Tapahtumatiedot
Vahingonkärsinyt A (syntynyt 1960) liukastui taloyhtiön kellariin menevällä tiellä. Vakuutusyhtiö katsoi, että kysymyksessä on vastuuvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. A loukkasi kätensä, selkänsä sekä venäytti niskansa. Kaatumisen 15.2.2016 seurauksena A:lla todettiin muun muassa vasemman värttinäluun etäisen päänmurtuma. Myöhemmin A:lla todettiin kolmiorustokompleksin vaurio ja veneluun sekä puolikuuluun välisen nivelsiteen vaurio.
Vakuutusyhtiö korvasi kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan osalta Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) 3.500 euroa, pysyvän haitan osalta haittaluokka 1:n mukaisen korvauksen ja pysyvän kosmeettisen haitan osalta Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievää suurempi kosmeettinen haitta) mukaisen korvauksen ikävähennyksen huomioiden 1.290 euroa. Vakuutusyhtiö on korvannut A:n matkakulut leikkauksen ja kontrollikäynnin osalta paikkakunnalle, jossa toimenpide on suoritettu. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että matkakulut muilta hoitokäynneiltä maksetaan kotipaikkakuntaa lähimpänä olevaan hoitolaitokseen.
Vakuutuslautakunta on 13.4.2018 antanut ratkaisusuosituksen A:n asiassa lääketieteellisessä syy-yhteyttä, tilapäisen haitan määrää ja kodinhoitokustannuksia koskevaan valitukseen.
Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta
A on tyytymätön vakuutusyhtiön antamiin päätöksiin, jotka koskevat kipu- ja särkykorvauksen sekä muun tilapäisen haitan, pysyvän haitan, pysyvän kosmeettisen haitan ja matkakulujen korvattavuutta. A katsoo, että korvaus kipu- ja särkykorvauksen sekä muun tilapäisen haitan osalta on liian matala suhteutettuna vahinkotapahtuman aiheuttamaan kipuun ja särkyyn. Leikkauksia on ollut yhteensä neljä. A vaatii viitaten hoitavien lääkärien näkemykseen pysyvän haitan osalta haittaluokka kolmen (3) mukaista korvausta. Kosmeettisen haitan korvauksen määrää tulee korottaa, koska se on määrällisesti liian pieni aiheutuneeseen kosmeettiseen haittaan nähden. Käteen on tehty useita korjausleikkauksia ja käteen on jäänyt virheasento. A katsoo, että on perusteltua, että matkakulut kontrollikäynneiltä korvataan leikkaavan lääkärin luokse, jonne myös asuinpaikkaa lähempänä olevat käsikirurgit ovat kehottaneet A:ta menemään.
Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin, asiakassovittelutoimiston päätöksiin ja Vakuutuslautakunnan aikaisemmin antamaan ratkaisusuositukseen. Vakuutusyhtiö toteaa, että edellisen lautakuntakäsittelyn jälkeen vakuutusyhtiö on maksanut tilapäisen haitan korvausta yhteensä 3.500 euroa. Maksettu korvaus kattaa A:lle vahingon johdosta aiheutuneen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan. A:n vamma kuuluu edelleen Liikennevahinkolautakunnan ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan uusintaleikattua kolmioruston repeämää voidaan verrata lähinnä Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaiseen vaikeaan veneluun murtumaan (sen alaosaan), suositusten kohta 7.5.1.
Pysyvän haitan osalta vakuutusyhtiö toteaa, että A:lle on vastuuvahingon johdosta jäänyt ranteeseen lievää liikerajoitusta, vasemman käden hienomotoriikka on lievästi alentunut. Kädessä on lisäksi lievää puristusvoiman alenemaa. E-lääkärinlausunnossa 5.12.2019 vasemman ranteen ojennus- ja koukistusliike kuvataan hyväksi. Vain kiertoliikkeessä on lievää rajoitetta, sormissa on täydet liikkeet. Ranteessa ei ole kuvattu olevan epävakautta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan A:n vastuuvahingon toiminnanvaje on lievä ja vastaa edelleen haittaluokkaa yksi (1). Arviossa on huomioitu, että vahingoittunut käsi on vasen (ei-dominantti käsi).
Pysyvän kosmeettisen haitan osalta vakuutusyhtiö toteaa, että ranteessa on pienet siistit leikkaushaavat ja virheasentoa ei ole jäänyt. Vakuutusyhtiö toteaa, että A:lle aiheutunut kosmeettinen haitta kuuluu luokkaan 2, lievää suurempi kosmeettinen haitta. Peruskorvauksen määrä on 3.000 euroa ja ikävähennyksen jälkeen maksettavaksi on jäänyt 1.290 euroa.
Annetun maksusitoumuksen mukaisesti vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvanneensa A:lle suoritetun hoitotoimenpiteen ja kontrollikäynnin matkakuluineen yksityisessä hoitolaitoksessa. Maksusitoumukseen kuulumattomat hoitokäynnit vakuutusyhtiö on korvannut sen mukaan, mitä A:lle olisi aiheutunut, jos hän olisi käynyt lähimmässä vastaavassa hoitolaitoksessa. Vakuutusyhtiö viittaa A:n velvollisuuteen rajoittaa vahingon määrää siten, että tarpeettomilta kuluilta vältyttäisiin.
Asiantuntijalausunto
FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon asiantuntijana käyttämältään kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta.
Karjalainen toistaa lausunnossaan tapahtumatiedot ja lääketieteellisistä selvi-tyksistä ilmenevät tiedot.
Karjalainen katsoo lausunnossaan, että asiakkaan vammasta aiheutuva kipu, särky ja muu tilapäinen haitta arvioidaan Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan kuuluvan luokkaan neljä, vaikeat vammat, luokan alakolmannes.
Pysyvän haitan osalta Karjalainen toteaa, että pysyvä haitta arvioidaan haittaluokka-asetuksen 768/2015 haittaluokituksen kohdan 1.2 Yläraajat, paitsi sormet, ranne jäykkä, hyvä asento ja kyynärvarren kiertoliike rajoittunut tai puuttuva, mukaisesti. 5.12.2019 todetun kliinisen tilan perusteella vamman jälkitilasta ei aiheudu ensisijaisesti käytettävän yksityiskohtaisen vammanimikkeistön perusteella korvattavaa pysyvää toiminnallista haittaa. Vahinkoon ei liity hermojen, verisuonten eikä jänteiden vaurioita eikä sen jälkitilaan liity erityistä kivulloisuutta, millä perusteella pysyvää haittaa tulisi tarkistaa eikä monimuotoista alueellista kipuoireyhtymää, millä perusteella yksistään arvioituna pysyvä haitta ylittäisi haittaluokan yksi. Ranteen alueen kipuoireiston ja kuormituskestävyyden alentumisen perusteella pysyvän haitan haittaluokka yksi on perusteltu.
Karjalainen toteaa, että vahingon jälkitilasta aiheutuva kosmeettinen haitta arvioidaan Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan kuuluvan luokkaan kaksi, lievää suurempi kosmeettinen haitta, alakolmannes (ranteen; selkämyksen kaksi ja kyynärluun pään kämmenenpuoleinen, hyvin parantuneet leikkausarvet).
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön omistajana vakuutuksen voi-massaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa ja joka tode-taan vakuutuksen voimassaoloaikana.
Ratkaisusuositus
Asiassa on riitaa vahinkotapahtumasta aiheutuneen kipu- ja särky sekä tilapäisen haitan määrästä, pysyvän haitan haittaluokan suuruudesta ja kosmeettisen haitan määrästä sekä matkakulujen korvattavuudesta.
Lääketieteellinen selvitys
FINEn käytössä olevien selvitysten mukaan A:lla todettiin 15.2.2016 kaatumisen seurauksena vasemman värttinäluun etäisen pään murtuma, joka hoidettiin kipsisidoksella. Myöhemmin A:lla todettiin kolmiorustokompleksin vaurio ja veneluun sekä puolikuuluun välisen nivelsiteen vaurio, jotka korjattiin eri toimenpiteissä.
FINEn käytössä olevien selvitysten mukaan A loukkasi vasemman ranteensa kaatuessaan 15.2.2016. Terveyskeskuslääkärin suorittamassa kliinisessä tutkimuksessa ei havaittu selvää virheasentoa. Tunnot ja toiminnot olivat kunnossa. Ranteen tueksi asetettiin lasta. Seuraavana päivänä röntgentutkimuksessa todettiin A:n värttinäluun etäisen pään murtuma. Hoidoksi asetettiin kipsisidos viiden viikon ajaksi. Kontrollikäynneillä 23.2.2016 ja 1.3.2016 todettiin murtuman asennon pysyneen. A:n kipsi poistettiin 21.3.2016. Röntgentutkimuksessa murtumassa ei todettu selkeää luutumista ja kipsi asetettiin vielä uudelleen tueksi. 24.3.2016 siirryttiin rannetuen käyttöön. 28.4.3016 vastaanottokäynti haittaavan ranteen kipuoireiston takia, jolloin käsikirurgi arvioi kyseessä olevan kolmioruston ongelman. Magneettitutkimuksessa 18.5.2016 todettiin värttinäluun murtuman luutuneen sekä kolmiorustossa kyynärluunpuoleisen reunan repeämä ja värttinäluun kiinnityksen repeämä. Hermoratatutkimuksessa todettiin lievä rannekanava-ahtauma. 24.5.2016 tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa ranteen taivutus ja ojennus oli 40 astetta, sivuttaiskäännöt 30 astetta ja kolmiorustotesti oli positiivinen. A:lle tehtiin 18.7.2016 tähystys ja nivelsidekorjaus. Tähystyksessä todettiin myös veneluun ja puolikuuluunvälisten nivelsiteiden vaurioita. Kontrollissa 5.10.2016 todettiin kyynärluun pään olevan tukeva ja kivuton kaikissa asennoissa. Ranteen epävakauskuvauksessa todettiin veneluun ja puolikuuluun välin leviämistä, joiden osalta suoritettiin korjaustoimenpide 13.10.2016. Kontrollikäynnillä 2.12.2016 tehdyssä testissä ei todettu kipua eikä muljahtelua. Kontrollikäynneillä 27.9.2017 ja 9.10.2017 todettiin vasemman ranteen liikkeiden olevan oikeaa vastaavat. Kontrollikäynnillä 25.4.2018 suoritetussa tutkimuksessa todettiin, että kyynärluun pää kyynärvarren kierroissa on löysä ja kivulias. Tutkimuksessa arvioitiin kolmioruston korjauksen antaneen periksi ja esitettiin harkittavaksi sen korjausta jännesiirteellä. Vastaanottokäynnillä 1.6.2018 todettiin ranteen liikelaajuudet olevan täydet ja kolmioruston antavan periksi. Ranteen kolmioruston korjausleikkaus tehtiin 12.7.2018. Vastaanottokäynnillä 23.10.2018 todettiin, että leikkaushaava oli siisti, ranteen taivutus ja ojennus 40, sivuttaiskääntö värttinäluun suuntaan 15, kyynärluun suuntaan 20 astetta, kyynärvarren sisäkierto 80 ja ulkokierto 30 astetta, kyynärluun ja värttinäluun etäinen liitos oli vakaa. Vastaanottokäynnillä 25.1.2019 todettiin ranteen ojennuksen olevan 80, taivutus 50 astetta, kyynärvarren sisäkierto 80, ulkokierto 40 astetta, kipua kyynärhermon ranteen selkämyksen kiertävän haaran alueella sormiin asti. Lisätoimenpidetarvetta ei todettu. 28.6.2019 kontrollissa todetaan, että kyynärvarren ulkokierto ei onnistu, on kivulias, raskaat suoritteet eivät ole mahdollisia ja käsi ei kestä kuormitusta. Jatkohoitona lihastoimintojen vahvistamista liikeharjoittein fysioterapian tukemana sekä rannetuen käyttö. Vastaanottokäynnillä 5.12.2019 todettiin, että ranteen liikeala oli hyvä, kyynärvarren kierroissa lievää vajetta ja kyynärvarren äärikierto ulospäin oli kivulias, sormien liikkeet olivat täydet, värttinäluun ja kyynärluun etäinen liitos oli vakaa ja, että hermoratatutkimus oli normaali. Leikkaavan lääkärin 7.1.2020 vastaanottokäynnin merkintöjen mukaan kyynärseudun magneettitutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Ranteen magneettitutkimuksessa todettiin leikkauksen jälkeinen löydös. Kliinisessä tutkimuksessa kyynärluun ja värttinäluun etäinen liitos oli vakaa eikä toiminnonvajeita tai kipua ollut testeissä.
Tilapäisen haitan korvaus
Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena Liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. FINEn näkemyksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.
Vakuutusyhtiö on arvioinut korvauksen sijoittuvan Liikennevahinkolautakunnan ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat ja maksanut vuonna 2018 asiakkaalle korvausta 3.500 euroa. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan uusintaleikattua kolmioruston repeämää voidaan verrata lähinnä Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaiseen vaikeaan veneluun murtumaan (sen alaosaan), suositusten kohta 7.5.1.
Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan vaikeat vammat (4) kuuluville vammoille on ominaista, että niiden hoito voi vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa, sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet), raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus), jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus), tarvitsevat sairaalahoitoa 3-8 viikkoa, toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä. Vaikeita vammoja ovat muiden ohella hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaan tai sijoiltaanmenoon liittyvä hermo- tai verisuonivamma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (4. painos 2017) kohdan 7.5.1 mukaan ranteen tyyppimurtuma, värttinäluun pään hyväasentoinen murtuma, joka vaatii 4–6 viikon kipsihoidon ja aiheuttaa tilapäistä haittaa 6–8 viikon ajan, mutta ei aiheuta pysyvää haittaa, oikeuttaa 1.000 – 2.000 euron suuruiseen korvaukseen. Kyynärvarren murtuma kohdan 7.5.2 mukaan, joka vaatii leikkaushoitoa ja aiheuttaa vamman laatuun nähden enintään keskimääräistä haittaa 6–8 viikon ajan, mutta ei aiheuta pysyvää haittaa, oikeuttaa 1.000 – 2.500 euron suuruiseen korvaukseen. Vaikea ranteen veneluun murtuma kohdan 7.6.2 mukaan, joka vaatii leikkaushoitoa (ruuvikiinnitys ja luunsiirto) ja aiheuttaa tilapäistä haittaa 3–6 kuukauden ajan ja josta pysyvä haitta on mahdollinen, oikeuttaa 2.000 – 3.500 euron korvaukseen.
FINE viittaa A:n vammoja koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä myös hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että ottaen huomioon oireiden laadun ja keston, niistä aiheutuneen työkyvyttömyyden ja vaadittujen hoitotoimenpiteiden laadun FINE arvioi, että asiakkaan vammat sijoittuvat Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan luokkaan 4, vaikeat vammat. Normien mukaiset korvaukset luokassa 4 vuonna 2021 ovat 3.900 – 9.300 euroa. FINE arvioi vamman ja hoitotoimenpiteiden laadun ja keston huomioiden kipu- ja särkykorvauksen sekä muun tilapäisen haitan kokonaiskorvaukseksi 4.500 euroa. FINE suosittaa yhtiötä suorittamaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta lisäkorvausta siten, että lopullista korvausta maksettaessa aikaisemmin maksettu korvaus vähennetään nimellismääräisenä.
Pysyvän haitan korvaus
Pysyvällä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon vamman laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvän haitan suuruus määritellään tässä tapauksessa valtioneuvoston tapaturmavakuutuslain haittaluokituksista antaman asetuksen (768/2015) mukaan. Haittaluokka määritetään etsimällä haittaluokkataulukosta vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (Yläraajat kokonaisuutena).
Haittaluokitusasetuksen kohdassa 1 määritellään yläraajan haittaluokat. Asetuksen mukaan kohdassa mainitut liikeradat koskevat nimenomaan parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta. Haittaluokituksen kohdassa 1.2 luetellaan yläraajan, paitsi sormien vammoista aiheutuvat haittaluokat. Luokituksen mukaan haittaluokka on 2, kun ranne on jäykkä ja hyvä asento. Haittaluokka on 2–4, kun kyynärvarren kiertoliike on rajoittunut tai puuttuva, asennosta riippuen.
Selvyyden vuoksi FINE toteaa, että riita-asian ratkaisemisessa ei olla sidottuja hoitavien lääkärien haittaluokasta esittämiin näkemyksiin. Asiakkaalle vahinkotapahtumasta jääneen pysyvän haitan määrää arvioidaan sen sijaan objektiivisesti potilasasiakirjoista ja muusta selvityksestä saatavien tietojen nojalla.
FINE viittaa käytettävissään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen kokonaisuudessaan sekä asiassa hankkimaansa erikoislääkärin asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että käytettävissä olevilla asiakirjatiedoilla, ei voida katsoa asiakkaalle jääneen haittaluokka yhden (1) ylittävää pysyvää haittaa vastuuvahingon seurauksena. Vakuutusyhtiön pysyvästä haitasta suorittamaa korvausta on siten pidettävä riittävänä.
FINE ei siten suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen pysyvän haittakorvauksen osalta.
Pysyvän kosmeettisen haitan korvaus
Kosmeettisena haittana korvataan vahinkoa kärsineelle vastuuvahingon seurauksena jäänyt pysyvä ulkonäöllinen haitta. Korvauksen suuruus määräytyy vammakohtaisen luokittelun perusteella, jossa otetaan huomioon rumentuman näkyvyys, laatu, laajuus, muoto, väri ja sijainti.
Arvioidessaan henkilövahingosta vahingonkärsijälle jäänyttä pysyvää kosmeettista haittaa FINE on käyttänyt apunaan Liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. FINEn käsityksen mukaan kyseisiä normeja voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.
Vakuutusyhtiö on korvannut vuonna 2017 A:lle aiheutuneesta pysyvästä kosmeettisesta haitasta luokan 2, lievää suurempi kosmeettinen haitta, mukaisesti. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle korvausta 1.290 euroa perusmäärän ollessa 3.000 euroa.
Liikennevahinkolautakunnan normien mukaan haittaluokkaan 2 (lievää suurempi kosmeettinen haitta) kuuluvat muun muassa vartalon tai raajojen arvet, jotka ovat selvemmin näkyvät kuin kohdassa lievä kosmeettinen haitta (1) kuvatut tai monilukuiset, raajojen ääreisosien epämuotoisuutta aiheuttavat kutistumiskoukistumat ja alaraajan menetys säärestä. Hyvin laajat tai epämuotoisuutta aiheuttavat vartalon tai raajojen arvet kuuluvat Liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen luokkaan huomattava kosmeettinen haitta (3).
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (4. painos 2017) kohdan 3.2.3 selvästi erottuva vartalon arpi, joka erottuu muusta ihosta ja on jossakin määrin huomiota herättävä oikeuttaa 800–2.000 euron korvaukseen. Kohdan 3.2.4 mukaan huomiota herättävä vartalon arpi, joka erottuu selvästi muusta ihosta tai aiheuttaa jonkinasteista epämuotoisuutta oikeuttaa 2.000–8.000 euron korvaukseen.
FINElle toimitetuista valokuvista ilmenee, että A:lla on useita hyvin parantuneita, vaaleita leikkausarpia ranteessa, ranteen selkämyksessä ja kyynärluun alueella. FINE katsoo A:lle jääneen pysyvän kosmeettisen haitan kuuluvan Liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen vammaluokkaan 2, lievää suurempi kosmeettinen haitta. Luokassa 2 maksettava peruskorvaus on korvauksen maksuvuonna ollut 2.200–6.000 euroa. Ottaen huomioon lääketieteelliset selvitykset, FINEn asiantuntijalääkärin lausunto ja valokuvista ilmenevät arpien laadun, sijainnin ja monilukuisuuden FINE katsoo, että asianmukaisena korvauksena A:lle jääneestä pysyvästä kosmeettisesta haitasta on pidettävä 3.000 euron perusmäärää. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä kosmeettisen haitan korvaamisen osalta riittävänä eikä suosita lisäkorvausta maksettavaksi.
Matkakulut
Yleisen vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen mukaan vahinkoa kärsineellä on omalta osaltaan velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan rajoittaa vahingon määrää. FINE toteaa, että A ei ole esittänyt sellaista selvitystä, että vastuuvahingossa saatujen vammojen hoitaminen edellyttää matkustamista sellaiselle paikkakunnalle, joka on kauempana A:n asuinpaikasta kuin missä lähin vastaava hoito on saatavilla.
Lopputulos
FINE suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan A:lle lisäkorvausta kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen osalta siten, että lisäkorvauksesta vähennetään A:lle jo suoritetut korvaukset. Muilta osin FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä asiallisena.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Ylönen