Tapahtumatiedot

G Oy oli suorittanut kaupungin toimeksiannosta kadunsaneeraustöitä kesäkuun ja lokakuun 2020 välisenä aikana. Asiakkaan mukaan työmaalla tehdyt tärinää aiheuttaneet toimenpiteet ovat aiheuttaneet vaurioita asiakkaan omistaman omakotitalon perustuksiin ja alapohjaan. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei työmaatoiminnan ja havaittujen vaurioiden välillä ole syy-yhteyttä.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Asiakkaan mukaan katurakennustöiden työmaa oli aiheuttanut pitkäkestoista ja voimakasta tärinää, mistä on aiheutunut vaurioita asiakkaan asuinkiinteistöön, joka sijaitsi työmaa-alueen lähistöllä. Asuinrakennuksen sokkeli oli katkennut useasta kohdasta ja olohuoneen lattia oli vajonnut noin 2–3 senttimetriä 2–3 metrin matkalta.

Asiakas on asunut kiinteistöllä sijaitsevassa omakotitalossa vuodesta 1986 lähtien, eikä tuona aikana ennen käsiteltävänä olevia tapahtumia ole sattunut mitään vastaavaa. Talo on rakennettu vuonna 1963, ja se on perustettu entiselle pellolle, joka on pehmeähköä savimaata. Talo on rakennettu pedille, joka on noin 0,5 metriä peltoa korkeammalla. Siinä on betoninen sokkeli, ja keskellä taloa on tiilestä muurattu osio, jossa sijaitsevat sauna, kylpyhuone ja pannuhuone. Keittiön lattian alla on betonista valettu noin 1,5 metriä syvä kellari. Lattia on asiakkaan arvion mukaan kelluvan laatan päällä. Olohuoneeseen on noin 15 vuotta sitten vaihdettu parketti ja siinä yhteydessä uusittu myös parketin alustalevyt. Talon runko on puuta.

Asiakas oli käynyt ilmoittamassa katutyömaan henkilöstölle tärinäongelmista, ja hän oli ollut yhteydessä kaupungin kaupunkitekniikkaan. Hän oli kertonut kyseessä olevista ongelmista ja niiden vaikutuksista. Konsultti F Oy:n tarkastuskäynnillä 30.9.2020 oli todettu, että talon pohjoispuolelle sokkeliin oli tullut uusi halkeama. Tämä oli kolmas halkeama sokkeliin. Asiakas oli ilmoittanut tästä myös kaupunkitekniikkaan. Hän ei ollut tuolloin havainnut vielä olohuoneen lattian vajoamista johtuen siitä, että vajoama sijaitsee sohvan takana. Asiakas oli aloittanut 30.9.2020 tärinätapahtumien kellonaikojen kirjaamisen ollessaan kotona. Tärinätapahtumia on todennäköisesti ollut runsaasti jo ennen tätä, työmaan aloittamisesta lähtien.

Tarkastuskäynnin 28.10.2020 yhteydessä sokkelissa todettiin kaikkiaan 6 halkeamaa, jotka kaikki ovat syntyneet katuremontin aikana raskaitten työkoneitten, räjäytysten ja kuorma-autoliikenteen aiheuttamina. Myös olohuoneen lattian vajoaminen on seurausta viikkoja kestäneestä tärinästä. Tarkastuskäynnin tehnyt konsultti ei mainitse näitä tosiasioita muistiossaan, mutta tapahtuneille vaurioille on myös todistaja, joka voi vahvistaa niiden tapahtuneen katuremontin aikana.

Konsultin muistion vaurioarviossa ei tunnusteta sitä, että katutyömaan aiheuttamalla pitkäkestoisella tärinällä olisi selkeä syy-yhteys kiinteistölle aiheutuneisiin vaurioihin. Vauriot ovat kiistatta tuoreita. Sen todistaa jo sekin, että halkeamia tuli kolme kappaletta lisää konsultin tarkastuspäivien 30.9.2020 ja 29.10.2020 välisenä aikana. Myös vaatimukset katselmusten tekemiselle ennen työmaan aloittamista tuntuvat tekaistuilta perusteilta, varsinkaan kun työmaan aloittamisesta ei ollut kerrottu.

Vakuutusyhtiö on perustanut ratkaisunsa tärinöitä selvittäneen konsultin virheellisiin ja epätosiin argumentteihin. Kirjatut tärinätapahtumat kuitataan vain toteamuksella siitä, että ohjearvot eivät ylity. Vakavasti otettava tutkimus selvittäisi sen, onko kyseisinä kellonaikoina ollut tärinää ja minkä tasoista se on ollut. Muistiossa ilmoitetaan vain yksi kellonaika, jossa on mittaustulos. Kyseinen kellonaika ei ole asiakkaan kokoamassa listassa, vaikka asiakas oli silloin paikan päällä. Tärinätapahtumien pitkäkestoisuus, joka oli viikkoja, on todennäköinen syy, jonka seurauksena vauriot ovat syntyneet.

Muistio ei ole virallinen pöytäkirja konsultin suorittamista tarkastuskäynneistä. Toisin kuin muistiossa väitetään, talon sokkeli ja olohuoneen lattia olivat normaalin omakotitalossa suoritettavan jatkuvan tarkkailun perusteella ehjät ennen katutyömaan alkamista. Katutyömaan urakoitsija tai muu taho ei suorittanut tarkastusta ennen työmaan alkua. Työmaan aloittamisesta ei myöskään informoitu millään tavalla.

Asiakas oli havainnut olohuoneen lattian vajoamisen 30.9.2020 tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen. Olohuoneen lattian parketti on uusittu pohjalevyineen noin 15 vuotta sitten. Lattiaremontti oli silloin perusteellinen. Konsultin toteamus siitä, että uusi parketti olisi asennettu vanhan parketin päälle, ei pidä paikkaansa. Myöskään se, ettei lattiaa olisi tarkastettu remontin jälkeen, ei pidä paikkaansa. Lattian kuntoa on tarkkailtu remontin jälkeen omakotitalon kuntotarkkailun edellyttämällä tavalla.

Katutyömaa kesti neljä kuukautta kesä-heinäkuun vaihteesta lokakuun loppuun. Talo on ollut koko ajan työmaan aiheuttamien tärinätapahtumien kohteena, jotka ovat seurausta louhintaräjäytyksistä, raskaitten työkoneitten aiheuttamista tärinöistä sekä työmaalla tehtyjen kuoppien yli ajaneiden raskaitten ajoneuvojen aiheuttamista liikennetärinöistä.

Asiakas kirjasi konsultin pyynnöstä usean viikon aikana useita kymmeniä tärinätapahtumia, ja konsultti asensi talon anturaan tärinämittarin, joilla seurattiin työmaan loppuviikkojen ajan tapahtumia. Konsultti ei koskaan toimittanut mitattuja tärinälukemia, jotta olisi voitu verrata asiakkaan kirjaamien tapahtumien ja tärinämittausten tuloksia.

Toisin kuin konsultti väittää, kaikki talon perustuksien etelä- ja pohjoissivustoilla olevat halkeamat ovat ilmaantuneet kesäkuun lopun ja lokakuun lopun 2020 välisenä aikana. Asiakas oli 30.9.2020 suoritetun tarkastuskäynnin yhteydessä esitellyt konsultille talon pohjoissivustalla olleet kolme halkeamaa, joista yksi oli ilmaantunut käyntiä edeltäneellä viikolla. Tarkastuskäynnin 28.10.2020 yhteydessä asiakas oli esitellyt käyntien välissä ilmaantuneet kolme uutta halkeamaa, joista kaksi oli tullut talon eteläiselle sivustalle. Konsultti totesi myös halkeamat, vaikka ei muistiossaan niistä konkreettisesti mitään mainitsekaan. Perustuksissa olevat hämähäkinseitit ja pöly eivät todista halkeamien olevan vanhoja. Hämähäkit tuottavat seittejä useita kymmeniä metrejä yhden yön aikaan ja yksi tuulenpuuska voi lennättää pölyä halkeamien päälle välittömästi niiden syntymisen jälkeen.

Koska alueella, jossa omakotitalo sijaitsee, ei ole kyseisenä aikana ollut mitään muuta voimakasta ja pitkään kestänyttä tärinätapahtumia tuottavia toimintoja, jää ainoaksi vaihtoehdoksi katutyömaan aiheuttamat tapahtumat.

Vakuutusyhtiö ei ole myöskään ottanut yhteyttä asiakkaaseen ennen päätöksen antamista. Asiakas on joutunut alentamaan asuinrakennuksen myyntihintaa tärinästä aiheutuneiden vaurioiden korjaamisen edellyttämällä summalla.

Asiakas vaatii, että katurakennustyömaan aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Kiinteistön kaupanteon yhteydessä ostajan kanssa käydyt neuvottelut päätyivät siihen, että vaurioitten korjaaminen aiheuttaa ainakin 10 000 euron kustannukset.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että havaitut vauriot eivät todennäköisesti liity vakuutuksenottajan tekemään kadunsaneeraukseen työmaalla, joten vakuutuksenottaja ei ole vaurioista korvausvelvollinen ja korvausta vastuuvakuutuksen perusteella ei voida siten suorittaa.

Vakuutusyhtiö on arvioinut G Oy:n vastuuta asiakkaan ilmoittamista vaurioista F Oy:n 5.11.2020 päivätyn muistion perusteella. Muistio on laadittu asiakkaan asuinkiinteistössä 30.9.2020 ja 28.10.2020 suoritettujen vauriotarkastusten perusteella. Muistiosta käy ilmi muun ohessa seuraavaa:

- Asiakas ei ollut tarkastanut talon sokkelia tai lattiaa ennen työmaan alkua, vaan vasta sen jälkeen, kun hän oli aistinut liikennetärinää.

- Asiakkaan talossa ei ollut tehty rakenteiden alkutarkastusta kyseessä olevan louhintatyömaan osalta, koska kyseessä oleva kiinteistö sijaitsee louhinnasta tärinäteknisesti turvallisella etäisyydellä eli noin 71 metrin etäisyydellä R-kadulta ja noin 86 metrin etäisyydellä louhintatyömaasta.

- Asiakas esitteli 30.9.2020 vauriotarkastustilaisuudessa sokkelissa olevat kolme halkeamaa.

- Asiakkaan taloon oli 30.9.2020 asennettu etäluettava tärinämittari. Asiakas oli tämän jälkeen konsultin pyynnöstä itse seurannut aistinvaraisesti ja merkinnyt muistiin ajankohdat, kun hän tunsi tärinän.

- Vauriotarkastustilaisuudessa 28.10.2020 asiakas oli esitellyt talonsa sokkelissa halkeamat ja olohuoneen lattian painauman. Lattian painauma sijaitsee sohvan takana. Asiakkaan mukaan hän oli havainnut painauman 30.9.2020 jälkeen, kun hän oli ryhtynyt tarkistamaan taloa ja siirtämään huonekaluja. Hän ei ollut tarkistanut lattiaa noin 15 vuoteen, silloin vanhan lattian päälle oli asennettu parketti.

- Asiakkaan talossa suoritetuissa tärinämittauksissa ajalla 30.9.–28.10.2020 suurin tärinän heilahdusnopeuden arvo oli mitattu 9.10.2020 klo 7.45, tärinätulos oli 0,9 mm/s. Rakenteiden sallittu ohjearvo liikennetärinälle on 3,75 mm/s, kun siinä otetaan huomioon tärinän pitkäkestoisuusvähennys 25 % (Suomen Rakennusinsinöörien Liiton ohjeet: RIL 253-2010, Rakentamisen aiheuttamat tärinät).

- Asiakkaan mukaan louhintatärinä ei ollut häiritsevää eikä se aiheuttanut vahinkoa toisin kuin liikennetärinä, jonka hän tunsi selkeästi. Ihmisillä tärinän havaintokynnys on yksilöllistä ja ihminen voi aistia tärinää jopa niinkin alhaisilla kuin 0,05–0,15 mm/s arvoilla. Rakenteille määritellyt ohjearvot ovat edellisiin arvioihin verrattuna kymmeniä kertoja suurempia.

- Suomessa ei ole virallisia standardeja tai normeja liikenteen aiheuttamalle tärinälle, minkä vuoksi liikennetärinämittauksissa sovelletaan pääasiassa VTT:n suosituksia ja tiedotteita. Liikennetärinän vaikutusta rakenteisiin tarkastellaan yleensä VTT:n raportin ”VTT-R-04703-14, 2014 Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius” mukaisesti. Ohjeen mukaan mitattava suure on heilahdusnopeuden huippuarvo. Liikennetärinän katsotaan olevan rakenteellisten vaurioiden pääsyy vain poikkeustapauksissa, vaikka usein kehon tuntemusten perusteella tärinän pelätään vaurioittavan rakenteita. Useimmiten liikennetärinän haitat liittyvät asumisen häiriintymiseen.

- Vauriokatselmustilaisuudessa otetuissa kuvissa sokkelin halkeamien sisällä on näkyvissä likaa, hämähäkinverkkoja yms., mikä viittaa siihen, että halkeamat ovat vanhoja.

- Suoritetuissa tärinämittauksissa ei ole ollut sallittujen tärinäarvojen ylityksiä. On poissuljettua, että huomattavasti alle ohjearvon oleva tärinä aiheuttaisi rakenteisiin muutoksia.

- Edellä mainituilla perusteilla yksiselitteistä syy-yhteyttä suoritetuilla kadunsaneeraustöillä ja vaurioiden välillä ei voida todentaa.

Toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella korvataan vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa toiselle aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 1 §:n mukaan laissa tarkoitettuna ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut muun muassa tärinästä. Ympäristövahinko korvataan lain mukaan, jos voidaan osoittaa harjoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys todennäköiseksi. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Tässä tapauksessa kiinteistön omistaja ei ole tarkastanut sokkelia eikä lattiaa ennen kadunsaneeraustyön aloitusta, vaan vasta sen jälkeen, kun hän oli aistinut liikennetärinää. Vauriokatselmuksessa otetuissa valokuvissa sokkelin halkeamissa ja halkeamien välissä näkyy likaa ja muun muassa hämähäkinverkkoja, mitkä osoittavat halkeamien olevan vanhoja. Halkeamia syntyy rakenteiden normaaliin elämiseen liittyen. Kiinteistöön ei ollut tehty alkutarkastusta, koska kiinteistö sijaitsee louhinnasta tärinäteknisesti turvallisella etäisyydellä, noin 86 metrin päässä louhintatyömaasta. Louhintatyömaan ja kiinteistön välissä sijaitsee neljä muuta kiinteistöä. Kiinteistöllä syys-lokakuussa toteutetuissa tärinämittauksissa ei todettu sallittujen tärinäarvojen ylityksiä. Tärinä on ollut huomattavasti ohjearvot alittavaa.

Etäluettavan tärinämittarin antamat lukemat kuvaavat asiakkaan taloon kohdistuneen tärinän voimakkuutta luotettavammin kuin asiakkaan aistinvaraiset havainnot. Asiakas ei ole osoittanut, että sallittuja turvallisia tärinän ohjearvoja olisi missään vaiheessa ylitetty.

Asiakas ei ole tuonut esiin seikkoja, joiden nojalla olisi mahdollista päätellä, että hänen talonsa vauriot olisivat todennäköisesti (50 %:n todennäköisyydellä) aiheutuneet tietyömaalla tapahtuneesta toiminnasta. Yksin se seikka, että asiakas on havainnut talossaan vaurioita tietyömaan aloittamisen jälkeen, ei osoita tällaisen syy-yhteyden olemassaoloa.

Jos asiakkaan taloon on tullut uusia rakenteellisia vaurioita 22.6.–28.10.2020 välisenä aikana, niiden synty ei vakuutusyhtiön käytettävissä olevan selvityksen mukaan ole yhteydessä työmaan aiheuttamaan tärinään.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen antama korvauspäätös on lain ja vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuksenottajan lausuma

Vakuutuksenottaja G Oy viittaa vakuutusyhtiön korvauspäätöksen perusteluihin ja sen vastauksessa 18.12.2020 esitettyyn. Asiakkaan esittämillä vaurioilla ja G Oy:n suorittamalla katurakennustyöllä ei ole minkäänlaista syy-yhteyttä. Tämän vuoksi asiakkaan esittämä korvausvaatimus on perusteeton.

G Oy:n tekemän katurakennustyön aiheuttama tärinä on mitattu luotettavasti F Oy:n toimesta. Mittaustulokset osoittavat selkeästi, ettei omakotitaloon ole kohdistunut sellaista tärinää, mikä olisi voinut aiheuttaa vaurioita. Suurin tärinä on alittanut RIL:in ohjearvot erittäin selkeästi. Tärinää on mitattu koko työajan myös työmaan lähimmissä kiinteistöissä. Koko työn aikana ei ole todettu kertaakaan vahinkovaaraa aiheuttavaa tärinää lähimmissäkään kiinteistöissä.

Asiakkaan omakotitalon sokkelin halkeamat ovat vanhoja vaurioita. Halkeamissa on näkyvissä likaa, hämähäkinseittejä yms., kuten F Oy:n muistiosta ilmenee.

Tärinä ei myöskään ole voinut eikä voi aiheuttaa lattian vajoamista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko tiesaneeraustyömaan aiheuttama tärinä aiheuttanut asiakkaan omakotitaloon vaurioita.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainsäädäntö

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994)

1 § Lain soveltamisala

Tässä laissa tarkoitettuna ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut:

– –

2) melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta.

– –

3 § Syy-yhteys

Ympäristövahinko korvataan tämän lain mukaan, jos voidaan osoittaa, että 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutus, voimassa 1.1.2020 alkaen

Kohta 7.1
Vakuutuksesta korvataan se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahingonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

Vastuuvakuutus, voimassa 1.1.2016 alkaen

Kohta 343 (Räjäytystyö)

Poiketen toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdasta 3.2.15 vakuutuksesta korvataan myös vahinko, joka aiheutuu räjäytys- tai louhintatyöstä tai tällaisesta toiminnasta johtuvasta maanpainumasta tai -siirtymästä.

Kohta 362
Toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdan 3.1 sijasta noudatetaan määräaikaisessa vakuutuksessa seuraavaa ehtoa.

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin.

Asian arviointi

Ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 3 §:n mukaan ympäristövahinko korvataan kyseisen lain mukaan, jos voidaan osoittaa, että lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin.

Pykälää koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, ettei korvausvastuun syntyminen edellytä täyttä näyttöä syy-yhteydestä. Todennäköinen-sana tarkoittaa tässä korkea-asteista todennäköisyyttä, joka matemaattisesti ilmaistuna merkitsee selvästi yli 50 %:n suuruista varmuutta (HE 165/1992 vp, s. 23).

Asiakkaan mukaan työmaalla tehdyt tärinää aiheuttaneet toimenpiteet ovat aiheuttaneet halkeamia asiakkaan omistaman ja vuonna 1963 rakennetun omakotitalon sokkeliin. Myös olohuoneen lattia on vajonnut tärinän seurauksena. Katusaneeraustyömaa on sijainnut noin 86 metrin päässä asiakkaan asuinkiinteistöstä. Asiakas ei ollut tarkastanut talon sokkelia tai lattiaa ennen työmaan alkua, vaan vasta sen jälkeen, kun hän oli aistinut liikennetärinää. Siten varmuutta siitä, onko sokkelissa tai lattiassa ollut vaurioita jo ennen työmaata ei ole. Lisäksi vauriokatselmuksessa otetuissa valokuvissa sokkelin halkeamissa ja halkeamien välissä näkyy roskia ja hämähäkinverkkoja, mikä osoittaa, että halkeamat ovat todennäköisesti vanhoja. Myös kiinteistön ikä viittaa siihen, että halkeamia on voinut syntyä jo aiemmin. Kiinteistöllä syys-lokakuussa toteutetuissa tärinämittauksissa ei todettu sallittujen tärinäarvojen ylityksiä, vaan tärinä on ollut huomattavasti ohjearvojen alittavaa.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi todennäköistä, että asiakkaan asuinkiinteistöllä havaitut vauriot johtuisivat katusaneeraustyömaan toiminnasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Matti Karimäki
Päivi Korpiola
Jorma Rusanen
Leena Hirviniemi