Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön omistaman, 1910-luvun alkupuolella rakennetun omakotitalon putkistot oli uusittu perusparannustyön yhteydessä vuonna 1986. Talon (huoneisto A1) asukas on kertonut, että hän oli 9.12.2017 aamulla havainnut suihkussa käynnin jälkeen, että saunan lattialla oli ollut vettä. Myöhemmin iltapäivällä vettä oli edelleen ollut saunan lattialla, ja sitä oli tullut lisää hitaasti virtaamalla. Samalla oli kuulunut outoa sihinää, jonka aiheuttajaa ei ollut näkynyt. Paikalle tullut päivystävä putkimies/ LVI-asentaja oli mennyt tekniseen tilaan sulkemaan vesiputkia. Tilan takana olevasta entisestä hiilikellarista oli kuulunut voimakasta suhinaa. Kun ovi oli avattu, katonrajasta oli havaittu suihkuava vuoto. Putkimies oli laittanut putkiin sulut ja vuoto oli lakannut. Saunan kuuma vesi oli myös suljettu heti, ja putki oli korjattu tilapäisesti viikonlopun jälkeen.

Taloyhtiön kiinteistövakuutusyhtiölleen 14.12.2017 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan taloyhtiön teknisessä tilassa oli 9.12.2017 havaittu isohko putkivuoto huoneiston A1 saunan lattialle tulleesta vedestä. Päivystävä putkimies oli hälytetty paikalle ja vuoto oli saatu tyrehdytettyä samana iltana. LVI-asentaja oli paikantanut aktiivisen vuotokohdan pesuhuoneen ja saunan väliseinän sisälle. Kun sulkuventtiileitä oli lähdetty paikantamaan lämmönjakohuoneesta, maapohjaisen teknisen tilan katossa oli havaittu toinen aktiivinen vuoto.

Ensimmäisessä vahinkokartoituksessa (18.12.2017) oli havaittu teknisen tilan lämminvesiputkessa olleen pistesyöpymän lisäksi pistesyöpymä myös pesuhuoneen ja saunan välisen seinän sisällä lähellä lattianrajaa olevassa lämminvesiputkessa. Syöpymäkohdat olivat olleet melko kaukana toisistaan, eikä kartoituksessa ollut selvinnyt vuotovahinkojen keskinäinen yhteys. Raportin mukaan oli mahdollista, että "teknisestä tilasta" suihkunnut vesi oli kulkeutunut maanpintaa pitkin saunan seinän alle. Pesuhuoneessa/saunassa ei ollut havaittu vedeneristeitä. Käytettävissä ei ollut piirustuksia ja rakenteet olivat osin maanvaraisia. ”Teknisen tilan” maanpinta (kallio osin näkyvissä) vietti rakennukseen päin.

Kiinteistövakuutusyhtiö on 29.12.2017 tekemässään korvauspäätöksessä ilmoittanut, että putkien rikkoutuminen oli korvattava vahinko, mutta 100 prosentin ikävähennyksen vuoksi vakuutuksesta ei makseta putkirikon osalta korvausta. Vuotovahingon osalta kiinteistövakuutusyhtiö on katsonut, että tekniseen tilaan oli kallion pintaa pitkin ja sokkelin läpi päässyt ulkopuolista kosteutta, ja että pesuhuoneelle ja saunalle oli syntynyt vesivahinkoa puutteellisen vedeneristyksen vuoksi. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut tarkistaneensa kartoittajalta, että putkirikot eivät olleet aiheuttaneet ylimääräisiä vaurioita jo korjaustarpeessa olleisiin rakenteisiin. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta myöskään vuotovahingosta.

Asiakas on ilmoittanut kotivakuutusyhtiölleen puhelimitse 5.2.2018, että lämpimän veden käyttövesiputki oli vuotanut saunassa. Hän on vaatinut korvausta putkirikon ja vuotovahingon aiheuttamista korjauskustannuksista sekä korvausta asumisen keskeytymisestä. Lisäselvityksessään asiakas on (6.2.2018) kertonut, että sauna oli ollut pois käytöstä 9.12.2017 alkaen. Teknisessä tilassa aiheutunut vahinko on saunan vahingosta irrallinen vahinko.

Asiakas on myös toimittanut kotivakuutusyhtiön pyytämän kopion taloyhtiön yhtiöjärjestysestä. Sen 6 §:n mukaan huoneiston kulloinenkin osakkeenomistaja vastaa osakkeenomistajan toimesta huoneistoon tai sen ulkopuolelle asennettujen asunto-osakeyhtiön alkuperäisestä tasosta poikkeavien rakenteellisten muutosten ja lisäysten, mukaan lukien osakkaan toimesta asennetut erilaiset johdot, kanavat ja vesihanat, korjaamisesta ja kunnossapidosta sekä niiden puutteellisuudesta tai viasta syntyneistä vahingoista. Lisäksi osakas vastaa kyseisten muutosten ja lisäysten yhtiölle synnyttämistä ylimääräisistä kustannuksista. Osakkeenomistajan vastuu on edellä mainittu myös aikaisempien osakkaiden tekemistä mainitun kaltaisista muutoksista.

Vahinkoasiaa koskeneiden erimielisyyksien selvittämiseksi kiinteistövakuutusyhtiö oli pyytänyt ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä lausunnon asiasta. X. Oy oli tehnyt paikalla tarkastuksen 5.3.2018 ja 8.3.2018 tehtyjen mittausten jälkeen laatinut 22.3.2018 päivätyn muistion, jonka mukaan kellarin märkätilan rakenteiden toteutustavasta johtuen suihkun normaaliin käyttöön liittyvät valuma- ja roiskevedet olivat päässeet kulkeutumaan rakenteiden sisälle ja aiheuttaneet vähitellen kosteusvaurioita levy-/puurakenteisiin. Pesuhuoneen lattian ja seinän liittymäkohta oli pyritty tekemään tiiviiksi joustavalla saumausmassalla, mutta massaukset olivat kuitenkin olleet monin paikoin irti vastapinnastaan. Myös saunan puolella oli havaittu, ettei väliseinän alajuoksu ollut kauttaaltaan lattiavalun yläpinnassa kiinni. Saunan ja pesuhuoneen väliseinän sisällä olleen putkivuodon vaikutukset olivat kohdistuneet sellaisiin rakenteisiin, joissa oli ollut kosteusvaurioita myös vahinkoa edeltävässä tilanteessa.

X. Oy:n tarkastuksesta saamansa muistion jälkeen kiinteistövakuutusyhtiö on edelleen katsonut, ettei kyseessä ole ollut korvattava vuotovahinkotapahtuma.

Kotivakuutusyhtiö on 11.5.2018 sähköpostiviestillä ilmoittanut asiakkaalle, että senhetkisten tietojen mukaan rikkoutunut putki on kuulunut taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ja että taloyhtiöllä olisi korjausvelvollisuus vahingossa, vaikka vahinkoa ei korvattaisi taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.   

Kotivakuutusyhtiö on 17.9.2018 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, ettei kyse ole ollut kotivakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Perusteluina kotivakuutusyhtiö on esittänyt, että pesuhuoneen/saunan kosteusvauriot olivat olleet seurausta vesieristevuodosta ja lämmönjakohuoneen vauriot seurausta rakennuksen rakenteita rasittaneesta maakosteudesta. Todetut kaksi putkivuotoa eivät olleet aiheuttaneet ylimääräisiä vaurioita jo aiemmin pitemmän ajan kuluessa vaurioituneisiin rakenteisiin. Kysees-sä eivät ole äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahinkotapaukset. Vesieristevuodon ja maakosteuden aiheuttamat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiiristä erillisten rajoitusehtojen mukaisesti. Korvausta korjauskustannuksista ja/tai asumiskeytyksen aiheuttamista kustannuksista ei voida maksaa.

Asiakas on 11.9.2019 kotivakuutusyhtiölle lähettämässään sähköpostiviestissä todennut, että hänen viimeisin ehdotuksensa on ollut, että ”voisiko seinien rikkominen/korjaaminen akuutin vuodon pysäyttämiseksi olla korvattavissa”. Vakuutusyhtiö on 13.9.2019 vastausviestissään asiakkaalle kertonut, ettei kotivakuutuksen perusteella lähdetä selvittämään rakenteiden vahinkoja, koska ne eivät ole vakuutettuina. Viestissä todetaan, että rakennus ei ole vakuutettuna tällä vakuutuksella, vaan pelkästään irtaimisto ja huoneiston pintapuoli, vaikkakin rakennuksesta aiheutuvat kustannukset on yhtiöjärjestyksellä osakkaalle määrätty. Pintoja ei voida tässä tapauksessa korvata, koska vahingon taustalla ei ole korvattavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas selostaa tapahtumien kulkua ja toteaa, että vakuutusyhtiöt ovat kieltäytyneet kantamasta vastuuta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, johon ne ovat sitoutuneet vakuuttaessaan taloyhtiön. Hän kokee tulleensa huijatuksi, kun hän on vuosikymmeniä maksanut vakuutusmaksuja ja luullut suojaavansa omaisuuttaan äkillisen vesivahingon varalta. Kun äkillinen vesivahinko oli sattunut, vakuutusyhtiöt olivat kiinnittäneet huomionsa mahdolliseen ulkoa tulleeseen kosteuteen eikä vahinkoon. Äkillinen vuoto putkistossa on jäänyt sivuun, eikä sen korvauksesta enää puhutakaan.

Vuotovahinkoa, jossa vesitekniikka oli rikkoutunut ja nestettä on vuotanut äkillisesti kiinteästä LVI-putkistosta, ei ole korvattu. Talon täydellisen remontin yhteydessä putket ja eristys oli uusittu vuonna 1986, ja ne olivat täyttäneet normit. Asiakkaan omaan laskuunsa vahingon jälkeen teettämän putki-, seinä- ja lattiaremontin yhteydessä on käyty läpi rakenteet, putket ja eristykset. Uudet putket oli laitettu pintavetona, ja asiakas oli korjauttanut seinät, eristeet ja lattiat. Remontin valvojana toiminut asiantuntija ei vahvista vakuutusyhtiön ja sen asiantuntijan väitteitä.

Asiakas oli perheensä kanssa joutunut kärsimään vuotovahingosta 9.12.2017 alkaen ja remontista sen jälkeen vuoden 2019 loppupuolelle, koska vahinkoa ei suostuttu korvaamaan eikä käymään täsmällisesti ongelman ratkaisemiseen. Väitettyä vuotoa ulkoa ei ollut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä se voi maksaa korvausta vuotovahingosta aiheutuneista korjauskustannuksista tai asumisen lisäkustannuksista. Vakuutusyhtiö viittaa  korvauspäätökseensä ja esittää, ettei korvauspäätöstä suositeta muutettavaksi.

Asiakkaan ratkaisupyynnössä esitettyjen seikkojen lisäksi vakuutusyhtiö toteaa asiassa olevan riidatonta, että asunto-osakeyhtiön omistaman ja asiakkaan hallitseman huoneiston rakenteissa kulkevassa lämminvesiputkessa oli kahdessa kohdassa ollut vuoto ja että veden suihkuaminen putkesta oli äkillinen tapahtuma. Esimielisyyttä on sen sijaan siitä, olivatko vuotoveden talon rakenteille aiheuttamat vauriot aiheutuneet tästä vuototapahtumasta vai jo aiemmin muusta syystä.

Asiakkaan tulee paitsi näyttää toteen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, myös osoittaa, että tästä vahinkotapahtumasta aiheutui vakuutuksesta korvattava vahinko. Jos vahingon todetaan olleen talon rakenteissa jo ennen ilmoitettua vahinkotapahtumaa, tällainen vahinko ei voi tulla kyseisen paitsi vuotovahingon perusteella korvattavaksi.

X. Oy:n raportin perusteella on näytetty toteen, että talon rakenteissa oli ollut talon rakenteellisista seikoista johtuneita merkittäviä kosteusvaurioita jo ennen nyt käsiteltäviä putkivuotoja. Nämä vauriot eivät ole syntyneet äkillisesti ja niiden syynä ovat raportin mukaan olleet tapahtumat, jotka on rajattu asiakkaan kotivakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ehtokohdissa 6.1 ja 6.18.

Vakuutusyhtiö toteaa myös, että koska talon vesiputket ovat asunto-   osakeyhtiön kunnossapitovastuulla, putkistossa olleiden vuotojen etsintäkustannukset mukaan lukien puretun seinän korjauskustannukset tulee käsitellä asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta sen ehtojen mukaisesti.

Asiakas ei ole esittänyt sellaista lisäselvitystä, jonka perusteella olisi mahdollista arvioida putkivuotojen aiheuttaneen talon rakenteille ainakaan merkittävässä määrin korvattavaa uutta vahinkoa. Onko ja miltä osin korjaustarvetta synnyttävää lisävahinkoa aiheutunut putkivuodoista, ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ole saatujen selvitysten perusteella osoitettavissa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut kopio asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksestä ja kohteesta otettuja valokuvia sekä osapuolten sähköpostiviestejä ja erittelyjä korjauksista aiheutuneista kustannuksista.

Asiakirjoihin sisältyy myös 18.12.2017 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittu raportti ja X. Oy:n 22.3.2018 päivätty muistio kokonaisuutta tarkentavista kosteus- ja rakenneteknisistä lisätutkimuksista.

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen 6 §:n 1 ja 2 kohtien mukaan

• huoneiston kulloinenkin osakkeenomistaja vastaa osakkeenomistajan toimesta huoneistoon tai sen ulkopuolelle asennettujen asunto-osakeyhtiön alkuperäisestä tasosta poikkeavien rakenteellisten muutosten ja lisäysten, mukaan lukien osakkaan toimesta asennetut erilaiset johdot, kanavat ja vesihanat, korjaamisesta ja kunnossapidosta sekä niiden puutteellisuudesta tai viasta syntyneistä vahingoista.
• lisäksi osakas vastaa ko. muutosten ja lisäysten yhtiölle synnyttämistä ylimääräisistä kustannuksista. Osakkeenomistajan vastuu on edellä mainittu myös aikaisempien osakkaiden tekemistä mainitun kaltaisista muutoksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on erityisesti kysymys siitä, onko pesuhuoneen ja saunan välisen seinän sisällä, lattiatasossa olleen lämminvesiputken rikkoutumisesta aiheutunut kotivakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Erimielisyyttä on lisäksi siitä, onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus maksaa korvausta asumisen keskeytymisestä aiheutuneista lisäkustannuksista.

Sovellettavat lainkohdat

Muutostöitä ja kunnossapitoa koskevan asunto-osakeyhtiölain 4 luvun (kunnossapito) 2 §:n

• 1 momentin mukaan yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.
• 2 momentin mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.
• 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitettu vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen, ja huoneistojen sisäosien korjaamista ajankohdan perustasoon yhtiössä. Yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa siten kuin tässä laissa säädetään.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat.

Sovellettavat vakuutusehdot

2. Vakuutuspaikka ja voimassaolo vakuutuspaikassa
[…]
2.2 Vuokra- ja osakehuoneiston osat
Huoneiston osilla tarkoitetaan vuokra- tai osakehuoneiston asumiskäyttöä palvelevia kiinteitä koneita, kalusteita ja laitteita sekä seinä-, lattia- ja kattopinnoitteita, rakenteita ja kiinteää sisustusta.
Huoneiston osien vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa vuokra- tai osakehuoneistossa, joka muodostaa osien vakuutuspaikan.

4. Vakuutettu omaisuus
Vakuutettuna on vakuutuskirjassa mainittu omaisuus.
[…]
4.3 Vuokra- ja osakehuoneiston osat
Huoneiston osilla tarkoitetaan vuokra- tai osakehuoneiston asumiskäyttöä palvelevia kiinteitä koneita, kalusteita ja laitteita sekä seinä-, lattia- ja kattopinnoitteita, rakenteita ja kiinteää sisustusta.
Vakuutukseen sisältyvät vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvaukseen asti
- osakkaan asunto-osakeyhtiölain mukaan kunnossapitovastuulla olevat osat
- yhtiöjärjestyksessä olevat tai yhtiökokouksessa päätetyt osakkaan tai asukkaan kunnossapitovastuun laajennukset sekä
- osakkaan tai asukkaan itse asentamat, rakentamat tai teettämät huoneiston osat.

Rajoituksia: Huoneiston osille aiheutuneet vahingot korvataan vain, jos kiinteistön omistaja ei ole velvollinen korjaamaan vahinkoa.

5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattava, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva. Lisäksi vakuutukseen ovat valittavissa seuraavat turvat:
- rikosturva
- laiterikkoturva
- putkistovuototurva
- särkymis- ja menetysturva.
Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutetulle omaisuudelle valitut turvat.

5.1.4 Putkistovuototurva
Putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.
Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

6. Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot
Vakuutuksesta ei korvata

• 6.1 vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutuksesta ei korvata myöskään maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa.
• […]
• 6.18 nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jos neste on vuotanut rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohdasta kuten lattiakaivon korokerenkaan välistä tai nesteen aiheuttamaa vahinkoa, jonka syynä on hyväksymätön liitos.
• […]
   

Esinevahingon lisäksi korvattavia kustannuksia koskevan ehtojen kohdan 5.2 (Asumisen lisäkustannukset korvattavassa vahingossa) ensimmäisen kappaleen mukaan enimmäiskorvauksesta riippumatta korvataan suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset lisäkustannukset, jotka vakuutetulle aiheutuvat sen johdosta, että vakituista asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää tästä vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman johdosta. Korvaus maksetaan vahingoittuneen asunnon irtaimiston esinevakuutuksesta.

Asian arviointi

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, miltä osin asunto-osake-    yhtiön omistaman omakotitalon rakenteissa todettujen kastumisvaurioiden aiheuttamat korjauskustannukset ovat asukkaan kotivakuutuksesta korvattavaa vuotovahinkoa. Erityisesti kysymys liittyy siihen, onko huoneiston A1 osakkeenomistajalla yhtiöjärjestyksessä olevan laajennuksen perusteella ollut vastuu rakenteiden kunnossapidosta ja korjauksesta siten, että vahinko kuuluu hänen kotivakuutuksensa korvauspiiriin.

Asiakkaan kotivakuutuksella ovat koti-irtaimiston lisäksi olleet vakuutettuina omakotitalossa olevat osakehuoneiston osat. Asumiskäyttöä palvelevien kiinteiden koneiden, kalusteiden ja laitteiden lisäksi huoneiston osiin ovat sisältyneet seinä-, lattia- ja kattopinnoitteet, rakenteet ja kiinteä sisustus siltä osin kuin ne ovat osakkaan kunnossapitovastuulla asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksessä olevan kunnossapitovastuun laajennuksen perusteella. Vakuutusehdoissa olevan rajoituksen mukaan huoneiston osille aiheutunut vahinko korvataan vain, jos kiinteistön omistaja ei ole velvollinen korjaamaan vahinkoa. Omakotitalo ei vahinkoajankohtana ollut kotivakuutuksessa vakuutettuna.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Lisäksi taloyhtiön vastuu koskee huoneistojen sisäosien korjaamista ajankohdan perustasoon yhtiössä. Taloyhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Kyseessä olevan asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan huoneiston osakkeenomistaja vastaa tiettyjen rakenteellisten muutosten ja lisäysten, mukaan lukien osakkaan asentamien erilaisten johtojen, kanavien ja vesihanojen, korjaamisesta ja kunnossapidosta sekä niiden puutteellisuudesta tai viasta syntyneistä vahingoista. Vastuu tulee kysymykseen, jos huoneistoon tai sen ulkopuolelle on tehty rakenteellisia muutoksia ja lisäyksiä, jotka poikkeavat asunto-osakeyhtiön alkuperäisestä tasosta.

Esitetyn selvityksen mukaan rakennuksen kaikki putket oli uusittu vuonna 1986 tehdyn remontin yhteydessä ja rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät ovat vahinkoajankohtana vastanneet taloyhtiön perustasoa. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa esitetty selvitys osoita asiakkaalla olleen kunnossapito- ja korjausvastuuta hallinnassaan olleen omakotitalon (huoneisto A1) rakenteista.

Vesiputken rikkoutumisesta aiheutunut rakenteiden kastumisvahinko on lähtökohtaisesti tapaustyypiltään kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluva äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vuotovahinko rajautuu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle esimerkiksi, jos se kohdistuu omaisuuteen, joka ei ole ollut vakuutettuna, tai jos vahingon on aiheuttanut korvauspiirin rajoitusehdossa määritelty tapahtuma. Tietyissä tilanteissa vahinkoa ei korvata vakuutussopimukseen sisältyvän muun ehdon perusteella (esimerkiksi jos ikävähennys olisi 100 prosenttia tai enemmän, taikka jos vahingon määrä jää alle omavastuun).

Vakuutuslautakunta toteaa, että pesuhuoneen ja saunan välisen seinän sisällä olleen putken rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuotovahingon on edellä esitetyt seikat huomioon ottaen katsottava kuuluvan taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Tässä tarkoitetun vuotovahingon vuoksi syntyneet rakenteiden korjauskustannukset eivät ole asiakkaan kotivakuutuksesta korvattavia.

Huoneiston osille aiheutuneet vahingot korvataan kotivakuutuksen ehtojen mukaan vain, jos kiinteistön omistaja ei ole velvollinen korjaamaan vahinkoa. Tällä perusteella lautakunta katsoo, ettei kotivakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta korvata myöskään vuotovahingon huoneiston osille aiheuttamaa vahinkoa.

Kotivakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata veden aiheuttamaa vahinkoa, jos vesi on vuotanut rakenteiden      vedeneristeiden läpi. X. Oy:n tekemän tarkastuksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vedeneristyksen on osoitettu olleen puutteellinen seinän ja lattian liittymäkohdassa sekä pesuhuoneessa että saunassa.

Koska tilojen tavanomaisen käytön yhteydessä roiske- ja valumavesiä oli vähitellen mennyt seinärakenteeseen ennen vuotovahingon havaitsemis-ta, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei rakenteille aiheutunut kastumisvahinko ole tältä osin aiheutunut seinän sisällä rikkoutuneesta putkesta vuotaneesta vedestä. Vedeneristyksen puutteellisuuden vuoksi rakenteisiin menneen kosteuden aiheuttamien vaurioiden korjauskustannukset eivät ehdoissa oleva rajoitusehto huomioon ottaen ole myöskään tällä perusteella asukkaan kotivakuutuksesta korvattavia.

Koska rakennuksen kellarissa olevassa osittain maapohjaisessa taloyhtiön teknisessä tilassa tapahtunut vuotovahinko ei ole kohdistunut asiakkaan kotivakuutuksella vakuutettuihin huoneiston osiin, vahinkoa ei tältä osin korvata kotivakuutuksesta.

Kiinteistövakuutusyhtiö on pitänyt putken rikkoutumisvahinkoja talo-     yhtiön kiinteistövakuutuksesta korvattavina tapahtumina. Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta toteaa, ettei putkiston rikkoutumisvahinkoja korvata huoneiston asukkaan kotivakuutuksesta, koska putkistot eivät ole olleet vakuutettuina kotivakuutuksessa, ja koska rakennuksen putkistot kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle.

Asiakirjoihin sisältyvien sähköpostiviestien mukaan vakuutusyhtiö ja asiakas ovat keskustelleet asumisen lisäkustannusten korvaamisesta koti-    vakuutuksesta. Asiakas on kertonut ongelmia aiheutuneen siitä, että sauna oli rakenteiden vahingoittumisen vuoksi ollut pitkään pois käytöstä.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiön etukäteen hyväksymiä kohtuullisia lisäkustannuksia korvataan, jos vakituista asuntoa ei voida kokonaan tai osittain käyttää tästä vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman johdosta. Asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, että asiakkaalle olisi aiheutunut lisäkustannuksia sen vuoksi, että sauna oli ollut pois käytöstä, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiölle ole syntynyt velvollisuutta korvata lisääntyneitä asumiskustannuksia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää kotivakuutusyhtiön epäävää korvausratkaisua vakuutusehtojen mukaisena. Vakuutuslautakunta ei suosita korvausten maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen