Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön omistaman, 1910-luvun alkupuolella rakennetun omakotitalon putkistot oli uusittu perusparannustyön yhteydessä vuonna 1986.

Omakotitalon (huoneisto A1) asukas on kertonut, että hän oli 9.12.2017 aamulla havainnut suihkussa käynnin jälkeen, että saunan lattialla oli ollut vettä. Myöhemmin iltapäivällä vettä oli edelleen ollut saunan lattialla, ja sitä oli tullut lisää hitaasti virtaamalla. Samalla oli kuulunut outoa sihinää, jonka aiheuttajaa ei ollut näkynyt. Paikalle tullut päivystävä putkimies/ LVI-asentaja oli mennyt tekniseen tilaan sulkemaan vesiputkia. Tilan takana olevasta entisestä hiilikellarista oli kuulunut voimakasta suhinaa. Kun ovi oli avattu, katonrajasta oli havaittu suihkuava vuoto. Putkimies oli laittanut putkiin sulut ja vuoto oli lakannut. Saunan kuuma vesi oli myös suljettu heti, ja putki oli korjattu tilapäisesti viikonlopun jälkeen. Asukkaan kertomuksen mukaan teknisen tilan takana olevassa entisessä hiilikellarissa on maalattia, johon katonrajan putkesta ulos suihkunnut vesi oli imeytynyt, ja tiiliseinä, jossa ei ole vahingoittuneita rakenteita. Vain putki oli vahingoittunut vuotokohdasta. Muuta vuotoa tai kosteutta tilassa ei ollut esiintynyt aiemmin eikä tilapäisen korjauksen jälkeen.

Taloyhtiön kiinteistövakuutusyhtiölleen 14.12.2017 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan taloyhtiön teknisessä tilassa oli 9.12.2017 havaittu isohko putkivuoto. Yllättävä rikkoutuminen oli havaittu huoneiston A1 saunan lattialle tulleesta vedestä. Päivystävä putkimies oli hälytetty paikalle ja vuoto oli saatu tyrehdytettyä samana iltana. LVI-asentaja oli paikantanut aktiivisen vuotokohdan pesuhuoneen ja saunan väliseinän sisälle. Kun sulkuventtiileitä oli lähdetty paikantamaan lämmönjakohuoneesta, maapohjaisen teknisen tilan katossa oli havaittu toinen aktiivinen vuoto.

Ensimmäisessä vahinkokartoituksessa (18.12.2017) oli havaittu teknisen tilan lämminvesiputkessa olleen pistesyöpymän lisäksi pistesyöpymä myös pesuhuoneen ja saunan välisen seinän sisällä lähellä lattianrajaa olevassa lämminvesiputkessa. Syöpymäkohdat olivat olleet melko kaukana toisistaan, eikä kartoituksessa ollut selvinnyt vuotovahinkojen keskinäinen yhteys. Raportin mukaan oli mahdollista, että "teknisestä tilasta" suihkunnut vesi oli kulkeutunut maanpintaa pitkin saunan seinän alle. Pesuhuoneessa / saunassa ei ollut havaittu vedeneristeitä. Käytettävissä ei ollut piirustuksia ja rakenteet ovat osin maanvaraisia. ”Teknisen tilan” maanpinta (kallio osin näkyvissä) vietti rakennukseen päin.

Kiinteistövakuutusyhtiö on 29.12.2017 tekemässään korvauspäätöksessä ilmoittanut, että putkien rikkoutuminen oli korvattava vahinko, mutta 100 prosentin ikävähennyksen vuoksi vakuutuksesta ei makseta putkirikon osalta korvausta.

Vuotovahingon osalta vakuutusyhtiö on katsonut, että tekniseen tilaan oli kallion pintaa pitkin ja sokkelin läpi päässyt ulkopuolista kosteutta, ja että pesuhuoneelle ja saunalle oli syntynyt vesivahinkoa puutteellisen veden-eristyksen vuoksi. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut tarkistaneensa kartoittajalta, että putkirikot eivät olleet aiheuttaneet ylimääräisiä vaurioita jo korjaustarpeessa olleisiin rakenteisiin. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta myöskään vuotovahingosta.

Osapuolten vahinkoa koskeneiden erimielisyyksien selvittämiseksi vakuutusyhtiö oli tämän jälkeen pyytänyt ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä lausunnon asiasta. X. Oy oli tehnyt paikalla tarkastuksen 5.3.2018 ja 8.3.2018 tehtyjen mittausten jälkeen laatinut 22.3.2018 päivätyn muistion. Teknisen tilan muurattujen seinälinjojen ja osin myös niihin liittyvien levy-/puurakenteiden alaosien oli todettu olleen maayhteydessä. Seinä-linjoilla oli ollut paikallisia kosteuspoikkeamia ja kosteusvaurioitumiseen viitanneita jälkiä. Maapohjaisessa puolilämpimässä varastotilassa olleiden karmirakenteiden alaosassa oli ollut pitkälle edenneitä lahovaurioita, mikä oli muistion mukaan viitannut siihen, että maaperän kautta tuleva kosteusrasitus oli ainakin ajoittain ollut voimakasta jo aiemmin.

Muistion mukaan kellarin märkätilan rakenteiden toteutustavasta johtuen suihkun normaaliin käyttöön liittyvät valuma- ja roiskevedet olivat päässeet kulkeutumaan rakenteiden sisälle ja aiheuttaneet vähitellen kosteusvaurioita levy-/puurakenteisiin. Pesuhuoneen lattian ja seinän liittymäkohta oli pyritty tekemään tiiviiksi joustavalla saumausmassalla, mutta massaukset olivat kuitenkin olleet monin paikoin irti vastapinnastaan. Myös saunan puolella oli havaittu, ettei väliseinän alajuoksu ollut kauttaaltaan lattiavalun yläpinnassa kiinni.

X. Oy:n tarkastuksesta saamansa muistion jälkeen vakuutusyhtiö on edelleen katsonut, ettei kyseessä ole ollut vakuutuksesta korvattava vuotovahinkotapahtuma.

Asiakkaan valitus

Valituskirjelmässään taloyhtiö vaatii rakenteiden korjaamisesta ja korjaustyön valvonnasta aiheutuneiden kustannusten korvaamista vakuutuksesta. Yhteensä kustannukset ovat olleet 18.712 euroa (rakennusvalvonta 4.216 euroa ja putkisto 14.496 euroa). Kiinteistövakuutusyhtiön lisäksi myös asukkaan kotivakuutusyhtiö oli kieltäytynyt kantamasta vastuuta, johon vakuutusyhtiöt olivat sitoutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon korvaamiseksi.

Taloyhtiön näkökulmasta tarkasteltuna on tapahtunut vuotovahinko, jossa vesitekniikka on rikkoutunut ja nestettä on vuotanut kiinteästä LVI-putkistosta. Kohtuullista olisi esittää kompromissi, jossa myös vakuutusyhtiö on mukana.

Taloyhtiö toteaa olevan itsestään selvää, että jokaisessa talossa on kulumista ja korjattavaa noin 30 vuoden jälkeen perusteellisesta remontistakin huolimatta. Vuonna 1986 tehdyssä remontissa oli noudatettu sen ajan määräyksiä eikä sitä kiistetty tarkastusraportissa. Päinvastoin, kuten selostuksesta ilmenee, tuolloin oli tehty sen ajan normien mukaista työtä. Taloyhtiö ei tietenkään ole olettanut tai edellyttänyt, että vakuutusyhtiö ryhtyisi remontoimaan koko talon perusteellisesti kahdenkaan putkirikon perusteella. Vaikka kulumista tapahtuu, vakuutusyhtiön pitäisi ottaa vastuu kahdesta yllättävästä putkirikosta. Putkirikkoja ei voi selittää pois sillä, että kylpyhuoneen jatkuva käyttö oli osaltaan kuluttanut vuosien mittaan eräitä saumauksia, eivätkä putkirikot ole selitettävissä pois X. Oy:n raportin perusteella, joka raportoi hyvin muitakin ongelmia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää taloyhtiön vaatimuksen perusteettomana. Rikkoutuneiden putkien osalta kyse on vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahinkotapahtumasta, mutta vakuutuksesta ei korvata korjauskustannuksia, koska ikävähennysten määrä ylittää 100 prosenttia. Vuodosta aiheutuneiden vaurioiden korjauskulut eivät kuulu taloyhtiön vakuutuksen korvauspiiriin.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen vuotovahingosta käytettävissään olleiden raporttien pohjalta. Vuotovahinkoa koskevilta osin epäys on tehty sen vuoksi, että
 - ulkopuoliset vedet olivat päässeet talon rakenteisiin, eikä tällaista kosteusvahinkoa rajoitusehdon vuoksi korvata vakuutuksesta
 - kosteus oli päässyt rakenteisiin myös puuttuvan vesieristyksen vuoksi, mikä on vahinkona rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle- vaurioituneet rakenteet olivat olleet jo valmiiksi kosteusvaurion vahingoittamia sekä ulkopuolisten vesien että pesuvesien vuoksi, eli putkivuodot eivät olleet aiheuttaneet rakenteille lisävahinkoa.

Tehdyissä raporteissa on kuvattu rakennuksen ulkopuolelta sadevesien poistumista rakennuksesta poispäin ja sokkelin näkyvän osan kuntoa. Sokkeli oli perustettu osittain graniittikivien varaan ja osittain se oli betonirakenteinen. Rapatussa betonirakenteisessa sokkelin osassa oli ollut pitkäaikaisen kosteusrasituksen jälkiä, eikä rakenteissa ollut mitään sadevesien poistojärjestelmiä. Pesuhuoneessa ei kartoitusraportin mukaan ole ollut vesieristeitä ja seinässä on ollut reikä suihkun vaikutusalueella. Näin ollen pesuhuoneessa ja sen viereisissä huonetiloissa on ollut kosteusvaurioita ja selkeä korjaustarve ennen vuonna 2017 havaittuja putkivuotojakin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että aivan selkeästi on osoitettavissa, että kellarin pesu-, sauna- ja muita tiloja on rasittanut myös rakennuksen ulkopuolelta ja maaperän kautta kapillaarisesti rakenteisiin kulkeutunut kosteus.  

Koska rakenteissa on ollut vakavia puutteita ja selkeitä kosteusvaurioita myös muista syistä kuin nyt havaittujen putkivuotojen aiheuttamina, vakuutusyhtiö lisäksi katsoo, että putkivuodoista ei ollut aiheutunut lisäkorjaustarpeita aiemmat puutteet ja vauriot sekä niiden aiheuttama korjaustarve huomioiden.

Rakennusmääräyksissä on aina ollut vähintään maininta, että niin sanotut märkätilat on rakennettava siten, että niissä käytettävät pesu- ja suihkuvedet sekä muut vastaavat vedet eivät vaurioita rakennuksen rakenteita. Tässä tapauksessa rakenteet eivät ole vastanneet rakennusaikana voimassa olleita rakennusmääräyksiä.

Asiassa on otettava huomioon, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajoitusehdoissa määritelty vahingot, jotka ovat aiheutuneet ulkopuolisten vesien eli sade- ja sulamisvesien pääsystä rakenteisiin, ja myös vahingot, jotka ovat aiheutuneet pesuvesien pääsystä rakenteisiin puuttuvan vesieristyksen vuoksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut kohteesta otettuja valokuvia ja osapuolten sähköpostiviestejä sekä erittelyjä korjauksista aiheutuneista kustannuksista.

Asiakirjoihin sisältyy myös 18.12.2017 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittu raportti ja X. Oy:n 22.3.2018 päivätty muistio kokonaisuutta tarkentavista kosteus- ja rakenneteknisistä lisätutkimuksista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys käyttövesiputken rikkoutumisvahingoissa tehtävän ikävähennyksen suuruutta koskevan erimielisyyden lisäksi siitä, onko ja miltä osin rakenteiden kastumisvahinkojen osoitettu olleen seurausta putkien rikkoutumisesta aiheutuneista vuotovahingoista, ja onko vakuutusyhtiö osoittanut putkien rikkoutumisesta aiheutuneiden vuotovahinkojen olleen rajoitusehtojen mukaisten tekijöiden seurauksia.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asuinrakennusten ehtojen kohdan 5 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Kutakin vakuutuskohdetta koskeva turva on mainittu vakuutuskirjalla kyseisen kohteen tiedoissa.

Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutumista ja siitä aiheutuvaa vuotoa (Vuoto ja LVI -turva) koskevan kohdan 5.1 mukaan korvattavia vahinkoja ovat:

• vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
• vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan läm-pö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.
• […].

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• […]
• märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä
• […]
• salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta
• […].

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.

Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumisvahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien viiden kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä.
[…]

Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 4 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia.
[…]

Omavastuuta koskevan kohdan 7.1 mukaan jokaisessa vahinkotapahtumassa vähennetään vakuutussopimukseen tai vakuutuskirjaan merkitty omavastuu korvattavan vahingon määrästä. Omavastuu vähennetään jokaisen omaisuuden sijaintipaikan osalta erikseen.
[…]

Asian arviointi

Rikkoutumisvahingosta puhutaan esimerkiksi silloin, kun rakennuksen LVI-laitteistoon kuuluva vesiputki menee rikki. Vesiputken rikkoutumisen seurauksena on usein vuotovahinko, kun rikkoutuneesta putkesta virrannut vesi vahingoittaa muuta omaisuutta putken ympäristössä.

Asiassa on riidatonta, että lämminvesiputken kahdessa eri kohdassa havaitut pistesyöpymät ovat olleet kiinteistövakuutusehtojen ’Vuoto ja LVI -turva’ -kohdan tarkoittamia rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutumisvahinkoja, ja että putken rikkoutumisvahinko kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin. Tältä osin kiista koskee vakuutusyhtiön tekemää 100 prosentin ikävähennystä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tavanomaisesti kiinteistövakuutuksissa käytetään ikävähennyksiä, kun määritellään LVI-laitteiden rikkoutumisvahingoista aiheutuvien vahinkojen suuruutta ja korvausten määriä. Vähennykset ovat yleensä omaisuuden ikään perustuvia vuosittaisia prosenttivähennyksiä, ja niitä käytetään muun muassa sellaisten rakennusosien osalta, joilla ei ole olemassa toimivia käytettyjen markkinoita. Myös vuotovahingoissa käytetään ikävähennyksiä, jotka yleensä perustuvat rikkoutuneen putken tai muun rikkoutuneen laitteen ikään.

Rikkoutumis- ja vuotovahinkojen ikävähennysprosentit sekä niiden laskemisperusteet määritetään vakuutussopimuksessa. Nyt käsiteltävänä olevassa rikkoutumisvahingossa tehdään 5 prosentin vuotuinen vähennys. Vuotovahingon ikävähennys on ehtojen mukaan 4 prosenttia vuodessa, kuitenkin enintään 60 prosenttia vahingon määrästä.

Vuonna 1986 asennetun lämminvesiputken ikävähennys lasketaan ehtojen kohdan 7.1 perusteella 25 vuodelta, eli vuosilta 1992-2017. Kun vuosittainen vähennys on 5 prosenttia ja kun kokonaisvähennykseksi muodostuisi 125 prosenttia, vakuutuksesta ei jää korvattavaa osuutta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tekemää korvauspäätöstä putken rikkoutumisvahinkojen osalta vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen omaisuusvahinko. Riidatonta on se, että todetut pistesyöpymät ovat olleet ehtojen tarkoittamia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia. Erimielisyys koskee sitä, oliko pistesyöpymäkohdista valunut vesi aiheuttanut suoranaista esinevahinkoa rakennuksen rakenteille, ja miltä osin vahingot olivat olleet seurausta rajoitusehdoissa tarkoitetuista tapahtumista.  

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausta vaativalla taloyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vuodot olivat aiheuttaneet suoranaista esinevahinkoa rakennuksen rakenteille. Taloyhtiön näyttövelvollisuus koskee myös sitä, miltä osin rikkoutuneista putkista vuotanut vesi oli aiheuttanut rakenteissa todetut kosteusvauriot. Taloyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että talossa oli ollut kulumista ja korjattavaa noin 30 vuotta aikaisemmin tehdyn perusteellisen remontin jälkeen.

Rajoitusehtoon vetoavan vakuutusyhtiön tulee näyttää toteen, että vahinko on tapahtunut vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon tarkoittamassa tilanteessa. Jos kyse on rajoitusehdon tarkoittamasta tilanteesta, vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus vakuutuksen korvauspiiriin kuulumattoman tapahtuman vuoksi. Tässä tapauksessa näyttövelvollisuus tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiön tulee osoittaa kaikkien todettujen vuotovahinkojen olleen seurausta rakenteiden vedeneristyksen puutteellisuudesta tai ulkopuolelta aiheutuneesta maakosteudesta taikka vastaavasta vähitellen aiheutuneesta tapahtumasta.

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei rakenteissa ole ollut asianmukaista     vedeneristystä. Taloyhtiön mukaan seinärakenteisiin oli vuonna 1986 asennettu vedeneristys. X. Oy:n havaintojen mukaan seinärakenteessa oli ollut merkkejä kosteussulkusivelystä, mutta ei varsinaista vedeneristystä.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata märkätilan vesierityksen puuttumisesta tai vesierityksen läpi rakenteeseen vuotaneesta nesteestä. Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että pesuhuoneen ja saunan rakenteista oli puuttunut korjaustyön aikana vuonna 1986 noudatettujen rakentamismääräysten mukainen vesieristys. Lautakunta katsoo kuitenkin, että vedeneristyksen on osoitettu olleen puutteellinen pesuhuoneen seinän ja lattian liittymäkohdassa sekä saunan puolella väliseinän alajuoksun kohdalla. Näiden puutteellisuuksien seurauksena rakenteissa oli jo ennen vuotovahingon havaitsemista ollut kosteusvaurioita. Tällaiset vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, eikä vakuutusyhtiöllä sen vuoksi ole näiden osalta korvausvelvollisuutta.

Teknisessä tilassa on osoitettu olleen rakennuksen ulkopuolelta maapohjan kautta vähitellen tullutta kosteusrasitusta jo ennen kuin rikkoutuneesta putkesta oli vuotanut vettä. Taloyhtiö ei ole edes väittänyt, että esimerkiksi oven karmeissa havaitut lahovauriot olisivat aiheutuneet kiistanalaisesta vuotovahingosta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei teknisen tilan rakenteiden kastumisvahinko ole tältä osin kiinteistövakuutuksesta korvattava.

Pesuhuoneen ja saunan väliseinän sisällä olleen putken rikkoutumisen seurauksena vettä oli valunut rakenteiden sisällä. Tällaisessa tilanteessa vesi ei ollut mennyt rakenteisiin pesuhuoneen ja saunan puolella olleiden aukkojen kohdalta, eikä vahinko siten ole aiheutunut vedeneristeen puutteellisuudesta. Teknisessä tilassa tapahtuneen putkivuodon ei voida katsoa aiheutuneen maakosteudesta tai muusta vähitellen rakenteisiin menneestä kosteudesta. Lautakunta katsoo, ettei rakenteiden kastumisvahinkojen ole näiltä osin osoitettu aiheutuneen vakuutuksen korvauspiiriin kuulumattomista tapahtumista, minkä vuoksi vakuutusyhtiöllä on velvollisuus korvata aiheutuneet korjauskustannukset vakuutusehtojen mukaisesti.

Lähtökohtaisesti vakuutusyhtiöllä on kiinteistövakuutusehtojen perusteella korvausvelvollisuus rikkoutuneista putkista vuotaneen veden aiheuttamista vahingoista. Tässä tapauksessa lautakunta katsoo, että osa rakenteiden kastumisvahingoista on ollut seurausta vakuutuksen korvauspiiriin kuulumattomista tapahtumista. Taloyhtiö ei ole esittänyt näkemystään siitä, mikä osuus vahingoista ja niiden korjauskustannuksista on ollut seurausta jo ennen vuotovahinkojen havaitsemista rakenteissa olleiden vaurioiden korjaamisesta ja miltä osin kustannuksia on aiheutunut vuotovahinkojen seurauksena.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että putken rikkoutumisten seurauksena vettä oli valunut rakenteisiin. Vakuutusyhtiö on sen sijaan katsonut, että koska rakenteet olivat olleet vaurioituneita ja korjaustarpeessa jo ennen vuotovahinkoja, putkirikkojen seurauksena aiheutuneet vuodot eivät olleet aiheuttaneet rakenteille lisävahinkoja. Näkemystään vakuutusyhtiö on perustellut kohteessa tehtyjen tutkimusten johtopäätöksillä ja havainnoilla.

Teknisen tilan osalta huoneiston A1 asukas on kertonut, että katon rajassa olleesta putkesta suihkunnut vesi oli imeytynyt entisen hiilikellarin maalattiaan ja tiiliseinään, jossa ei ollut vahingoittuneita rakenteita. Vain putki oli vahingoittunut vuotokohdasta. Muuta vuotoa tai kosteutta tilassa ei asukkaan mukaan ollut esiintynyt aiemmin eikä tilapäisen korjauksen jälkeen.

X. Oy:n tarkastusmuistion mukaan saunan ja pesuhuoneen väliseinän sisällä olleen putkivuodon vaikutukset olivat kohdistuneet sellaisiin rakenteisiin, joissa oli ollut kosteusvaurioita myös vahinkoa edeltävässä tilanteessa. Teknisessä tilassa tapahtuneen vuotovahingon ja muiden kosteuslähteiden osavaikutusten erotteleminen ei ollut mahdollista kolme kuukautta vahinkotapahtuman jälkeen.

Osapuolten esittämien näkemysten tai käytettävissä olevien tarkastuskertomusten perusteella lautakunnan käytettävissä ei ole ollut selvitystä siitä, mikä osuus vaurioista oli syntynyt vuotovahinkojen seurauksena, ja mikä on ollut ennen vuotovahinkoja rakenteissa olleiden kosteusvaurioiden osuus vahingoista ja niiden korjauskustannuksista. Muun selvityksen puuttuessa lautakunta katsoo, että vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvien vuotovahinkojen osuus rakenteiden kastumisvahingoista tulee arvioida.

Arvioinnissa lautakunta on ottanut huomioon sen, että asiantuntijalausunnon mukaan saumausmassan materiaaliominaisuudet heikkenevät melko nopeasti, mikä ilmenee sauman kovettumisena ja halkeiluna tai vastapinnoiltaan irtoamisena. Mainituista syistä saumausten tarkastus-/uusimisväli on noin viisi vuotta. Taloyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, että saumaukset olisi uusittu niiden asentamisen jälkeen. Lisäksi on otettu huomioon se, että teknisen tilan rakenteissa oli havaittu selkeitä lahovaurioita oven karmeissa, mikä lautakunnan käsityksen mukaan osoittaa vaurioitumisen olleen pitkäaikaista.

Vakuutuslautakunta katsoo, että pesuhuoneen ja saunan rakenteisiin    vedeneristyksen puutteellisuuden vuoksi vähitellen siirtyneen kosteuden aiheuttama vahinko on ollut merkittävästi suurempi kuin joulukuussa 2017 todetun putkirikon aiheuttama kastumisvahinko. Kun otetaan huomioon asunnon asukkaan kertomus, teknisen tilan osalta asiassa on jäänyt epäselväksi se, oliko putkesta vuotanut vesi aiheuttanut lisävahinkoa rakenteille.

Esittämiensä seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta arvioi, että rikkoutuneista putkista vuotaneen veden aiheuttama vahinko on ollut 20 prosenttia kastuneiden rakenteiden korjauskustannuksista. Vakuutusyhtiö on vakuutussopimuksen perusteella velvollinen korvaamaan tässä tarkoitetut kustannukset vakuutusehtojen mukaisesti.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa putkirikkojen rakenteille aiheuttamista vuotovahingoista aiheutuneista korjauskustannuksista 20 prosentin osuuden. Korvauksen maksamiseksi taloyhtiön tulee esittää selvitys tässä tarkoitetuista kustannuksista ja vakuutusyhtiön tehdä asianmukainen korvauspäätös. Korvaus tulee maksaa asianmukaisine viivästyskorkoineen.  

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että kiinteistövakuutuksen ehtojen 7.1 kohdan mukaan vuotovahingossa tehdään vuosittainen 4 prosentin ikävähennys. Vähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien 20 kalenterivuoden aikana. Vuosilta 2008–2017 laskettava ikävähennys on 36 prosenttia.  Vahingon määrästä vähennetään ehtojen mukaan myös omavastuu. Lisäksi lautakunta toteaa, etteivät putken rikkoutumisvahinkojen korjauskustannukset sisälly vuotovahingosta korvattaviin kustannuksiin, koska rikkoutumisvahingoista ei ole ikävähennysten vuoksi jäänyt vakuutuksesta korvattavaa osuutta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjotaja Bygglin                                         
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen