Tapahtumatiedot

Kerrostalon kellarin lattialla oli (maanantaina) 3.6.2019 havaittu vettä ja vettä oli todettu tippuvan katosta lämmitysverkoston putkien läpiviennin kohdalta. Myös viereisen käytävän kellarikomeron katossa oli viemärin läpiviennin kohdalla todettu vuotojälkiä.

Kohteessa 6.6.2019 tehdyssä kosteuskartoituksessa mitattiin vuotopaikan yläpuolella olevan asunnon (F84) eteisen lattiassa kohonneita kosteusarvoja. Eteisen vieressä sijaitsevan pesuhuoneen alueella mitatut kosteusarvot olivat kaivon ympärillä hieman koholla ja muualla sallitulla tasolla.

Putkistossa ei ollut 10.6.2019 tehtyjen tutkimusten yhteydessä havaittu mitään vuotoon viittaavaa. Pesuhuone oli todettu kuivaksi lukuun ottamatta sekoittajan läpiviennin kohtaa seinässä, jossa oli kohonneita arvoja. Läpiviennin kittauksen oli todettu olevan huonosti tehty, ja suihkuvesien pääsevän ko. kohdasta vesieristyksen väärälle puolelle. Pesuhuoneen karmeissa ja kynnyksen kohdalla ei todettu vesivauriojälkiä. Raporttiin myöhemmin tehdyn täydennyksen mukaan suihkun läpivientien kautta päässyt vesi voi kastella ainoastaan suihkuseinää, mutta se ei selitä eteisen kosteutta.

Taloyhtiö oli 26.6.2019 tehnyt vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen, jossa vahinko oli kuvattu seuraavasti: ”F-portaan kellarin lattialla oli havaittu vettä ja todettu sitä tippuvan katosta lämmitysverkoston putkien läpiviennin kohdalta. Myös viereisen käytävän kellarikomeron katossa oli viemärin läpiviennin kohdalla todettu vuotojälkiä.” Vakuutusyhtiö oli samana päivänä pyytänyt lisäselvitystä vuodon syystä korvattavuuspäätöstä varten.

W. Oy:n mittausraportin mukaan 11.7.2019 on todettu asunnon F84 alkovin kohdalla ja olohuoneen alueella sekä keittokomeron kohdalla välipohjan eristetilasta kohonneita kosteusarvoja. Vuototapahtuma/vuodon syy ei ollut selvinnyt kartoituskäyntien yhteydessä.

Taloyhtiön isännöitsijä on 31.7.2019 toimittanut sähköpostitse vakuutusyhtiöön valokuvia ja S. Oy:n raportin sekä päivitetyn vesivahinkoraportin. Isännöitsijä on viestissä todennut, ettei purkutöiden yhteydessä ollut löytynyt mitään putkivuotoon viittaavaa. Taloyhtiön mielestä ainoa vaihtoehto on, että asukas oli tavalla tai toisella aiheuttanut vahingon laskemalla vettä kylpyhuoneessa. Asukas on väittänyt, ettei tiedä tapahtumasta mitään.

Vakuutusyhtiö on 5.8.2019 korvauspäätöksessään ilmoittanut, ettei vahinkoa korvata, koska vesi on päässyt rakenteisiin vedeneristeiden läpi.

Vakuutusmeklari on 21.8.2019 pyytänyt vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen. Sähköpostiviestissä on viitattu vahinkoselvitykseen, jossa todetaan: … voidaan kohtuullisella varmuudella katsoa huoneiston lattian ja välitilan kosteusvaurion johtuneen J:n asunnossa majoittuneen tuttavan huolimattomuudesta. Meklari on todennut, että nähdäksemme ko. henkilö on joko nukahtanut itse lattiakaivon päälle tai tukkinut lattiakaivon vaatteillaan siten, että vesi on päässyt valumaan pesutilasta kynnyksen yli eteiseen. Lattian kostuminen ei ole voinut johtua yksinomaan läpivienneissä havaituista vuodoista. Tutkimusten mukaan vuoto sekoittajan läpivienneissä ei ole voinut aiheuttaa nyt kyseessä olevaa vahinkoa.

Taloyhtiön isännöitsijä on 12.9.2019 sähköpostiviestissään ilmoittanut, että taloyhtiön mielestä väite, jonka mukaan vesivahinko johtuisi suihkuhanan läpivientien vuotamisesta, ei pidä paikkaansa. Kivirakenteinen seinä ei johda vettä niin, että koko huoneiston välipohja yhtäkkiä kastuisi kauttaaltaan. Vesi on taloyhtiön arvion mukaan tulvinut kertaluonteisesti.

Vakuutusyhtiö on 22.11.2019 ilmoittanut, että kylpyhuoneen vahinkoa ei korvata, koska vedeneristykset ovat olleet puutteelliset siten, että vesi pääsee väärälle puolelle vedeneristystä. Eteisen puolelta ei löydy syytä kosteuteen. Kun vahingon syytä ei voida todeta, vakuutusyhtiö ei voi muuta kuin evätä korvauksia. Jos/kun kosteuden syy löytyy, vakuutusyhtiö voi käsitellä korvattavuuden uudelleen.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö selostaa valituksessaan vahingon käsittelyvaiheita ja pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa siihen, onko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen taloyhtiö kiinnittää huomiota vahinkoalueen laajuuteen. Valokuvista ei taloyhtiön mielestä ole pääteltävissä veden-eristyksen puutteellisuutta. Pinnoitteen osalta taloyhtiö viittaa kartoitusraportin (6.6.2019) valokuvateksteihin, joiden mukaan 3.6.2019 kellarissa todetun vuodon jälkeen asunnon F84 eteisen lattiasta muovimaton päältä oli mitattu huomattavan korkeita kosteusarvoja. Arvoista päätellen vettä oli ollut eteisen lattialla runsaasti. Epäillyn kaltaisissa lattiakaivon padotustapauksissa vesi tulee yleensä kynnyksen vedeneristeen oikean nostokorkeuden yli.

21.1.2021 päivätyssä lausumassa taloyhtiön puolesta esitetään, että vakuutuksenottaja on hankkinut omalla kustannuksellaan oma-aloitteisesti laajaa selvitystä vahingon syistä ja selvittänyt vahingon syitä parhaan kykynsä mukaan. Vakuutusyhtiön vastineessaan esittämä logiikka, jonka mukaan vakuutuksenottajan tulee pystyä vakuutussopimuslain 69 §:n tarkoittamalla selvityksellä sekä osoittamaan vakuutustapahtuman olemassaolo että sulkemaan kaikki mahdollisia vastakkaisia näkemyksiä tukevat ja selittävät tekijät pois, on yksiselitteisen kestämätön vakuutuksenantajan vastuuta ja vakuutuksenottajan oikeusturvaa kaventavana käytänteenä. Asiassa esitetyt seikat, haetun korvauksen suuruus ja asianosaisten asema huomioon ottaen lautakunnan tulee suositella asiassa vakuutusyhtiötä korvaamaan kiinteistön vesivahinko vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut korvattavaksi määritellyn tapahtuman seurauksena. Korvauksen hakija ei ole näyttänyt vakuutusehtojen mukaisen korvattavan tapahtuman sattuneen.

Taloyhtiön selvityksen jälkeen vakuutusyhtiö toteaa, että ainoa toteennäytetty vuotokohta on ollut vesieristeen vuoto pesuhuoneen suihkusekoittajan läpimenojen liitosten kohdalla. Selvitys ei edelleenkään sulje pois mahdollisuutta, että vesi on päässyt valumaan pesuhuoneen ulkopuolelle suihkusekoittajien epätiiviiden liitosten lisäksi epätiiviin kynnys- ja karmirakenteen kautta. Kynnysrakenteiden vedeneristeen tulee olla tiivis kynnyksen lisäksi myös kynnyksen päistä ja karmirakenteen osalta, joista sen kuuluu nousta lattiasta vastaavalla tavalla. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ollut todettu kynnyksessä merkkejä kynnyksen yli vuotaneesta vedestä, eikä eteisen lattialla ole missään vaiheessa todettu olleen irtovettä. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että vesi olisi tulvinut pesuhuoneen oviaukosta kynnyksen yli huoneiston puolelle esitetyllä tavalla.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on osapuolten välistä sähköposti- ja muuta kirjeenvaihtoa sekä

• W. Oy:n 6.6.2019 päivätty kartoitusraportti, jonka mukaan kohteessa oli 3.6.2019 tarkasteltu vuotoa aistinvaraisesti ja kosteusmittauskalustolla.
• S. Oy:n raportti 10.6.2019 tehdystä tarkastuksesta. Toimenpide-ehdotuksena on mainittu muun muassa, että tehdään pesuhuoneen ovelle pieni kynnys, jolla estetään veden pääsy eteisen puolelle mahdollisissa tulvimistilanteissa.
• W. Oy:n 11.7.2019 päivätty mittausraportti. Toimenpide-ehdotuksissa on alkovin, olohuoneen ja keittokomeron lattian piikkaaminen auki ja eristeen poistaminen. Vaatehuoneen lattian rakenne tarkastetaan ja tarvittaessa tehdään sama purkutoimenpide. Pesuhuoneen ja eteisen lattiaa ei pureta. Kellarin katon kastuneet alueet jäävät kuivumaan vapaasti.
• OTM ML:n 19.8.2020 päivätty selvitys vesivahinkoon liittyvän korvausasian selvittämisestä. Taustatietona selvityksessä on mainittu, että huoneistossa F84 oli vuoden 2019 aikana tehty mittava remontti kosteusvaurion korjaamiseksi ja lattiarakenteiden kuivaamiseksi. Taloyhtiön vastuuvakuutus ei ollut suostunut korvaamaan vahinkoa syyn puuttuessa, minkä vuoksi taloyhtiö oli esittänyt vahingon tapahtuma-aikaan asunnossa asuneelle henkilölle korvausvaatimuksen korjauskustannuksista. Kun asukas ei ollut antanut selitystä kosteusvaurion syntymisestä tai suorittanut vaadittua korvausta, taloyhtiö oli tehnyt Lakiasiaintoimisto L:n kanssa toimeksiannon asian selvittämisestä.

Lisäksi asiakirjoihin on liitetty RT-kortit RT 84-10759 (Märkätilojen rakenteet, lokakuu 2001) ja RT 84-10806 (Asuinhuoneistojen märkätilojen korjaus, joulukuu 2003).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vuotovahingon osoitettu aiheutuneen vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman suoranaisena seurauksena.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistön All Risks -vakuutuksen korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset, ikävähennykset ja korotetut omavastuut määrittelevän ehtojen 6. kohdan 

• alakohdan 6.1 (Korvattavat esinevahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot
• alakohdan 6.3.7 (Vuotovahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristeen läpi tai vedeneristeen läpivientien tai vedeneristeen liitosten kautta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä.

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

RT-kortti 84-10759, Märkätilojen rakenteet, ohjetiedosto, lokakuu 2001

• Kohdan 1.1 (Käsitteitä) mukaan märkätilalla tarkoitetaan tässä ohjekirjassa tilaa, jonka lattia joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kylpyhuone, suihkutila, sauna, kuraeteiset ja tekniset tilat.
• Kohdan 7.2 (Kynnykset) ensimmäisen kappaleen mukaan märkätilasta pois johtavan oven kynnyksellä vedeneriste nostetaan yleensä vähintään 15 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Nosto voidaan tehdä tarvittaessa luiskaamalla. Kynnyksen kohdalla vedeneriste nostetaan lattiapinnan tasoa korkeammalle ja se liitetään vesitiiviisti oven kynnykseen ja karmiin.

RT-kortti 84-10806, Asuinhuoneistojen märkätilojen korjaus, Korjausrakentaminen, ohjetiedosto, joulukuu 2003. Kohdan 7.7 (Kynnykset) ensimmäisen kappaleen mukaan lattian vedeneristys nostetaan kynnystä vasten vähintään 15 mm valmiista lattiapinnasta.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei meklariyrityksen taloyhtiön puolesta laatimassa 3.11.2020 päivätyssä valituskirjelmässä ole tarkemmin yksilöity, miltä osin taloyhtiö on vakuutusyhtiön korvausratkaisuun tyytymätön. Meklariyrityksen taloyhtiön isännöitsijälle 25.11.2020 lähettämässä sähköpostissa on kuitenkin mainittu, että ”kylpyhuoneen osalta päätös on ehtojen mukainen ja kylpyhuoneen vesieristyksen puutteellisuuden vuoksi sen korjaamisesta ei saada korvauksia”.

OTM ML:n selvityksen johtopäätökset-kohdassa on mainittu, että asukkaan kertoman ja kartoituksia tehneiden yritysten ”havaintojen perusteella voidaan kohtuullisella varmuudella katsoa huoneiston lattian ja välitilan kosteusvaurion johtuneen [asukkaan] asunnossa majoittuneen tuttavan huolimattomuudesta”. Lisäksi johtopäätöksinä on mainittu, että ”lattian kostuminen ei ole voinut johtua yksinomaan läpivienneissä havaituista vuodoista, koska taloyhtiön teettämien tutkimusten mukaan vuoto sekoittajan läpivienneissä ei ole voinut nyt kyseessä olevaa vahinkoa aiheuttaa.”

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta on tulkinnut valitusta niin, että taloyhtiö on tyytymätön vakuutusyhtiön epäävään korvausratkaisuun siltä osin, kuin se koskee asunnon F84 kylpyhuoneesta muualle asuntoon ja sen alapuolisiin rakennuksen rakenteisiin valuneen veden aiheuttamista vahingoista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että taloyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että havaitut kiistanalaiset kosteusvauriot ovat olleet vakuutetulle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneita suoranaisia esinevahinkoja. Taloyhtiön olettamuksen mukaan vettä oli kylpyhuoneesta tulvinut asunnon muihin huonetiloihin ja asunnon alapuolisiin rakennuksen rakenteisiin sen seurauksena, että lattiakaivo oli ollut tukossa joko suihkussa käyneen henkilön nukahdettua viemärin päälle tai vaatteiden estettyä suihkuveden valumisen viemäriin. Taloyhtiön isännöitsijän sähköpostiviestistä ilmenee, ettei vahingon syy kuitenkaan ollut selvinnyt asukkaan haastatteluissa.

Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että kiistanalaiset asunnon F84 lattian ja rakennuksen muiden rakenteiden kastumisvauriot ovat olleet seurausta asukkaan omasta tai hänen tuttavansa toiminnasta. Koska kyseiset vauriot aiheuttanut tapahtuma on jäänyt selvittämättä, vakuutusyhtiöllä ei ole kiinteistövakuutussopimukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta korjauskustannuksista.

Taloyhtiön valituksen sisältöä koskevan tulkinnan perusteella ja selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että vakuutusyhtiöllä on esitetyn selvityksen perusteella ollut oikeus evätä korvaus vetoamalla vedeneristyksen puutteellisuutta koskevaan rajoitusehtoon kylpyhuoneen rakenteiden kastumisvahinkojen osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta. Vakuutuslautakunta yhtyy vakuutusyhtiön vastineessaan esittämään näkemykseen siitä, että jos vahingon aiheuttanut tapahtuma saadaan selville, vakuutusyhtiön tulee käsitellä asia taloyhtiön pyynnöstä uudelleen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho