Haku

FINE-034157

Tulosta

Asianumero: FINE-034157 (2021)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 28.05.2021

Luonnonilmiö- ja rikkovakuutus. Keskeytysvakuutus. Ahtojäiden aiheuttama tuulivoimalan voimakaapelin katkeaminen. Oliko vahinko aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta? Rajoitusehtojen soveltaminen.

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 3.4.2020 mukaan ahtojäät olivat katkaisseet 3.1.2020 X Oy:n meren saaressa sijainneen tuulivoimalan voimakaapelin. Vahinkokuvauksen mukaan myrsky oli ahtanut voimalasaaren rantaan noin viisi metriä korkean ahtojäävallin. Jää ja sen mukana kulkeneet kivet olivat vieneet rannan läheisyydestä kaapelia suojanneen maakerroksen pois ja katkaisseet kaapelin. Vahinko aiheutti voimalan sähköntuotannon keskeytymisen. Vaikeiden olojen vuoksi vian korjaaminen oli hidasta ja voimala oli saatu uudelleen käyttöön 25.2.2020. X Oy haki omaisuusvakuutuksestaan 79 926,34 euron korvausta voimakaapelin korjauskustannuksista ja keskeytysvakuutuksestaan 162 818,36 euron korvausta voimalan tuotannonmenetyksestä 53 vuorokaudelta.

Vakuutusyhtiö ilmoitti päätöksellä 30.4.2020, ettei vahinko kuulunut X Oy:n yritysvakuutuksen luonnonilmiö- ja rikkovakuutusten piiriin. Luonnonilmiövakuutuksesta ei korvattu jään ja lumen painon tai liikkeen aiheuttamia vahinkoja. Rikkovakuutuksesta korvattiin äkillisten ja ennalta arvaamattomien tapahtumien aiheuttamia vahinkoja. Vakuutusyhtiön mukaan vahingon oli aiheuttanut ahtojäästä johtunut jääeroosio, joka oli selvitetyn perusteella voimalan sijaintialueella lähes jokavuotinen ilmiö. Voimakkaita jääeroosiotapahtumia esiintyi 5 - 10 vuoden välein, joten vakuutusyhtiön mielestä vahinko ei ollut ennalta arvaamaton. Keskeytysvakuutuksista maksettiin korvausta keskeytysvahingosta, joka oli suoranainen seuraus esinevakuutusehtojen mukaan korvattavasta esinevahingosta. Koska kaapelin katkeamista ei korvattu, myöskään sen aiheuttama keskeytysvahinko ei ollut korvattava. 

X Oy pyysi asian uutta käsittelyä ja vahingon korvaamista rikkovahinkona vedoten hankkimaansa asiantuntijalausuntoon jääolosuhteiden poikkeuksellisuudesta. Vakuutusyhtiö kieltäytyi muuttamasta ratkaisuaan päätöksillä 15.9.2020 ja 8.10.2020, sillä se ei pitänyt vahinkoa äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Asiakkaan valitus

X Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vahingon korvattavuudesta tuulivoimalansa vakuutuksista. X Oy:n mukaan vahingoittunut voimakaapeli oli vesiluvan mukaisesti kaivettu merenpohjaan kolmen metrin vesisyvyyteen asti. Syvyys oli riittävä huomioiden alueen tavanomaiset sääolot. Hailuodon saaren Suomen sähköverkkoon yhdistävä kaapeli, joka sijaitsi 15 kilometrin päässä vähemmän suojaisessa paikassa, oli kaivettu merenpohjaan vain kahden metrin syvyyteen asti, joten rikkoutuneen kaapelin suojaustaso oli parempi.

X Oy on vedonnut 16.6.2020 päivättyyn asiantuntijalausuntoon vahinkotalven paikallisista jääoloista. Lausunnon yhteenvedon mukaan talvi 2019 - 2020 oli ollut ennätysleuto, esiintymistodennäköisyydeltään alle viisi prosenttia. Liikkuvan jään aika oli kestänyt 45 päivää, mikä vastasi 2,5 prosentin todennäköisyystasoa. Lausunnon perusteella jääolot olivat olleet talvella 2019 - 2020 erittäin poikkeukselliset ja ennalta arvaamattomat. Kyse ei ollut normaalista alueella 5 - 10 vuoden välein esiintyvästä jääeroosiosta. Kaapelin asennuksessa oli huomioitu normaalit jääolosuhteet ja jäiden liikkeet. Vahingon poikkeuksellisuutta korosti se, että voimalan ja mantereen välillä vuodesta 1999 sijainnut vanha kaapeli oli kestänyt alueen normaalit jääeroosiot ja sääolosuhteet.

X Oy on vedonnut myös Ilmatieteen laitoksen Marjaniemen mittausaseman vahinkohetken havaintoihin. Vahinko oli tapahtunut klo 17.10 UTC, jolloin tuulenpuuskien nopeus oli ylittänyt 20 m/s, joka oli vakuutusehtojen mukainen myrskyn raja. Tuulenpuuskat olivat ylittäneet 20 m/s myös samana aamuna.

X Oy:n mielestä vahinko tuli korvata ensisijaisesti omaisuus- ja keskeytysvakuutuksen rikkoturvan nojalla. Vahinko oli korvattavissa myös luonnonilmiöturvasta. Vahinko oli aiheutunut ennalta arvaamattomista ja poikkeuksellisista luonnonvoimista eikä sen syynä ollut alueella satunnaisesti esiintyvä jääeroosio. Myrsky, joka lopulta aiheutti vahingon, oli ollut äkillinen ja sen seuraukset ennalta arvaamattomia ja äkillisiä talven poikkeuksellisten jääolojen takia. Tuotannon keskeytyminen oli suoranainen seuraus omaisuusvahingosta, joten myös se tuli vakuutusehtojen nojalla korvata. X Oy on täsmentänyt korvausvaatimuksensa määräksi 345 445,62 euroa ja vaatinut lisäksi asiantuntijalausunnosta aiheutuneiden 1 700 euron ja lakimiehen käytöstä aiheutuneiden 3 000 euron kustannusten korvaamista.

X Oy on lausunut lisäkirjelmässä 4.2.2021, että rikkoutunut kaapeli oli ollut sen omistama. Kyse ei ollut yhteiskuntaa palvelleesta sähkön siirtoverkosta, jonka saattoi tulkita olleen vakuutusyhtiön mainitseman vakuutusehtojen kohdan 5.5.2.6 rajoituksen tarkoitus. Rajoitusta ei siis voinut soveltaa vahinkoon.

X Oy:n mukaan kaapelin vauriopaikka oli ollut voimalan keinosaaren rantapenkassa maan alla veden pinnan tason alapuolella ja vesirajasta pari metriä meren puolella, jossa kaapeli oli ollut keinosaaren rakentamiseen käytettyjen maamassojen suojaamana. Siten selvitys jääolosuhteista oli merkityksellinen. Kaapeli oli maaosuuksilla haudattu maahan ja matalassa vedessä meren pohjaan. Sitä ei tarkistettu vuosittain, mikä ei ollut tarkoituskaan eikä minkään ohjeistuksen velvoittama toimenpide. Näin asennettujen kaapeleiden oli tarkoitus olla paikallaan ja toiminnassa jopa seuraavat 20 - 30 vuotta. Kaapelin kunnossa ei ollut puutteita. Kun voimalasaareen oli vuodesta 1999 johtanut yhä toimiva kaapeli, oli jo sen puolesta kaapelin katkeamista pidettävä ennalta-arvaamattomana. Rikkovakuutuksessa ei ollut rajoitusta jäiden liikkumisesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt X Oy:n korvausvaatimuksen.

Luonnonilmiövakuutus
Vakuutusyhtiö on vedonnut luonnonilmiövakuutuksen vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvattiin tarkemmin määritellyt myrskyn, salamaniskun, raesateen ja villieläimen aiheuttamat vahingot, mutta ei muiden luonnonilmiöiden, kuten jään ja lumen painon tai niiden liikkeen, aallokon, vesistötulvan, sateen, sulamisvesien, pohjaveden korkeuden muutoksen, routimisen tai maan liikkumisen aiheuttamia vahinkoja. Vahinkotapauksessa kaapeli oli katkennut jäiden pakkauduttua voimalasaaren rantaan, jolloin kaapelia suojannut maakerros oli kuoriutunut kaapelin päältä. Siten kyseessä oli jään liikkumisesta aiheutunut vahinko, jota ei korvattu. X Oy:n kuvaamalla tuulen nopeudella ei ollut merkitystä, koska vahinko oli joka tapauksessa aiheutunut jäiden liikkumisesta, joka oli rajattu korvattavien vahinkojen ulkopuolelle.

Rikkovakuutus
Rikkovakuutuksesta korvattiin äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen tai vahingoittuminen. Asiassa tuli siten tarkastella, oliko vahinko ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja tuliko se korvata vakuutusehtojen muiden kohtien perusteella.

Vakuutusehtojen kohdan 5.5.2.6 mukaan rikkovakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka aiheutui rakennuksille, rakennelmille tai niiden osille tai yhdyskuntatekniikalle muun muassa jään ja lumen painosta tai niiden liikkeestä. Yhdyskuntatekniikalla tarkoitettiin esimerkiksi vesi- ja viemärijärjestelmiä. Siihen luettiin myös sähköntuotanto. Vahingossa oli siten kyse yhdyskuntatekniikan vahingoittumisesta jään liikkeen seurauksena, joten vahinko ei ollut korvattava.

Vakuutusyhtiö on lausunut X Oy:n jääolojen poikkeuksellisuudesta ja vahingosta toimittamista selvityksistä, että vahinkoselvitykseen sisältyneen kuvan perusteella vahinkopaikka sijaitsi maalla saaressa eikä merenpohjassa. Vahingon ennalta arvattomuutta ei siten tullut arvioida sen mukaan, kuinka usein alueella esiintyi merenpohjaa kyntäneitä jääröysiä (jääeroosio), vaan sen perusteella, kuinka todennäköisesti vahinkosijainnissa esiintyi maalle työntyvää jääeroosiota. Näin ollen kaapelin upottamisella kolmen metrin vesisyvyyteen ei ollut merkitystä, koska kaapeli ei ollut katkennut tässä syvyyskohdassa.

Ilmatieteenlaitoksen meripalvelujen 15.12.2020 päivätyssä asiantuntijalausunnossa on mekaanisen maalle työntyvän jääeroosion osalta viitattu "Jääeroosioselvityksen täydentäminen" -nimiseen julkaisuun (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2011, Destia Oy, Heimo Rintamäki). Selvitys oli tehty alueelle suunnitellun tuulipuiston ja liikenneyhteyden kehittämisen vaikutusten arviointiin sekä alueen osayleiskaavojen laatimiseen. Julkaisun mukaan maalle työntyvän jääeroosion edellytyksiä olivat:

  • rannanläheisen jään paksuus ainakin 15 cm, sillä muutoin jää rikkoutui teleiksi lähellä rantaa eikä päässyt työntymään pitkälle maalle
  • rannanläheisen jään paksuus alle 30 cm, sillä paksumpi jää tukeutui jo kiintojääksi eikä tuulen voima riittänyt rikkomaan ja saattamaan sitä liikkeelle
  • tuulen voiman oli oltava 10-50 kN/m, mikä tarkoitti alueella sitä, että tuulen nopeuden tuli olla yli 20 m/s ja koko alueen tuli olla jäässä, että tuulella oli riittävä pyyhkäisymatka
  • jään työntöä edeltänyt vedenpinnan huomattava nouseminen, mikä oli mahdollista etelän - lounaan suuntaisilla tuulilla jääeroosion tapahtuessa tai juuri sitä ennen.

 

Julkaisun mukaan havaintojen perusteella eteläisellä Hailuodolla ja Lumijoella maalle työntyvä jääeroosio oli lähes jokavuotista. Vakuutusyhtiö on siten pitänyt selvitettynä, että maalle työntyvä mekaaninen jääeroosio oli alueella normaali toistuva luonnonilmiö. Vaikka talvi 2019 - 2020 olikin ollut hyvin leuto, ei jääeroosio ollut mitenkään harvinaista.

Vakuutusyhtiölle oli jäänyt epäselväksi, mikä kaapelin upotussyvyys oli ollut tuulivoimalasaaren rannalla kaapelin katkeamiskohdassa. Vahinkoselvityksen kuvien perusteella kaapeli ei ollut voinut olla kovinkaan syvällä maassa. Oli myös epäselvää, kuinka usein kaapelin syvyys tarkastettiin. Vakuutusyhtiö ei ole pitänyt selvitettynä, että kaapeli olisi katkennut pohjaa kyntäneiden jääröysien vuoksi. Ilmatieteenlaitoksen meripalveluilta saadun tiedon mukaan pohjaa kyntäviä ahtojäävalleja ei esiintynyt usein, mutta niiden esiintyminen ei ollut mahdotonta. Todennäköisempi vaihtoehto oli jäiden nouseminen rannalle. Katkennut kohta kaapelista oli sijainnut maalla.

Vakuutusyhtiön mielestä vahinkoa ei kummassakaan tapauksessa voitu pitää ennalta arvaamattomana. X Oy:n toimittaman asiantuntijalausunnon mukaan jäätalven vaihe, jolloin liikkuvia jäitä ja röysiä esiintyi, oli keskimäärin 13 päivää. Talvena 2019 - 2020 tämä vaihe oli kestänyt jopa 45 päivää. Vaikka jakso oli ollut tavallista pidempi, se ei tehnyt röysiä ennalta arvaamattomiksi.

Selostamillaan perusteilla vakuutusyhtiö on katsonut, että voimalasaarelle työntynyt ahtojäävalli ja sen aiheuttama kaapelin rikkoutuminen ei ollut vakuutusehtojen mukainen ennalta arvaamaton tapahtuma. Kyse oli ennemminkin toistuvasta luonnonilmiöstä, jolta kaapeli tuli suojata. Todennäköisesti kaapelin upotussyvyys rannalla oli ollut vuosittain toistuva jääeroosio huomioon ottaen riittämätön. Näin ollen vahinkoa ei korvattu rikkovakuutuksesta.

Keskeytysvakuutukset
Vakuutusyhtiö on toistanut yritys- ja rikkokeskeytysvakuutusten osalta, että vakuutusehtojen mukaan korvausedellytyksenä oli keskeytysvahingon aiheutuminen esinevakuutusehtojen perusteella korvattavasta vahingosta. Koska vahinkoa ei korvattu esinevakuutuksesta, ei myöskään liiketoiminnan keskeytymistä korvattu keskeytysvakuutuksesta.

Lisävastine

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 11.3.2021, että vuonna 1999 asennetun kaapelin vahingoittumattomuus ei tehnyt voimalan kaapelin rikkoutumista ennalta arvaamattomaksi. Vain se, että jokin omaisuus tai esine oli säilynyt vahingoittumattomana, ei tehnyt vastaavan omaisuuden vahingoittumista ennalta arvaamattomaksi.

Mereen upotetun kaapelin voitiin olettaa joutuvan aika ajoin koetukselle jäiden liikkuessa. Näin ollen kaapeli tuli asentaa ja suojata niin, ettei se päässyt rikkoutumaan. Ei voitu pitää ennalta arvaamattomana, että kaapelia suojannut maakerros saattoi elää ja siirtyä pois. Näin ollen kaapelin rikkoutumista jäiden liikkuessa ei voitu pitää ennalta arvaamattomana, vaan arvattavissa olleena uhkana. Huolimatta siitä, sijaitsiko kaapelin vauriokohta keinosaaren rannalla vai merenpohjassa, vahinko ei ollut ennalta arvaamaton.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko X Oy:n tuulivoimalalle johtaneen sähkökaapelin vioittuminen aiheutunut luonnonilmiövakuutuksen ehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta tai rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Asiassa on kyse myös siitä, onko vahingosta johtunut voimalan tuotannon keskeytyminen korvattava X Oy:n keskeytysvakuutuksista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2018 alkaen voimassa olleiden esinevakuutusehtojen kohdan 5.2.1, luonnonilmiövakuutuksesta korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut
- myrsky (tuulen nopeus on yli 20 m/s), sen kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine sekä vahinkopaikalla vallinneen myrskytuulen aiheuttama vesistön vedenpinnan nousu
- suora salamanisku rakennukseen tai vakuutettuun irtaimeen omaisuuteen, salamaniskun kaatama puu tai salamaniskun irrottama muu esine
- raesade
- villieläimen tunkeutuminen rakennukseen.

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.2, luonnonilmiövakuutuksen korvausrajoitukset, mukaan vakuutuksesta ei korvata muiden luonnonilmiöiden, kuten jään ja lumen painon tai niiden liikkeen, aallokon, vesistötulvan, sateen, sulamisvesien, pohjaveden korkeuden muutoksen, routimisen tai maan liikkumisen aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- ulkona tai avoimessa rakennuksessa kuten katoksessa olevalle omaisuudelle, ellei kyse ole omaisuudesta, joka on suunniteltu ja valmistettu käytettäväksi tai säilytettäväksi jatkuvasti ulkona
- laiturille tai vastaaville rantarakenteille.

Vakuutusehtojen kohdan 5.5.1, rikkovakuutuksesta korvattavat vahingot, mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sisäisen tai ulkoisen tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen tai vahingoittuminen. Rikkovakuutusturvaa on voitu rajoittaa vakuutuskirjaan merkityllä erityisehdolla.

Sähköilmiövahinkoja ovat esimerkiksi salamaniskusta tai muusta syystä syntyneestä yli- tai alijännitteestä, oikosulusta tai maasulusta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet vahingot.

Korvattavia ulkoisen tapahtuman aiheuttamia vahinkoja ovat esimerkiksi äkillisen ja ennalta arvaamattoman kaatumisen, putoamisen, tieltä suistumisen, sortumisen tai koneen ulkopuolisen esineen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen. Ulkopuoliseksi esineeksi ei katsota prosessissa työn kohteena olevaa omaisuutta eikä koneen tai laitteen käsittelemän raaka-aineen mukana koneeseen joutunutta vierasta esinettä.

Vakuutusehtojen kohdan 5.5.2.6 rajoituksen, rakennuksille, rakennelmille, niiden osille tai yhdyskuntatekniikalle tapahtuneet vahingot, mukaan rikkovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennuksille, rakennelmille tai niiden osille tai yhdyskuntatekniikalle (esim. vesi-ja viemärilinjoille)
- jään ja lumen painosta tai niiden liikkeestä
- pohjaveden korkeuden muutoksesta, aallokosta, tulvasta, routimisesta, maanjäristyksestä, maan painumasta, maansortumasta tai muusta maan liikkumisesta
- rakenteiden tai rakennusosien halkeilusta.

Vakuutusehtojen kohdan 5.5.2.10 rajoituksen, luonnonvoimien aiheuttamat vahingot ulkona olevalle omaisuudelle, mukaan rikkovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka luonnonvoimat ovat aiheuttaneet ulkona tai avoimessa rakennuksessa, kuten katoksessa, olevalle omaisuudelle. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkovahinko, jos on kyse omaisuudesta, joka on suunniteltu ja valmistettu käytettäväksi ulkona.

Keskeytysvakuutuksen 1.5.2010 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 5.2.1, yrityskeskeytysvakuutuksesta korvattavat vahingot, mukaan yrityskeskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos keskeytysvahinko on suoranainen seuraus [vakuutusyhtiön] esinevakuutusehdon ES1 palo-, luonnonilmiö-, vuoto- tai rikosvakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta.

Keskeytysvakuutusehtojen kohdan 5.3.1, rikkokeskeytysvakuutuksesta korvattavat vahingot, mukaan rikkokeskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos keskeytysvahinko on suoranainen seuraus [vakuutusyhtiön] esinevakuutusehdon ES1 rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta.

Asian arviointi

Vahinkotapahtuma

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan ahtojäät olivat 3.1.2020 katkaisseet X Oy:n keinosaarelle rakennetun tuulivoimalan sähkökaapelin. X Oy:n vahinkoselvityksen mukaan kaapeli oli katkennut, kun tuuli oli ahtanut voimalasaaren rantaan noin viisi metriä korkean ahtojäävallin, jolloin jää ja sen mukanaan kuljettamat kivet olivat siirtäneet kaapelia suojanneen maakerroksen pois ja kaapeli oli katkennut. Osapuolet eivät ole erimielisiä siitä, että kyseinen sähkökaapeli on ollut vakuutuksen kohteena.

Lautakunta toteaa, että X Oy:n vahinkoselvitysten perusteella sähkökaapelin vioittumisen tarkempi mekanismi on jäänyt epäselväksi. Vahinkopaikalta otettujen valokuvien ja X Oy:n myöhemmin lautakunnassa selostaman perusteella voimakaapelin vikakohta on ollut keinosaaren rantapenkassa maan ja vedenpinnan tason alla ja kaapeli on jouduttu vian korjaamiseksi kaivamaan esiin. Lautakunnan käsityksen mukaan tämä seikka viittaa siihen, että vaurio on ennemmin aiheutunut kaapeliin kohdistuneesta venytysvoimasta kuin siitä, että maakerroksista paljastuttuaan kaapeli olisi jäiden liikkuessa hankautunut rikki. Kaapelin vaurioitumiskohdan ja -tavan perusteella kyse on todennäköisimmin ollut vahinkopaikalla merenpohjaan ulottuneen ahtojäävallin liikkumisen aiheuttamasta vahingosta.

Luonnonilmiövakuutus

Lautakunta katsoo, että mainitulla mekanismilla syntyneessä vahingossa on ollut kyse vakuutusehtojen kohdassa 5.2.2 luonnonilmiövakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta jään liikkeen aiheuttamasta vahingosta. Vahinko ei siten oikeuta korvaukseen luonnonilmiövakuutuksesta.

Rikkovakuutus

Asiassa on rikkovakuutuksen osalta ensiksikin kyse siitä, onko X Oy:n sähkökaapelin rikkoutuminen aiheutunut vakuutusehtojen kohdan 5.5.1 mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Lautakunta toteaa, että vahingon aiheuttaneen tapahtuman äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan vakuutuskäytännössä objektiivisesti. Tapahtumaa tai vahinkoa ei pidetä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana esimerkiksi vain sen vuoksi, että se on sattunut vakuutuksenottajalle yllätyksenä. Toisaalta se, että vahingon mahdollisuudesta tiedetään ennakolta ja sen estämiseen voidaan eri toimenpitein varautua, kuten tyypillisesti on esimerkiksi palovahinkojen kohdalla, ei vielä yksin merkitse sitä, että vahingon kuitenkin sattuessa sitä olisi aina pidettävä ennalta arvattavana. Arvio on tehtävä ensisijaisesti yleisen elämänkokemuksen perusteella pitäen vertailukohtana kulloinkin kyseessä olevassa toiminnassa normaalia ja huolellista toimintatapaa ja suunnittelua.

Tässä tapauksessa X Oy:n toimittamien selvitysten perusteella on ilmeistä, että rakentamisvaiheessa voimakaapelin suojaamisen tarve rannan läheisyydessä on ollut tiedossa. X Oy:n toimittaman 15.10.2011 päivätyn kaavion mukaan kaapeli oli sen suojaamiseksi kaivettu rantaa lähestyttäessä kolmen metrin vesisyydestä alkaen merenpohjaan ja tuotu edelleen rantapenkereeseen upotettuna maalle. Upotussyvyydeksi on voimalasaaren puolella ilmoitettu 0,7 metriä. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että kaapelin rakentamistapa olisi ollut jollakin tavoin voimassa olevien rakentamista koskevien määräysten vastainen.

Osapuolten paikallisista jääolosuhteista hankkimien asiantuntijalausuntojen perusteella vahingon sattumisajankohdan talven jääolot ovat olleet havaintohistoriaan verrattuna tavanomaisesta poikkeavat. Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen lausunnon mukaan jääeroosio on lähialueella lähes jokavuotinen ilmiö. Ilmatieteen laitokselta saadun lisätiedon mukaan pohjaan ulottuvia ahtojäävalleja on kuitenkin pidetty epätodennäköisinä. X Oy:n hankkiman 16.6.2020 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaan jää kuitenkin ahtautuu jo ennen vahinkopaikkaa sijaitsevaan salmeen, minkä vuoksi jääeroosiota ei yleensä enää vahinkopaikalla esiinny. Sen esiintymistodennäköisyydeksi on lausunnossa arvioitu harvemmin kuin kerran 20 vuodessa.

Selostetun vahingosta ja siihen johtaneista syistä käytettävissä olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että X Oy:n tuulivoimalan maahan upotetun sähkökaapelin katkeamista on pidettävä vakuutusehtojen kohdan 5.5.1 mukaisena rikkovakuutuksesta korvattavana äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttamana vahinkona.

Tuulivoimalan rikkovakuutuksen osalta vakuutusyhtiö on vedonnut myös vakuutusehtojen kohdan 5.5.2.6 rajoitukseen muun muassa jään aiheuttamista vahingoista rakennuksille, rakennelmille tai niiden osille tai yhdyskuntatekniikalle. Esimerkkinä yhdyskuntatekniikasta rajoituksessa on mainittu vesi- ja viemärilinjat. Vakuutusyhtiö on lautakunnassa esittänyt rajoituksen koskevan myös sähkölinjoja, joten vakuutusyhtiön mukaan sitä on sovellettava X Oy:n sähkökaapelille aiheutuneeseen vahinkoon.

Lautakunta toteaa, että yleisen kielenkäytön mukaan ymmärrettynä yhdyskuntatekniikalla tarkoitetaan lähinnä ihmisyhdyskuntien toimintoja palvelevia yleisiä, tavallisesti julkisen sektorin ylläpitämiä infrastruktuuriin kuuluvia teknisiä järjestelmiä, kuten vesihuolto-, viemäri- ja liikennejärjestelmiä. Yhdyskuntatekniikkaan voidaan lukea myös sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät. Mainitun kaltaisten yhdyskuntateknisten järjestelmien vakuuttaminen ei ole tyypillisesti yksityisten vakuutuksenottajien tehtävä. Sen vuoksi rajoitusehdon on perusteltua tulkita koskevan lähinnä vakuutuksenottajan omistamia mainitun yhdyskuntatekniikan hyödyntämiseksi ja siihen kytkeytymiseksi rakentamia ja käyttämiä liitäntäjohtoja ja järjestelmiä, kuten esimerkiksi kunnallisiin vesihuolto- ja jätevesijärjestelmiin kytkettäviä vakuutuksenottajan tonttijohtoja.

Tässä tapauksessa on jäänyt tarkemmin selvittämättä, millaisen järjestelmän osana X Oy:n omistama vaurioitunut sähkökaapeli on ollut, ja liittyikö se edellä kuvatun kaltaiseen yhdyskuntatekniikkaan. Voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutussopimusten rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti. Vakuutusyhtiö on myös velvollinen osoittamaan rajoitusehdon soveltamisedellytysten olemassa olon. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole näyttänyt, että vakuutusehtojen kohdan 5.5.2.6 rajoitusta voitaisiin soveltaa X Oy:n voimakaapelille aiheutuneeseen vahinkoon.

Näin ollen X Oy:n vaatimat kaapelin korjauskustannukset on korvattava X Oy:n voimalalle ottamasta rikkovakuutuksesta. Asian laatu huomioon ottaen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulle korvata myös asiantuntijalausunnon hankkimisesta X Oy:lle aiheutunut 1 700 euron kustannus. Lautakunta ei ohjesääntönsä mukaisesti lausu muiden tämän riita-asian hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.

Keskeytysvakuutukset

Lautakunta toteaa, että X Oy:n yritys- ja rikkokeskeytysvakuutuksiin sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvausedellytyksenä on keskeytysvahingon aiheutuminen esinevakuutusehtojen perusteella korvattavasta vahingosta.

Koska sähkökaapelin vioittuminen ei ole edellä todetun mukaisesti aiheutunut luonnonilmiövakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, voimalan toiminnan keskeytymistä ei korvata yrityskeskeytysvakuutuksesta.

Voimalan toiminta on kuitenkin keskeytynyt lautakunnan edellä lausumin perustein rikkovakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena. Näin ollen X Oy:lle aiheutunut keskeytysvahinko on vakuutusehtojen kohdan 5.3.1 perusteella korvattava X Oy:n rikkokeskeytysvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö ei ole antamissaan korvauspäätöksissä ottanut kantaa keskeytysvahingon määrään, joten lautakunta ei anna lausuntoa keskeytysvakuutuksesta maksettavan korvauksen määrästä, vaan vakuutusyhtiön tulee ottaa asia tältä osin uudelleen käsiteltäväkseen vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen määrittämiseksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa X Oy:lle 3.1.2020 sattuneen kaapelivahingon korjauskustannukset ja asiantuntijalausunnon hankkimiskustannukset tuulivoimalan rikkovakuutuksesta. Lautakunta suosittaa myös, että vakuutusyhtiö ottaa asian rikkokeskeytysvakuutuksen osalta uudelleen käsiteltäväkseen X Oy:lle aiheutuneen keskeytysvahingon määrän laskemiseksi ja korvaamiseksi vakuutussopimuksen mukaisessa laajuudessa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia