eristetilan pohjalaudoituksen alapuolella tuuletustilan puolella. Raportin mukaan pääosan laho- ja mikrobivaurioista oli aiheuttanut tuuletustilassa ollut korkea kosteus.

Tarkastusraporteissa olevien selvitysten perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että korvattavien vuotovahinkojen vaurioittama alapohjarakenne on rajoittunut vuotoalueille ja niiden lähiympäristöön. Alapohjan laho- ja mikrobivauriot olivat suurimmalta osaltaan olleet seurausta vähitellen tapahtuneesta rakenteiden vaurioitumisesta, mitkä vahingot eivät ole kuuluneet kotivakuutuksen korvauspiiriin. Asiassa on lisäksi jäänyt näyttämättä, että rakennuksen koko alapohjarakenne ja kaikki sen lattiat oli jouduttu uusimaan korvattavien vuotovahinkojen vuoksi, vaikka otetaan huomioon se, että keittiön vuotovahinko ja muu vuotovahinkojen laajuus oli selvinnyt vasta rakenteiden purkamisen yhteydessä. Tarkempaa selvitystä ei ole myöskään siitä, mikä osuus lattioiden uusimisesta on pitänyt tehdä vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävien alapohjan laho- ja mikrobivaurioiden korjaamisen vuoksi ja mikä osuus on ollut vuotovahinkojen aiheuttamaa korjaustarvetta. 

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut korvattavista kahdesta vuotovahingosta aiheutuneen suurempia korjauskustannuksia, kuin mitä vakuutusyhtiö on korvannut 13.12.2019-9.6.2020 välisenä aikana. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta korvata asiakkaan vaatimaa R. Oy:n ja L:n laskelmien erotusta 2.289,18 euroa.

Tulevasta korvauksesta annetut tiedot

Asiakas on väittänyt, että korvausperustetta on muutettu vahinkokäsittelyn aikana ja että vakuutusyhtiö on luvannut korvata myös alapohjan laho- ja mikrobivaurioiden korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia, sekä että vakuutuksesta korvattaisiin sellaisia muita kustannuksia, jotka eivät kuulu korvattaviin kahteen vuotovahinkoon. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan vakuutusyhtiön tai sen edustajan vahingon sattumisen jälkeen tulevasta korvauksesta antamat tiedot eivät sido vakuutusyhtiötä. Yhtiö on velvollinen maksamaan lain ja vakuutusehtojen mukaiset korvaukset. Jos annetuista vääristä tiedoista on aiheutunut korvauksen hakijalle jotain lisävahinkoa, vakuutusyhtiö voi kuitenkin olla vastuussa tällaisen lisävahingon korvaamisesta sopimusoikeudellisten vahingonkorvausperiaatteiden mukaisesti.
 
Vakuutuslautakunta käsittelee asiat käytettävissään olevan kirjallisen selvityksen perusteella. Lautakunta ei sille toimitetun aineiston perusteella ole voinut todeta vakuutusyhtiön luvanneen lausunnonpyytäjälle, että kaikki vahingot korvataan tai että vakuutuksesta korvataan sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole aiheutuneet sattuneiden kahden vuotovahingon korjaamisesta. Tapauksessa ei tämän takia ole perusteita arvioida vakuutusyhtiön vastuuta vakuutusehtojen sisällöstä poikkeavalla tavalla.

Rakennuksen lämmittämiskustannukset

Täsmentämiensä korvausvaatimusten mukaan asiakas on vaatinut 4.000 euron korvausta rakennuksen lämmittämisestä puilla neljän kuukauden ajan (1.000 €/kk). Perusteluna vaatimukselleen asiakas on esittänyt, että rakennusta oli jouduttu lämmittämään puilla, ettei sähkön kulutus olisi ollut liian suurta. Lattiat olivat olleet auki 4 kuukautta keskellä talvea, eikä vakuutuksesta oltu saatu kohtuullista päätöstä korjaustöiden korvauksesta eikä tekijästä.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan ylimääräisiä, vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymiä kohtuullisia asumis-, kuljetus-, varastointi- ja vastaavia kustannuksia, kun vakuutettu joutuu muuttamaan tilapäisesti vakinaisesta asunnosta muualle. Korvauksen määrässä otetaan huomioon todelliset ylimääräiset kustannukset, joista vähennetään säästyneet kustannukset. Tässä kohdassa tarkoitettujen lämmityskustannusten korvaamisen edellytyksenä on vakuutusehtojen mukaan siis se, että kustannukset ovat kohtuullisia ja että vakuutusyhtiö on ne etukäteen hyväksynyt, ja että kyse on sellaisista kustannuksista, joita ei ilman vahinkoa olisi syntynyt.

Asiakirjoista ilmenee, että rakennuksen lämmitysmuoto on ollut suora sähkölämmitys, ja että vakuutusyhtiö on korvannut lisääntyneen sähkönkulutuksen ajalta 1.9.2019 – 10.5.2020 toteutuneen sähkönkulutuksen ja vastaavan, vuotta aikaisemman ajanjakson sähkönkulutuksen erotuksen suuruisena. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiakkaan erittelemättömästä vaatimuksesta ilmene, mitkä ovat olleet puilla lämmittämisestä aiheutuneet todelliset ylimääräiset kustannukset, joista ehtojen mukaan vähennetään säästyneet kustannukset. Selvitystä ei ole myöskään siitä, että vakuutusyhtiö olisi kieltäytynyt korvaamasta lisääntynyttä sähkönkulutusta siinä tapauksessa, ettei rakennusta olisi lainkaan lämmitetty puilla.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiön ole osoitettu etukäteen hyväksyneen puilla lämmittämisestä aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamista lisääntyneen sähkönkulutuksen ohella. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiölle ole syntynyt vakuutussopimukseen perustuvaa velvollisuutta korvata asiakkaan vaatimia kustannuksia. 

Viivästyskorko

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiön tulee maksaa korvaus viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Korvauksen riidaton osa tulee suorittaa 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut edellä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot. Jos vakuutusyhtiön korvaussuositus viivästyy vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, viivästyneelle korvaukselle tulee maksaa korkolain mukaista viivästyskorkoa. 

Asiakkaan vaatimus 10 prosentin suuruisen koron maksamisesta viideltä kuukaudelta on perustunut siihen, että vahinko oli sattunut 7.9.2019, korjaustyöt oli aloitettu 17.2.2020, ja että asian hoitamiseen tuli varata kuukauden aika. Asiakas ei ole tarkemmin yksilöinyt, mikä tai mitkä maksusuoritukset hänen mielestään olivat viivästyneet. Vahinkotarkastajan syyskuussa 2019 asiakkaalle lähettämässä sähköpostissa oli todettu, että työn tilaajana toimii asiakas, ja että korjaustoimista aiheutuneet kuitit ja muut todisteet voi toimittaa tiettyihin osoitteisiin.

Asiakirjoista ilmenee, että vakuutusyhtiö on joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 maksanut korvauksia rakenteiden purkukustannuksista, helmikuun alkupuolella korvausta asiakkaan omasta työstä ja asumishaitasta. Koska asiakas ei ollut hyväksynyt vakuutusyhtiön tekemää kertakorvausta, asiakkaalle oli 20.2.2020 maksettu nykyhinnan mukainen korvaus. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli maksanut helmikuun lopusta 2020 kesäkuun 2020 alkuun asti useita laskuja ja korvauksia muun muassa keittiön ja eteisen kalusteista sekä niiden asennustöistä, asiakkaan omista töistä ja lisääntyneestä sähkönkulutuksesta sekä loppusiivouksesta ja eräistä muista kustannuksista.

Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vakuutusyhtiön suoritukset olisivat viivästyneet siten, että yhtiölle olisi syntynyt velvollisuus maksaa viivästyskorkoa. Vakuutuslautakunta toteaa myös, että alkuvuonna 2020 sovellettava korkolain mukainen viivästyskorko on ollut 7 %. 

Vaatimus vahingonkorvauksesta

Koska korvausten maksamisen ei ole näytetty tässä tapauksessa viivästyneen, vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan asiakkaalle viivästyskorkoa. Lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että vakuutusyhtiö olisi muiltakaan osin vahingonkorvausvelvollinen asiakkaan esittämien vaatimusten johdosta. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, ettei sen tai myöskään FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan toimivaltaan kuulu vakuutusyhtiöiden toiminnan valvominen. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvaamat rakenteiden korjauskustannukset sekä muut korvatut määrät ovat vakuutusehtojen mukaisia ja riittäviä vakuutuksen korvauspiiriin kuuluneiden kahden vuotovahingon aiheuttamien korjauskustannusten korvaamiseen. 

Perusteita lisäkorvausten maksamiselle tai viivästyskoron maksamiselle ei ole näytetty toteen, minkä vuoksi lautakunta ei suosita korvauspäätösten muuttamista. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho