Haku

FINE-035431

Tulosta

Asianumero: FINE-035431 (2021)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 21.05.2021

Lakipykälät: 30, 36

Vakuutustapahtuman aiheuttaminen. 17-vuotias vakuutettu rikkonut ikkunan. Syyntakeettomuus. Selvitykset. Tuliko ikkunalle aiheutunut vahinko korvata vastuuvakuutuksesta?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan ilmoituksen mukaan autistinen ja mielenterveyshäiriöistä kärsivä 17-vuotias vakuutettu A sai 22.11.2020 sairauskohtauksen ja rikkoi kotonaan keittiön ikkunalasit sälekaihtimineen ja äitinsä puhelimen. Ikkunalasien rikkoutumisesta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneesta vahingosta haettiin korvausta kotivakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli A:n tahallisesti aiheuttama vahinko, jota ei korvata vastuuvakuutuksesta. Ratkaisu ei muuttunut yhtiön sisäisessä muutoksenhaussa. Yhtiö katsoi, ettei A:n tila tapahtumahetkellä ollut ollut sellainen, että A:ta olisi voitu pitää syyntakeettomana. Näin ollen yhtiö oli vastuusta vapaa.

Asiakkaan valitus

A:n huoltaja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Valituksen mukaan A oli ennen vahinkoa päässyt sairaalasta kotiin ja hänen lääkitykseensä oli tehty muutos. A:lla on Tourette, ADHD, autismin kirjon häiriö ja paha masennus. Ikkunan rikkominen ei ollut ennakoitavissa eikä tahallista, vaan A ei ollut kontaktissa johtuen sairauksista ja lääkityksen muutoksista eikä siten ymmärtänyt tekonsa seurauksia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan vakuutuksen yleisiin sopimusehtoihin ja vakuutussopimuslain 30 §:ään, joiden perusteella vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Yhtiölle toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on ollut haasteita impulsiivisuuden ja aggressiivisuuden kanssa pidemmän aikaa, ja hänelle on 10.12.2020 päivätyn lääkärintodistuksen mukaan asetettu diagnoosit monimuotoiset kehityshäiriöt, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, samanaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö ja sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila. Lausunnonantohetkellä A:lla on ollut lääkityksenä käytössä aripipratsoli, lisdeksamfetamiini, litium, sitalopraami ja tarvittaessa olantsapiini. Ennen 20.11.2020 sattunutta vahinkotapahtumaa A on ollut nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla 6. - 12.11.2020 ja tätä ennen nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla 6.5. - 4.6.2020 ja nuorisopsykiatrian vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten osastolla 4.6. - 7.9.2020. Lääkärintodistuksen mukaan A:n avohoito on ajankohtaisesti toteutunut nuorisopsykiatrian kuntoutuspoliklinikalla. Vahinkotapahtuman jälkeen A on saapunut nuorisopsykiatrian akuuttiosastolle aamuyöllä 23.11.2020 ja ollut osastohoidossa 4.12.2020 saakka. Lääkärintodistuksessa kerrotaan vahinkotapahtumasta, että A oli hermostunut vanhemmilleen, kun hänelle oli puhuttu päivätoimintaan lähtemisestä seuraavana päivänä, käyttäytynyt aggressiivisesti vanhempiaan kohtaan, rikkonut useita ikkunoita ja lähtenyt pyöräilemään pois kotoa.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei A ole ollut vahinkohetkellä psykoottinen ja että hän on aggressiivisesta käytöksestään huolimatta ymmärtänyt tekonsa seuraukset. A:n ei näin ollen voida katsoa olleen syyntakeeton. Yhtiö viittaa syyntakeisuuden arvioimiseen liittyvien kysymysten osalta Vakuutuslautakunnan aiemman ratkaisusuosituksen VKL 478/05 yhteydessä pyydettyyn asiantuntijalausuntoon. Yhtiö pitää antamaansa korvauspäätöstä asianmukaisena ja katsoo, ettei sitä tule suosittaa muutettavaksi.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääkärintodistukset 2.12.2020 ja 10.12.2020.

Lääkärintodistuksen 2.12.2020 mukaan A on saapunut nuorisopsykiatrian akuuttiosastolle 23.11.2020 ja on ajankohtaisesti osastohoidossa. Osastohoidon syynä on aggressiivinen ja väkivaltainen käytös kotona. A on käyttäytynyt fyysisesti väkivaltaisesti molempia vanhempiaan kohtaan sekä rikkonut kodin irtaimistoa (mm. puhelin ja ikkunat). Paikalle on tullut poliisi ja ambulanssi.

Lääkärintodistuksen 10.12.2020 mukaan A:lla on ollut useita osastojaksoja aggressiivisen käytöksen vuoksi: nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla 6.5. - 4.6.2020, vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten osastolla 4.6. - 7.9.2020 ja akuuttiosastolla 6. - 12.11.2020. Avohoito on toteutunut nuorisopsykiatrian kuntoutuspoliklinikalla. Haasteet impulsiivisuuden ja aggressiivisuuden kanssa ovat jatkuneet pitkään. Diagnooseina todistusta kirjoitettaessa ovat olleet muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö (F84.8), monimuotoiset kehityshäiriöt (F83), aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (F90.0), samanaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö sekä sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila (F41.2). Lääkityksenä on ollut aripipratsoli (psykoosilääke), lisdeksamfetamiini (ADHD-lääke), litium (mielialaa tasaava lääke), sitalopraami (masennuslääke) ja tarvittaessa olantsapiini (psykoosilääke).

Ennen viimeisintä osastojaksoa A on vanhempiensa kertoman mukaan hermostunut äitinsä puhuttua päivätoimintaan lähdöstä, kuristanut ja riepotellut äitiään ja uhkaillut tätä veitsellä. Isä on ottanut puukon A:lta, jolloin A on yrittänyt ottaa puukkoa takaisin ja lyönyt isäänsä nyrkillä päähän. A:n äiti on mennyt ulos soittamaan apua paikalle, jolloin A on mennyt äitinsä perään, ottanut puhelimen ja rikkonut sen. Isä on piilottanut puukon ja soittanut apua paikalle, jolloin A on pyrkinyt rikkomaan isänsä puhelimen ja lyönyt isäänsä useaan kertaan nyrkillä kasvoihin. Tämän jälkeen A on lähtenyt ulos, rikkonut useita ikkunoita ja lähtenyt pyöräilemään pois kotoa. Kun A on saapunut takaisin kotiin, hänet on toimitettu päivystykseen, mistä hän on siirtynyt akuuttiosastolle. Osastolla Elvanse-lääkkeen (lisdeksamfetamiini) annos on nostettu tasolle 70 mg x 1. A on arvioinut hyötyneensä lääkityksestä ja pohtinut, että väkivaltaisuutta ei enää kotona esiintyisi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko rikottu ikkuna korvata A:n hyväksi voimassa olevasta vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 30 § 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut [vahinkovakuutuksen] vakuutustapahtuman.

Lain 36 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vedota tämän luvun säännöksiin, jos vakuutettu aiheuttaessaan vakuutustapahtuman taikka laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen tai pelastamisvelvollisuuden oli kahtatoista vuotta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. (…)

Rikoslain (19.12.1889/39) 3 luvun 4 §:n (13.6.2003/515) 1 momentin mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. Pykälän 2 momentin mukaan tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu voimassaolevan oikeuden mukaan on korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuksen voimassa ollessa sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Vastuuvakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 7.1 mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain 36 §:n mukaan vakuutusyhtiö ei voi vastuusta vapautuakseen vedota vakuutetun tahallisuuteen, mikäli vakuutettu on vakuutustapahtuman aiheuttaessaan ollut sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Tämä tarkoittaa rikosoikeudellista syyntakeettomuutta. Rikoslain 3 luvun 4 §:n mukaan tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt.

A:n huoltaja on esittänyt, että ikkunan rikkoutumisesta aiheutunut vahinko tulisi korvata vastuuvakuutuksesta, koska A ei sairauksiensa ja lääkitysmuutostensa seurauksena ole kyennyt ymmärtämään tekonsa seurauksia. Vakuutusyhtiö on katsonut, että kysymyksessä on tahallisesti aiheutettu vahinko ja yhtiö on vastuusta vapaa A:ta kohtaan vakuutussopimuslain 30 §:n ja vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 7.1 nojalla. Vakuutuslautakunta toteaa, että näyttötaakka A:n syyntakeettomuudesta vahinkohetkellä on siihen vetoavalla muutoksenhakijalla eli A:n huoltajalla.

Mielentilaa arvioidaan tekohetken perusteella. Rikosoikeudellisessa syyntakeisuusarviossa mielisairaudella tarkoitetaan psykooseja, joista yleisimpiä ovat skitsofrenia ja maanisdepressiivisyys. Syvästi vajaamielisiksi luokitellaan henkilöt, joiden älykkyysosamäärä on 50 - 70 tai vähemmän. Vakava mielenterveyden häiriö viittaa lähinnä vaikeisiin raja- ja sekavuustiloihin, ja se voi tarkoittaa myös vaikeita persoonallisuushäiriöitä. Vakava tajunnan häiriö voi johtua esimerkiksi myrkytyksestä, dementiasta tai aivovammoista. (Tapani - Tolvanen 2008: Rikosoikeuden yleinen osa - vastuuoppi, s. 354 - 355.)

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Tyypillisiä psykoosin oireita ovat erilaiset harha-aistimukset ja harhaluulot, suhteuttamisharhaluulot ja merkityselämykset. Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan, A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen. Lautakunta toteaa, ettei A:n ole arvioitu olleen tekohetkellä psykoosissa, eikä asiakirjoista ilmene muitakaan rikosoikeudellisen syyntakeettomuuden kriteerit täyttäviä tiloja. Asiassa ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole muutenkaan osoitettu, ettei A olisi kyennyt ymmärtämään tekonsa (ikkunan rikkomisen) merkitystä ja sen seurauksia. A:n syyntakeettomuus jää osoittamatta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö voi vedota asiassa A:n tahallisuuteen ja pitää yhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen ja lain mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen

Tulosta