Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja N Oy oli tilattu 28.3.2019 korjaamaan vuotanutta viemäriputkea kiinteistöosakeyhtiö U:n liikekiinteistöön. Kiinteistön käyttämä huoltoliike oli korjannut viemäriputkea useaan otteeseen vuodesta 2016 alkaen. Uudesta korjaustyöstä oli sovittu N Oy:n kanssa suullisesti. Rikkokohta oli ollut rakennuksen ensimmäisen kerroksen liiketilan välikattorakenteessa kulkeneen viemäriputken yläosassa ja N Oy oli korjannut sen pannoittamalla. Paikkauksen jälkeen viemäriputki oli alkanut vuotaa vettä välipohjaan ja siitä edelleen alapuoliseen kultasepänliikkeen liiketilaan. Vahinkoilmoituksen mukaan vuoto oli havaittu 1.4.2019 ja vahinkokartoitus tehtiin 3.4.2019.
Asiakirjatietojen mukaan N Oy:n asentama panta oli asennuksen yhteydessä murtanut valurautaputken kappaleita viemäriin. Koska rikkoutunut kohta oli pannan alla, N Oy:n työntekijät eivät olleet huomanneet sitä. Putkesta irronnut pala oli tukkinut viemäriä, minkä seurauksena vettä valui putkessa olleesta uudelleen liiketilaan. Tämän vuotovahingon jälkeen vanha pinnoittamaton putki vaihdettiin kokonaan uuteen muoviputkeen. Ennen korjausta viemäri oli myös pesty kaivolle saakka. Viemäriputki tukkeutui myöhemmin vielä eri kohdasta, jolloin vettä oli vuotanut vireisen liiketilan puolelle. Myös kyseinen putkiosuus oli uusittu. Korvausta vesivahinkojen 20 861,78 euron korjauskuluista haettiin N Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksissään 18.5.2020 ja 4.12.2020 N Oy:n osuudeksi hyväksymistään 14 989,50 euron korjauskustannuksista 20 %. Putki oli vuotanut jo ennen N Oy:n suorittamaa pannoitusta, joten vakuutusyhtiön mielestä muu osuus korjauskuluista oli vuodesta 2016 alkaen ilmenneiden vuotovahinkojen korjaamista. Siltä osin kulut eivät olleet syy-yhteydessä N Oy:n vuonna 2019 tekemään pantakorjaukseen.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
N Oy on pyytänyt FINEn ratkaisusuositusta siitä, onko vakuutusyhtiö arvioinut sen vastuulla olevan vahingon määrän oikein. N Oy on vaatinut täysimääräisen korvauksen suorittamista vahingosta vastuuvakuutuksen omavastuulla vähennettynä. N Oy oli tilattu korjaamaan vuotanut putki, koska se oli aiemmin pinnoittanut kiinteistön viemärit.
N Oy:n mielestä oli riidatonta, etteivät putken uusimiseen liittyvät laskut kuuluneet vastuuvakuutuksesta korvattaviksi, koska siltä osin kyse oli vakuutuksen rajoitusehdon mukaisesta virheellisen työn korjaamisesta. Muut vakuutusyhtiön päätöksessä eritellyt laskut olivat töistä, jotka oli tehty vahingon seurauksena. Muun muassa V Oy:n 14 000 euron lasku koski liiketilojen lattioiden uusimista 2019 tapahtuneen viemärivuodon seurauksena. N Oy on vedonnut kiinteistöosakeyhtiön edustajan lausuntoon, jonka mukaan vuoden 2016 vuodon jälkeen ei ollut tarvetta tehdä rakenteellisia korjauksia. Iso vahinko rakenteille oli aiheutunut vasta vuonna 2019 N Oy:n tekemän pantakorjauksen jälkeen.
N Oy on todennut lisäkirjelmässään 18.1.2021, että viemärin oli kiistatta havaittu vuotaneen useita kertoja. Ennen vuotta 2019 tapahtuneista vahingoista ei ollut olemassa kartoituksia. Tästä voitiin N Oy:n mukaan päätellä, ettei aiempia vahinkoja ollut korjattu ja dokumentoitu tai se ei ollut ollut tarpeen, koska rakenteellisia vaurioita, jotka olisi täytynyt korjata, ei ollut aiheutunut. Huoltoliikkeen lausunnosta ilmeni, että putkea oli aiemmin korjattu korjausmassalla, joten putkessa ei ollut voinut olla isoa reikää. Kosteuskartoitusraportissakaan ei mainittu vanhoista vaurioista. Myös kiinteistöosakeyhtiön edustaja oli todennut, että korjauslaskuissa oli vain vuoden 2019 vahingosta johtuneita kustannuksia. N Oy:n mielestä vakuutusyhtiön tuli osoittaa, että aiemmista vuodoista oli aiheutunut vaurioita, joiden korjauskustannukset olivat 80 % korjauslaskuista.
Vakuutusyhtiö on vedonnut asian korvauskäsittelyn yhteydessä saatuihin selvityksiin ja katsonut, ettei syytä päätöksen muuttamiseen ole. Viemäriputket olivat vuotaneet useita kertoja vuodesta 2016 lähtien. N Oy:n pannoittamalla korjaamaan putkeen oli tullut vuoto pannoituksen jälkeen viemäriputken murruttua pannan alta. Tämä vahinko on korvattu N Oy:n vastuuvakuutuksesta. Käytettävissä olevien selvitysten perusteella oli jäänyt epäselväksi, miltä osin vesivahingoista aiheutuneet korjauskulut olivat seurausta N Oy:n tuottamuksesta. Aiempien vuotovahinkojen jälkeen kiinteistössä ei ollut tehty kosteuskartoitusta, joten kuluja ei kyetty erittelemään vahingoittain. Näin ollen vakuutusyhtiö oli joutunut arvioimaan N Oy:n osuuden vuotovahingoista ja katsonut, että N Oy:n osuus vahingon korjauskuluista on 20 %.
Lisävastineessa 3.5.2022 vakuutusyhtiö on todennut, että kohteessa oli ollut useampi vuotovahinko ennen puheena olevaa vahinkoa. Huoltoyhtiön sähköpostiselvityksessä mainittiin muun muassa, että ensimmäisestä vuodosta oli tullut niin paljon vettä, että liiketilan lasivitriinit ja lattia olivat kastuneet. Seuraavalla kerralla putkessa oli ollut vuotoa kahdessa eri kohtaa. Lisäksi joka kerta, kun viemäriputki oli vuotanut, oli paikkaustöiden lisäksi täytynyt tehdä vesien imurointia tilojen kuivaamiseksi. Tämä viittasi siihen, että vettä oli ollut lattialla kohtuullisen paljon. Muita tarkempia tietoja aiemmista vuodoista ei ollut saatu. Esimerkiksi, jos vuoto oli alkanut illalla tai yöllä, oli mahdollista, että vettä oli tullut usean tunnin ajan. Aiempien vuotojen laajuutta ei voinut jälkeenpäin arvioida.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1. mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, miltä osin aiheutuneet vuotovahingot ovat seurausta N Oy:n toiminnasta ja miltä osin vahinkojen korjauskustannuksia on korvattava vakuutusyhtiön N Oy:lle myöntämästä toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Toiminnan vastuuvakuutuksella katetaan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa sitä vahingonkorvausvelvollisuutta, joka vakuutetulle voi seurata vakuutetussa toiminnassa tapahtuvasta virheestä tai laiminlyönnistä.
FINE toteaa, että yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää syy-yhteyttä huolimattoman teon tai laiminlyönnin ja vahingon välillä. Vahingonkorvauksen tulee olla täysi korvaus niin, että vahingon aiheuttajan on korvattava vahinkoa kärsineelle vahingosta aiheutunut menetys kokonaisuudessaan. Vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingon siltä osin kuin se on tarpeen vahinkoa kärsineen saattamiseksi samaan asemaan, jossa tämä oli ennen vahinkotapahtumaa. Näyttövelvollisuus vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä ja aiheutuneen vahingon määrästä on korvausta hakevalla.
FINElle toimitettujen asiakirjojen mukaan N Oy oli tilattu 28.3.2019 korjaamaan vuotavaa viemäriputkea kiinteistöosakeyhtiö U:n liiketaloon. Vuotokohta oli ollut rakennuksen ensimmäisen kerroksen liiketilan välikattorakenteessa kulkeneen viemäriputken yläosassa ja N Oy on tehnyt putkeen paikkakorjauksen pannoittamalla vuotokohdan. Selvityksen mukaan panta oli kuitenkin sitä asennettaessa painanut valurautaputken osia viemäriin, jossa ne olivat tukkineet putkea ja viemäriputki oli korjauksen jälkeen alkanut uudelleen vuotaa vettä kultasepänliikkeen liiketilaan. Vahinkoilmoituksen mukaan vahinko on havaittu
Asiakirjojen mukaan korvausta on haettu N Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta juuri edellä mainitun N Oy:ltä tilatun korjaustyön epäonnistumisen perusteella. Työ oli tilattu N Oy:ltä, koska se oli aiemmin pinnoittanut kiinteistön viemärit. FINElle ei ole toimitettu selvitystä mainitun aiemman pinnoitustyön ajankohdasta tai siitä, missä laajuudessa se oli rakennuksen viemäreihin tehty.
FINElle toimitetusta kiinteistön huoltoliikkeen selvityksestä kuitenkin ilmenee, että kyseinen viemäriputki oli vuotanut useaan otteeseen jo vuodesta 2016 alkaen. Huoltoyhtiön työntekijät olivat tuolloin paikanneet putkea korjausmassalla. Tarkempia selvityksiä näiden aiempien vuotojen ja niiden mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen laajuudesta ei ole esitetty. Huoltoliikkeen mukaan jokaisen vuotovahingon jälkeen liiketiloissa oli kuitenkin täytynyt tehdä vesien imurointia tilojen kuivaamiseksi. Myös välittömästi N Oy:ltä tilattua korjausta edeltäneen vuodon yhteydessä kultasepänliikkeen lasivitriinien ja lattian on mainittu kastuneen. N Oy: suorittaman pantakorjauksen jälkeen viemäriputki oli vaihdettu kokonaan uuteen ja viemäri oli pesty. Viemäriputki oli vielä sen jälkeenkin tukkeutunut eri kohdasta, ja vettä oli vuotanut vireiseen liiketilaan, minkä jälkeen myös kyseinen putkiosuus oli pitänyt uusia.
FINE toteaa, että sille toimitetuissa asiakirjoissa on annettu keskenään osin ristiriitaisia tietoja vuonna 2019 sattuneiden eri vuotojen ja niiden korjaustöiden ajankohdista. Huoltoliikkeen laskusta ilmenee kuitenkin, että kultasepänliikkeen kattorakenteessa kulkenut viemäriputki oli korvattu N Oy:n pantakorjauksen jälkeen uudella putkella 1.4.2019. FINElle toimitettujen korjauslaskujen mukaan kampaamon liiketilassa on tehty korjaustöitä ainakin 1.4.2019 ja 3.5.2019 ja viemärin korjaustyötä 4.5.2019. Asiakirjojen mukaan viemäriputki oli vuotanut kampaamon liiketilan puolelle vasta sen jälkeen, kun N Oy:n pannoittamalla korjaama putkiosuus oli jo vaihdettu uuteen muoviputkeen.
Näin ollen FINE katsoo jääneen selvittämättä, että N Oy olisi vastuussa vasta myöhemmin kampaamon liiketilassa tapahtuneesta vuotovahingosta. Lisäksi saadun selvityksen mukaan rakennuksessa ei ollut tehty kosteuskartoituksia N Oy:n korjaustyötä edeltäneiden vuotojen osalta, vaikka huoltoliikkeen antaman tiedon mukaan jokaisen vuotovahingon jälkeen liiketiloissa oli täytynyt tehdä vesien imurointia, minkä perusteella ainakin liiketilojen lattiarakenteiden vaurioitumista on pidettävä todennäköisenä. N Oy ei myöskään ole korvausvastuussa näiden sen suorittamaa korjaustyötä edeltäneiden rakennevaurioiden korjauskustannuksista.
Vakuutusyhtiö on hyväksynyt N Oy:n menettelyn perusteella korvattavien korjauskustannusten määräksi 20 % esitetyistä korjauskustannuksista. Edellä selostamansa seikat huomioon ottaen FINE katsoo, ettei sillä ole perustetta päätyä vakuutusyhtiön arvioimaa korkeampaan arvioon N Oy:n vastuulle kuuluvan vahingon määrästä. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvausratkaisua asianmukaisena.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Hyytiäinen