Tapahtumatiedot

A:n koira (bordercollie) oli ollut eläinlääkärin tutkimuksissa 5.3.2020. Röntgentutkimuksessa koiralla todettiin lausunnon mukaan välimuotoinen lanne-ristinikama (lumbosacral transitional vertebrae, LTV). Selvitysten mukaan koiran selkä luokiteltiin Kennelliiton toimesta luokkaan LTV 4. A haki korvausta jalostuskyvyn menetyksestä koiravakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 9.4.2020 ehtokohtaan, jonka mukaan korvausta jalostuskyvyn menetyksestä voidaan maksaa edellyttäen, että koiralla on todettu oma perinnöllinen sairaus tai vika, joka vaikuttaa koiran terveyteen ja voi siirtyä jälkeläisiin jatkettaessa jalostusta. A:n koiran symmetristä välimuotoista lanne-ristinikamaa ei ole todettu bordercollieilla perinnölliseksi. Korvausta jalostuskyvyn menetyksestä ei tämän vuoksi voida maksaa.

A oli yhteydessä FINEn Vakuutus- ja Rahoitusneuvontaan. Hän lähetti vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön, jossa vedottiin koiraa aiemmin tutkineen eläinlääkäri M:n 1.7.2020 päivättyyn lausuntoon. M:n mukaan LTV on perinnöllinen ja synnynnäinen nikamaepämuodostuma koirilla. Tarkkaa periytymismekanismia ei tunneta. A toimitti vakuutusyhtiölle myös koiran röntgenkuvista aiemmin lausunnon antaneen pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri R:n 4.8.2020 päivätyn lausunnon. Lausunto vastasi LTV-muutoksen perinnöllisyyden osalta M:n lausuntoa. R:n lausunnon mukaan myös A:n koiran neljällä sisaruksella on luokan 4 LTV, kahdella luokan 2 LTV ja kahdella luokan 1 LTV. Lausunnon mukaan kyseisessä pentueessa esiintyy LTV-muutoksia selvästi rodun keskiarvoa enemmän ja on erittäin todennäköistä, että kyseiset koirat periyttäisivät LTV-epämuodostumaa keskimääräistä voimakkaammin. Näin ollen R ei suosittele koirien jalostuskäyttöä.

Korvauspäätöksessään 27.10.2020 vakuutusyhtiö totesi, että R:n lausunnon mukaan välimuotoisella lanne-ja ristinikamalla tiedetään olevan joissakin tapauksissa kliinistä merkitystä. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan koira ei ole oireillut selkäänsä mitenkään. Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan mukaan kaikkia oireettomia koiria voi käyttää jalostukseen, mutta LTV1 – LTV4 – tuloksen saaneet koirat suositellaan yhdistämään vain LTV0 – tuloksen saaneiden koirien kanssa. Koska A:n koira ei ole oireillut selkäänsä, selkämuutos ei ole vaikuttanut koiran terveyteen, eikä vakuutusyhtiö katso jalostuskelpoisuuden olevan pysyvästi menetetty. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

A vaatii vakuutusehtojen mukaista 600 euron korvausta jalostuskelpoisuuden menetyksestä (kyse on narttukoirasta, joka ei vielä ole saanut pentuja). Hän katsoo, että koira on menettänyt jalostuskykynsä sellaisen perinnöllisen sairauden tai vian vuoksi, joka vaikuttaa koiran terveyteen ja voi siirtyä jälkeläisiin. Vaikka Kennelliiton mukaan LTV4 –koiraa voidaan käyttää jalostukseen LTV0 –koiran kanssa, tässä tapauksessa kyseessä olevan koiran sisaruksillakin on vikaa selässä. A viittaa eläinlääkäri R:n antamaan lausuntoon, jonka mukaan koiraa ei tule käyttää jalostukseen, koska pentueessa on poikkeuksellisen paljon LTV3 ja LTV4 –muutoksia ja on erittäin todennäköistä, että muutos tulisi myös jälkeläisiin. A huomauttaa, että koirat ovat valitusta tehtäessä olleet vielä nuoria ja eivät välttämättä oireile. On kuitenkin todennäköistä, että oireita esiintyy tulevaisuudessa.

A hämmästelee lausumassaan 16.12.2020 sitä, minkälaisia vahinkoja kyseisen vakuutuksen on ylipäänsä tarkoitus korvata, jos nyt ei ole kyse korvattavasta vahingosta. A:n on kasvattajana tarkoitus lähtökohtaisesti tehdä mahdollisimman terveitä pentuja. Pentujen ostajan näkökulmasta yhdistelmä, jossa emällä ja kaikilla sen sisaruksilla on selässä vikaa, ei kuulosta hyvältä. A viittaa myös kasvattajan pitkäkestoiseen vastuuseen pentujen myyjänä. A:n mielestä hänen koiransa tapauksessa kyse on nimenomaan vakuutusehdoissa tarkoitetusta jalostushygieenisestä syystä, jonka johdosta koiraa ei tule käyttää jalostukseen. A:n mukaan koiralla on nyt syksyn tullen ja ilmojen kylmetessä alkanut ilmetä epäpuhtauksia liikkeessä.

Vakuutusyhtiön vastausten johdosta A on vielä lausunut, että koiralla ei ole oireita. Hänen mielestään se, että koira ei ole kipeä tai ei muuten oireile, ei kuitenkaan tee koirasta jalostuskoiraa. Koiraa käytetään hierojalla, mikä on auttanut A:n mainitsemaan liikkeiden epäpuhtauteen. A korostaa, että koko pentueessa todetut LTV-muutokset tekevät koirasta jalostuskelvottoman mahdollisia pentujen ostajia ajatellen. A:n mielestä Kennelliiton linjaus ei muuta tätä arviota. A viittaa R:n lausunnossa olevaan vahvaan suositukseen olla käyttämättä koiraa jalostukseen. A itse ei ostaisi sellaisen emän pentua, jonka sisaruksilla on nyt kyseessä olevan kaltaisia terveysongelmia.

A kertoo vielä, että hän on steriloinut koiran ja tämän johdosta lopettanut koiravakuutuksen jalostuskykyyn liittyvän osan tarpeettomana, koska koira ei enää ole ollut potentiaalinen jalostuskoira. Muilta osin vakuutus on ennallaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan suosituksessa todetaan, että LTV-muutosten yleisyydestä eri roduissa ei juurikaan ole vielä tietoa. Toimikunta suosittelee jättämään oireilevat koirat pois jalostuksesta. Kaikkia oireettomia koiria voi käyttää, mutta LTV1 - LTV4 -tuloksen saaneet koirat suositellaan yhdistämään vain LTV0 -koirien kanssa. Tällaisten yhdistelmien jälkeläisiä suositellaan kuvattavaksi, jotta LTV-muutosten periytymisestä ja merkityksestä saadaan lisää tietoa.

A:n kertoman mukaan hänen koiransa on oireeton. Kennelliiton ohjeissa ei kielletä oireettoman LTV4 -koiran yhdistämistä LTV0 -koiran kanssa. Näin ollen koiran ei voida katsoa menettäneen pysyvästi jalostuskykyään, eikä sillä ole LTV:n johdosta myöskään ollut terveyteen vaikuttavia oireita.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että A on tuonut lisäkirjelmässään esille uutta tietoa koiran oireilusta. Korvauskäsittelyn aikana koira on ollut täysin oireeton, minkä asiakas on vahvistanut vakuutusyhtiölle toimittamassaan vahvistuksessa 19.10.2020 sähköpostitse seuraavasti:

”Tähän mennessä [koira] ei ole oireillut mitenkään, mutta olen alkanut käyttämään sitä fyssarilla vain varmuuden vuoksi. Toivon että [koira] saisi kuitenkin elää täysipainoista elämää. [Koira] on myös steriloitu reilu kuukausi sitten.”
Lisäkirjelmässään FINElle 16.12.2020 A on kertonut koiran olleen täysin oireeton vielä kesällä: ”Vielä kesällä [koira] olikin täysin oireeton mutta nyt syksyn tullen ja ilmojen kylmetessä on alkanut tulemaan epäpuhtauksia liikkeessä”
Vakuutusyhtiön mukaan edellä annetut lausunnot ovat ristiriidassa keskenään. Yhtiö katsoo, että LTV4 ei ole vaikuttanut koiran terveyteen korvauskäsittelyn aikana.

Vakuutusyhtiön mukaan sillä, että koirasta otetuista röntgenkuvista on antanut lausunnon Kennelliton virallinen röntgenlausuja, ei ole vaikutusta siihen, onko vaiva vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiön korvausratkaisu perustuu aina vakuutusehtoihin. Vakuutusyhtiö on huomioinut röntgenlausunnon vastineessaan. Vakuutusyhtiö toimii yhteistyökumppaniinsa Kennelliittoon nähden täysin itsenäisesti.  Kumpikaan kumppaneista ei ohjaa toistensa päätöksentekoa tai toimintaa.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö on lausunut, että koiran on kerrottu olleen oireeton korvauskäsittelyn ja uudelleenkäsittelyvaiheiden yhteydessä. Epäselväksi jää, mitä A on tarkoittanut kertoessaan joulukuussa 2020, että koiralla on alkanut ilmetä liikkeissä epäpuhtautta. A on irtisanonut Jalostus Hoitokulu -lisävakuutuksensa 20.4.2020. Kennelliiton linjaukset eivät kiellä oireettoman LTV4-koiran käyttämistä tai yhdistämistä LTV0 -koiran kanssa. Korvauspäätöstä ei muuteta. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko asiakkaan koiralla todettu LTV4 – tasoinen välimuotoinen lanne-ristinikama sellainen perinnöllinen sairaus tai vika, joka oikeuttaa korvaukseen jalostuskelpoisuuden menettämisen perusteella. Kysymys on myös siitä, onko koira menettänyt jalostuskelpoisuutensa vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla pysyvästi.

Sovellettavat vakuutusehdot

Koiravakuutusehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen) ehtokohdan G.5 (Vakuutuksen kattavuus) alakohdan c) (Jalostushygieeniset syyt) mukaan korvausta maksetaan, jos koira on menettänyt pysyvästi jalostuskelpoisuutensa jonkun alla mainitun jalostushygieenisen syyn perusteella:
· koiran jälkeläisillä on todettu sama perinnöllinen sairaus tai vika ainakin kahdessa tapauksessa eri pentueissa eri yhdistelmästä.
· jos koiralla todettu oma perinnöllinen sairaus tai vika vaikuttaa koiran terveyteen ja voi siirtyä jälkeläisiin jatkettaessa jalostusta.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että A on irtisanonut Jalostus Hoitokulu -lisävakuutuksensa 20.4.2020. Lautakunta kuitenkin huomauttaa, että asiakkaan valitus koskee vakuutuksen Jalostus Henki – nimisen vakuutusosan perusteella maksettavaa kertakorvausta. Vakuutusyhtiö ei ole nimenomaisesti väittänyt, että vakuutus ei olisi ollut voimassa käsiteltävänä olevan vahinkotapahtuman sattuessa tai vedonnut vakuutuksen voimassaoloa ja vahingon sattumisajankohtaa koskeviin vakuutusehtojen määräyksiin. Koiran välimuotoinen lanne-ristinikama on kaikesta huolimatta todettu 5.3.2020 tehdyssä röntgentutkimuksessa, toisin sanoen ennen kuin vakuutusyhtiön mainitsema vakuutusosa on irtisanottu. Vakuutuslautakunta katsoo, että Jalostus Henki -vakuutus on tässä tapauksessa ollut voimassa puheena olevan koiran jalostuskelpoisuuden menettämisen varalta.

Vakuutusehtojen mukaan jalostuskelpoisuuden menettämisen johdosta maksettavan summakorvauksen korvausedellytyksenä on, että koira on menettänyt pysyvästi jalostuskelpoisuutensa. Ehtojen mukaan korvaukseen oikeuttaa koiralla todettu oma perinnöllinen sairaus tai vika, joka vaikuttaa koiran terveyteen ja voi siirtyä jälkeläisiin jatkettaessa jalostusta.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, että LTV -oireistoa ei ole bordercollieilla todettu perinnölliseksi sairaudeksi tai viaksi. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan enää vastineissaan ole kiistänyt LTVn perinnöllisyyttä tai esittänyt aiemman kannanottonsa tueksi asiantuntijaeläinlääkärin lausuntoa taikka muutakaan eläinlääketieteellistä selvitystä. Asiakas on puolestaan vedonnut eläinlääkärien M ja R:n lausuntoihin, joissa LTV:tä on pidetty synnynnäisenä ja perinnöllisenä epämuodostumana. R on lisäksi lausunnossaan todennut, että A:n koiran pentueessa on esiintynyt LTV-muutoksia selvästi rodun keskiarvoa enemmän, minkä vuoksi on erittäin todennäköistä, että kyseiset koirat periyttäisivät LTV-epämuodostumaa keskimääräistä voimakkaammin.

Ehtokohdan G5 sanamuodon mukaan korvattavuuden kannalta riittävää on, että perinnöllinen sairaus tai vika voi siirtyä jälkeläisiin jatkettaessa jalostusta (kursivointi tässä). Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n koiran LTV – muutosta on tässä tapauksessa pidettävä muutoksen perinnöllisyyden puolesta ehtokohdan G5 mukaisesti korvaukseen oikeuttavana sairautena tai vikana

Ehtokohdan G5 mukaan jalostuskelpoisuuden menetyksestä maksettavan korvauksen edellytyksenä on perinnöllisyyden lisäksi, että sairaus tai vika vaikuttaa koiran terveyteen. Lisäksi edellytetään, että jalostuskelpoisuus on menetetty pysyvästi.

Osapuolet ovat kirjelmissään esittäneet koiran liikkeiden epäpuhtauteen liittyvää argumentaatiota. Koska A on ilmoittanut, että koiralla ei ole ollut varsinaista oireilua, eikä hän myöskään ole esittänyt selvitystä kertomansa liikkeiden epäpuhtauden johdosta koiralle mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai niissä tehdyistä havainnoista, asiassa jää sinänsä epäselväksi, mistä A:n mainitsema liikkeiden epäpuhtaus on aiheutunut. Lautakunta kuitenkin katsoo, että koiralla todettua LTV4 -tasoista ja siten asteeltaan merkittävää nikamarakenteen poikkeamaa on pidettävä vakuutusehtojen kohdassa G5 tarkoitetulla tavalla koiran terveyteen vaikuttavana vikana siitäkin huolimatta, että viasta ei toistaiseksi ole osoitettu aiheutuneen koiralle esimeriksi liikerajoitusta tai muita oireita.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että koiran jalostuskelpoisuutta ei tässä tapauksessa ole menetetty, koska Kennelliiton ohjeiden mukaan oireettoman LTV4-koiran yhdistämistä LTV0 -koiraan ei ole kielletty. Lautakunta kuitenkin tulkitsee Kennelliiton ohjeen merkitsevän lähinnä sitä, että oireetonta LTV4 -koiraa ei voida pitää kategorisesti jalostuskelvottomana. Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri R:n lausunnosta ilmenee, että kyseessä olevan pentueen tilanne on ollut poikkeuksellinen siten, että kaikilla pentueen koirilla on todettu LTV-muutoksia, minkä johdosta R:n mukaan on erittäin todennäköistä, että kyseiset pennut periyttäisivät LTV-epämuodostumaa keskimääräistä voimakkaammin. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n koira on menettänyt jalostuskelpoisuutensa vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla pysyvästi LTV-muutoksen johdosta. Kyse on näin ollen vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt määrällisesti A:n vaatimusta 600 euron korvauksen maksamisesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle 600 euron korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho