Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (s.1960) kaatui 20.11.2015 jalkakäytävällä X:n kaupungin kunnossapidon alaisella tieosuudella. Kaatuessaan A loukkasi vasemman ranteensa ja vasemman olkapäänsä. Sittemmin A:n olkapäähän kehittyi liikerajoitus ja voimakkaat kipuoireet.

Korvauksia A:lle kaatumisen johdosta aiheutuneista henkilövahingoista haettiin X:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jossa se katsoi, että kysymyksessä on vastuuvakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Yhtiön näkemyksen mukaan A:lle aiheutui 20.11.2015 vahinkotapahtuman yhteydessä vasemman ranteen murtuma ja vasemman olkapään ruhjevamma, joiden seurauksena A:lle on jäänyt haittaluokkaa 2 vastaava pysyvä haitta vasempaan yläraajaan. A:n kuvaaman kipuoireiston ja mahdollisen CRPS-diagnoosin osalta vakuutusyhtiö toteaa ensinnä, etteivät CRPS:n toteamisen edellyttämät kriteerit täyty asiassa. Yhtiö katsoo lisäksi, että vaikka katsottaisiinkin, että A:lla on CRPS-kriteeristön täyttämä oireisto, ei asiassa ole selvitetty po. oireiston olevan seurausta 20.11.2015 vahinkotapahtumasta. Yhtiön päätöksen mukaan A:n oireilu johtuu muista syistä ja A:n olemassa olevista sairauksista.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ja sen täydennyksessä A toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. A vaatii edelleen korvausta hänelle vahinkotapahtuman seurauksena kehittyneestä CRPS-oireyhtymästä. A:n mukaan CRPS on todettu vahinkotapahtuman jälkeen jo varhain ja muun muassa jo 8.2.2016 lääkärinlausunnossa on diagnoosiksi kirjattu CRPS. Näin ollen sekä ajallinen että lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja CRPS-oireyhtymän välillä ovat kiistatta olemassa. A toteaa myös, että ennen vahinkotapahtumaa hänellä ei ole ollut mitään sellaisia vammoja, jotka voisivat aiheuttaa todetut oireet. Näkemyksensä tueksi A viittaa laajasti häntä koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen. Niin ikään A viittaa CRPS-oireyhtymään liittyvään oikeuskäytäntöön, eri muutoksenhakulautakunnissa annettuihin ratkaisuihin sekä CRPS:n hoidosta ja toteamista laadittuihin artikkeleihin.

Edellä todetuin perustein A vaatii CRPS:stä aiheutunutta pysyvää haittaa korvattavaksi vastuuvakuutuksesta. A:n näkemyksen mukaan hänelle on jäänyt tämän johdosta toiminnanvajavuus, joka vastaa haittaluokkaa 12.

Vakuutusyhtiön vastineen ja lisävastineen jälkeen antamissaan lisäkirjelmissä A toistaa vaatimuksensa perusteineen ja toteaa edelleen, että CRPS:n ja vahinkotapahtuman välinen lääketieteellinen syy-yhteys on erittäin todennäköinen ja mikäli syy-yhteyttä lähdetään kiistämään, tulisi asiassa esittää yksilöity väite siitä, mikä muu vamma olisi voinut johtaa CRPS-oireiden syntyyn heti vahinkotapahtuman jälkeen. Lisäksi A toteaa, että vastoin, kun yhtiö esittää, hänellä todettu oireisto täyttää Budapest-kriteeristön määritelmän riittävästi. Tältä osin A viittaa erityisesti fysiatrian poliklinikan 22.4.2016 päivättyyn potilaskertomukseen, josta kriteeristön täyttyminen ilmenee. Lopuksi A toteaa vielä, että CRPS-oireyhtymä on aiheuttanut hänellä myös masennusta, mikä niin ikään ilmenee asiassa annetusta lääketieteellisestä selvityksestä. Samoin A:lle on vahinkotapahtuman seurauksena aiheutunut myös traumaperäinen stressireaktio ja neglect-oireita.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että sen asiassa aiemmin antama korvauspäätös koskien tilapäistä ja pysyvää haittaa on ollut sekä korvauskäytännön että vahingonkorvauksia koskevan oikeuskäytännön mukainen.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei A:n oireilu täyty CRPS-kriteereitä ja että oireilu johtuu muusta syystä kuin vahinkotapahtuman yhteydessä syntyneestä ranteen murtumasta, sen jälkitilasta tai vasemman olkapään ruhjevammasta. Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa erityisesti lääkärinlausuntoon 1.11.2017, josta selviää, etteivät CRPS:n kriteerit A:n osalta täyty. Yhtiö selventää vielä, ettei yksinomaan sitä seikkaa voida pitää korvauksen perusteena, että A:lle on kirjattu lääkärinlausuntoihin diagnoosiksi CRPS, vaikka se ajallisesti sopisikin tapaturmaan liittyväksi.

A:n lisäkirjelmän jälkeen antamassaan lisävastineessaan vakuutusyhtiö toistaa vielä kertaalleen asian tapahtumatiedot, sen käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä sekä A:n esittämät vaatimukset perusteineen.

Lisävastineessaan yhtiö listaa ensinnä CRPS:n diagnosointiin liittyvät Budapest-kriteerit, joiden täyttymistä CRPS:n diagnosointi edellyttää. Yhtiö toteaa, etteivät todettu kriteeristö A:n kohdalla täyty kokonaisuudessaan. A:lla on sen sijaan todettu tapaturmasta riippumattomia sairaudentiloja, kuten kiertäjäkalvosin oireyhtymä sekä erilaisia psyykkisiä masennusoireita. Tältä osin vakuutusyhtiö viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen.

Näin ollen yhtiö katsoo päätöksensä olevan vakuutusehtojen ja voimassaolevan oikeuden mukainen.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olevalla X:n kaupungilla ei ole ollut asiassa lausuttavaa.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon fysiatrian erikoislääkäri, dosentti Timo Pohjolaiselta.

Pohjolainen viittaa lausunnossaan tapahtumatietoihin ja lääketieteellisistä selvityksistä ilmeneviin tietoihin sekä toistaa A:ta koskevan lääketieteellisen selvityksen sisällön olennaisilta osin.

Lausunnossaan Pohjolainen toteaa, että käytettävissä olevien sairauskertomusten mukaan A 20.11.2015 vahinkotapahtuman seurauksena vammoina saanut vasemman kyynär- ja värttinäluun alaosan pirstaleisen murtuman, joka on ensin kipsattu ja sittemmin 25.11.2015 hoidettu leikkauksella. Myös A:n vasen kyynärpää oli 21.11.2015 sairauskertomuksen mukaan ollut kipeä, mutta siinä ei kuitenkaan todettu murtumaa. Myöhemmin A:n vasen olkapää kipeytyi ja siinä todettiin liikerajoitus. Ultraäänitutkimuksessa 5.4.2016 A:n olkapäässä todettiin tendinoottista muutosta ja magneettikuvauksessa 12.5.2016 todettiin ylemmän lapalihaksen etu- ja alapinnan nestesignaalinen alue, joka on voinut olla osarepeämä. 12.5.2016 magneettitutkimuksessa A:lla todettiin myös limapussin päällä lievää turvotusta limapussin tulehdukseen sopien.

Pohjolainen toteaa lausunnossaan, että edellä selostetut löydökset ja A:n ikä huomioon ottaen kiertäjäkalvosin- ja limapussimuutosta ei voida pitää traumaattisena muutoksena.

Dosentti Pohjolaisen antaman asiantuntijalausunnon mukaan CRPS-oireyhtymän kansainväliset kriteerit (ns. Budapest-kriteerit) ovat seuraavat:
1.) Jatkuva kipu, joka on suhteeton mahdolliseen edeltävään tapahtumaan tai tapaturmaan nähden

2.) Esitiedoissa eli anamneesissa ainakin yksi oire kolmessa alaryhmässä (kliiniset diagnostiset kriteerit) tai yksi kaikissa neljässä alaryhmässä (tutkimustyön diagnostiset kriteerit)

1. Sensoriset oireet: hyperestesia tai allodynia
2. Vasomotoriset oireet: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
3. Hikoiluvaihtelua, hikoilun asymmetria tai turvotus
4. Motorisia tai troofisia muutoksia: liikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)

3.) Tutkimushetkellä nähtävissä ainakin yksi diagnostinen statuslöydös kahdessa tai useammassa alaryhmässä:

1. Sensoriset löydökset: hyperalgesia (terävälle) tai allodynia (kevyelle kosketukselle, painallukselle tai nivelen liikkeelle)
2. Vasomotoriset löydökset: lämpötilan asymmetria, ihonvärin vaihtelu tai asymmetria
3. Turvotus, hikoiluvaihtelu tai hikoilun asymmetria
4. Motoriset tai troofiset muutokset: Iiikerajoitus, voiman heikkous, vapina, dystonia tai troofiset muutokset (karvoituksen, kynsien tai ihon muuntumista)

4.) Ei mitään muuta diagnostista selitystä oireille ja löydöksille

Pohjolainen toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan A:n tapauksessa edellä mainituista CRPS:n diagnostisista kriteereistä eivät täyty kohdat 2.3 ja 2.4. Lisäksi tutkimushetkellä vaadituista statuslöydöksistä eivät täyty kohtien 3.2 ja 3.3 edellyttämät kriteerit. Näin ollen Pohjolainen katsoo, että CRPS-diagnoosi 20.11.2015 vahinkotapahtumasta johtuen ei ole perusteltu.

A:lle jääneen pysyvän haitan osalta Pohjolainen toteaa, että A:lle on vahinkotapahtuman 20.11.2015 seurauksena jäänyt haittaluokkaa 2 vastaava pysyvä haitta. Arvio haittaluokasta perustuu haittaluokituksen (1646/2009) kohtaan 1.3 Yläraajat, ranne jäykkä, hyvä asento ja arvio on tehty sairauskertomuksiin 10.5.2017 ja 29.6.2017 perustuen.

Lopuksi Pohjolainen toteaa vielä, että on A:lla ollut ennen vahinkotapahtumaa muina sairauksina dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö), pitkäaikainen kipuoireyhtymä ja traumaperäinen stressihäiriö (kompleksinen pitkäaikainen traumatisoituminen) sekä masennus, jotka ovat todennäköisesti muuntaneet oirekuvaa ja statuslöydöksiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, kuinka suuri pysyvä haitta A:lle on jäänyt 20.11.2015 sattuneen vahinkotapahtuma ja siinä aiheutuneen vasemman käden ja olan vammojen seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 101 mukaan vastuuvakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan vahingonkorvausvelvollisuus, joka aiheutuu vakuutuksenottajan harjoittamasta toiminnasta.
…

Asian arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.

A on vaatinut, että käteen kehittyneen CRPS-oireyhtymän johdosta suoritetaan hänelle korvausta vasemman yläraajan pysyvästä haitasta haittaluokka 12 mukaisesti. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan CRPS:n kriteerit eivät A:n kohdalla täyty, vaan kysymys on vasemman ranteen murtuman jälkitilasta, josta on jäänyt A:lle haittaluokkaa 2 vastaava pysyvä haitta.

Vakuutuslautakunta viittaa kipua koskevaan Käypä hoito -suositukseen, jonka mukaan monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CRPS) on raajan pitkäaikainen paikallinen kipuoireisto, jolle ovat ominaisia tunnon ja motoriikan muutokset sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus. Vaikeaan CRPS:ään liittyy myös troofisia muutoksia, kuten osteoporoosia, ihon, kynsien ja karvoituksen muutoksia ja nivelkapselien jäykistymistä. CRPS I on alueellinen kipuoireyhtymä, johon ei liity hermovauriota. CRPS II:een liittyy hermovaurio.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A hakeutui ensi kerran päivystysvastaanotolle 21.11.2015 klo 00.10, jolloin A:n vasemmassa ranteessa todettiin kyynär- ja värttinäluun alaosan pirstaleinen murtuma ja vasemmassa kyynärpäässä kipua. Rannemurtuma hoidettiin 25.11.2015 leikkauksella. Lausunnossa todetaan A:lla olleen ennen vahinkotapahtumaa traumaperäinen stressihäiriö, erilaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia, hermojuuriahtaumia selässä sekä whiplash -vaurion jälkitilaa. Lisäksi lausunnon mukaan A:lla on otoskleroosi (sisäkorvan sairaus) vasemmalla. Lääkärinlausunnossa 8.2.2016 todetaan A:n ranteen leikkauksen onnistuneen hyvin, mutta A:lle on kehittynyt voimakkaita kipuja. ENMG-tutkimuksessa on kuitenkin todettu normaali löydös eikä leikkaukseen liittyviä hermovauriota ollut todettavissa. A:n ranteen todettiin olevan erittäin kivulias, jonka syynä pidettiin todennäköisesti CRPS-oireyhtymää. 7.3.2016 lääkärinlausunnossa on kerrattu A:lla ennen vahinkotapahtumaa olleet sairaudentilat ja todettu vielä erikseen A:lla olleen aiemmin dissosiaatiohäiriö ja masennusta. Kliinisessä tutkimuksessa A:lla todettiin vasemman ranteen volaaripuolella allodynia. Olkanivelen liike oli tutkimuksessa rajoittunut loitonnuksessa 30 asteeseen ja etuelevaatiossa 45 asteeseen.

Hoitoepikriisissä 22.4.2016 todettiin kaiken rasituksen provosoivan kipua ja myös allodyniaa oli havaittavissa vasemman ranteen, olkavarren, kyynär- ja olkapään alueella. Myös A:n psyykkinen jaksaminen oli ollut erittäin vähäistä. A oli tarvinnut apua pukeutumisessa, ruoanlaitossa ja kodin hoidossa. Kävellessä A:lla oli ollut käytössä kävelysauva dissosiaatiokohtauksen varalle.

5.4.2016 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa oli ollut nähtävissä ylemmän lapalihaksen etuosassa lievää tendinoottista muutosta ja vähäistä paksuuntumaa. Vasemman olkapään magneettikuvauksessa 12.5.2016 kuvauslöydöksenä oli subdeltoideaalibursan etuosan turvotus limapussin tulehdukseen sopien ja pieni osittainen ylemmän lapalihaksen alapinnan repeämä. Toimintaterapeutin 14.9.2016 kirjausten mukaan A:n vasemmassa olkapäässä oli ollut äkillisiä kipuja ja liikerajoitusta sekä ranteessa kipua ja peukalossa napsumista. Käsi tuntui vieraalta ja käden katsominen aiheutti dissosiatiivia oireita, pahoinvointia, raajojen tärinää ja koko kehon kouristelua. Lisäksi A:lla mainittiin olleen selkä-, niska- ja pääkipua.  Fysioterapeutin terapiaselosteen 14.12.2016 mukaan A:n neglect -oire CRPS-oireistoon liittyen oli siirtynyt vasempaan alaraajan, joka vaikeutti A:n liikkumista. A:n oireiston kuvattiin olleen hoitosarjan aikana monimuotoinen.

Toimintaterapialausunnon 10.5.2017 mukaan A:n vasemmassa kädessä on ollut kipua olkavarresta peukaloon saakka. Fysioterapiapalautteen 21.6.2017 mukaan vasemman yläraajan oireet ovat olleet leviämässä vasempaan alaraajaan. Saman lausunnon mukaan vasemmassa ranteessa on kuvattu liikerajoitusta. Dorsi- ja volaarifleksio sekä radiaalideviaatio ovat olleet 10 astetta ja ulnaarideviaatio 20 astetta.

Fysiatrin lausunnon 29.6.2017 mukaan A:n olkaniveleen oli kehittynyt Iiikerajoitus ja lausunnon mukaan A:lla oli myös todettu CRPS, johon liittyi neglect -oireistoa. Sairauskertomuksen mukaan A:lla oli ollut myös lihasten hallinta- ja hahmotusongelmaa ja kohtausta on provosoinut kävely, nilkan liike, varvistus, TENS-hoito sekä musiikkiterapia. Lausunnossa todetaan, että A oli myös joutunut auton tönäisemäksi 30.1.2017 mutta vasempaan olkapäähän merkittävää lisävammaa ei tästä ollut tullut. Vasemman olkanivelen loitonnus on lausunnon mukaan ollut 46 astetta ja etuelevaatio 80 astetta. Kyynärnivelessä todettiin 15 asteen ojennusvajaus sekä pronaatio ja supinaatio olivat rajoittuneet.

Fysioterapiapalautteen 9.8.2018 mukaan fysioterapiajakson 3.5.2018 - 9.8.2018 aikana A:n oireet eivät olleet kuntoutuneet entiselleen. Vasen käsi ei ole tuntunut omalta ja siinä on ollut usein kouristelua. Myös liiallinen kävely ja harjoittelu ovat aiheuttaneet kävelyn vaikeutumista ja kouristuskohtauksia. Ärsytys on levinnyt myös vasempaan jalkaan ja pahimmillaan lantioon sekä oikeaan jalkaan.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa A:n kipuoireiston ja mahdollisen CRPS:n sekä 20.11.2015 sattuneen vahinkotapahtuman välisestä syy-yhteydestä sekä sen johdosta aiheutuneen pysyvän haitan korvaamisesta lääketieteen dosentti, fysiatri Timo Pohjolaiselta. Lausunnon antava lääkäri toimii asiassa puolueettomana tahona ja ottaa kantaa ratkaistavan asian kannalta olennaisiin lääketieteellisiin kysymyksiin. Asiantuntija arvioi asiaa sen perusteella, mitä hoitavien lääkäreiden antamissa kirjallisissa lääkärintodistuksissa ja -lausunnoissa on mainittu. Olennaisia ovat tällöin ne tutkimuksin varmistetut tosiasiat ja lääketieteellisesti perustellut johtopäätökset, jotka hoitava lääkäri on potilaansa tilanteesta ja kyvyistä kirjannut.

Pohjolainen viittaa lausunnossaan yleisesti hyväksyttyihin CRPS-oireyhtymän diagnostisiin kriteereihin (ns. Budapest-kriteerit) ja toteaa, että asiakirjoissa ei esitetty sellaisia oireita kuvaavia esitietoja ja tutkimuslöydöksiä, joiden mukaan CRPS-diagnoosin kriteerit täyttyvät. Näin ollen CRPS-diagnoosi ei ole perusteltu.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, ettei asiassa sille esitetyn selvityksen perusteella voida todeta, että A:lle olisi 20.11.2015 sattuneen tapaturman perusteella muodostunut yläraajan alueellinen kipuoireyhtymä eli CRPS. Sairauskertomuksista ei esitiedoissa ilmene kaikkia Budapest-kriteeristön edellyttämiä oirekuvia, kuten esimerkiksi hienerityksen muutoksia tai motorisia muutoksia. Myöskään troofisia muutoksia ei ole A:n vasemmassa yläraajassa todettu. Samoin on pidettävä todennäköisenä, että A:lla ennen vahinkotapahtumaa todetut diagnoosit, kuten dissosiaatiohäiriö ja pitkäaikainen masennus ovat osaltaan vaikuttaneet A:n oirekuvaan.

Tapauksessa käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei myöskään ole voitu todeta syy-yhteyttä A:n vasemman olan oireiden ja nyt käsillä olevan vahinkotapahtuman välillä. Tältä osin lautakunnan asiantuntijalääkäri katsoo, että ultraäänitutkimuksen 5.4.2016 ja magneettikuvauksen 12.5.2016 löydöksinä todettuja kiertäjäkalvosin- ja limapussimuutoksia ei voida pitää traumaperäisinä. Näin ollen edellä todetun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että A:lle on aiheutunut 20.11.2015 vahinkotapahtuman seurauksena ja siten vastuuvakuutuksesta korvattavana tapahtumana vasemman ranteen pirstaleinen murtuma, joka on 25.11.2015 hoidettu leikkaushoidolla onnistuneesti.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:lle jäänyt pysyvä haitta näin ollen tule arvioitavaksi CRPS-syndroomaa koskevan haittaluokituksen kohdan 1.4 mukaan, vaan haittaa arvioidaan tällöin haittaluokituksen kohdan 1.2 (Yläraajat, paitsi sormet) mukaan sitten, että haitta sijoittuu kohtaan ”ranne jäykkä, hyvä asento”. Haitta on asiantuntijalausunnon mukaan arvioitavissa sairauskertomusten 10.5.2017 ja 29.6.2017 tilankuvien perusteella. Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että käsillä olevassa tapauksessa on haittaluokkaa 2 pidettävä asianmukaisena.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää Vakuutusyhtiön päätöstä ehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen