Haku

FINE-034870

Tulosta

Asianumero: FINE-034870 (2021)

Vakuutuslaji: Kuljetusvakuutus

Ratkaisu annettu: 23.04.2021

Matkustaja-alukselle aiheutunut vahinko. Tiekuljetussopimus. Vakuutuksesta korvattavan vahingon määrä. Käyvän arvon määritys.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistama matkustaja-alus oli vaurioitunut korjauskelvottomaksi maantiekuljetuksen aikana. Asiakas on hakenut korvausta rahdinkuljettajan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta aluksen käyvän arvon mukaan ja korvannut rahdista aiheutuneet kulut. Asiakas on katsonut, että aluksen arvo kuljetukseen otettaessa on ollut vakuutusyhtiön arviota suurempi.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Vahingonkärsijän kustannuksella on vakuutusyhtiölle toimitettu ensimmäinen ulkopuolisen korjaamon arvio vahinkojen korjauskustannuksista 13.10.2020 ja uusi yksilöity vahinkoarvio 24.10.2020. Vakuutusyhtiö on torjunut vahingonkärsijän ehdotukset aluksen korjaamisesta ennen vahinkoa vallinneeseen tilaan sekä lunastusmenettelyn.

Vakuutusyhtiö tarjoaa rahallista korvausta, joka tuskin kattaa puoliakaan korjauskustannuksista. Vakuutusyhtiö ei myöskään huomioi romutuksesta aiheutuvia merkittäviä lisäkustannuksia. Vakuutusyhtiö edellyttää lisäksi, ettei vahingonkärsijä esitä korvaustarjouksen hyväksymisen jälkeen mitään vaatimuksia rahdinkuljettaja P Oy:tä vastaan. Tämä vaatimus olisi hyväksyttävissä, jos yhtiö samanaikaisesti sitoutuu olemaan vaatimatta korvausta vahingonkärsijältä kuljetusalustaan tai varastointipaikkaan liittyen.

Puolueettoman alusvahinkotarkastajan raportin mukaan aluksen arvoksi ennen vahinkoa on arvioitu 27 000,00 euroa. Kuljetuslaskun veroton hinta on ollut 2 620,00 euroa. Aluksen arvo vahingoittuneena on arvioitava 0 euroksi, koska korjauskustannukset ovat alusvahinkotarkastajan mukaan 41 000,00–53 000,00 euroa ja romutuskustannukset ylittävät romumetallista saatavan hinnan. Asiakas vaatii lisäksi, että rahdinkuljettaja P Oy:n on pidättäydyttävä esittämästä asiakkaalle mitään vaateita koskien kuljetusalustaa ja varastoaluetta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lähettänyt asiakkaalle 1.12.2020 päivätyn korvauspäätöksen, jonka mukaan yhtiö on maksanut vahingonkorvauksia tiekuljetusvastuuvahingosta seuraavasti:

Vahingonkorvaus tiekuljetusvastuuvahingosta (alv 0 %) 20 000,00 euroa
Aluksen arvo kuljetettavaksi otettaessa/annettaessa 22 000 euroa – 2 000 euron jäännösarvo

Vahingonkorvaus tiekuljetusvastuuvahingosta (alv 0 %) 2 620,00 euroa
Korvaus rahdista N Oy:n rahtilaskun mukaan

Omavastuu (alv 0 %) – 500,00 euroa

Yhteensä 22 120,00 euroa

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan aluksen arvona ennen vahinkoa 27 000,00 euroa. Asiakkaan mukaan vahingoittuneen aluksen arvoksi tulee katsoa 0 euroa, koska korjauskustannukset ovat alusvahinkotarkastajan mukaan 41 000,00–53 000,00 euroa ja romutuskustannukset ylittävät romumetallista saatavan hinnan. Lisäksi rahdinkuljettaja P Oy:n on sitouduttava olemaan esittämästä asiakkaalle mitään vaateita koskien kuljetusalustaa ja varastoaluetta.

Lainsäädäntö ja vakuutusehdot
Tiekuljetussopimuslain (345/1979) 27 §:n 1 momentin mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. Hän vastaa myös vahingosta, joka aiheutuu tavaran luovutuksen viivästymisestä.

Tiekuljetussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan tavaran katoamisesta tai vähentymisestä suoritettava korvaus on laskettava tavaran arvon mukaan, joka sillä oli kuljetettavaksi otettaessa paikkakunnalla, jossa se otettiin kuljetettavaksi. Arvo lasketaan tavaran käyvän arvon mukaan. Jos tavaralla on pörssihinta tai markkinahinta, lasketaan tavaran arvo kuitenkin tämän mukaan. Saman pykälän 4 momentin mukaan on lisäksi rahti, tullimaksut ja muut tavaran kuljetukseen liittyvät kulut korvattava. Ne on korvattava kokonaan, jos tavara on kadonnut. Muussa tapauksessa niistä on korvattava tavaran vähentymistä vastaava osa.

Tiekuljetussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan jos tavara on vahingoittunut, rahdinkuljettajan on korvattava arvon vähennys laskettuna tavaran 32 §:n 1 ja 4 momentin mukaisesti määrätyn arvon perusteella. Saman pykälän 2 momentin mukaan korvaus ei kuitenkaan saa ylittää sitä määrää, joka olisi ollut suoritettava, jos koko lähetys tai, kun vain osa lähetyksestä on vahingoittumisen vuoksi arvoltaan vähentynyt, tämä osa lähetyksestä olisi kadonnut.

Tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutus kattaa ehdoissa määrätyin rajoituksin sen vahingonkorvausvelvollisuuden, jonka alaiseksi vakuutuksenottaja voi tiekuljetussopimuslain (345/1979) tai kansainvälisen CMR-yleissopimuksen nojalla kotimaisessa tai kansainvälisessä kuljetuksessa joutua tavaralle tapahtuneesta katoamisesta, vähentymisestä tai tavaran vahingoittumisesta taikka luovutuksen viivästymisestä.

Vakuutusehtojen kohdan 8.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutusehdoissa mainituin rajoituksin se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on tiekuljetussopimuslain tai CMR-yleissopimuksen mukaan velvollinen maksamaan tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta taikka luovutuksen viivästymisestä.

Vakuutusyhtiön kanta
Vakuutusyhtiö viittaa tekemäänsä korvauspäätökseen ja toteaa lisäksi seuraavaa.

Asiakkaalla on näyttövelvollisuus hänelle aiheutuneen vahingon määrästä. Vahingon käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä erotusta, joka saadaan, kun omaisuuden arvosta sitä ennen vahinkoa vapaasti myytäväksi tarjottaessa vähennetään sen jäljellä oleva arvo vahingon jälkeen. Suomen Haveripalvelu Oy:n laivanrakennusinsinööri J:n arvion mukaan aluksen arvo ennen kuljetuksen alkua oli 22 000,00–27 000,00 euroa varusteineen.

Vaikka aluksen jäännösarvo olisi nolla, aluksella on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kuljetuksessa vahingoittumattomia varusteita, joita asiakas voi myydä aluksen jäätyä asiakkaan omistukseen. Tämä seikka tulee ottaa huomioon omaisuuden arvoa lisäävänä tekijänä. Koska rahdinkuljettaja ei ole vastuussa tiekuljetussopimuslain perusteella välillisistä vahingoista, kuten esimerkiksi aluksen hävityskuluista, niitä ei voida huomioida tiekuljetussopimuslaissa tarkoitetun rahallisen korvausvastuun määrässä. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että asiakkaan vaatima korvaus sijoittuu laivanrakennusinsinööri J:n arvion ylimpään arvoon. Vakuutusyhtiö katsoo siten, että sen maksama kuljetusvahinkokorvaus vastaa vahingon käypää arvoa.

Aluksen kuljetusalustaa ja varastoaluetta koskevat osapuolten toimenpiteet vahingon satuttua liittyvät asiakkaan ja P Oy:n kahdenkeskisiin sopimuksiin. Ne eivät liity kuljetusvakuutukseen. Vakuutusyhtiöllä ei ole tiekuljetussopimuslain tai vakuutusehtojen nojalla mahdollisuutta vaikuttaa näiden sopimusten sisältöön, eikä velvollisuutta maksaa korvauksia laajemmalti kuin se on maksanut. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen maksamat korvaukset ovat lain ja vakuutusehtojen mukaiset.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys kuljetusvastuuvakuutuksesta maksettavan vakuutuskorvauksen määrästä. Tarkemmin asiassa on kysymys siitä, minkä suuruiseksi matkustaja-aluksen käypä arvo ennen kuljetusta on arvioitava.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tiekuljetussopimuslain (345/1979) 27 §:n 1 momentin mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta sen kuljetettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä aikana. Hän vastaa myös vahingosta, joka aiheutuu tavaran luovutuksen viivästymisestä.

Tiekuljetussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan tavaran katoamisesta tai vähentymisestä suoritettava korvaus on laskettava tavaran arvon mukaan, joka sillä oli kuljetettavaksi otettaessa paikkakunnalla, jossa se otettiin kuljetettavaksi. Arvo lasketaan tavaran käyvän arvon mukaan. Jos tavaralla on pörssihinta tai markkinahinta, lasketaan tavaran arvo kuitenkin tämän mukaan. Saman pykälän 4 momentin mukaan on lisäksi rahti, tullimaksut ja muut tavaran kuljetukseen liittyvät kulut korvattava. Ne on korvattava kokonaan, jos tavara on kadonnut. Muussa tapauksessa niistä on korvattava tavaran vähentymistä vastaava osa.

Tiekuljetussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan jos tavara on vahingoittunut, rahdinkuljettajan on korvattava arvon vähennys laskettuna tavaran 32 §:n 1 ja 4 momentin mukaisesti määrätyn arvon perusteella. Saman pykälän 2 momentin mukaan korvaus ei kuitenkaan saa ylittää sitä määrää, joka olisi ollut suoritettava, jos koko lähetys tai, kun vain osa lähetyksestä on vahingoittumisen vuoksi arvoltaan vähentynyt, tämä osa lähetyksestä olisi kadonnut.

Tiekuljetusvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutus kattaa ehdoissa määrätyin rajoituksin sen vahingonkorvausvelvollisuuden, jonka alaiseksi vakuutuksenottaja voi tiekuljetussopimuslain (345/1979) tai kansainvälisen CMR-yleissopimuksen nojalla kotimaisessa tai kansainvälisessä kuljetuksessa joutua tavaralle tapahtuneesta katoamisesta, vähentymisestä tai tavaran vahingoittumisesta taikka luovutuksen viivästymisestä.

Vakuutusehtojen kohdan 8.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutusehdoissa mainituin rajoituksin se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on tiekuljetussopimuslain tai CMR-yleissopimuksen mukaan velvollinen maksamaan tavaran katoamisesta, vähentymisestä tai vahingoittumisesta taikka luovutuksen viivästymisestä.

Asian arviointi

Tiekuljetussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan tavaran katoamisesta tai vähentymisestä suoritettava korvaus on laskettava tavaran arvon mukaan, joka sillä oli kuljetettavaksi otettaessa paikkakunnalla, jossa se otettiin kuljetettavaksi. Arvo lasketaan tavaran käyvän arvon mukaan. Jos tavaralla on pörssihinta tai markkinahinta, lasketaan tavaran arvo kuitenkin tämän mukaan. Saman pykälän 4 momentin mukaan on lisäksi rahti, tullimaksut ja muut tavaran kuljetukseen liittyvät kulut korvattava. Ne on korvattava kokonaan, jos tavara on kadonnut. Muussa tapauksessa niistä on korvattava tavaran vähentymistä vastaava osa. Pykälää koskevissa esitöissä on 1 momentin osalta todettu, että korvausta suoritetaan vain tavaran arvosta eikä esimerkiksi muusta taloudellisesta tappiosta, joka aiheutuu tavaran katoamisesta tai vähentymisestä (HE 107/1978 vp, s. 22).

Vakuutusyhtiö on arvioinut aluksen arvoksi ennen kuljetukseen ottamista 22 000 euroa. Vakuutusyhtiö on vähentänyt aluksen kuljetusta edeltävästä arvosta 2 000 euroa, joka on sisältänyt aluksen jäännösarvon sekä aluksessa olevat vahingoittumat varusteet ja kalusteet, jotka voidaan myydä. Asiakas on katsonut, että aluksen arvo on ollut 27 000 euroa.

Asiakas on pyytänyt Suomen Haveripalvelu Oy:n lausunnon aluksen arvosta. Kyseisessä lausunnossa aluksen arvoksi on arvioitu 22 000–27 000 euroa varusteineen. Lausunnossa todetaan lisäksi, että koska alus on suurelta osin asbestikankaalla vuorattu sisäpuolelta, sen romuttaminen lienee tehtävä haitallisten jätteiden romutusta koskevien säännösten mukaisesti, mikä aiheuttaa lisäkuluja romuttajalle. Siten aluksesta saatava teräksen romuhinta ei välttämättä kata romutuksesta syntyneitä kuluja. Lisäksi aluksen koneisto ja varusteet ovat sen ikäisiä, ettei niillä ole kovin suurta myyntiarvoa, minkä vuoksi romutuksesta voi syntyä enemmän kuluja kuin tuloja. Lausunnossa on edelleen todettu, että aluksen nykyarvo olisi noin 2 000 euroa edellyttäen, että alukselle löytyisi ostaja, jolla on itse kykyä tehdä korjaus ja jolla olisi alukselle sopiva liikennöintisuunnitelma. Suomen Haveripalvelu Oy on sähköpostissaan (24.10.2020) todennut, että aluksen arvon määritys ei ole ”helpoimmasta päästä”. Sähköpostissa todetaan lisäksi, että annettu arvio on ”aika realistinen ja näinä vaikeina aikoina ehkä jopa vähän optimistinen”.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta materiaalista ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi nimennyt asiassa oman tarkastajansa arvioimaan alukselle aiheutuneita vahinkoja tai aluksen arvoa. Vakuutusyhtiö ja Suomen Haveripalvelu Oy:n välillä on käyty lokakuussa sähköpostikirjeenvaihtoa. Suomen Haveripalvelu Oy on lähettänyt vakuutusyhtiölle viestin (20.10.2020), jossa sen edustaja on tiedustellut vakuutusyhtiön intressiä osallistua alusta koskevaan tarkastukseen. Vakuutusyhtiö on vastannut Suomen Haveripalvelu Oy:n edustajalle (20.10.2020), ettei se näe estettä yhtiön suorittavan tarkastusta aluksen omistajan toimeksiannosta ja antavan oman puolueettoman näkemyksen aluksen kärsimistä vahingoista. Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että jos se on joltain osin eri mieltä lausunnosta, sillä on esimerkiksi mahdollisuus tarvittaessa nimetä oma vahinkotarkastaja arvioimaan asiaa. Vakuutusyhtiö on todennut viestissään edelleen, että se on tiekuljetussopimuslain määräyksiin viitaten kiinnostunut esimerkiksi siitä, mikä oli aluksen arvo kuljetuksen alkamishetkellä alkamispaikkakunnalla.

Vakuutusyhtiö on lähettänyt 23.11.2020 asiakkaalle uuden korvaustarjouksen, jossa on otettu huomioon asiakkaan hankkima Suomen Haveripalvelu Oy:n tarkastajan lausunto. Vakuutusyhtiö on lähettänyt asiakkaalle 1.12.2020 korvauspäätöksen, joka on perustunut asiakkaalle 23.11.2020 esitettyyn tarjoukseen.

Lähtökohtaisesti vahinkoa kärsineen tahon on näytettävä toteen aiheutuneen vahingon määrä. Tapauksessa asiakas on hankkinut Suomen Haveripalvelu Oy:n lausunnon aluksen arvosta. Myös vakuutusyhtiö on käyttänyt kyseistä lausuntoa ainakin jossakin määrin korvauspäätöksensä perustana. Koska vakuutusyhtiö on sähköpostissaan 20.10.2020 suhtautunut myönteisesti siihen, että asiakkaan hankkima tarkastaja antaa lausunnon ja erityisesti sanonut olevansa kiinnostunut kohteen käyvästä arvosta ennen kuljetuksen alkamista, ja koska vakuutusyhtiö ei ole hankkinut omaa arviotaan aluksen arvosta, Vakuutuslautakunta katsoo, että Suomen Haveripalvelu Oy:n laatimalle lausunnolle voidaan aluksen arvoa määritettäessä antaa suurempi painoarvo kuin jos lausunto olisi yksinomaan asiakkaan esittämä.

Suomen Haveripalvelu Oy:n lausunnossa aluksen ostajakunnan on arvioitu olevan suppea. Alus on alun perin rakennettu Itä-Saksassa hinaajaksi vuonna 1969 ja se on otettu käyttöön 1970-luvun puolivälissä. Alus on tuotu Suomeen 1990-luvun puolivälin tienoilla, ja se on muutettu matkustaja-alukseksi vuonna 1998. Tämän jälkeen alus on ollut risteilykäytössä sisävesillä ja Vaasan saaristossa. Kesän 2017 jälkeen alus on ollut poissa liikenteestä ja telakoituna kuljetuksen lähtöpaikassa. Alusta oltiin kuljettamassa mahdollisen ostajan luokse, kun vahinko tapahtui.

Suomen Haveripalvelu Oy on arvioinut aluksen arvoksi 22 000–27 000 euroa. Siitä, mihin arviossa annettu 5 000 euron vaihteluväli perustuu, ei ole esitetty selvitystä. Arviointia on kuvattu haastavaksi. Arvion antaneella henkilöllä on kertomansa mukaan pitkä kokemus esimerkiksi eri vakuutusyhtiöiden alustarkastajana ja vahinkokäsittelijänä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan arviointia voidaan pitää luotettava. Lautakunta katsoo, että aluksen kuljetusta edeltävän arvon on arvioitava olevan 24 000 euroa.

Vakuutuslautakunta pitää lausunnossa esitettyä arviota aluksen romutusarvosta perusteltuna. Lautakunta katsoo olevan epätodennäköistä, että asiakas saisi aluksen romutuksesta nettopalkkiota romutuksesta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Lautakunta pitää tarkastajan näkemystä varusteiden iäkkyydestä ja niiden mahdollisesta jälleenmyyntiarvosta uskottavana. Tähän perustuen lautakunta arvioi, että aluksen kuljetusta edeltävästä arvosta tulisi vähentää 2 000 euron sijaan 1 000 euroa.

Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että veneen arvo tulisi määritellä ennen kuljetusta 24 000 euroksi ja vähentää kyseisestä summasta jäännösarvona 1 000 euroa. Siten vakuutusyhtiön tulisi maksaa asiakkaalle lisäkorvauksena 3 000 euroa.

Asiakas on lisäksi vaatinut, että rahdinkuljettaja P Oy:n on sitouduttava olemaan esittämästä asiakkaalle mitään vaateita koskien aluksen kuljetusalustaa ja varastoaluetta. Vakuutuslautakunta toteaa, että aluksen kuljetusalustaa ja varastoaluetta koskevat osapuolten toimenpiteet vahingon satuttua liittyvät asiakkaan ja P Oy:n keskinäisiin sopimuksiin. Vakuutusyhtiöllä tai Vakuutuslautakunnalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden sopimusten sisältöön. Tiekuljetussopimuslain mukaan vakuutuksesta ei korvata muuta kuin vahingoittuneen omaisuuden arvo ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut. Siten vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta korvata esimerkiksi aluksen säilytyksestä aiheutuvia kuluja.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle lisäkorvauksena 3 000,00 euroa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
LAlinentalo-Pelttari

 

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia