Tapahtumatiedot

A:n omakotitalo ja koti-irtaimisto vaurioituivat 29.3.2018 sattuneessa tulipalossa. Poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan vakuutusyhtiö oli tehnyt asiassa 12.4.2018 tutkintapyynnön poliisille. Esitutkinnassa A:n oli epäilty sytyttäneen palon tahallaan.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 11.6.2019 mukaan vakuutustutkija X ja palomestari Y menivät tapahtumapaikalle 12.4.2018. Paikalla oli myös A. Palo oli saanut alkunsa huoneesta, josta pääsee pesuhuoneeseen ja ulkoterassille. Palon syttymispaikka sijaitsee aivan pesuhuoneen oven edessä huoneen puolella. Palo on lähtenyt palonjälkien perusteella lattian alta, johon on voinut mennä rappusilta olevasta luukusta. Palo on edennyt pesuhuoneen karmia pitkin huoneen puolelta ylös kattoon, joka oli palanut puhki. Sähkön osuus palonsyttymissyynä voidaan poissulkea kohdasta, josta palo oli saanut alkunsa, sillä siinä ei ole sähköjohtoja, eikä muitakaan sähkölaitteita. Vakuutustutkija X puhutti A:n vahinkoon liittyen. A kertoi, että hän teki töitä päivällä pihallaan ja alkoi lämmittämään saunaa. Hän päätti lähteä välillä käymään metsässä katsomassa metsojen soidinmenoja. Palatessaan talolle hän huomasi pelastuslaitoksen olevan paikalla sammuttamassa taloaan. A ei osannut sanoa, mistä palo olisi voinut saada alkunsa, mutta epäili sen liittyvän saunan lämmitykseen. Palavia nesteitä hänellä ei ollut huoneessa, josta palo oli saanut alkunsa. X kysyi A:lta, oliko hän ollut alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuma-aikaan, mihin A vastasi myöntävästi.

Korvauspäätöksen mukaan palo oli saanut alkunsa paikasta, josta luonnollinen syttymissyy on poissuljettu. Palo on todennäköisesti lähtenyt ihmisen toiminnasta, joko tuottamuksellisesti tai tahallaan. Paikka, josta palo alkoi, on kuitenkin sellaisessa kohdassa, että tuottamuksellinenkaan palon syttymissyy ei tunnu uskottavalta. Poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan A on epäiltynä vakuutuspetoksesta.

Korvauspäätöksen mukaan vahinkoa ei korvata, koska vakuutusyhtiölle tähän mennessä toimitettujen selvitysten perusteella palon syttymissyyn ei ole osoitettu olevan vakuutusehtojen mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma.

A:ta koskevassa syyttämättäjättämispäätöksessä 31.8.2020 on esitutkintapöytäkirjaan viitaten todettu, että palo on todennäköisesti syttynyt omakotitalon rossipohjan alapuolelta pesuhuoneen ja entisen allashuoneen välisestä kohdasta. Syttymisalueella ei ole ollut sähkölaitteita tai – kytkentöjä tai muutakaan, mikä selittäisi tulipalon syttymisen. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan paloalueelta otetuista näytteistä ei ole todettu palavia nesteitä. Paloalueelta on todettu parafiiniyhdisteitä, joita sisältäviä valmisteita ovat esimerkiksi kynttilät, eräät sytytyspalat, eräät vahat, lattialaminaatti ja eräät lastulevyt. Laboratorion lausunnon mukaan ei kuitenkaan ole mahdollista selvittää, mistä valmisteesta näytteissä olleet parafiiniyhdisteet ovat.

A on kertonut lämmittäneensä tapahtumapäivän iltapäivänä puulämmitteistä saunaansa. Saunan lämpiämistä odotellessaan A oli lähtenyt autolla katsomaan näkyisikö metsässä metson jätöksiä. Metsätiellä ajaessaan A oli jäänyt autollaan kiinni ojan penkalle. A oli tämän jälkeen soittanut lähimmälle naapurilleen B:lle ja pyytänyt tätä hinaamaan auton pois ojan penkasta. B:tä odotellessaan A oli nauttinut "hömpsyt" viinaa. B oli tullut paikalle ja hinannut A:n auton ojan penkasta. B oli kehottanut A:ta ajamaan kotiin pikkuteitä pitkin. A oli lähtenyt ajamaan B:n kehottamaan suuntaan. Harhaan ajettuaan A oli lähtenyt kääntämään peruuttamalla autoaan eräässä tien haarassa, jolloin auto oli jäänyt taas kiinni. A oli jälleen nauttinut viinaa. Jossain vaiheessa B oli soittanut A:lle ja tiedustellut tämän olinpaikkaa. Samalla B oli kertonut, että A:n talo palaa. B oli sitten tullut hakemaan A:n kotiin.

Esitutkinta-aineistosta käy ilmi, että A:lla on ollut taloudellisia vaikeuksia ja hän on ollut velkajärjestelyssä. Muutamia päiviä ennen tulipaloa A oli tutkinut tietokoneellaan tietoja asuntolainastaan sekä autovakuutuksestaan. Lainoja ja vakuutuksia A kertoo katsoneensa siitä syystä, että velkaneuvoja oli pyytänyt A:ta toimittamaan velkajärjestelyä varten tiedot veloistaan ja muista asioistaan.

Todistajana kuultu B on kertonut, että A oli soittanut hänelle tapahtumapäivänä kello 17.12 aikaan ja kertonut jääneensä autollaan jumiin tien penkalle. B oli lähtenyt paikalle ja hinannut A:n auton irti tien penkasta. A oli vaikuttanut hiukan sekavalta. B:n mukaan sekavuus saattoi johtua alkoholista taikka sitten insuliinishokista. B oli käskenyt A:n ajamaan kotiin neuvomaansa ajoreittiä pitkin. Myöhemmin illalla (vähän ennen klo 21) B oli tavannut tyttärensä sekä erään toisen henkilön, jotka olivat kertoneet, että A:n talolta tulee savua. B oli lähtenyt autollaan etsimään A:ta siltä suunnalta, missä tämä oli viimeksi tavattu. B ei kuitenkaan löytänyt A:ta ja B:n soitettua A:lle tämä oli vastannut jotain sekavaa. B oli löytänyt A:n eräältä mökkitieltä, jossa tämän auto oli jälleen kiinni tien penkassa. A oli puhunut sekavia, mutta B:n annettua A:lle muutamia pastilleja A oli puhunut normaalisti. B oli tuonut autollaan A:n kotiin.

Todistajana kuultu vakuutusyhtiön vakuutustutkija X on kertonut, että A oli ilmoittanut vakuutusyhtiöön palovahingosta 3.4.2018. X oli käynyt tapahtumapaikalla 12.4.2018, jolloin hän oli todennut, että palo oli alkanut huoneesta, johon pääsee pesuhuoneesta ja ulkoterassilta. Palon alkukohta oli sijainnut pesuhuoneen oven edessä huoneen puolella, palojälkien perusteella lattian alla. Syttymiskohdalla ei ollut sähköjohtoja tai muita sähkölaitteita, mistä palo olisi voinut saada alkunsa. X on vielä kertonut, että A oli käynyt 11.3.2018 verkkopalvelussa katsomassa koti- ja autovakuutuksen tietoja. A:lle oli lähetetty 26.3.2018 verkkopankkiviesti, jossa oli ilmoitettu, että hänen lainalyhennysvapaansa päättyy.

A on todennut, että hänen sekavuutensa tapahtumapäivänä on johtunut mahdollisesti alkoholista tai hänen sairastamastaan diabeteksesta. A kiistää sytyttäneensä taloaan palamaan.

Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan A:n syyllisyyttä petosrikokseen tukee se, että hänellä on ollut taloudellisten vaikeuksiensa johdosta vaikutin talonsa polttamiseen. A:lla on ollut myöskin oletettavasti talon ainoana asukkaana tilaisuus kenenkään näkemättä sytyttää talo palamaan. Tahallista sytyttämistä tukee myös se, ettei mikään sähkölaite taikka -vika ole voinut paloa aiheuttaa. Esiin ei ole tullut myöskään mitään selkeää muuta luonnollista syytä tulen syttymiselle. Jossain määrin epäuskottavaa, joskaan ei mahdotonta, on niin ikään se, että A olisi B:n kertomin tavoin viettänyt ojan penkkaan kiinni jääneessä autossaan 4 - 5 tuntia hankkimatta itselleen apua. B:n mainitsema aikaväli on myös niin pitkä, että A:lla olisi ollut aikaa käydä ojaan suistumisten välillä kotonaan sytyttämässä rakennuksen tuleen.

Päätöksen mukaan A:n syyllisyyttä vastaan puhuu se, että palon syttymissyy on jäänyt jossain määrin epäselväksi. A:n kertomuksen perusteella on esimerkiksi mahdollista että puulämmitteisestä kiukaasta on päässyt jotain kautta kipinä lattiarakenteisiin, mikä on aiheuttanut tulipalon. Kun edelleen otetaan huomioon, että tulipalo on todennäköisesti alkanut rakennuksen rossipohjan alapuolelta ryömintätilasta, on epätodennäköistä, että tuli olisi saatu syttymään ilman tulta edistäviä apuaineita, kuten palavia nesteitä taikka vastaavia aineita. Poliisin laboratoriotutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu jäämiä palavista nesteistä. Laboratorionäytteistä tavatut parafiiniyhdisteet saattavat olla peräisin lattiamateriaalina olleista lastulevyistä taikka laminaatista. Kukaan ei myöskään ole ollut näkemässä, että A olisi ollut tapahtumapäivänä talonsa ryömintätilassa tai muuten käsitellyt tulta. A ei ole myöskään vihjannut kenellekään talonsa polttamisesta. Poissuljettua ei ole myöskään se, että A olisi sekavassa tilassaan viettänyt aikaansa autossaan B:n mainitseman aikavälin noin kello 17 - 21, jolloin hänellä ei olisi ollut tilaisuutta tulen sytyttämiseen lähellä kello 21:n aikaa. Sitäkään, että A on käynyt tietokoneellaan katsomassa laina- ja vakuutustietojaan muutamia päiviä ennen tulipaloa, ei voida A:n selitys (velkaneuvojan pyynnöstä) huomioon ottaen pitää osoituksena syyllisyydestä tekoon. Päätöksen mukaan on jäänyt näyttämättä, että asiassa olisi todennäköisiä syitä epäillä A:n syyllistyneen siihen törkeään petokseen, josta häntä on epäilty.

A haki vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä vedoten syyttämättäjättämispäätökseen, jonka mukaan todennäköisiä syitä A:han kohdistuneen rikosepäilyn tueksi ei ole. Asiassa on tullut selvitetyksi, että A ei ole sytyttänyt taloaan tuleen, minkä vuoksi vahinko tulee korvata A:lle kotivakuutuksesta. A vaati korvausta irtaimistonsa tuhoutumisesta 29.465,50 euroa laillisine viivästyskorkoineen 29.3.2018 lukien. A on joutunut muuttamaan vuokra-asuntoon, minkä johdosta hän vaati korvausta lisääntyneistä asumiskuluista ajalta 15.9.2018 - 14.4.2020 (500 euroa/kk) ja edelleen 15.4.2020 alkaen (540 euroa/kk).

Uudessa korvauspäätöksessään 12.10.2020 vakuutusyhtiö totesi, että kotivakuutuksen perusteella korvattavat vahinkotapahtumat on vakuutusehdoissa lueteltu tyhjentävästi. Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutusyhtiön vastuulle kuuluva vahinkotapahtuma. Mitään vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaa syytä, joka palon olisi aiheuttanut, ei ole pystytty osoittamaan. Pelkästään se, että syyttäjä on arvioinut syytekynnyksen ylittävän näytön puuttuvan ja päättänyt jättää syytteen nostamatta, ei osoita, että palolle olisi jokin korvaukseen oikeuttava syy. Selvitysten mukaan mikään sähkölaite tai -vika ei ole voinut paloa aiheuttaa. Lisäksi kenenkään ulkopuolisen henkilön murtautumisesta tai tunkeutumisesta rakennukseen tai paikalla olosta ylipäänsä ei ole mitään merkkejä. Luonnollista syytä palolle ei ole voitu todeta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

A toistaa valituksessaan vakuutusyhtiölle esittämänsä korvausvaatimukset irtaimistonsa tuhoutumisen ja lisääntyneiden asumiskulujen osalta. Hän on ollut palovahinkoon liittyen epäiltynä vakuutuspetoksesta. Asiassa on epäilty, että A olisi itse sytyttänyt omakotitalonsa tuleen hankkiakseen itselleen oikeudettoman vakuutuskorvauksen. Esitutkintapöytäkirjasta ilmenee vakuutustutkija X:n yhteenveto asiassa. Sen mukaan palo oli saanut alkunsa paikasta, josta luonnollinen syttymissyy on poissuljettu. Palo on todennäköisesti lähtenyt ihmisen toiminnasta, joko tuottamuksellisesti tai tahallaan. Paikka, josta palo alkoi, on kuitenkin sellaisessa kohdassa, että tuottamuksellinenkin palonsyttymissyy ei tunnu uskottavalta.

Syyttäjä on 31.8.2020 tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen, koska asiassa ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Asiassa on siten tullut selvitetyksi, että A ei ollut itse sytyttänyt taloaan tuleen. A katsoo, että asiaa ei tule ratkaista hänen vahingokseen siitä syystä, että palon syttymissyytä ei asiantuntijoiden toimesta ole saatu aukottomasti selvitettyä vakuutusyhtiötä tyydyttävällä tavalla. Ei ole A:n syytä, jos asiantuntijat eivät ole täysin kyenneet asiaa selvittämään. Palovahinko on tapahtunut 18.3.2018, eli yli 2,5 vuotta sitten. A:lla itsellään ei ole enää mitään mahdollisuutta hankkia lisää selvitystä palon syttymissyystä varsinkaan näin pitkän ajan jälkeen. A katsoo, että tulipalon on täytynyt johtua sellaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä, joka oikeuttaa hänet saamaan korvauksia vakuutusyhtiöltä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset ja viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin. Vakuutuksenottajan lähtökohtaisena velvollisuutena on osoittaa, että vakuutustapahtuma on aiheutunut vakuutusehdoissa mainitusta, korvausvelvollisuuden perustavasta syystä. Vakuutusehtoja sovellettaessa ja palovahingon korvattavuutta arvioitaessa keskeinen seikka on, mistä syystä palo sai alkunsa. Tämän alkutapahtuman tulee vakuutusyhtiön mukaan olla objektiivisesti arvioituna äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Jotta vakuutuskorvaus voitaisiin maksaa, palon syyn tulee ainakin jollain todennäköisyydellä käydä ilmi palonsyyn tutkinta-asiakirjoista. Asiakirjoista ei kuitenkaan löydy palon syttymiselle mitään luonnollista selitystä. Se seikka, että syyttäjä on näytön puutteellisuuden vuoksi tehnyt A:ta koskevan syyttämättäjättämispäätöksen, ei anna vastausta em. kysymykseen. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan perustetta korvausten maksamiselle ei ole olemassa. Vakuutusyhtiö viittaa vielä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin FINE-016223 ja VKL 279/14, joiden mukaan syyteharkinnan lopputulos ei sido lautakuntaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko omakotitalon vaurioitumiseen johtanut palovahinko vakuutuksesta korvattava. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko asiassa tullut näytetyksi, että vahinko on aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetun korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 62 §:n mukaan jollei toisin ole sovittu, omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa omistajan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

Vakuutussopimuslain 65 §:n 2 momentin mukaan kullakin vakuutetulla on oikeus vakuutustapahtuman johdosta suoritettavaan korvaukseen. Vakuutuksenottaja saa kuitenkin vakuutettua sitovasti neuvotella vakuutuksenantajan kanssa sekä nostaa korvauksen, paitsi jos vakuutettu on sopimuksessa nimeltä mainittu tai hän on ilmoittanut itse valvovansa oikeuttaan taikka kysymys on kiinnityksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta.

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Maakaaren (520/1995) 17 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan velkojalla on oikeus saada pantatun kiinteistön vahingoittumisesta maksettavasta vakuutuskorvauksesta suoritus ennen saamisensa erääntymistä, jollei korvausta ole 2 momentin mukaan suoritettava kiinteistön omistajalle. Jos panttisaaminen on riitainen tai muutoin on epäselvää, kenellä on oikeus korvaukseen, vakuutuksenantajan on pidätyttävä korvauksen maksamisesta.

Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistön omistajalla on oikeus nostaa vakuutuskorvaus, jos hän on kohtuullisessa ajassa korjannut vahingon tai asettanut vakuuden siitä, että korvaus käytetään vahingoittuneen kiinteistön uudistamiseen tai korjaamiseen. Omistajalla on oikeus nostaa korvaus myös silloin, kun korvauksen määrä on kiinteistön arvoon verrattuna vähäinen tai kun muutoin on ilmeistä, ettei korvauksen nostaminen heikennä velkojan mahdollisuutta saada suoritus saamiselleen.

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtokohdan 5.1.1 (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut

• äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli,
• tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti noussut noki
• äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtunut räjähdys.

[…]

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on perustanut kielteisen korvausratkaisunsa siihen, että omakotitalon palovahingon ei ole osoitettu aiheutuneen vakuutusehdoissa tarkoitetusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutusehtojen mukaisen korvausperusteen muodostava palon syy jää esitetyn selvityksen perusteella riittävästi näyttämättä toteen. Yhtiö on lautakunnalle antamassaan vastauksessa vielä erikseen korostanut sitä, että palon syttymissyyn selvittäminen on palovahingon korvattavuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, ja katsonut palovahingon korvattavuuden edellyttävän, että palonsyy ainakin jollakin todennäköisyydellä käy ilmi palonsyyn tutkinta-asiakirjoista. Tämän johdosta Vakuutuslautakunta arvioi asiaa ainoastaan palovahingon korvaamista koskevien vakuutusehtojen soveltamisen kannalta.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vahingon korvattavuus edellyttää, että esinevahinko on aiheutunut jostakin vakuutusehdoissa mainitusta tapahtumasta, ja että tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Ehtokohdan mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Ehtokohdan 5.1.1 mukaan palovahinkona korvataan muun muassa vahinko, jonka on aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan poliisin tekniikan partio on arvioinut, että palo on todennäköisesti alkanut omakotitalon rossipohjan puolelta pesuhuoneen ja allashuoneen välisestä kohdasta. Tätä tukee se, että lattiarakenteet ovat syttymisalueen kohdalta palaneet enemmän alapuolelta kuin päällipuolelta. Syttymisalueella ei ole sähkölaitteita tai – kytkentöjä tai muutakaan, mikä selittäisi luonnollisen syttymisen. KRP:n rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan palokemiallisissa tutkimuksissa näytteistä on todettu parafiiniyhdisteitä, mutta ei muita palavia nesteitä. Lausunnosta ilmenee, että parafiiniyhdisteet ovat voineet olla peräisin kynttilöistä tai sytytyspaloista, mutta toisaalta ne ovat voineet olla peräisin eräistä vahoista, pinnoitteista, lattialaminaateista tai lastulevyistä. Esitutkinnassa todistajana kuullun vakuutustutkijan X:n poliisin havaintoja pääosin vastaavan kuulustelukertomuksen mukaan tulipalo on palojälkien perusteella lähtenyt lattian alta, jonne on voinut mennä luukusta. Kohdassa ei ole sähköjohtoja eikä muitakaan sähkölaitteita. X:n mielestä ”luonnollinen syttymissyy” on poissuljettu ja palo on todennäköisesti alkanut ihmisen toiminnasta.

Lautakunta toteaa, että tulipalon syttymissyy on asiassa esitetyn selvityksen perusteella jäänyt epäselväksi. Vakuutusehtojen mukaan korvattavuus edellyttää, että vahingon syynä on ollut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irti päässyt tuli. Lautakunnan havaintojen mukaan vakiintuneessa korvauskäytännössä sitä, että rakennus vaurioituu irti päässeen tulen seurauksena, on pidetty korvattavana palovahinkona. Rakennuksen syttyminen tuleen voi esimerkiksi sähkö- tai laitevian seurauksena tapahtua pitkänkin vaurioitumis- tai kuumenemiskehityksen jälkeen, mutta irti päässeen tulen aiheuttaman palon syttymistä on tästä huolimatta pidettävä lähtökohtaisesti äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Rakennuspalon syttymissyy saattaa esimerkiksi rakennuksen tuhoutuessa kokonaan toisinaan jäädä epäselväksi, mutta myöskään tätä seikkaa ei sellaisenaan ole pidetty palovahingon korvattavuuden esteenä. Lautakunta katsoo, että irti päässeestä tulesta aiheutunutta palovahinkoa on myös tässä tapauksessa pidettävä tapaustyypiltään vakuutuksesta korvattavana.

Lautakunta kiinnittää asiassa huomiota siihen, että vakuutusyhtiön esittämän asiakirjaselvityksen mukaan kyseinen kiinteistö on ollut pantattuna A:n luoton vakuudeksi. Luoton myöntänyt pankki on näin ollen ollut vakuutussopimuslain 62 §:n ja 65 §:n 2 momentin sekä maakaaren 17 luvun 8 §:n perusteella ensisijaisesti oikeutettu vakuutuskorvaukseen rakennuksen vahingosta. Vakuutusyhtiön ja A:n asuntoluottopankin välillä on vahingon sattumisen jälkeen käyty sähköpostikirjeenvaihtoa, jonka päätteeksi vakuutusyhtiö on maksanut pankille sen jäljellä olevaa saatavaa vastaavan korvauksen. Myös A:lta on pyydetty hyväksyntä korvauksen maksamiselle pankille, jonka A on antanutkin. On ilmeistä, että pankin korvausoikeus vahingosta on perustunut A:n ottaman kotivakuutuksen vakuutusehtojen mukaiseen palovahingon määritelmään. Myös vakuutusyhtiö näyttää näin ollen katsoneen, että palovahinko on ollut tapaustyypiltään vakuutusehtojen mukaisesti korvattava.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n omistaman omakotitalon ja sen irtaimiston vaurioitumiseen johtanut palovahinko on vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö ei ole vielä käsitellyt A:n irtaimistosta ja asumisen keskeytymisestä esittämiä korvausvaatimuksia, minkä vuoksi korvausvaatimus tulee ensi vaiheessa käsitellä A:n esittämän vaatimuksen pohjalta vakuutusyhtiössä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa palovahingosta A:lle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen