Haku

FINE-035561

Tulosta

Asianumero: FINE-035561 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 02.02.2022

Tonttivesijohdon vuotaminen. Vahingon korvattavuus. Asennusvirhettä koskeva rajoitusehto. Vuotokohdan paikantamiseen liittyvät kustannukset. Korvattavien kustannusten määrä.

Tapahtumatiedot

Vuonna 2015 valmistuneen paritalon kellarissa havaittiin 25.10.2019, että runkovesijohdon suojaputkesta oli tullut vettä. Vedentulo loppui, kun tonttihaaran runkoverkon sulkuventtiili suljettiin.

Asiakas ilmoitti vahingosta vakuutusyhtiölle puhelimitse 29.10.2019. Puhelun jälkeen vakuutusyhtiön asiakkaalle lähettämässä sähköpostiviestissä todettiin, että puhelussa sovittiin asiakkaan tilaavan paikalle kaivinkoneen ja LVI-liikkeen korjauttamaan vuodon. Vakuutusyhtiö pyysi viestissä asiakasta toimittamaan LVI-liikkeen lausunnon vuodon syystä ja valokuvaamaan vuotokohdan ennen vuotokohdan umpeen laittamista. Vakuutusyhtiö kertoi tekevänsä korvauspäätöksen vahingon korvattavuudesta selvitysten saamisen jälkeen.

Asiakas tilasi C Oy:n suorittamaan vuotavan putken korjaamiseksi tarvittavat maankaivuu-, korjaus- ja täyttötyöt. C Oy:n korjauslaskussa todetaan, että tonttisulun avaamisen jälkeen käsin irrotettavissa olleet tonttijohdon liitokset on kiristetty.

Vakuutusyhtiö totesi 29.1.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä, että vuotavat liitokset ovat jääneet asennusvaiheessa kiristämättä. Vakuutusyhtiö pitää epätodennäköisenä, että neljä vuotta ennen vahingon tapahtumista käyttöönotetun putken liitokset löystyisivät itsestään. Liitosten kiristämättä jättäminen on asennusvirhe, josta aiheutunutta vahinkoa ei vakuutusehtojen mukaan korvata.

Vakuutusyhtiö on lähettänyt asiakkaalle 10.3.2020 päivätyn sähköpostiviestin, jonka mukaan vakuutusyhtiö korvaa kuitenkin selvittelykuluina putken esiin kaivamisen ja vuotokohdan paikantamisen kustannukset. Nämä kulut olivat vakuutusyhtiön tarkastajan tekemän arvion mukaan 1.927,59 euroa. Korjauslaskun kokonaissumma oli 19.834,72 euroa.

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle olevansa tyytymätön selvittelykuluiksi katsottavien kustannusten määrään. Vakuutusyhtiö totesi 20.3.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä, että muut kuin 10.3.2020 viestissä korvattavaksi katsotut kulut ovat korvattavien kulujen ulkopuolelle jääviä putken korjauskuluja, eikä lisäkorvausta tällöin suoriteta. Asiakas lähetti 12.5.2020 vakuutusyhtiöön C Oy:n tekemän selvityksen korjauslaskun kustannusten jakaantumisesta vian etsimiskulujen ja muiden kulujen välillä. Vakuutusyhtiö viittasi 20.5.2020 asiakkaalle lähettämässään sähköpostiviestissä teknisen tarkastajan tekemään laskelmaan selvittelykulujen määrästä, eikä maksanut selvittelykuluista enempää korvausta.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa vakuutusyhtiön vakuutusehtojen mukaisesta korvausvastuusta. Asiakas katsoo ensisijaisesti, että vakuutusyhtiö ei ole ollut oikeutettu epäämään korvausta asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon vedoten. Mikäli kyseinen rajoitusehto kuitenkin soveltuu vahinkotapaukseen, tulisi vakuutusyhtiön joka tapauksessa korvata asiakkaalle vuodon syyn selvittämisestä aiheutuneet kustannukset C Oy:n tekemän selvityksen mukaisesti, eli 15.193,67 euroa. Erimielisyyttä on myös siitä, onko vuodon syy selvinnyt siinä vaiheessa, kun vuotokohta on kaivettu esille.

Asiakas on ollut ensimmäisen kerran vakuutusyhtiöön yhteydessä 29.10.2019 puhelimitse. Puhelimessa vakuutusyhtiön tekninen tarkastaja on kertonut asiakkaalle, että vakuutusyhtiö korvaa kustannukset vuodon syyn löytymiseen asti. Myöhemmin osapuolten välille tuli erimielisyyttä siitä, onko tekninen tarkastaja sanonut puhelimessa edellä todetulla tavalla, jolloin asiakas pyysi mahdollisuutta puhelun kuuntelemiseen. Vakuutusyhtiö ilmoitti tällöin asiakkaalle, että puhelun sisältö on ollut edellä todetun mukainen.

C Oy aloitti työt kohteessa 31.10.2019 ja tontin rajalla pettänyt putken liitos paikannettiin 3.11.2019. Asiakkaan vakuutusyhtiölle toimittaman C Oy:n laskun mukaan korjauskustannukset ovat olleet euroa. Vakuutusyhtiön ilmoitti asiakkaalle korvattavaksi hyväksyttävien selvittelykulujen olevan 1.927,59 euroa vakuutusyhtiön teknisen tarkastajan tekemän laskelman mukaisesti. Asiakas lähetti vakuutusyhtiölle 12.5.2020 C Oy:n tekemän selvityksen, jonka mukaan iso osa laskun kuluista jakaantuu siten, että 70 % on kohdistunut vian etsimiseen, 10 % tonttivesijohdon vaihtoon ensikorjauksen jälkeen ja 20 % täyttö- ja ennallistamistöihin. Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan selvittelykulut C Oy:n tekemän selvityksen mukaisesti. Vakuutusyhtiö ei hyväksynyt C Oy:n selvitystä kustannusten jakaantumisesta, vaan se pitäytyi teknisen tarkastajansa tekemässä arviossa.

Asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon osalta asiakas toteaa, että vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka ehdon soveltumisesta käsillä olevaan tapaukseen. Vakuutusyhtiön näkemys perustuu ainoastaan C Oy:n laskun ”Työnkuvaus”-osassa olevaan kirjaukseen, jossa todetaan, että vuotavat liittimet on kiristetty ja että liittimet ovat olleet käsin irrotettavissa. Kyseisestä kirjauksesta ei ole mahdollista päätellä, että liittimet olisivat jääneet asennusvaiheessa kiristämättä ottaen huomioon se, että liittimet olivat pitäneet yli neljä vuotta ennen vahingon tapahtumista. Kyseisestä kirjauksesta ei voida päätellä, missä tilassa liittimet ovat olleet vuotohetkellä. Vakuutusyhtiö ei ole hankkinut mitään muuta selvitystä asennusvirhettä koskevan väitteensä tueksi, eikä se ole pyrkinyt selvittämään vuodon syytä. Väitettyä asennusvirhettä ei ole kuvailtu asianmukaisesti, eikä muita syitä liittimien pettämiselle ole poissuljettu. Esimerkkeinä muista mahdollisista liitoksen vuotamiseen johtaneista syistä asiakas listaa maan painumisen, tärinän ja/tai putkiston paineiskut sekä liittimen osan viallisuuden. Asiakas katsoo edellä mainituin perustein, että vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt vahingon johtuneen asennusvirheestä.

Selvittelykulujen osalta asiakas toteaa vakuutusyhtiön sitoutuneen korvaamaan kaikki kulut vuotokohdan löytymiseen saakka. Asiakas viittaa vakuutusyhtiön 10.3.2020 ja 20.3.2020 lähettämiin sähköpostiviesteihin, joissa todetaan selvittelykulujen olevan vakuutuksesta korvattavia. Viestien mukaan selvittelykuluiksi katsotaan putken esille kaivamiseen ja vuotokohdan paikantamiseen liittyvät kulut. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt asiakkaalle perusteltua syytä, miksi C Oy:n tekemää arviota ei hyväksytä. Vakuutusyhtiö on ainoastaan todennut, että vuodon paikantamiseen kohdistuvien kulujen osuuden ei tulisi olla 70 %, vaan osuuden tulisi olla paljon pienempi.

Asiakas toteaa, että korjaustöistä suurin osa on kohdistunut vuotokohdan paikantamiseen ja esiin kaivamiseen. Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnalle lähettämänsä ratkaisuosituspyynnön liitteenä olleisiin valokuviin, jotka konkreettisesti kuvaavat vuotopaikkaa ja sen löytämiseksi tarvittavaa työmäärää. Kaivuutyö vuotavan putken esille saamiseksi on täytynyt suorittaa varoen ja tarkasti, jotta putkisto ei vahingoitu. Osa kaivuutyöistä on täytynyt suorittaa talon seinustalla ahtaassa välissä alle metrin korkeudessa olevan parvekkeen alla. Asiakas kertoo valituksessaan kuorma- ja imuauton tarpeellisuudesta vuotokohdan etsimisessä ja toteaa C Oy:n selvityksen vastaavan kustannusten jakautumista vian etsinnän ja muiden työvaiheiden välillä. Asiakas on pyytänyt D Oy:ssä työskentelevältä LVI-asiantuntijalta näkemystä C Oy:n tekemään selvitykseen, ja LVI-asiantuntija on vahvistanut C Oy:n tekemän jaottelun olevan asianmukainen.

Vakuutusyhtiö on antamassaan vastineessaan todennut, että vuodon syy olisi ollut selvillä jo 25.10.2019, kun tonttihaaran runkoverkon sulkuventtiili on suljettu. Asiakas toteaa, että sulun sulkemista ei voida pitää selvityksenä siitä, miksi putki vuotaa sulun jälkeisellä osuudella. Vakuutusyhtiö on myös esittänyt vastineessaan, että vuodon tarkempi syy, eli liitoskohdan vuoto, olisi C Oy:n laskussa kerrottujen tietojen perusteella ollut selvillä lauantaina 2.11.2019. Vuotokohta on paikannettu ja vuodon syy on selvinnyt kuitenkin vasta sunnuntaina 3.11.2019, ja vasta tällöin vakuutusyhtiön on ollut mahdollista arvioida liitoksen vuotamisen syytä ja vahingon korvattavuutta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa sähköpostitse antamiinsa korvauspäätöksiin ja uudistaa niissä lausumansa näkemyksen. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vahingon ei ole näytetty tapahtuneen ennalta arvaamattomasta ja äkillisestä syystä. Vakuutusehdoissa oleva äkillisyysvaatimus tarkoittaa, että vahinkoon johtanut tapahtuma on ajallisesti rajattavissa ja myös suhteellisen lyhyt. Ennalta arvaamattomuuden vaatimus taas edellyttää, että tapahtuma on yleiseltä kannalta tarkasteltuna odottamaton ja ennakoimaton. Arviointi tehdään objektiivisin perustein, eikä vahingonkärsijän yllättyneisyys tapahtumien kulusta ole arvioinnissa ratkaiseva. Vahinko ei ole ennalta arvaamaton ja äkillinen pelkästään sen perusteella, että vahinko ilmenee äkillisesti tiettynä hetkenä, vaan vahingon korvattavuus ratkaistaan vahingon syyn perusteella. Näyttövelvollisuus vahingon ennalta arvaamattomuudesta ja äkillisyydestä on korvauksenhakijalla. Vaikka vahinko olisi ennalta arvaamaton ja äkillinen, se ei ole kuitenkaan silloin korvattava, jos vahinko rajautuu korvattavien vahinkojen ulkopuolella vakuutusehtojen rajoitusehtokohtien vuoksi.

C Oy:n selvityksen mukaan tulovesiputki on vuotanut maan alla kahdesta liitoksesta, ja liitokset ovat olleet käsin irrotettavissa. Kotivakuutuksen ehtokohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei myöskään korvata rakennusmääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusyhtiö pitää epätodennäköisenä, että neljä vuotta ennen vahinkotapahtumaa oikein asennetut liitokset olisivat löystyneet itsestään. Liitosten kiristämättä jättäminen on asennusvirhe, joka ei edellä mainitun vakuutusehtokohdan vuoksi voi tulla korvattavaksi.

Kotivakuutuksen ehtokohdan 6.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut routimisesta, maan painumisesta, maan liikkumisesta tai maakosteudesta. Mikäli vahingon näytettäisiin aiheutuneen jostakin edellä mainitussa ehtokohdassa kerrotusta syystä, ei vahinko olisi myöskään kyseisen ehtokohdan perusteella korvattava.

Vakuutusyhtiö toteaa luvanneensa korvata selvittelykuluina vian etsintään liittyvät kustannukset, joita ovat maan aukaisemisesta ja putken esiin ottamisesta aiheutuneet kulut. Muut kulut katsotaan vahingon korjaamiseen liittyviksi kuluiksi. Vakuutusyhtiö ei pidä C Oy:n tekemää selvitystä kustannusten jakaantumisesta uskottavana. C Oy ei ole selvityksessään eritellyt, mikä osa ylityökorvausten osuuksista kohdistuu millekin aikavälillä 1. – 4.11.2019 tehdylle korjaustyöpäivälle. C Oy on myös arvioinut, että esimerkiksi kivituhkan, murskeen ja asfaltoinnin kuluista 70 % on vian etsimisestä johtuvia kuluja, vaikka kyseiset kulut ovat kaivannon peitto- ja ennallistamiskuluja.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että vuodon syy, eli tonttijohdon vuotaminen, on selvinnyt jo 25.10.2019, kun sulku laitettiin kiinni. C Oy:n laskun mukaan vuodon tarkempi syy, eli liitoskohdan vuotaminen, on selvinnyt 2.11.2019. Vuodon lakkaamisen jälkeen ns. hätätöitä olisivat olleet asunnon sisällä olevien vesien poisto, mutta vakuutusyhtiö on kuitenkin katsonut korvattaviksi vian etsimiseen liittyviksi kuluiksi 1.927,59 euroa vakuutusyhtiön tarkemmin tekemän erittelyn mukaisesti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vahingon olleen seurausta vakuutusehtojen rajoitusehdoissa tarkoitetusta asennusvirheestä. Lisäksi asiassa on kyse siitä, milloin vuodon syy on ollut selvillä ja miltä osin vahingon korjauslasku kohdistuu vahingon selvittelykuluihin, jotka vakuutusyhtiö on sitoutunut korvaamaan.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen (voimassa 1.4.2018 alkaen) kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

---

Kohdan 5.1.4 mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Kohdan 6 mukaan vakuutuksesta ei korvata

6.1 [---]

6.2 vahinkoa, joka on aiheutunut routimisesta, maan painumisesta, maan liikkumisesta tai maakosteudesta.

- - -

6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

- - -

Asian arviointi

Asennusvirhettä koskeva rajoitusehto

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Mikäli tämä on näytetty, on vakuutusyhtiön osoitettava vahingon johtuneen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli yhtiö haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Vahingon korjaamista koskevassa laskussa kerrottujen tietojen mukaan vahingon syynä on ollut tonttivesijohdon liitosten vuotaminen. Liitokset ovat olleet käsin irrotettavissa ja vuoto on loppunut liitokset kiristämällä.

Paritalorakennus on valmistunut vuonna 2015 ja myös vuotanut tonttivesijohto liitoksineen on tällöin asennettu. Tonttijohtojen kestoikä on yleisesti noin 30–50 vuotta riippuen tonttijohtojen materiaalista.

Asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä tai näyttöä tonttivesijohdon liitosten vuotamisen syystä kuin se, että liitosten asentamisessa on tapahtunut asennusvirhe. Tätä näkemystä tukee korjauslaskussa esitetty tieto, jonka mukaan liitokset ovat olleet käsin irrotettavissa. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että liitoksia ei ole asennusvaiheessa kiristetty tarpeeksi, jolloin kysymyksessä on vakuutusehtojen tarkoittama asennusvirhe. Putken liitosten pettäminen ja siitä aiheutunut vuoto eivät näin ollen ole vakuutuksesta korvattavia vahinkoja.

Vahingon syyn löytymisen ajankohta ja selvittelykulujen korvaaminen

Asiassa on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan riidatonta, että vakuutusyhtiö on tässä kyseisessä tapauksessa sitoutunut korvamaan selvittelykuluina vian etsimiseen liittyvät kustannukset. Vakuutusyhtiö on 10.3.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä kertonut korvattavien selvittelykulujen olevan putken esiin kaivamiseen ja vuotokohdan paikantamiseen liittyvät kulut. 20.3.2020 asiakkaalle lähetetyssä viestissä kyseisten kulujen katsotaan käsittävän maan aukaisemisesta ja putken esiin ottamisesta syntyneet kulut. Vakuutusyhtiö on todennut myös vastineessaan, että se on luvannut korvata vian etsintään liittyvinä kuluina maan aukaisemiseen ja putken esiin ottamiseen liittyvät kulut.

Näin ollen asiassa tulee arvioida, milloin vuotokohta on paikannettu, ja miltä osin korjauslaskussa esitetyissä kustannuksissa on kysymys vuotokohdan paikantamiseen liittyvistä kuluista. Niin ikään arviointi tulee kohdistaa myös siihen, mitkä kustannukset ovat syntyneet ennen vuotokohdan löytymistä.

Korjauslaskussa todetaan 2.11.2019 päivän kohdalla seuraavasti: ”Vuotava liitos ei näkyvissä. Sorat poistettava, jotta vuotavan liitoksen saa näkyviin. Työ jatkuu arkena”. Asiakkaan mukaan vuotokohta on kuitenkin löytynyt sunnuntaina 3.11.2019 ja tätä tukee myös urakoitsijan selvityksessä mainittu tieto, jonka mukaan imuauto on ollut tuolloin paikan päällä vian etsintään liittyen. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että liitoksistaan vuotava tonttivesijohto on paikannettu 3.11.2019.

Korjauslaskussa lasketut työt kohdistuvat aikavälille 1. – 17.11.2019. Korjausurakoitsijan tekemän selvityksen mukaan maan auki kaivamiseen ja vian etsintään liittyvät työt on tehty aikavälillä 1. – 4.11.2019. Asiakkaan mukaan vuotokohta on kuitenkin paikannettu 3.11.2019. Urakoitsija on selvityksessään käyttänyt osittain jaottelua, jonka mukaan vian etsintään käytetty osuus laskutetuista töistä on ollut 70 %, ja osin urakoitsija on luetellut vian etsimiseen käytetyt tuntimäärät. Tiettyjen työvaiheiden osalta on myös todettu, että niistä syntyneet kulut kuuluvat kokonaisuudessaan vian etsimiseen liittyviin kuluihin.

Lautakunta toteaa, että laskuun liittyvässä selvityksessä vian etsinnän kuluihin on lueteltu osin myös sellaisia kuluja, jotka eivät liity maan auki kaivamiseen ja vuotokohdan paikantamiseen. Tällaisia laskutettuja kuluja ovat ainakin laskussa mainitut seuraavat erät: lv-työ, lv-tarvikkeet, jätemaksut, kivituhka, murske, styroxi ja jätesäkit ja asfaltointi. Laskun mukana ei ole ollut myöskään tuntilistausta, josta ilmenisivät työntekijät, työntekijöiden määrä, minä päivinä eri työvaiheet on suoritettu ja kuinka monta tuntia eri työvaiheita on kunkin päivän aikana tehty. Vakuutuslautakunta toteaa, että laskuun liitetyn selvityksen perusteella jää osin epäselväksi, mikä osa laskusta tosiasiassa kohdistuu maan auki kaivamisesta ja vuotokohdan paikantamisesta aiheutuneisiin kuluihin.

Kaivannosta otetusta valokuvasta voidaan havaita, että kaivuutyötä on suoritettu isohkolla alueella. Urakoitsijan laskussa olevien kirjausten mukaan vuotanut tonttivesijohto on saatu näkyviin 3.11.2019, jolloin vuotokohdan paikantamiseen liittyviä kaivuutöitä on suoritettu aikavälillä 1. – 3.11.2019. Vakuutuslautakunta toteaa, että putken esiin kaivaminen tulee suorittaa varoen, jotta muut tontilla sijaitsevat tonttijohdot eivät vahingoitu. Edellä mainituista syistä Vakuutuslautakunta arvioi, että putken esiin kaivamiseen on mennyt vakuutusyhtiön hyväksymää tuntimäärää enemmän aikaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta arvioi, että maan auki kaivamisesta ja vuotokohdan paikantamisesta aiheutuneiden kulujen osuus vahingon kokonaiskuluista on tässä tapauksessa 5.000 euroa. Vakuutusyhtiö on aiemmin korvannut selvittelykuluina 1.927,59 euroa.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan asiakkaalle 3.072,41 euron lisäkorvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pippola

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen

 

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia