Haku

FINE-034175

Tulosta

Asianumero: FINE-034175 (2021)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 15.04.2021

Lakipykälät: 73

Varallisuusvastuuvakuutus. Korvausvaatimuksen vanhentuminen. Isännöitsijän vastuu. Virheellisesti maksettu lasku ja maksunsaajan konkurssi. Milloin vakuutuksenottaja oli saanut tietää mahdollisesta korvausvastuustaan?

Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä oli maksanut yhtiössä tehtyä korjaustyötä koskeneen asennusliikkeen laskun vahingossa kahteen kertaan. Maksut olivat tapahtuneet 27.12.2018 ja 2.1.2019. Virheen huomannut asunto-osakeyhtiön kirjanpitäjä oli 8.1.2019 pyytänyt asennusliikettä palauttamaan ylimääräisen suorituksen. Maksua ei kuitenkaan palautettu, ja asennusliike oli haettu konkurssiin 30.1.2019.

Asunto-osakeyhtiön kirjanpitäjä oli saanut tiedon asennusliikkeen konkurssista sähköpostilla 22.2.2019 ja välitti sen isännöitsijätoimisto U Oy:n palveluksessa olleelle isännöitsijälle 27.2.2019. Tapahtuneesta ilmoitettiin 1.4.2019 myös U Oy:n toimitusjohtajalle ja asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Asunto-osakeyhtiön hallitus reklamoi U Oy:lle laskun virheellisestä maksamisesta 5.4.2019 päivätyllä kirjeellä. Asunto-osakeyhtiö joutui valvomaan saatavansa asennusliikkeen konkurssissa. Konkurssipesältä 30.3.2020 saadun tiedon mukaan saatavan jako-osuus oli 21 prosenttia, jolloin palautuksen määräksi jäi 1 431,52 euroa. U Oy haki 30.3.2020 korvausta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneesta vahingosta vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö hylkäsi päätöksellä 23.4.2020 U Oy:n korvaushakemuksen vanhentuneena. Vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen kohtaan 9.1, jonka mukaan vahingosta tuli ilmoittaa vakuutusyhtiölle viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuksenottaja oli saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vakuutusyhtiön mielestä U Oy oli saanut tiedon mahdollisesta korvausvastuustaan 8.1.2019, kun virhemaksu oli havaittu. Vakuutusyhtiö toisti kantansa korvausvaatimuksen vanhentumisesta U Oy:n uudelleenkäsittelypyynnön johdosta 7.10.2020 antamassaan päätöksessä. Vakuutusyhtiö lausui U Oy:n saaneen tiedon asennusliikkeen konkurssin alkamisesta 27.2.2019. Sen oli pitänyt viimeistään tuolloin tietää, ettei maksua palautettaisi täysimääräisesti ja että asunto-osakeyhtiölle aiheutuisi vahinkoa.

Asiakkaan valitus

U Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutusehtojen mukainen.

U Oy on lausunut, että samankaltaisia maksuvirheitä korjattiin joka päivä, joten oli oletettu, että liikaa maksettu osuus saataisiin takaisin. Taloudellinen vahinko ei siten ollut odotettavissa eikä vahinkopäivänä voitu pitää vakuutusyhtiön esittämää 8.1.2019. Isännöitsijä ei ollut reagoinut kirjanpitäjältä 27.2.2019 saamaansa sähköpostiin asennusliikkeen konkurssipesältä. Lisätietoa asiasta ei ollut saatavissa, sillä kyseinen isännöitsijä ei ollut enää U Oy:n palveluksessa. Isännöitsijän viesti U Oy:n toimitusjohtajalle 1.4.2019 viittasi siihen, ettei isännöitsijä ollut hahmottanut viestin merkitystä oikein sen saapuessa. Toimitusjohtaja oli yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö ja hän oli reagoinut asiaan välittömästi ilmoittaen siitä taloyhtiön hallitukselle.

Tieto siitä, ettei laskua olisi saanut lainkaan maksaa, oli tullut U Oy:lle asunto-osakeyhtiön reklamaatiosta 5.4.2019. Siitä vahinkoilmoituksen tekemiseen oli aikaa alle vuosi. Vaatimus summan täysimääräisestä palauttamisesta oli tehty konkurssipesälle 9.4.2019. Perusteluna oli se, että kyse oli ollut asennusliikkeelle kuulumattomasta suorituksesta. Konkurssipesä ei ollut huomioinut viestiä muuten kuin ilmoittamalla 9.4.2019 konkurssimenettelystä. Vasta tällöin oli saatu tieto siitä, ettei maksua ehkä saataisi täysimääräisenä takaisin.

Lisäkirjelmässä 21.12.2020 U Oy on kiistänyt antaneensa vakuutusyhtiölle väärää tietoa. Kysymys varallisuusvahinkoa koskevan tiedon saamisesta ei ollut selkeä. U Oy on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-017805, jossa lautakunta on katsonut, ettei korvausoikeus ollut vanhentunut. Kyse oli siitä, missä vaiheessa vakuutuksenottaja saattoi hahmottaa, syntyikö virheestä taloudellista vahinkoa vai onnistuivatko korjaustoimenpiteet. Tässä tapauksessa oli oletettu, että asia saataisiin kuntoon. Varmuus siitä, ettei konkurssipesä maksanut vaatimusta täysimääräisenä oli saatu vasta 20.3.2020. Vahinkoilmoituksia ei pääsääntöisesti tehty varmuuden vuoksi. Kyse oli toteamisperusteisesta vastuuvakuutuksesta.

U Oy on lausunut lisäkirjelmässä 25.1.2021, ettei kyse ollut normaalista velkomuksesta, joten vahingon aiheutumista ei vielä 27.2.2020 ollut voitu pitää todennäköisenä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on pitänyt ratkaisuaan vakuutusehtojen mukaisena. Vakuutusehtojen mukaan määräaika alkoi kulua siitä hetkestä, kun vakuutuksenottaja sai tietää mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. U Oy:n aluksi ilmoittaman mukaan tieto konkurssista olisi saatu 1.4.2019, mutta isännöitsijän myöhemmin toimittamasta sähköpostiviestiketjusta oli selvinnyt isännöitsijän saaneen tiedon konkurssista jo 27.2.2019.

Yrityksen hakeutuessa konkurssiin oli erittäin todennäköistä, etteivät sen varat riittäneet kaikkien saatavien maksamiseen. Perusteettoman edun palautuksella ei ollut muihin saataviin nähden etusijaa, joten tieto konkurssista merkitsi tietoa mahdollisesta vahingosta. Vakuutussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 114/1993 vp) mukaan tarkoin yksilöityjen korvausvaatimusten esittäminen saattaa vaatia aikaa vieviä selvityksiä. Jos vahinkoilmoitus on jätetty 73 § 1 momentissa säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantaja ei voi vedota vanhentumiseen, vaikka täsmennetty korvausvaatimus esitettäisiin myöhemmin.

Vakuutusyhtiön mielestä ajankohdalla, jolloin oli varmistunut, ettei laskua saatu täysimääräisenä takaisin, ei ollut merkitystä. Vahinkotapahtuma oli mahdollinen jo, kun isännöitsijä oli tiennyt konkurssista eli 27.2.2019. Vahingosta tuli ilmoittaa ehtojen mukaisessa määräajassa, vaikka syntynyttä vahinkoa ei voitu vielä tarkasti määrittää. Saatuaan tiedon konkurssista isännöitsijä oli tiennyt tai hänen olisi tullut tietää mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan, koska virheellisen maksun takaisinsaantimahdollisuudet heikkenivät olennaisesti vastaanottajan konkurssin johdosta, mikä isännöitsijän olisi pitänyt ymmärtää. Näin ollen U Oy oli viimeistään 27.2.2019 tiennyt tai sen olisi tullut tietää, että asunto-osakeyhtiön puolesta virheellisesti tehty maksusuoritus oli peruste mahdolliselle korvausvelvollisuudelle ja isännöitsijän tekemä virhe tuli todennäköisesti aiheuttamaan asunto-osakeyhtiölle taloudellista vahinkoa.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 21.1.2021, että U Oy oli saanut tiedon konkurssista 27.2.2020. Tiedon saamisen kannalta ei ollut merkitystä, oliko sen vastaanottanut henkilö ollut nimenkirjoitusoikeudellinen yhtiössä. Tieto oli toimitettu isännöitsijälle, joka oli ollut asunto-osakeyhtiön toimivaltainen edustaja. U Oy oli tiennyt virheestään ja asunto-osakeyhtiön saatavasta vastaanottaessaan 27.2.2020 sähköpostiviestin asennusliikkeen konkurssista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, oliko U Oy tehnyt vakuutusyhtiölle vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa korvausvaatimuksen varallisuusvahingosta, jonka sen palveluksessa ollut isännöitsijä oli isännöintitehtävää hoitaessaan aiheuttanut asunto-osakeyhtiölle.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Asiaan sovellettavien 7.2.2020 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttaman taloudellisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on huolimattomuuden tai laiminlyönnin perusteella korvausvastuussa, joko
- toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella tai
- muulle kuin toimeksiantajalle voimassa olevan oikeuden mukaan.
Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Vakuutusehtojen kohdan 9.1 mukaan vakuutuksenottajan pitää tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle välittömästi, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vakuutusturvan päättyessä pitää vahinkoilmoitus tehdä vakuutuksen voimassaoloaikana todetusta vahinkotapahtumasta yhden (1) vuoden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä. Vakuutusyhtiö ei korvaa edellä mainittujen määräaikojen jälkeen ilmoitettuja vahinkoja.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutusehtojen mukaan korvausvaatimuksen esittämisaika alkaa, kun vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisesta korvausvelvollisuudestaan. Vahingonkorvausvelvollisuuden varalta otettua vastuuvakuutusta koskevissa asioissa Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt ratkaisevana sitä ajankohtaa, jolloin vakuutuksenottaja on saanut sellaiset olennaiset tiedot aiheutuneen vahingon laadusta ja vahingonkorvausvastuunsa perusteista, että vakuutuksenottajalla on niiden perusteella syytä olettaa voivansa joutua asiassa korvausvelvolliseksi.

Tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiön varallisuusvahinko on syntynyt, kun isännöitsijätoimisto U Oy:n palveluksessa ollut isännöitsijä oli erehdyksessä kahdesti maksanut asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa tehtyä korjaustyötä koskeneen laskun maksukyvyttömäksi sittemmin osoittautuneelle asennusliikkeelle. Samalla hetkellä isännöitsijätoimisto U Oy:lle oli syntynyt velvollisuus korvata sanottu taloudellinen vahinko. Asiassa on kuitenkin jäänyt jossain määrin epäselväksi, milloin vakuutuksenottaja eli isännöitsijätoimisto U Oy oli tapahtuneen johdosta saanut vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentissa edellytetyt tiedot.

Asiakirjoista ilmenee ensinnäkin, että kirjanpitäjä oli havainnut virheen 8.1.2019, joskaan aineistosta ei selvästi ilmene, oliko kyse asunto-osakeyhtiön vai vakuutuksenottajan palkkaamasta henkilöstä. Saman aineiston perusteella näyttää siltä, että isännöitsijätoimiston palveluksessa olleelle maksut kahdesti suorittaneelle isännöitsijälle hänen virheellinen menettelynsä oli selvinnyt samoin 8.1.2019. Se, että oikeushenkilön palveluksessa oleva henkilö tietää jotain, ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, että itse oikeushenkilön olisi katsottava olevan tietoinen samasta seikasta. Oikeushenkilön tietoisuuden katsotaan tyypillisesti edellyttävän sitä, että sen hallituksen jäsenellä tai muulla sitä edustamaan oikeutetulla on sanottu tietoisuus. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä kysymyksessä olleen isännöitsijän kelpoisuudesta edustaa isännöitsijätoimisto U Oy:tä eikä ole perusteita olettaa sellaista kelpoisuutta olleen. Selvitystä puuttuu siis siitä, että asianomaisella isännöitsijällä olisi ollut kelpoisuus ottaa isännöitsijätoimisto U Oy:n puolesta vastaan ilmoitus vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentissa tarkoitetuista seikoista sellaisin oikeusvaikutuksin, että tiedoksisaaminen olisi merkinnyt korvausvaatimuksen esittämiselle säädetyn yhden vuoden määräajan alkamista.

Asiakirjojen perusteella voidaan pitää selvitettynä, että kysymyksessä ollut isännöitsijä oli ilmoittanut tapahtuneesta 1.4.2019 isännöitsijätoimiston toimitusjohtajalle tulleella sähköpostilla. Ei ole selvitystä siitä, että isännöitsijätoimistolle olisi ilmoitettu asiasta tätä ennen. Kun vakuutuksenottaja oli 30.3.2020 vaatinut vakuutusyhtiöltä vastuuvakuutuksen nojalla korvausta kyseisestä vahingosta, korvausvaatimus on tehty vuoden kuluessa määräajan alkamisesta ja siis ajoissa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä ottamaan U Oy:n korvaushakemuksen käsiteltäväkseen vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen maksamiseksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia